|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 10 artiklit
järele
perään, jälkeen, taakse
perässä
viittaamassa toiveiden, tarpeiden jne. kohteeseen, kiinnostavaan ihmiseen tai asiaintilaan
–
jonkin tai jonkun hakemisesta
–
ottamisesta
–
jonkin tarkistamisesta tai selvittämisestä
–
viittaamassa jonkun tai jonkin tasolle pääsemiseen
–
viittaamassa olentoon tai tilanteeseen, josta huolehditaan
–
viittaamassa tuoksun aiheuttajaan
–
tulokseksi
–
viittaamassa jonkin irtoamiseen, löystymiseen tms.
–
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›1 osutab kellelegi või millelegi järgnemisele; tahaperään, jälkeen, taakse
▪ asusin ritta tema järele menin jonoon hänen peräänsä
▪ koer jooksis autole natuke maad järele koira juoksi vähän auton perässä
■ (ajalistes seostes)perässä
▪ minge te ees, ma tulen pärast järele menkää edeltä, tulen myöhemmin perässä
2 osutab soovide, vajaduste jne objektile, huvipakkuvale inimesele või asjaoluleviittaamassa toiveiden, tarpeiden jne. kohteeseen, kiinnostavaan ihmiseen tai asiaintilaan
–
▪ poisid olid nagu hullud selle tüdruku järele pojat olivat aivan hulluina siihen tyttöön
▪ küsis ema tervise järele kysyi äidin terveydestä
■ (seoses millegi või kellegi (kätte)saamise, hankimisega)jonkin tai jonkun hakemisesta
–
▪ ema saatis poisi poodi leiva järele äiti lähetti pojan kauppaan hakemaan leipää
▪ tulin oma raamatule järele tulin hakemaan kirjaani
■ (seoses haaramise või võtmisega)ottamisesta
–
▪ kobas taskus müntide järele hamuili taskusta kolikoita
■ (seoses kontrollimise või väljaselgitamisega)jonkin tarkistamisesta tai selvittämisestä
–
▪ uuri järele, mis tegelikult juhtus selvitä mitä todella tapahtui
▪ kavatsen järele pärida, miks meile sellest ei räägitud aion kysyä, miksi meille ei puhuttu siitä
3 osutab tasemelt, arengult, saavutustelt kellenigi või millenigi jõudmist või viimistviittaamassa jonkun tai jonkin tasolle pääsemiseen
–
▪ poeg on kasvus isale järele võtnud poika on ottanut isänsä kiinni pituudessa
4 osutab elusolendile või olukorrale, kelle või mille eest hoolt kantakseviittaamassa olentoon tai tilanteeseen, josta huolehditaan
–
▪ õhtul vaatas laste järele vanaema illalla lapsia vahti isoäiti
▪ kontserdipaiga korra järele valvab turvafirma konserttipaikan järjestystä valvoo vartiointifirma
5 osutab ainele või esemele, mille lõhn on kellegi või millegi küljesviittaamassa tuoksun aiheuttajaan
–
▪ metsaalune lõhnas vaigu ja sambla järele metsä tuoksui pihkalta ja sammaleelta
6 tulemuseks, tagajärjekstulokseksi
–
▪ näpistas nii, et sinised plekid jäid järele nipisti niin, että mustelmat vain jäivät
■ osutab millegi paigast lahtitulekule, nihkumisele, lõdvenemisele vmsviittaamassa jonkin irtoamiseen, löystymiseen tms.
–
▪ püüti ust lahti murda, kuid lukk ei andnud järele ovi yritettiin murtaa, mutta lukko ei antanut periksi
▪ kõht on nii täis, et tuleb püksirihma järele lasta vatsa on niin täynnä, että pitää löysätä vyötä
järele tulema ‹v›
1 [kellele/millele] kedagi või midagi kusagilt ära tooma (või viima) tulema
hakea [joku/jokin]
saavuttaa sama taso tai tilanne
–
tulla edellä liikkujan perässä
–
1 [kellele/millele] kedagi või midagi kusagilt ära tooma (või viima) tulema
hakea [joku/jokin]
▪ täna võiks isa mulle lasteaeda järele tulla tänään isä voisi hakea minut päiväkodista
▪ kaotatud asjadele ei tuldudki järele hukattuja tavaroita ei tultukaan hakemaan
2 samale tasemele või samasse seisu jõudmasaavuttaa sama taso tai tilanne
–
▪ teeni välja austus ja palk tuleb järele ansaitse kunnioitus ja palkka seuraa
■ ees liikuja järel tulema, talle järgnematulla edellä liikkujan perässä
–
▪ vaatasin üle õla, kas teised ikka tulevad järele katsoin olkani yli, tulevatko toiset perässä
lepitus
sopu, sovinto
sovitus vars. usk.
M
‹s›leppimine, tüli lõpetamine või lahkarvamuse lahendaminesopu, sovinto
▪ lepitust otsima etsiä sopua
▪ ulatasin lepituseks käe ojensin käteni sovinnon merkiksi
■ (millegi heastamise, lunastuse kohta)sovitus vars. usk.
▪ ega kirik pole teater, kuhu pärast patustamist pattude lepitust tulla otsima ei kirkko ole mikään teatteri, josta synninteon jälkeen tullaan hakemaan syntien sovitusta
maha jätma
(kuskilt lahkumisega seoses:) midagi või kedagi mitte kaasa võtma
jättää
luopua tekemästä jotakin
lopettaa
jättää, hylätä
(henkisiin toimintoihin liittyvästi:) jostakin vapautumisesta, jotakin ilman jäämisestä
–
(kuskilt lahkumisega seoses:) midagi või kedagi mitte kaasa võtma
jättää
▪ põgenejad pidid kodud maha jätma pakenijat joutuivat jättämään kotinsa
▪ vigastatud kaaslane jäeti maha ja mindi abi järele loukkaantunut kumppani jätettiin paikalleen ja lähdettiin hakemaan apua
■ midagi tegemast loobumaluopua tekemästä jotakin
lopettaa
▪ jätsin suitsetamise maha kolm aastat tagasi lopetin polttamisen kolmen vuotta sitten
▪ kõrgest east hoolimata pole ta mägironimist maha jätnud korkeasta iästä huolimatta hän ei ole lopettanut vuorikiipeilyä
■ kedagi hülgama, nt paarisuhtest välja astuma, kellegi eest hoolitsemast lakkamajättää, hylätä
▪ ta jättis oma naise maha hän jätti vaimonsa
■ (psüühikaga seonduvalt millestki vabanemise või ilmajäämise kohta)(henkisiin toimintoihin liittyvästi:) jostakin vapautumisesta, jotakin ilman jäämisestä
–
▪ lootus pole mind kunagi maha jätnud en ole koskaan menettänyt toivoani
minema
mennä, kulkea, lähteä
mennä
‹imperatiivimuodossa, sanonnoissa› (torjuvasti)
mennä, painua
nyt!, hep!
mennä, kulkea, johtaa
mennä
(sanalliseen tai muuhun abstraktiin toimintaan, esim. omistajan vaihtumiseen liittyen)
mennä, päätyä, siirtyä, lähteä, käydä
poistua, alkaa mennä (pois); (vahvistussanana)
lähteä, mennä
pois
(kuolemisesta)
lähteä
(esineistä, tilanteista:) hävitä, muuttua olemattomaksi tms.
–
kulua, huveta
mennä
(ajasta:) kulua
mennä
(tilan tms. muutoksiin liittyvissä ilmauksissa)
mennä
(säänmuutoksiin liittyen)
tulla
tulla jonkun tapaiseksi, luonteiseksi, näköiseksi tms.
tulla
alkamiseen tai aloittamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
‹3. persoonassa›
mennä, sujua, luonnistua, edistyä
käydä
‹3. persoonassa›
käydä, sopia
mahtua, sopia mitoiltaan
mennä, mahtua, sopia
(tarpeellisuutta merkitsevissä ilmauksissa)
tulla
(kaupaksi käymistä merkitsevissä ilmauksissa)
mennä
menestyksekkääseen esitykseen liittyen
–
M
1 (eemaldudes) liikuma (käima, sõitma vms); midagi tegema suundumamennä, kulkea, lähteä
▪ Kas lähme jalgsi või autoga? Menemmekö jalkaisin vai autolla?
▪ Mis kell sa tavaliselt magama lähed? Mihin aikaan menet yleensä nukkumaan?
▪ Matilda läks ees, Mattias tema järel Matilda meni edellä, Mattias hänen perässään / Matilda kulki edellä, Mattias hänen perässään
▪ poisid läksid kinno pojat menivät elokuviin / pojat lähtivät elokuviin
▪ vaatasime kaldal, kuidas laev läheb katsoimme rannalla, kuinka laiva lähtee
■ ‹sariühendis, koos samas vormis järgneva verbiga› (lisab ütlusele otsustavust, tugevdab palvet, käsku)mennä
▪ lähen vaatan veel sinna kasti menen vielä katsomaan siitä laatikosta
▪ Mine too mulle juua! Mene hakemaan minulle juotavaa!
■ ‹käskivas kõneviisis, väljendites› (tõrjuvalt)‹imperatiivimuodossa, sanonnoissa› (torjuvasti)
mennä, painua
▪ Mine metsa oma jutuga! Mene metsään puheinesi!
▪ Mine kassi saba alla! Painu sinne missä pippuri kasvaa!
■ läks! (käsklusena mingi liikumise või tegevuse alustamiseks)nyt!, hep!
▪ Tähelepanu! Valmis olla! Läks! Paikoillanne! Valmiina! Nyt! / Paikoillanne! Valmiina! Hep!
■ kuskil paiknema, seal liikumist või sealt läbipääsu võimaldamamennä, kulkea, johtaa
▪ tee läheb läbi metsa tie menee metsän läpi / tie kulkee metsän läpi
▪ esikust läheb üks uks kööki, teine tuppa eteisestä menee yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen / eteisestä johtaa yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen
■ (suunatud või juhuslike liigutuste või liikumise kohta)mennä
▪ käsi läks taskusse käsi meni taskuun
▪ pilved tulevad ja lähevad pilvet tulevat ja menevät
▪ päike läheb pilve taha aurinko menee pilveen
▪ pall läks korvi pallo meni koriin
■ (seoses sõnalise vm abstraktsema tegevusega, nt omanduse, alluvuse vahetamisega)(sanalliseen tai muuhun abstraktiin toimintaan, esim. omistajan vaihtumiseen liittyen)
mennä, päätyä, siirtyä, lähteä, käydä
▪ maja läks pärijatele talo meni perillisille
▪ päris vana uudis läks lehte melko vanha uutinen päätyi lehteen
▪ jutt läks teisele teemale keskustelu siirtyi toisiin uomiin
▪ need sõnad läksid mulle südamesse nuo sanat kävivät sydämeen
2 lahkuma, eemalduma; (öeldisverbi tugevdavalt:) ärapoistua, alkaa mennä (pois); (vahvistussanana)
lähteä, mennä
pois
▪ pean nüüd minema minun pitää nyt mennä
▪ lõi ukse kinni ja läks pamautti oven kiinni ja lähti
▪ auto sõitis minema auto lähti matkaan / auto ajoi pois
▪ Mine minema, enne kui ma lõplikult vihastan! Mene pois, ennen kuin suutun todella!
■ (suremise kohta)(kuolemisesta)
lähteä
▪ ta on väga haige, päris minemas hän on hyvin sairas, lähtö on lähellä
3 (esemete, olukordade kohta:) kaduma, ära võetud saama või olematuks muutuma(esineistä, tilanteista:) hävitä, muuttua olemattomaksi tms.
–
▪ järsku avastasin, et rahakott on läinud yhtäkkiä huomasin, että lompakkoni on kadonnut
▪ varsti on kevad käes ja lumi läinud pian on kevät ja lumi on poissa
■ (millegi peale) kulumakulua, huveta
mennä
▪ mida rohkem raha saad, seda rohkem seda läheb mitä enemmän rahaa saat, sitä enemmän sitä menee
▪ talvel läks palju kütet talvella meni paljon polttoainetta
■ (aja kohta:) kuluma, mööduma(ajasta:) kulua
mennä
▪ läks palju aega, enne kui liikuma pääsesime meni paljon aikaa, ennen kuin pääsimme liikkeelle
4 (seisundi, oleku või asendi muutumise ja kujunemise kohta)(tilan tms. muutoksiin liittyvissä ilmauksissa)
mennä
▪ uks läks sneprisse ovi meni takalukkoon
▪ äri läks pankrotti liike meni konkurssiin / liike teki konkurssin
▪ osa andmeid on kaduma läinud osa tiedoista on kadonnut / osa tiedoista on joutunut kadoksiin
▪ Mis edasi-tagasi sõit maksma läheb? Mitä meno-paluumatka maksaa?
▪ onu on paksuks läinud setä on lihonut
▪ läksin näost punaseks punastuin
■ ‹ka isikuta lauses› (ilmamuutustega seoses)(säänmuutoksiin liittyen)
tulla
▪ läheb vist sulale taitaa tulla suoja
■ [kellesse] välimuselt või loomult kellegi sarnaseks kujunematulla jonkun tapaiseksi, luonteiseksi, näköiseksi tms.
tulla
▪ poiss on läinud isasse poika on tullut isäänsä
■ [mida tegema, milleks] ‹3. isikus› (seoses mingi protsessi või tegevuse algamise, alustamisega)alkamiseen tai aloittamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ vesi läks keema vesi alkoi kiehua
▪ mehed läksid kaklema miehet alkoivat tapella
▪ ma ei taha kellegagi tülli minna en halua riitaantua kenenkään kanssa
▪ auto ei lähe käima auto ei käynnisty
▪ läheb vist löömaks taitaa tulla tappelu
5 ‹3. isikus› sujuma, edenema‹3. persoonassa›
mennä, sujua, luonnistua, edistyä
▪ Kuidas elu läheb? Miten menee?
▪ töö ei lähe ega lähe työ ei suju sitten ollenkaan
▪ maandumine läks viperusteta laskeutuminen sujui ilman kommelluksia
■ ‹3. isikus› kujunema, juhtumakäydä
▪ kahju, et nii läks harmi, että piti käydä näin
6 ‹3. isikus› sobima, kõlbama, sünnis olema‹3. persoonassa›
käydä, sopia
▪ see pole viisakas, see lihtsalt ei lähe se ei ole kohteliasta, se ei yksinkertaisesti käy
▪ punane värv läheb talle punainen väri sopii hänelle
7 mahtuma; mõõtmetelt sobimamahtua, sopia mitoiltaan
mennä, mahtua, sopia
▪ püksid ei lähe enam jalga housut eivät mene enää jalkaan / housut eivät sovi enää jalkaan
▪ kilosse läheb marju poolteist liitrit yhteen kiloon menee puolitoista litraa marjoja
8 (tarvis, vaja) olema, mingiks tarbeks ära kuluma(tarpeellisuutta merkitsevissä ilmauksissa)
tulla
▪ võta need vidinad endale, ehk läheb tarvis ota sinä nämä kapistukset, ehkä tulevat tarpeeseen
9 ostetav, nõutav, menukas olema(kaupaksi käymistä merkitsevissä ilmauksissa)
mennä
▪ miskipärast sellised raamatud ei lähe üldse jostain syystä tällaiset kirjat eivät mene ollenkaan kaupaksi
▪ lumelabidad läksid nagu soojad saiad lumilapiot menivät kuin kuumille kiville
■ (menuka esituse kohta)menestyksekkääseen esitykseen liittyen
–
▪ kõik kontserdid läksid täissaalidele kaikki konsertit soitettiin täysille saleille
nõu1
astia
M
‹s›ese millegi mahutamiseks, hoidmiseks või toidu tegemiseks; söögi-, lauanõuastia
▪ oma nõu peab kaasas olema, kui piima tooma lähed oma astia pitää olla mukana, kun menet hakemaan maitoa
▪ kaasa pesi köögis nõusid puoliso tiskasi keittiössä astioita
▪ koorenõu kermakko / kerma-astia
▪ veenõu vesiastia
▪ klaasnõu lasiastia
paar1
pari
pari, kaksikko
paris|kunta, pari
(eläimistä)
pari, paris|kunta
parittaiset kattotuolit tai kannatinhirret
–
■ ‹s› ‹hrl mitm› hrv kaelkoogud hrl koos ämbritega; kaks ämbritäit (hrl kaelkookude otsas)
ämmänlänget ja ämpärit; kaksi ämpärillistä (tavallisesti ämmänlängissä)
–
pientä määrää ilmaisemassa
pari, muutama, jokunen
pari
M
1 ‹s› kaks kokkukuuluvat, kahekaupa kasutatavat esetpari
▪ kolm paari kingi kolme paria kenkiä
▪ kindad on eri paarist käsineet ovat eri paria
▪ ostsin uue paari kõrvarõngaid ostin uuden parin korvarenkaita
▪ uisupaar luistinpari
■ ‹s› kahekaupa koos tegutsevad inimesed või loomadpari, kaksikko
▪ bridži mängitakse kahe paariga bridgeä pelaa kaksi paria
▪ mind loositi paari soomlasega parikseni arvottiin suomalainen
▪ naispaar naispari
▪ jäätantsupaar jäätanssipari
▪ paar härgi rakendatakse vankri või ree ette härkäpari valjastetaan rattaiden tai reen eteen
■ ‹s› kaks abielu- või kooselusuhtega seotud inimestparis|kunta, pari
▪ peol oli palju keskealisi paare juhlissa oli paljon keski-ikäisiä pariskuntia
▪ kunstnikepaar taiteilijapariskunta
▪ geipaar homopari
■ ‹s› kaks pere moodustanud looma või lindu(eläimistä)
pari, paris|kunta
▪ luigepaar joutsenpari
▪ toonekurepaar haikarapariskunta
2 ‹s› ‹hrl mitm› hrv kahekaupa asetsevad sarikad, aampalgid või taladparittaiset kattotuolit tai kannatinhirret
–
■ ‹s› ‹hrl mitm› hrv kaelkoogud hrl koos ämbritega; kaks ämbritäit (hrl kaelkookude otsas)
ämmänlänget ja ämpärit; kaksi ämpärillistä (tavallisesti ämmänlängissä)
–
▪ eit läks paaridega vett tooma eukko lähti hakemaan vettä ämmänlängillä
▪ üks paar vett kaksi ämpärillistä vettä
3 ‹pron› märgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määrapientä määrää ilmaisemassa
pari, muutama, jokunen
▪ paar tuhat krooni parituhatta kruunua
▪ raamat ilmub paari nädala pärast kirja ilmestyy parin viikon kuluttua
▪ mõni õnnelik sai kuningannaga ka paar lauset vahetada muutamat onnelliset saivat myös vaihtaa pari lausetta kuningattaren kanssa
■ ‹pron› ‹koos hulka, mõõtu, määra väljendava sõnaga› osutab umbmääraselt millegi väiksele koguselepari
▪ juuakse pudel või paar juodaan pullollinen tai pari
▪ purjetamist sai proovitud kord või paar purjehtimista tuli kokeiltua kerran tai pari
side ‹s›
1 ‹käändub side: sideme› sidumisvahend, marlist vm materjalist riba
side
nivel|side
yhteys, suhde usein mon., välit mon., side usein mon. kuv.
yhteys
läheinen tuttavuus vaikutusvaltaisten henkilöiden kanssa
suhde tav. mon.
yhteys, viestintä|yhteys, tieto|yhteys, viesti|yhteys
postitoimisto
posti yleisk.
1 ‹käändub side: sideme› sidumisvahend, marlist vm materjalist riba
side
▪ Julia võistles sidemes jalaga Julia kilpaili jalka siteessä
▪ iseliimuv side itseliimautuva side
2 ‹käändub side: sideme› tihedast sidekoest väät, mis ühendab skeleti osi või elundeid omavahelnivel|side
▪ sideme rebend vajab kirurgilist sekkumist nivelsiteen repeämä vaatii kirurgisia toimenpiteitä
3 ‹käändub side: sideme› (vastastikune) koostöö või suhtlemineyhteys, suhde usein mon., välit mon., side usein mon. kuv.
▪ paljudele on telefon ainus side välismaailmaga puhelin on monille ainoa yhteys ulkomaailmaan
▪ nõid kinnitas, et tal on otsene side jumalaga tietäjä vakuutti, että hänellä on suora yhteys jumalaan
▪ katkestasin sideme tuttavate ja kodustega katkaisin välit tuttaviin ja kotiväkeen
▪ sõprussidemed ystävyyssuhteet
▪ kultuurisidemed kulttuurisuhteet / kulttuurisiteet
■ ‹käändub side: sideme› nähtustevaheline (põhjuslik) seosyhteys
▪ hakati otsima sidet eilsete sündmuste ja tänase juhtumi vahel alettiin etsiä yhteyttä eilisten tapahtumien ja tämänpäiväisen tapauksen välillä
■ lähedane tutvus mõjukate isikutegaläheinen tuttavuus vaikutusvaltaisten henkilöiden kanssa
suhde tav. mon.
▪ ärimehel on sidemeid ja oskusi liikemiehellä on suhteita ja taitoja
4 ‹ainsuses, käändub side: side› info edastamine ja vastuvõtmine mingi vahendi abil (nt raadiolainete, telefoni, postiteenuse teel); vastav (toimiv) ühendusyhteys, viestintä|yhteys, tieto|yhteys, viesti|yhteys
▪ kolm minutit hiljem side katkes kolme minuuttia myöhemmin yhteys katkesi
▪ internetiside internetyhteys
■ ‹ainsuses, käändub side: side› kõnek postkontorpostitoimisto
posti yleisk.
▪ Tuudil töötab side kell 8–14 Tuudin posti on auki kello 8–14
▪ läksin pakile sidesse järele lähdin hakemaan pakettia postista
varju|sadam
turva|satama, suoja|satama, hätä|satama {vain hätätilanteissa käytettävä}
M
mer sadam, kuhu laev merehäda vältimiseks või avarii korral sisse sõidabturva|satama, suoja|satama, hätä|satama {vain hätätilanteissa käytettävä}
▪ õnneks ei tekitanud jäätumine nii suurt probleemi, et pidanuksime varjusadamast abi otsima onneksi jäänmuodostus ei aiheuttanut niin suuria ongelmia, että olisimme joutuneet hakemaan apua turvasatamasta
öö|vari
yö|sija
M
öine peavariyö|sija
▪ pimedus sundis meid eemal puude all öövarju otsima pimeys pakotti meidät hakemaan yösijaa kauempaa puiden alta
