Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 13 artiklit

asendamatu

‹adj›

selline, keda või mida on raske asendada; hädavajalik
korvaamaton

▪ asendamatuid inimesi pole olemas korvaamattomia ihmisiä ei ole olemassa

▪ kindad on talvepakasega asendamatud käsineet ovat talvipakkasella korvaamattomat

Seotud sõnad
asendamatus ‹s›
korvaamattomuus

kaduma

1 teadmata paika sattuma
joutua tietymättömiin
kadota, hävitä, joutua kateisiin, joutua kadoksiin, hukkua

▪ kass on juba kolmandat päeva kadunud kissa on jo kolmatta päivää kateissa / kissa on jo kolmatta päivää kadoksissa

▪ politsei kuulutas marjulise kadunuks poliisi ilmoitti marjastajan kadonneen

▪ Kuidas mu kindad alati kuhugi kaovad! Miten minun käsineeni aina häviävät jonnekin! / Miten minun käsineeni aina hukkuvat jonnekin!

▪ lennujaamas läks kaduma kott miljoni dollariga lentokentällä joutui kateisiin laukku, jossa oli miljoona dollaria

2 enam mitte nähtav olema
lakata näkymästä (tai kuulumasta)
kadota, hävitä, häipyä, haipua ylät.

▪ teerada kaob kaugusse polku häviää kaukaisuuteen

▪ mäetipp kadus pilvedesse vuorenhuippu katoaa pilviin

▪ kaugenev äikesemürin kadus lõpuks sootuks loittoneva ukkosenjyrinä häipyi lopulta kokonaan

■ kellegi eest, juurest (kiiresti) ära minema
lähteä (nopeasti) pois jonkun luota
poistua, kaikota, häipyä ark., liueta ark.

▪ kaome, enne kui keegi midagi märkab häivytään ennen kuin kukaan huomaa mitään

▪ Kaduge mu silmist! Poistukaa silmistäni!

3 (vähehaaval) olemast lakkama, otsa saama
lakata olemasta tai loppua (vähitellen)
kadota, hävitä, huveta tyhjiin, hälvetä, kaikota

▪ esimene lumi kadus kiiresti ensilumi katosi nopeasti

▪ see väljend on käibelt kadumas tämä ilmaus on häviämässä käytöstä

▪ uni on kadunud uni on kaikonnut

▪ elurõõm kadus elämänilo katosi

▪ bestseller kadus raamatulettidelt kiiresti bestseller katosi nopeasti kirjakaupoista

■ (aja kohta:) kiiresti mööduma
(ajasta:) kulkea nopeasti eteenpäin
rientää, kulua, huveta

▪ aeg kaob kiiresti aika rientää nopeasti / aika kuluu nopeasti

▪ suvi kadus lennates kesä hupeni lentäen / kesä kului lentämällä / kesä kului kuin siivillä

■ surema, surma läbi lahkuma
menehtyä, kuolla

▪ kadunud onu teadis arvutiasjandusest kõike edesmennyt eno tiesi tietokoneasioista kaiken; edesmennyt setä tiesi tietokoneasioista kaiken

▪ Mis saab, kui vanaema ükskord kaob? Mitä sitten käy, kun isoäiti joskus menehtyy?

■ kadunud hukkumisele või läbikukkumisele määratud
mennyt, menetetty

▪ kui ma vahele jään, olen kadunud mees jos jään kiinni, olen mennyttä miestä

kaotama

1 mingite asjaolude tõttu kaotsi minna laskma (hrl esemete kohta)
Vastand leidma
kadottaa, hukata, hävittää

▪ olen kuhugi võtmed kaotanud olen kadottanut avaimeni jonnekin

▪ laps leidis kaotatud kindad üles lapsi löysi kadoksissa olleet käsineet

▪ kaotasin rahvamurrus oma kaaslased eksyin seuralaisistani väkijoukossa

2 olemasolevast ilma jääma
menettää

▪ alatute tegude tõttu on ta kaotanud kõik sõbrad alhaisten temppujensa takia hän on menettänyt kaikki ystävät

▪ ta on kaotanud igasuguse usalduse hän on menettänyt kaiken luottamuksen

▪ sõbranna on kaalus tublisti kaotanud ystävättären paino on kovasti pudonnut

3 millelegi lõppu tegema, midagi ära lõpetama
kumota, poistaa

▪ riigis kaotati surmanuhtlus valtiossa kumottiin kuolemanrangaistus

▪ tehti ettepanek kaotada maamaks ehdotettiin maaveron poistamista

4 (mängus, võitluses jne) vastas(t)ele alla jääma, võidetuks osutuma
Vastand võitma
hävitä, kärsiä tappio

▪ esimene geim kaotati, teine võideti ensimmäinen erä voitettiin, toinen hävittiin

▪ kaotasin kihlveo hävisin vedon

5 (aja kohta:) ettenähtust rohkem või asjatult kulutama
(ajasta)
hukata, menettää

▪ lendurite streigi tõttu kaotasime terve päeva lentäjälakon vuoksi menetimme kokonaisen päivän

kiil2 ‹s›
1 piklik teravnurkne kolmetahuline ese
kiila

▪ puupakud löödi kiiluga lõhki pölkyt halkaistiin kiilalla

■ seda meenutav kolmnurkne moodustis
kiila

▪ metsatukk ulatus kiiluna põldude vahele metsikkö työntyi kiilana peltojen väliin

■ füüs keha, mille kaks tahku moodustavad teravnurga
kiila
2 kolmnurkne vahele õmmeldud või kootud (riide)siil
(kolmiomainen liitos-, levike- tms. kappale)
kiila käs.

▪ kiiluga kindad kiilalliset lapaset

▪ varrukakiil hihakiila

3 (lindudel, nahkhiirtel:) rinnaluu kõrge hari
lintujen ja lepakoiden rintalastan keskikohdassa oleva luuharjanne
rintalastan harja el.
4 ülejäänud lausega sidumata lauseosa
kiila|lause kiel., parenteesi kiel.

kinnas

‹s›

hrl randmeni ulatuv riietusese käe ümber kandmiseks
käsine

▪ vanaema kootud villased kindad isoäidin neulomat villakäsineet

▪ nahkkinnas nahkahansikas; nahkakäsine

▪ töökinnas työkäsine

kuduma

1 lõngast riiet, silmkoe-esemeid või võrku valmistama
kutoa, neuloa

▪ vanaema kudus lapselapsele soojad kindad mummo neuloi lapsenlapselle lämpimät lapaset

▪ kudusin ise kangastelgedel kaltsuvaiba kudoin itse kangaspuilla räsymaton

2 (mitmete putukate kohta:) võrgutaolist kudet moodustama
kutoa

▪ ämblik oli toanurka võrgu kudunud hämähäkki oli kutonut huoneen nurkkaan verkon

kuhugi

‹adv›

1 ‹jaatavas lauses› mingisse täpsemalt määratlemata kohta, täpselt teadmata kuhu
‹myönteisissä yhteyksissä›
johonkin, jonnekin

▪ sul on alati kuhugi kiire sinulla on aina kiire johonkin

▪ poiss oli oma kindad kuhugi kaotanud poika oli kadottanut käsineensä jonnekin

■ ‹eitavas lauses› mitte mingisse kohta või suunda, mitte üheski suunas, mitte kusagile
‹kielteisissä yhteyksissä›
mihinkään, minnekään

▪ põgeneda pole kuhugi ei voi paeta mihinkään

▪ südalinnas pole ju kuhugi autot parkida keskikaupungillahan autoa ei voi paikoittaa minnekään

2 mingile täpsemalt määratlemata ajale
viittaamassa tarkemmin määrittelemättömään aikaan
jonnekin

▪ selle masina leiutamine jäi kuhugi möödunud sajandi algusse tämän koneen keksiminen ajoittuu jonnekin viime vuosisadan alkuun

käsi ‹s›
1 inimese või ahvi ülajäse randmest sõrmeotsteni; ülajäse tervikuna, õlast kuni sõrmeotsteni
käsi

▪ vasak käsi vasen käsi; vasuri ark.

▪ seisab, käed puusas seisoo kädet lanteilla

■ (elukutsest, soost, east jne sõltuvate iseärasustega)
ammattiin, sukupuoleen, ikään jne. liittyvästi
–

▪ kapi nihutamine nõuab mehe kätt kaapin liikuttamiseen tarvitaan miestä

▪ tal on sepa käed hänen kätensä kestävät hyvin kuumaa

■ käes, kätte, käest (kinnaste kandmise kohta)
(käsineitten pitämisestä)
kädessä
käteen
kädestä

▪ pane kindad kätte pane käsineet käteen

▪ võtsin kinda käest, et telefonile vastata otin käsineen kädestä vastatakseni puhelimeen

2 (inimese kohta)
ihmisestä
käsi kuv.

▪ kiri sattus õigetesse kätesse kirje osui oikeisiin käsiin

▪ küllap põhjustas põlengu kuri käsi (kurjategija, pahatahtlik inimene) eiköhän tulipalon aiheuttanut joku pahantahtoinen ihminen

■ kõnek üks vajalikest mängupartnereist kaardimängus
yksi korttipeliin tarvittavista pelaajista
–

▪ neljas käsi on puudu neljäs pelaaja puuttuu / neljättä pelaajaa ei ole

3 (töötamise, tegutsemise, toimimise kohta)
työskentelemisestä, toimimisesta
–

▪ tal on kätt aianduse peale hän on taitava puutarhanhoidossa; hänellä on lahjoja puutarhanhoitoon

■ iseloomustab tegutsemise, toimimise, suhtumise laadi
kuvaamassa toimimisen tai suhtautumisen tapaa
käsi kuv.

▪ vanemad jätsid lastele elukutse valikul vabad käed vanhemmat antoivat lapsille vapaat kädet ammatinvalinnassa

▪ saatuse karm käsi kohtalon kova käsi

4 pool, külg, suund
puoli

▪ paremat kätt paistis meri oikealla näkyi meri

▪ istus peremehe vasakul käel istui isännän vasemmalla puolella

lamba|hall

‹s› valge ja looduslikult musta villa segamisel saadud värvus
lampaan harmaa

▪ lambahall ja potisinine on tõelised Kihnu traditsioonilised kinda-vesti värvid lampaan harmaa ja indigonsininen ovat perinteiset Kihnun saaren lapasten ja liivien värit

■ ‹adj› sellise värvusega villast
lampaan harmaa

▪ lambahallid kindad lampaanharmaat hansikkaat

number

‹s›

1 arvu tähistav sümbol, selle kirjamärk
○ lühend nr
luvun kirjoitusmerkki
numero

▪ numbrid ühest kümneni numerot yhdestä kymmeneen

▪ summa numbritega summa numeroina

▪ tähtedest ja numbritest koosnev salasõna kirjaimista ja numeroista koostuva salasana

■ selline sümbol, kirjamärk või nende rühm millegi tuvastamiseks või registreerimiseks mingis järjestuses, süsteemis vm
(jonkin paikkaa tai asemaa jossakin järjestyksessä, sarjassa, luokituksessa tms. osoittavista luvuista)
numero

▪ korter number 29 asunto numero 29

▪ helista numbril 112 soita numeroon 112

▪ võistleja number 135 kilpailija numero 135

▪ järjekorranumber jonotusnumero; juokseva numero; järjestysnumero

▪ autonumber auton rekisterinumero

▪ korterinumber huoneiston numero / asunnon numero

■ selline sümbol, mis teatavas liigituses tähistab millegi suurust, jämedust, laadi vms
(jonkin luokitusjärjestelmän mukaan kokoa tms. ilmaisemassa)
numero

▪ kindad number 7 numeron 7 käsineet / käsineet kokoa 7

▪ saapad on kaks numbrit suured saappaat ovat kaksi numeroa liian isot

▪ lõnganumber langan numero

■ (arvu kohta)
(luvuista)
luku, numero

▪ kahekohalised numbrid kaksinumeroiset luvut

▪ kolm on maagiline number kolme on maaginen numero

■ (andmetöötluses, raamatupidamises jm:) selline sümbol edastatava infona
(määristä)
numero, luku

▪ tabelis toodud numbritest on näha, et .. taulukossa esitetyistä numeroista näkyy, että...

▪ nende numbrite põhjal ei saa midagi järeldada näiden lukujen perusteella ei voi päätellä mitään

2 numbriga märk, silt vm millegi registreerimiseks, järjestuse määramiseks vms
numerollinen merkki, kilpi tms. jonkin rekisteröimiseksi, järjestyksen ilmaiseksi tms.
numero|merkki, numero
rekisteri|numero, rekisteri|kilpi, rekkari ark.

▪ riidehoius antakse number narikassa annetaan numero

▪ leedu numbriga auto auto, jonka rekisterinumero on liettualainen

■ sissekanne registris vms, mida kasutatakse millegi reserveerimiseks
merkintä rekisterissä tms., jota käytetään jonkin varaamiseen
–

▪ sain arstile numbri kuu aja pärast sain lääkärille ajan kuukauden päähän

▪ hotellis polnud ühtki vaba numbrit hotellissa ei ollut yhtään vapaata huonetta

3 perioodika (nummerdatud) üksikväljaanne
sanoma- tai aikakauslehden kerrallaan ilmestyvä kappale
numero

▪ ajakirja järgmine number ilmub aprillis lehden seuraava numero ilmestyy huhtikuussa

▪ detsembrinumber joulukuun numero

■ muusikapala, tants vm etteaste mingis eeskavas
jonkin tilaisuuden ohjelman osana oleva esitys tms.
ohjelma|numero, numero

▪ tantsunumber tanssinumero

■ kõnek temp, tükk, trikk
temppu, juoni, jäynä, kuje

▪ see number ei lähe sul läbi tuo sinun temppusi ei mene läpi

paar1

1 ‹s› kaks kokkukuuluvat, kahekaupa kasutatavat eset
pari

▪ kolm paari kingi kolme paria kenkiä

▪ kindad on eri paarist käsineet ovat eri paria

▪ ostsin uue paari kõrvarõngaid ostin uuden parin korvarenkaita

▪ uisupaar luistinpari

■ ‹s› kahekaupa koos tegutsevad inimesed või loomad
pari, kaksikko

▪ bridži mängitakse kahe paariga bridgeä pelaa kaksi paria

▪ mind loositi paari soomlasega parikseni arvottiin suomalainen

▪ naispaar naispari

▪ jäätantsupaar jäätanssipari

▪ paar härgi rakendatakse vankri või ree ette härkäpari valjastetaan rattaiden tai reen eteen

■ ‹s› kaks abielu- või kooselusuhtega seotud inimest
paris|kunta, pari

▪ peol oli palju keskealisi paare juhlissa oli paljon keski-ikäisiä pariskuntia

▪ kunstnikepaar taiteilijapariskunta

▪ geipaar homopari

■ ‹s› kaks pere moodustanud looma või lindu
(eläimistä)
pari, paris|kunta

▪ luigepaar joutsenpari

▪ toonekurepaar haikarapariskunta

2 ‹s› ‹hrl mitm› hrv kahekaupa asetsevad sarikad, aampalgid või talad
parittaiset kattotuolit tai kannatinhirret
–
■ ‹s› ‹hrl mitm› hrv kaelkoogud hrl koos ämbritega; kaks ämbritäit (hrl kaelkookude otsas)
ämmänlänget ja ämpärit; kaksi ämpärillistä (tavallisesti ämmänlängissä)
–

▪ eit läks paaridega vett tooma eukko lähti hakemaan vettä ämmänlängillä

▪ üks paar vett kaksi ämpärillistä vettä

3 ‹pron› märgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra
pientä määrää ilmaisemassa
pari, muutama, jokunen

▪ paar tuhat krooni parituhatta kruunua

▪ raamat ilmub paari nädala pärast kirja ilmestyy parin viikon kuluttua

▪ mõni õnnelik sai kuningannaga ka paar lauset vahetada muutamat onnelliset saivat myös vaihtaa pari lausetta kuningattaren kanssa

■ ‹pron› ‹koos hulka, mõõtu, määra väljendava sõnaga› osutab umbmääraselt millegi väiksele kogusele
pari

▪ juuakse pudel või paar juodaan pullollinen tai pari

▪ purjetamist sai proovitud kord või paar purjehtimista tuli kokeiltua kerran tai pari

suurus ‹s›
1 millegi mõõtmed, ulatus, hulk või määr
koko, mitta, määrä, suuruus, laajuus

▪ kannu suurus kannun koko

▪ meie leibkonna suurus on kolm inimest ruokakuntamme koko on kolme henkeä

▪ miinimumsuurus minimikoko

▪ õppelaenu suurus on 1000 eurot opintolainan määrä on 1000 euroa

▪ kogusuurus kokonaismäärä

■ (tunnete vm mõõdetamatu kohta)
(tunteista tms., mitä ei voida mitata)
määrä

▪ valu suurus kivun määrä

▪ riski suurus sõltub ka vanema soost riskin suuruus riippuu myös vanhemman sukupuolesta

■ toodete teatud mõõtmeid arvestav leppeline number
koko, numero, koko|numero

▪ mulle sobivad M suuruses rõivad minulle sopivat M-koon vaatteet

▪ kindad suurusega 7 käsineet kokoa 7

■ muutuja, mida saab iseloomustada üheainsa arvuga või arvude lõpliku kogumiga
suure mat.

▪ muutuv suurus muuttuva suure

▪ skalaarne suurus skalaarisuure

2 tähtsus või võimsus, kõrge positsioon
tärkeys tai mahtavuus, korkea asema
suuruus

▪ Tammsaare suurus Tammsaaren suuruus

■ kõrged psüühilised või vaimsed omadused
(henkisiin ominaisuuksiin liittyen)
suuruus

▪ Olovernesel on välise hiilguse kõrval ka sisemist suurust Holoferneella on ulkoisen loiston lisäksi myös henkistä suuruutta

■ mingil alal silmapaistev või nimekas isik
(jollakin alalla etevästä tai tunnetusta henkilöstä)
suuruus, kuuluisuus

▪ tollal oli ta veel tundmatu suurus tuolloin hän oli vielä tuntematon suuruus

▪ malesuurus šakkisuuruus

tõmbama

1 käega või mingi abivahendi abil enda poole või mingis suunas liikuma panema
vetää

▪ tõmbas ukse lahti veti oven auki

▪ keegi tõmbas mind käisest joku veti minua hihasta

▪ peate kaardilugejast kaardi läbi tõmbama teidän täytyy vetää kortti lukulaitteen läpi

▪ lipp tõmmati vardasse lippu vedettiin salkoon

■ (riietusesemete vm kohta:) (selga, kätte, jalga, pähe) panema või (seljast, käest, jalast, peast) võtma
(pukemisesta tai riisumisesta)
vetää

▪ tõmbas kummikud jalga veti kumisaappaat jalkaansa

▪ tõmbas kindad kätte veti käsineet käteensä

▪ tõmbas kampsuni seljast veti villapaidan yltään

■ kuskilt välja, esile võtma; küljest ära võtma, lahti kiskuma, eemaldama
ottaa jostakin ulos tai esille; irrottaa vetämällä
vetää, vetäistä, kiskoa, tempaista, nykäistä

▪ tõmbas taskust rahakoti vetäisi taskustaan lompakon

▪ tõmbas peast paar halli juuksekarva nykäisi päästään pari harmaata hiusta

▪ tõmbas kaselt tohtu kiskoi tuohta koivusta

▪ tõmbasin paberi pooleks repäisin paperin kahtia

■ internetist oma arvutisse võtma, alla laadima
ladata

▪ tõmbab internetist tasuta filme ja muusikat lataa internetistä ilmaisia elokuvia ja musiikkia

■ (käeliigutuse kohta:) kutsuvalt viipama
tehdä (kädenliikkeellä) kutsuva merkki
viitata

▪ tõmbas käega lapsi endale lähemale viittasi lapsia tulemaan lähemmäs

■ korduvaid käeliigutusi tehes midagi tegema, sel viisil töötama, pilli mängima vm
vetää, kiskoa, vedellä

▪ hakkas aerudega tõmbama alkoi kiskoa airoja

▪ tõmbab lõõtsa ja mängib trummi vetelee hanuria ja soittaa rumpuja

2 oma mõju alla haarama, mõjutama, teatava jõu toimel enda poole või mingis suunas liikuma panema
vetää

▪ magnet tõmbab rauda (külge) magneetti vetää rautaa puoleensa

▪ laulja oskas hästi rahvast kaasa tõmmata laulaja esiintyi hyvin mukaansatempaavasti

■ ‹ka isikuta lauses› ligimeelitavalt, ahvatlevalt mõjuma
vetää

▪ Mis noori Austraaliasse tõmbab? Mikä nuoria vetää Australiaan?

▪ mind tõmbab mere äärde meri vetää minua puoleensa

▪ Kas sind naised enam ei tõmba? Etkö tunne enää vetoa naisiin?

▪ mind tõmbab teater minua kiehtoo teatteri

■ tähelepanu, tundeid vm äratama
huomion, tunteiden tms. herättämisestä
–

▪ tähelepanu tõmbas efektne blondiin huomiota herätti näyttävä blondi

▪ Londonis toimuv festival tõmbab tähelepanu eesti muusikale lontoolaisfestivaaleilla kiinnitetään huomiota virolaiseen musiikkiin

▪ ära tõmba meelega inimeste viha enda peale älä suututa ihmisiä tahallasi

3 sirgu või pingule venitama (ja otspunktidest kinnitama), (laiali) laotama
venyttää suoraksi tai tiukalle
vetää, pingottaa

▪ kahe puu vahele tõmmatud köis kahden puun väliin vedetty köysi

▪ šamaanitrummi kerele on tõmmatud põdranahk šamaanirummun kehälle on pingotettu hirvennahka

▪ tõmba nöör pingule pingota nuora

■ (teed, kraavi vms) rajama
(rajan, tien, johdon, yhteyden tms. rakentamisesta, johtamisesta)
vetää

▪ metsa tõmmati kraav metsään vedettiin oja

■ (ülespoomise kohta)
(hirttämiseen liittyen)
vetää

▪ röövel tõmmati võlla ryöväri vedettiin hirteen

4 käega või mingi abivahendiga mingit pinda mööda libistama, sel viisil midagi tegema
pyyhkiä, pyyhkäistä, sipaista, sutaista, raapaista

▪ tõmbas põranda (lapiga) üle pyyhki lattian rievulla

▪ tõmbas käega üle higise lauba pyyhkäisi kädellään hikistä otsaansa

▪ tõmbas tiku põlema raapaisi tulitikun

■ (jooni või märke tehes)
tehdä piirtämällä tm. tavalla viiva, ura, viilto tms.
vetää

▪ tõmbas paberile kriipse veti paperille viivoja

▪ silmapliiatsiga tõmmatud joon rajauskynällä vedetty viiva

■ (vahele, mõttelisele joonele osutades)
(kuvaannolliseen viivaan, rajaan liittyen)
vetää

▪ meeste ja naiste vahele ei saa nii teravat vahet tõmmata miesten ja naisten välille ei voi vetää niin selvää rajaa

5 (märgib asendi või olukorra muutmist või muutumist, millegi viimist mingisse asendisse või seisundisse)
ilmaisemassa asennon tai tilanteen muuttamista tai muuttumista
–

▪ vana foto on kollakaks tõmmanud vanha valokuva on kellastunut

▪ esimesed öökülmad tõmbasid maa tahedaks ensimmäiset yöpakkaset kuivattivat maan

▪ jalg tõmbas krampi jalasta alkoi vetää suonta / jalkaan tuli suonenveto; jalka kramppasi ark.

▪ tõmbas end kõverasse käpertyi kerälle / vetäytyi kippuraan

▪ tõmbas näo naerule veti suunsa hymyyn

■ teatavasse olukorda, tegevusse kaasa haarama
vetää

▪ kirjanik tõmmati poliitikasse kirjailija vedettiin mukaan politiikkaan

▪ Nokia tagasiminek tõmbas langusse ka Ericssoni Nokian tulospudotus veti myös Ericssonin laskuun

6 (inimese vm elusolendi kohta:) õhku, lõhna vm sisse hingama, nina või suu kaudu midagi sisse imema
(elollisesta olennosta:) hengittää tai imeä sisäänsä
vetää

▪ tõmbasin kopsud värsket õhku täis vedin keuhkoni täyteen raitista ilmaa

▪ koer tõmbas ninna võõrast lõhna koira nuuhki vierasta hajua

■ (suitsetamise kohta)
(tupakoimiseen tms. liittyen)
polttaa, vetää ark.

▪ mu isa ei suitsetanud, kuid vanaisa tõmbas piipu isäni ei tupakoinut, mutta isoisä poltti piippua

▪ tõmban ainult Marlborot poltan vain Marlboroa; vedän vain Mallua ark.

▪ kanepit tõmbama polttaa kannabista; pössytellä pilveä ark., leik.

■ (alkoholijoomise kohta)
(alkoholin juomiseen liittyen)
vetää ark.

▪ vanamees on enda täis tõmmanud ukko on vetänyt päänsä täyteen

▪ tõmbasin kiiresti paar kokteili rindu vedin nopeasti pari cocktailia

7 (aine, eseme vm kohta:) (vedelikku, suitsu, õhku) endasse imema, sel viisil toimima
(aineesta, esineestä tms.:) imeä itseensä (nestettä, savua, ilmaa), toimia sillä tavoin
–

▪ lõuend tõmbas värvi endasse väri imeytyi kankaaseen

▪ Kas kohv on juba tõmmanud? Onko kahvi jo valmista?

■ (torude, lõõride vm kaudu liikumise, millegi edasijuhtimise kohta)
(jonkin esteettömästä kulusta)
vetää

▪ korsten ei tõmmanud ja köök läks suitsu täis savupiippu ei vetänyt ja keittiö täyttyi savusta

▪ ummistunud kanalisatsioon tõmbas halvasti tukkeutunut viemäri veti huonosti

■ ‹ka isikuta lauses› (tõmbetuule, tuuletõmbuse kohta)
(huoneessa tai muussa sisätilassa tuntuvasta ilmavirtauksesta)
vetää

▪ siin tõmbab tuul vähem ja on soojem täällä vetää vähemmän ja on lämpimämpi

▪ tuul tõmbas läbi ja oligi haigus käes oli aika vetoisaa, ja niin vilustuin

8 [mida teha] (hoogsa, intensiivse tegevuse kohta)
vauhdikkaaseen tai intensiiviseen toimintaan liittyen
–

▪ tõmbas laulu lahti puhkesi laulamaan / puhkesi lauluun

▪ tõmbas ikka veel magada veti yhä vain hirsiä kuv.

■ hoogsalt liikuma (hakkama), (paigalt) ära minema
(alkaa) liikkua vauhdikkaasti, poistua (paikalta)
painua usein ark., vetää ark.

▪ Mis sa passid, tõmba minema! Mitäs siinä toljotat, ala painua! / Mitäs siinä tölläät, ala vetää! ark.

▪ auto tõmbas paigalt auto kaahasi tiehensä

■ lööma, virutama vm moel ründama
lyödä, iskeä tai hyökätä jollakin muulla tavalla
vetää ark.

▪ tõmbasin talle rusikaga vastu kukalt iskin häntä nyrkillä takaraivoon; vedin sitä nyrkillä takaraivoon ark.

■ kiskuma, kaklema, tülitsema
(riitelemisestä, tappelemisesta)
nahistella, nujakoida, kinastella

▪ tõmmake omavahel, aga jätke teised rahule nahistelkaa keskenänne mutta jättäkää toiset rauhaan

■ (sihitult) ringi liikuma; (häälekalt) lõbutsema, möllama
kulkea paikasta toiseen, sinne tänne; pitää riehakkaasti hauskaa
kuljeskella, vaellella, kierrellä, koluta
temmeltää, telmiä, peuhata

▪ metsas võisid lapsed vabalt (ringi) tõmmata metsässä lapset saattoivat kuljeskella vapaasti; metsässä lapset saattoivat temmeltää vapaasti

9 kõnek ära võtma, varastama; (sel viisil) petma, tüssama
vetää välistä kuv.
vedättää, huijata yleisk., petkuttaa yleisk.

▪ teda ei saa usaldada, kust saab, sealt tõmbab häneen ei voi luottaa, hän vetää välistä minkä kerkeää

▪ müüja tõmbas mind kahe euroga myyjä huijasi minulta kaksi euroa

■ kõnek pilkama, nöökima
piikitellä yleisk.

▪ sõbrad tõmbasid teda vahel, aga mitte pahatahtlikult ystävät piikittelivät häntä välillä, mutteivät tarkoittaneet pahaa

veebiliides @ veebihaldur