Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 7 artiklit

keegi

1 ‹pron› ‹substantiivselt või adjektiivselt› (lähemalt määratlemata isiku vm olendi kohta)
joku

▪ keegi karjus joku huusi

▪ kellegi vari langes ta näole jonkun varjo heittyi hänen kasvoilleen

▪ see oli keegi soomlane se oli joku suomalainen

■ iga üksik
kukin

▪ rääkisime, mida keegi suvel tegi puhuimme siitä, mitä kukin teki kesällä

■ ‹eitavas lauses› mitte ükski
‹kielteisissä yhteyksissä›
kukaan

▪ keegi ei oskaks seda paremini öelda kukaan ei osaisi sanoa sitä paremmin

▪ kedagi pole ei ole ketään

2 kellegi ‹pron› kõnek (rõhutab negatiivset või eitavat hinnangut:) mitte mingisugune; midagi väärt
(korostamassa negatiivista tai kielteistä arviota:) minkäänlainen; minkään arvoinen
mikään

▪ See pole kellegi õppimine! Ei tuo ole mitään opiskelua!

▪ laulmine pole kellegi amet laulaminen ei ole mikään ammatti

3 kedagi ‹pron› ‹hrl eitavas lauses› kõnek midagi
‹tav. kielteisissä yhteyksissä›
mitään yleisk.

▪ tal pole häda kedagi ei hänellä ole hätiä mitiä ark.; ei hänellä ole mitään hätää yleisk.

4 ‹s› tähtis, tunnustatud või lugupeetud isik
(tärkeästä, arvostetusta tms. henkilöstä)
joku

▪ tahtsin olla keegi, varem olin alati eikeegi olnud halusin olla joku, aiemmin en ollut koskaan ollut kukaan

kes

1 ‹pron› ‹otseses ja kaudküsimuses vm kõrvallauses, substantiivselt või adjektiivselt› küsiv-siduv sõna isikute, elusolendite kohta
(viittaamassa henkilöihin tms. eläviin olentoihin)
kuka, mikä
ken (kys.) {yks. nominatiivi vain ylätyylisenä ja sanonnoissa}, joka ‹rel.pron›

▪ Kes see on? Kuka se on?; Kuka tuo on?

▪ Kelleks sa tahad saada? Miksi sinä haluat tulla?

▪ tal oli klassiõde, keda ta meeletult armastas hänellä oli luokkakaverina tyttö, jota hän rakasti kovasti

▪ neid polnud palju, kes lootsid kohta esikümnes ei ollut paljon niitä, jotka toivoivat sijoittuvansa kymmenen parhaan joukkoon

▪ kes otsib, see leiab etsivä löytää

■ (asutuste vm kohta, kui need on tegija funktsioonis)
(viittaamassa organisaatioihin tms. tekijänä)
joka ‹rel.pron›

▪ asutus, kes aitab hädasolijaid laitos, joka auttaa hädässä olevia

▪ auhind antakse ajalehele, kes on pakkunud välja midagi eriti põnevat palkinto annetaan sanomalehdelle, joka on tuonut jotakin erityisen jännittävää tarjolle

2 ‹pron› väljendab öeldud väitele vastupidist või tunderõhulist hoiakut
(ilmaisemassa vastakkaista tai tunnepitoista suhtautumista edellä sanottuun)
kuka

▪ Keda see huvitab? Ketä se kiinnostaa?

▪ Kes seda enam mäletab? Kuka sitä enää muistaa?

▪ Kes muu seda tegi? Kukas muukaan tuollaista tekisi?

3 ‹pron› ‹ühendites› (esineb ebamäärasust rõhutavates väljendites)
(monenlaisissa epämääräisyyttä ilmaisevissa kiteymissä)
kuka

▪ kes teab, mis tulevik toob kukapa tietää, mitä tulevaisuus tuo

▪ see võis olla kes tahes se saattoi olla kuka tahansa

▪ minu asemel võiks olla ükskõik kes minun tilallani voisi olla ihan kuka vain

▪ metsamehed nägid välja kes kuidas metsämiehet näyttivät vähän kuka miltäkin

▪ inimesed pagevad maalt, kes kuhu saab ihmiset pakenevat maasta kuka mihinkin pääsee

■ ‹korduvana› (hulgast või tervikust esile tõstetavate üksikute isikute kohta:) mõni
(toistuvana:) jostakin joukosta esiin nostettavista yksilöistä
kuka, joku

▪ kes istus, kes seisis kuka istui, kuka seisoi / joku istui, joku seisoi / yksi istui, toinen seisoi

▪ kes tuli bussiga, kes rongiga, kes muul moel kuka tuli bussilla, kuka junalla, kuka muilla keinoin / joku tuli bussilla, joku junalla, joku muilla keinoin

mingi|sugune

‹pron›

‹umbmäärane adjektiivselt kasutatav asesõna› selline, mis või kes on lähemalt määratlemata; ükskõik milline
(ilmaisemassa määrittämänsä ilmauksen ylimalkaiseksi luonnehdinnaksi tai tulkinnaksi;) millainen tahansa
jonkin|lainen, erään|lainen
minkään|lainen {eitavas lauses}

▪ emb-kumb kirjutab siis mingisuguse teksti valmis jompikumpi kirjoittaa sitten jonkinlaisen tekstin

▪ Mitte mingisugusest dieedist pole kasu! Minkäänlaisesta dieetistä ei ole hyötyä!

■ (rõhutab halvustavat vm suhtumist)
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku, jokin
mikään {eitavas lauses}

▪ eriliselt ajab närvi, et mingisugune nilbik sellise populaarsuse saavutas ärsyttää erityisesti se, että joku ällötys saavutti sellaisen suosion

▪ ma pole mingisugune hull šoppaja en ole mikään hullu shoppailija

miski
1 ‹pron› ‹substantiivselt› (lähemalt määratlemata eseme või asjaolu kohta)
(substantiivisesti tarkemmin määrittelemättömästä esineestä, asiasta tms.)
jokin, joku, mikin

▪ sain kohe aru, et midagi on valesti ymmärsin heti, että jokin on vialla

▪ sind on raske millegagi üllatada sinua on vaikea yllättää millään

▪ vanaproual on miskit südamel vanhalla rouvalla on jotakin sydämellään

■ ‹eitavas lauses› mitte ükski asi või asjaolu
‹kielteisissä yhteyksissä› ei yksikään seikka
mikään

▪ talle pole (mitte) midagi ette heita häntä ei voi moittia mistään

▪ Mis uudist? – Midagi. Mitä kuuluu? – Eipä mitään.

■ (elusolendi kohta:) keegi
jokin

▪ heintes krabistas miski heinissä rapisteli jokin

■ märgib mingi hulga ebamäärase suurusega (hrl väikest) osa
(yleensä pienehköstä määrästä)
jotain, jotakin

▪ üritan iga kuu palgast midagi kõrvale panna yritän panna joka kuun palkasta sivuun jotakin

■ ‹adjektiivselt› kõnek (mitte) mingi, (mitte) mingisugune
‹adjektiivisesti›
joku, jokin yleisk.
mikään {eitavas lauses} yleisk.

▪ kui miski asi algab valega, läheb see kindla peale untsu jos joku asia alkaa valheesta, se menee varmasti pieleen

▪ miski vägi polnud suuteline teda äratama mikään mahti maailmassa ei pystynyt herättämään häntä

2 midagi ‹pron› (möönvalt või kinnitavalt:) sugugi, üldse (mitte)
yhtään, ollenkaan, lainkaan

▪ ei jõudnud ta midagi liiga vara kohale ei hän ehtinyt yhtään liian aikaisin paikalle

▪ Ära naera midagi, muidu saan tigedaks! Älä naura ollenkaan, tai suutun!

▪ pole see asi nii hull midagi ei hätä ole lainkaan tämän näköinen

3 ‹adverbiaalselt› kõnek (ebamäärasusele osutades:) umbes, ligikaudu
(puhekielessä epämääräisyyttä osoittamassa:) noin, suunnilleen
jotain

▪ see juhtus miski kümme aastat tagasi se tapahtui jotain kymmenen vuotta sitten

▪ külalisi oli midagi saja ringis vieraita oli jotain sadan paikkeilla

4 ‹s› väärt, hinnatav asi, asjaolu või isik
(jostakin mainiosta, huomionarvoisesta, erikoisesta tai vaikutuksen tekevästä)
jotain, jotakin

▪ kui võidaks miljoni, vaat see juba oleks midagi! Jos voittaisi miljoonan, se se vasta olisi jotakin!

mõni

‹pron›

1 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib või osutab lähemalt määratlemata isikut, eset või olukorda
jokin, joku, eräs, muuan

▪ Aga kui mõni tuleb? Entä jos joku tulee?

▪ mõnel teist on veel maksmata jotkut teistä eivät ole vielä maksaneet

▪ Kaua sa valid, osta mõni ära! Kauanko oikein valikoit, osta jokin niistä!

▪ tuleb mõne muu võimaluse järele vaadata pitää ottaa selvää jostain toisesta mahdollisuudesta

▪ öö varjus juhtub nii mõndagi yön pimeydessä tapahtuu kaikenlaista

▪ tuletõrjuja elukutse on üks neist ameteist, millest nii mõnigi väike poiss unistab palomiehen ammatti on yksi niistä, joista yksi jos toinenkin pikkupoika haaveilee / palomiehen ammatti on yksi niistä, joista pikkupoika jos toinenkin haaveilee

■ kõnek vihjab irooniliselt teadaolevale, kuid nimeliselt välja ütlemata isikule
vihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.

▪ paistab, et mõni norib nahatäit näyttää siltä, että joku kerjää verta nenästään

▪ mõni mees näikse uhkeks läinud olevat eräs mies näyttää ylpistyneen

2 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra
(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari

▪ mõni aeg hiljem oli valu kadunud jonkin ajan kuluttua särky oli poissa

▪ mõne kilomeetri kaugusel jokusen kilometrin päässä

▪ Kas oled võidufilme näinud? – Mõnda olen. Oletko nähnyt voittoelokuvia? – Muutamia olen.

▪ võttis mõne sõnaga loo kokku teki yhteenvedon parilla sanalla

3 ‹hrl koos arvu või mõõtu väljendava sõnaga, määrsõnalaadselt› (rõhutab ligikaudse hulga suurust:) mitte vähem kui, oma
suunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.

▪ tal on mõni poolsada hektarit maad hänellä on jotain viisikymmentä hehtaaria maata

4 esineb vähendava või halvustava sõnana
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku

▪ tema nüüd mõni töötegija hänkö muka joku työihminen

mõningas

‹pron›, mõningane ‹pron›

‹umbmäärane adjektiivselt kasutatav asesõna› selline, mis või kes on lähemalt määratlemata, täpsemalt teadmata vms
jokin, joku {tav. ihmisestä}

▪ teda häirisid mõningad detailid häntä häiritsivät jotkin yksityiskohdat

▪ töö tegemisel kogesin ka mõningaid raskusi työtä tehdessäni koin myös joitakin hankaluuksia

▪ mõningal juhul on sellest isegi kasu joissakin tapauksissa tästä on jopa hyötyä

teine

1 ‹num› (järgarv:) järjestuses või järjekorras 2.
toinen, toka slg.
■ mingis loendis või reas esimese järgmine
toinen

▪ oktoobri teisel nädalal lokakuun toisella viikolla

▪ neljakümne teine neljäskymmenestoinen / neljäskymmeneskahdes

▪ saime piletid teise ritta saimme liput toiseen riviin

▪ elan teisel korrusel asun toisessa kerroksessa

■ tähtsuselt või väärtuselt esimesest madalamal asuv
toinen

▪ saavutas võistlusel teise koha saavutti kilpailuissa toisen sijan

▪ teise ringi pärijad toissijaiset perilliset

▪ teise sordi jahu hiivaleipäjauho

■ üks (kahest).
toinen

▪ kassipojal on teine silm alles kinni kissanpennun toinen silmä on vielä kiinni

2 ‹pron› ‹substantiivselt ja adjektiivselt› osutab sellisele, kes või mis vastandub või lisandub mainitule või teada olevale
muu, toinen

▪ ajasin ta kellegi teisega segamini sekoitin hänet johonkuhun muuhun

▪ oota, kuni teised koju tulevad odota, kunnes muut tulevat kotiin

▪ pane teine kleit selga vaihda toinen mekko

▪ nad lahkusid teine teises suunas he lähtivät kumpikin eri suuntiin

■ teistsugune, teistmoodi
eri, toinen

▪ ta näis elavat hoopis teises maailmas hän näytti elävän aivan eri maailmassa

▪ näen nüüd kõike teises valguses näen nyt kaiken toisessa valossa

▪ see on täitsa teine asi tämä on aivan eri asia

■ ‹substantiivselt› osutab tekstis kellelegi või millelegi varem mainitule
(substantiivisesti:) viittaamassa johonkuhun tai johonkin aiemmin mainittuun
–

▪ ei raatsinud last üles ajada, magas teine nii magusasti ei raskinut herättää lasta, koska tämä nukkui niin makeasti

▪ ära söö õunu, toored teised alles älä syö omenia, ovat vielä raakoja

3 ‹pron› ‹koos asesõnaga üks, see või mõni substantiivselt ja adjektiivselt› osutab ebamääraselt mingile lähemalt täpsustamata asjale, olendile või tunnusele
toinen

▪ ühes käes tort ja teises lilled toisessa kädessä kakku ja toisessa kukkaset

▪ räägiti ühest ja teisest puhuttiin niitä näitä

▪ ühed tahavad ühte, teised teist yhdet haluavat yhtä, toiset toista

▪ ta sõimas mind selleks ja teiseks hän haukkui minua ties miksi

▪ mõned nutavad, teised naeravad toiset itkevät, toiset nauravat

■ iga üksik eraldi võetuna
kukin

▪ ta jutustas täpselt, mis ühel või teisel seljas oli hän kertoi tarkkaan, mitä kullakin oli yllä

■ ‹koos asesõnaga üks› osutab vastastikusele seosele
toinen

▪ kõik rääkisid eri keeli, üks ei saanud teisest aru kaikki puhuivat eri kieliä, toinen ei ymmärtänyt toista

▪ poisid saavad hästi läbi, üks aitab alati teist pojat tulevat hyvin toimeen, toinen auttaa aina toista

▪ nurgas on terve hunnik T-särke, üks räpasem kui teine nurkassa oli koko kasa T-paitoja, toinen likaisempi kuin toinen

4 ‹pron› mõni
joku

▪ teine päev juhtub, et pole aega süüagi jonakin päivänä saattaa käydä niin, ettei ole aikaa syödäkään

veebiliides @ veebihaldur