Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 21 artiklit

fond
M
‹s›
1 asutus, mis on loodud vara valitsemiseks ja kasutamiseks, et täita põhikirjas ettenähtud eesmärke
säätiö
▪ Eestimaa Looduse Fond Viron luonnon säätiö
2 mingiks otstarbeks või ajavahemikuks määratud rahalised vahendid, põhivara
rahasto
▪ tagatisfond takuurahasto
▪ stipendiumifond stipendirahasto
■ hulk kindla eesmärgiga kogutud ning süstematiseeritud esemeid või ainestikku
kokoelma, keräelmä
▪ raamatukogu fondi kajastab elektrooniline kataloog kirjaston kokoelmasta on sähköinen luettelo
▪ kõnekäändude fond sananparsien kokoelma
kand
M
‹s›
1 labajala tagumine osa
jalkaterän takaosa
kanta|pää
▪ king oli kanna katki hõõrunud kenkä oli hiertänyt kantapään verille
■ seda kattev kinga, saapa, suka või soki tagumine osa
(vastaavasta jalkineen, sukan tms. osasta)
kanta|pää
▪ soki kannas oli jälle auk sukan kantapäähän oli taas tullut reikä
▪ lahtise kannaga kingad kantapäästä avoimet kengät / avokantaiset kengät / pistokkaat
▪ sukakand sukan kantapää
■ saapa, kinga konts
jalkineen korko
kanta
▪ autosõit rikkus alati kingade ja saabaste kannad inetult ära autoilu pilasi aina rumasti kenkien ja saappaiden kannat
▪ sülitas koni maha ja litsus kannaga laiaks sylkäisi tumpin maahan ja tumppasi sen kannalla ark.
2 millegi tagumine või alumine, hrl kuhugi külge kinnituv osa
jonkin esineen tai muodostuman alin osa, tav. kiinnittymisosa
kanta, tyvi
▪ kannaga nööp kantanappi
■ ree-, saani-, kelgujalase tagumine osa, millel saab sõidu ajal seista
reen tms. jalaksen takaosa
kanta tav. mon., kannas tav. mon.
knd (lühend)
⇒ kandidaat (2. täh)
lis. (lyhenne) (Suomessa) ⇒ lisensiaatti
kold
M
‹s›
hrl roomavate vartega igihaljas eostaim
○ (Lycopodium)
(suku)
riiden|lieko
kong
M
‹s›
1 väike suletav ruum (nt vanglas, kloostris)
selli {vars. vankilassa}, kammio {luostarissa}, putka ark.
▪ püssimehed lohistasid mehe poolelutu keha kongi tagasi asemiehet retuuttivat miehen puolikuolleen ruumiin takaisin selliin
▪ märatsejal pandi käed raudu ja lükati kongi rahunema riehuja pantiin käsirautoihin ja hänet työnnettiin putkaan rauhoittumaan
2 tõstuk kaevise, materjalide ja seadmete, samuti inimeste transportimiseks šahtis
kaivos|hissi
koni
M
‹s›
suitsetamisest järelejäänud suitsuots
savukkeen|pätkä, natsa ark., tumppi ark.
▪ paberossikoni tupakantumppi / tupakannatsa
konn1
M
‹s›
pikkade tagajalgadega kahepaikne loom
○ (Rana)
sammakko
▪ konnade kevadine ränne kudemispaikadesse sammakoiden keväinen vaellus kutupaikoille
■ (konnaujumise kohta)
(uintitapa)
rinta|uinti urh., sammakko ark.
▪ eelistan konna kroolile uin mieluummin sammakkoa kuin kroolia
■ (üleolevalt kellegi meelest alaväärse inimese, harvemini looma kohta)
halveksivasti toisesta ihmisestä, joskus eläimestä
–
▪ Teen mida tahan ja sinusugune konn ei köhi! Teen mitä haluan eikä sinulla ole siihen mitään sanomista!
konn2
M
kõnek konjak
konjakki yleisk.
▪ jõime kohvi ja tibakese konni ka joimme kahvia ja sormustimellisen konjakkia
kont1
M
‹s›
1 suurem luu, hrl inimese või suurema looma oma
luu
▪ kukkusin ja hea, et kondid terveks jäid kaaduin ja hyvä, että luut pysyivät ehjinä
▪ kallistasime nii, et kondid ragisesid halasimme niin, että luut rutisivat
■ (kogu keha või mingi kehapiirkonna, nt jäsemete kohta)
(koko elimistöstä tai sen osasta)
luu kuv.
▪ taat käis saunas oma vanu konte soojendamas ukko kävi saunassa lämmittämässä vanhoja luitaan
▪ rõskus poeb kontidesse kosteus tunkeutuu luihin ja ytimiin
■ toiduks olevas lihas leiduv luu
(ruokaan liittyen:) lihassa oleva luu
luu
▪ tõin turult koerale värsket konti toin koiralle torilta tuoreita luita
▪ ema keedab kontidest puljongit äiti keittää luista lientä
■ (luustiku laadi, ka kehaehituse ning jõu kohta)
(luuston laatuun, myös ruumiinrakenteeseen ja voimaan liittyen)
luu
▪ tugeva kondiga naine vahvaluinen nainen
▪ peene kondiga hobune hentoluinen hevonen
2 kõnek (vana, viletsa looma, ka inimese kohta)
(vanhasta, raihnaisesta eläimestä, myös ihmisestä)
kanttura
▪ lehmakont lehmän kanttura
kont2
M
kõnek konditsioneer
ilmastointi|laite yleisk., ilmastointi {laitteesta}
▪ lülitasin kondi sisse panin ilmastoinnin päälle
kood
M
‹s›
kokkuleppeline märk millegi tähistamiseks, infoüksuse kodeeritud esitus reeglite, märkide kogumi abil
koodi
▪ kood peab koosnema üheksast märgist, sh suurtähtedest ja numbritest koodin pitää sisältää yhdeksän merkkiä, mukaan lukien isoja kirjaimia ja numeroita
▪ kaubakood tavarakoodi
▪ tellimiskood tilausnumero / tilauskoodi
■ andmete varjamiseks kõrvaliste eest ehk krüpteerimiseks kasutatav salastatud märgijada (nt PIN-kood, turvakood)
tietojen suojaamiseksi käytettävä salattu merkkijono
koodi, sala|sana
▪ salakood suojakoodi
■ tarkvaraprogramm või selle osa (nt lähtekood)
koodi tietotekn.
▪ programmikood ohjelmakoodi
koond
M
‹s›
kokkuvõtlikke (rahalisi, statistilisi) andmeid sisaldav dokument
kooste
▪ riigi statistiline koond „Keskkond arvudes“ valtion tilastokooste Ympäristö lukuina
■ mitut asja ühendav kogum
kooste
▪ see on koond kahest demoalbumist se on kooste kahdesta demoalbumista
kord1 ‹s›
1 õiguslikud ja sotsiaalsed normid; olukord, mis nendele vastab
oikeudelliset ja sosiaaliset normit; tila, joka vastaa niitä
järjestys
▪ toetuse maksmise kord kehtib sellest aastast tukea maksetaan tästä vuodesta alkaen
▪ avalik kord yleinen järjestys
▪ riigi põhiseaduslik kord valtion perustuslaillinen järjestelmä
■ normaalseks eluks ja tööks vajalik seisund
Võrdle korrast ära
normaaliin elämään ja työhön tarvittava tilanne
järjestys, kuri, komento, kunto
▪ vanausuliste külad olid kuulsad oma puhtuse ja korra poolest vanhauskoisten kylät olivat kuuluisia puhtaudestaan ja järjestyksestään
▪ klassis valitseb range kord luokassa vallitsee ankara kuri
▪ arvuti on tipp-topp korras tietokone on huippukunnossa
■ ühiskondliku korralduse süsteem
järjestelmä
▪ demokraatlik kord demokraattinen järjestelmä
▪ nõukogude kord neuvostojärjestelmä
2 korras2 [mille, mingis] mingil viisil, mingite reeglite järgi
jollakin tavalla, joidenkin sääntöjen mukaan
–
▪ arupärimine edastatakse seadusega ettenähtud korras välikysymys esitetään lailla säädetyllä tavalla
▪ õpinguid on võimalik jätkata täiendusõppe korras opintoja on mahdollista jatkaa täydennyskoulutuksena
kord2 ‹s, adv›
1 ‹s› märgib mingi üksiku (korduva) sündmuse või tegevuse toimumise aega või juhtu
tilaisuus, jolloin jotakin tapahtuu
kerta
▪ see oli ka ainus kord, kui reisil arstiabi vaja läks se olikin ainoa kerta, kun matkalla tarvittiin lääkärin apua
▪ iga kord lõpeb see halvasti joka kerta se päättyy ikävästi
▪ sel korral tuli ta üksi tällä kertaa hän tuli yksin
▪ ma palun veel kord vabandust pyydän vielä kerran anteeksi
■ ‹s› osutab millegi kordumise hulgale või sellele, kui palju on miski suurem või väiksem
(ilmaisemassa määrää tai kokoa johonkin verrattuna)
kerta
▪ Ütlen seda juba sajandat korda! Sanon sen jo sadannen kerran! / Sanon sen jo sadatta kertaa!
▪ olen teist korda abielus olen toista kertaa naimisissa
▪ teenin sinust mitu korda vähem ansaitsen monta kertaa vähemmän kuin sinä
▪ hiinlasi on ju mitmeid kordi rohkem kiinalaisiahan on monta kertaa enemmän
■ ‹s› korrutamise tehtemärkide (nt x) sõnaline väljend
(ilmaisemassa kertolaskua)
kerta
▪ kaks korda kaks on neli kaksi kertaa kaksi on neljä
2 ‹s› aeg, millal kellelgi on võimalus midagi teha, saada vm
vuoro, huki ark., tuuri ark.
▪ Kelle kord on nõusid pesta? Kenen vuoro on pestä astiat? / Kenen vuoro on tiskata? / Kenen tiskivuoro?
▪ nüüd on kord Ukraina käes nyt on Ukrainan vuoro
▪ Sinu kord! Sinun vuorosi!
■ ‹adv› ‹korduvana, sidesõnalaadselt seob eri lauseosi või lauseid› märgib olukordade vaheldumist
kerran
▪ kord nii, kord naa kerran niin, kerran näin
3 ‹adv› mingil täpsemalt määratlemata ajal, millalgi minevikus või tulevikus
(ilmaisemassa epämääräistä ajankohtaa)
kerran, joskus
▪ Ehk kord võin olla õnnelik? Ehkä joskus voin olla onnellinen?
▪ elasid kord eit ja taat olipa kerran ukko ja akka
■ ‹adv› rõhutava või mingit asjaolu kinnitava sõnana
(ilmausta vahvistamassa)
kerrankin
▪ Saage ometi kord aru! Yrittäkää nyt kerrankin ymmärtää!
▪ niisugused need emad kord on äidit nyt vain ovat sellaisia
kord3 ‹s›
1 (õhuke) kattev kiht mingit ainet millegi pinnal
kerros
▪ lumekord lumikerros
▪ mullakord maakerros
▪ roostekord ruostekerros
2 kõnek korrus
kerros yleisk.
kund
M
‹s›
haldusüksus Soomes
hallinnollinen yksikkö Suomessa
kunta
kõnd1 ‹s›
kõndimine, kõndides kulgemine
kävely, käynti
▪ poolteist tundi mõnusat kõndi puolitoista tuntia mukavaa kävelyä / puolentoista tunnin mukava kävely
kõnd2 ‹s›
tühi, hrl väheviljakas ja harimata maa
erä|maa, jouto|maa, korpi|maa, salo, sydän|maa
känd
M
‹s›
1 pärast puu langetamist juurestikule jääv tüveosa
kanto
▪ marjuline istus kännule hinge tõmbama marjastaja istui kannolle lepäämään
▪ talgulistel tuli nii võsa raiuda kui kände juurida talkoolaisten piti sekä raivata vesakkoa että juuria kantoja
2 (vana, eaka, elatanud inimese kohta)
(iäkkäästä ihmisestä)
kääkkä ark.
▪ temasugust vana kändu enam ümber ei kasvata hänenlaistaan vanhaa kääkkää ei saa enää muuttamaan tapojaan
3 (päritoluga ühenduses:) see, kellest või millest keegi või miski on tekkinud; suguvõsa, suguselts või (rahva)tõug
(syntyperään liittyvästi): se, josta joku tai jokin on lähtöisin; suku tai heimo
juuri kuv.
▪ eesti kännust võrsunud aadlimees virolaista juurta oleva aatelismies
pond ‹s›
endisaegne jõu ühik (peamiselt Austraalias, Saksamaal ja Hollandis)
○ lühend p
pondi fys., vanh.
sond2 ‹s›
õhu hägusus
utu, auer

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur