Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 23 artiklit

alla minema ‹v›
1 allapoole liikuma
liikkua alaspäin
–

▪ lähme alla värsket õhku hingama mennään alas haukkaamaan raitista ilmaa

▪ Ma ei saa trepist alla! En pääse alas portaita!

2 (tasemelt) alanema, langema
laskea, pudota

▪ suve lõpus lähevad hinnad alla kesän lopussa hinnat laskevat

▪ teeninduse tase on alla läinud palvelun taso on laskenut

▪ eelmisel aastal jäi kaal seisma ning tänavu on hakanud vaikselt alla minema viime vuonna paino pysyi samana ja tänä vuonna se on alkanut vähitellen pudota

3 [kellel] ‹hrl eitusega› (söömise ja joomise kohta)
‹tav. kielteisissä yhteyksissä› (syömisestä ja juomisesta)
mennä alas

▪ nii sant oli olla, et ei läinud alla söök ega jook oli niin paha olla, että mikään ei mennyt alas, ei ruoka eikä juoma

▪ leivasupp mul alla ei lähe en pysty syömään leipäkeittojälkiruokaa

disko

‹s›

1 plaadi- või lindimuusikaga tantsuüritus (või tantsukoht)
disko

▪ õhtul lähme diskole tantsima lähdetään illalla diskoon tanssimaan

2 soulmuusikal põhinev monotoonse rütmiga tantsumuusika; vastav tants
disko, disko|musiikki
disko|tanssi

▪ Tiinale meeldib kuulata diskot ja džässi Tiina pitää diskon ja jazzin kuuntelusta

hingama

1 (kõrgemate loomade, eriti inimese kohta:) õhku kopsudesse tõmbama ja sealt eemaldama
hengittää, vetää henkeä

▪ laps hingab rahulikult lapsi hengittää rauhallisesti

▪ hingasin nina kaudu sisse ja suu kaudu välja hengitin nenän kautta sisään ja suun kautta ulos

▪ kõrgel mägedes on raske hingata korkealla vuoristossa on vaikea hengittää

▪ inimene hingab keskmiselt viisteist korda minutis ihminen vetää henkeä keskimäärin viisitoista kertaa minuutissa

▪ lähme õue värsket õhku hingama lähdetään ulos haukkaamaan raitista ilmaa

■ elama, elust osa võtma
hengittää kuv.

▪ ärge ahistage noori, laske neil vabalt hingata älkää ahdistako nuoria, antakaa heidän hengittää vapaasti

▪ pärast alagrupi võitu võis meeskond kergemalt hingata lohkovoiton jälkeen joukkue pystyi hengittämään vapaammin

■ (naha kaudu) õhku saama
hengittää

▪ koolis on hea kanda jalatseid, milles jalad saavad hingata koulussa on hyvä pitää jalkineita, joissa jalat voivat hengittää

■ väliskeskkonnast elutegevuseks vajalikku hapnikku võtma ja sinna süsihappegaasi eritama
(eliöiden hapen ottamisesta ja hiilidioksidin poistumisesta)
hengittää

▪ roomajad ja kahepaiksed hingavad osalt naha, osalt kopsude kaudu matelijat ja sammakkoeläimet hengittävät osittain ihon, osittain keuhkojen kautta

2 midagi (nt niiskust, soojust) endast välja levitama
henkiä, huokua, hohkaa

▪ meri hingab jäist udu meri henkii jäistä usvaa

▪ järv hingab endast välja mürkaineid järvestä huokuu myrkkyaineita

3 ‹hrl vormilt või sisult eitavas lauses› kõnek millestki kõnelema, midagi välja lobisema
‹muodoltaan tai sisällöltään kielteisissä yhteyksissä›
hiiskua yleisk., hiiskahtaa yleisk.

▪ ära sellest kellelegi hinga, eks ethän hiisku tästä kenellekään

4 van puhkama, magama
levätä yleisk., hengähtää yleisk.

▪ jumal tegi kuus päeva tööd ja seitsmendal hingas Jumala teki kuusi päivää töitä ja seitsemäntenä lepäsi

▪ vanaema hingab ammu hauas isoäiti on levännyt haudassa jo kauan

Seotud sõnad
hingamine ‹s›
hengitys, hengittäminen

ilusti

‹adv›

kõnek korralikult, ilusasti
kiltisti yleisk., reippaasti yleisk.
kauniisti yleisk., somasti yleisk., nätisti

▪ anna käsi ja lähme ilusti üle tee anna käsi niin mennään reippaasti tien yli

▪ peale pidu saadeti neiu ilusti koju hyviin tapoihin kuului, että tyttö saatettiin kotiin juhlien jälkeen

▪ šampoon paneb juuksed ilusti läikima sampoo saa hiukset kiiltämään kauniisti

▪ pühkisin kaltsuga põranda ilusti puhtaks pyyhin rätillä lattian nätisti puhtaaksi

jala

‹adv›

kõndides, mitte sõidukiga
jalkaisin, jalan, kävellen

▪ ilus ilm ja tee pole pikk, lähme parem jala sää on kaunis eikä matka ole pitkä, mennään mieluummin jalan

kallim

‹s›

armastatud inimene, armastatu
rakas, rakastettu, kulta, armas vars. ylät., mieli|tietty vars. ylät.

▪ tal on uus kallim hänellä on uusi rakas

■ (hellitus-, meelitussõnana:) kullake, kallis
(hellivänä puhuttelusanana)
kulta, muru, sydän|käpy

▪ Kallim, lähme kinno! Kulta, mennään elokuviin!; Muru, mennään leffaan! ark.

kolli tegema
[kellele] kedagi (kollina) hirmutama
pelotella jotakuta
–

▪ Lähme teeme tüdrukutele kolli! Mennään pelottelemaan tyttöjä!

läbi minema
1 õnnestuma, korda minema, vastuvõetavaks osutuma; (hääletamisel) vastuvõetuks osutuma
mennä läpi kuv.

▪ ma ei ole kindel, kas patenditaotlus läbi läheb en ole varma, meneekö patenttihakemus läpi / en ole varma, hyväksytäänkö patenttihakemus

▪ tema kandidatuur valitsuses läbi ei lähe hänen ehdokkuutensa ei mene läpi hallituksessa / hallitus ei hyväksy hänen ehdokkuuttaan

2 [kust] mingit ala, kohta läbima
kulkea jonkin alueen, paikan läpi
–

▪ lähme metsast läbi kuljetaan metsän läpi

▪ telefoniliinid lähevad meie maadelt läbi puhelinlinjat kulkevat meidän maidemme läpi

■ kuhugi korraks põikama, kedagi põgusalt külastama
pistäytyä [jossakin, johonkin, jonkun luona, jonkun luokse], poiketa [jossakin, johonkin, jonkun luona, jonkun luokse], piipahtaa [jossakin, johonkin, jonkun luona, jonkun luokse], käväistä [jossakin, jonkun luona]

▪ mine onu Jaani juurest ka läbi pistäydy myös Jaan-sedän luona

3 tarvitamiskõlbmatuks muutuma, töötamast või toimimast lakkama
muuttua käyttökelvottomaksi, lakata toimimasta
–

▪ vasak suunatuli on läbi läinud vasen suuntavilkku on lakannut toimimasta

minema

1 (eemaldudes) liikuma (käima, sõitma vms); midagi tegema suunduma
mennä, kulkea, lähteä

▪ Kas lähme jalgsi või autoga? Menemmekö jalkaisin vai autolla?

▪ Mis kell sa tavaliselt magama lähed? Mihin aikaan menet yleensä nukkumaan?

▪ Matilda läks ees, Mattias tema järel Matilda meni edellä, Mattias hänen perässään / Matilda kulki edellä, Mattias hänen perässään

▪ poisid läksid kinno pojat menivät elokuviin / pojat lähtivät elokuviin

▪ vaatasime kaldal, kuidas laev läheb katsoimme rannalla, kuinka laiva lähtee

■ ‹sariühendis, koos samas vormis järgneva verbiga› (lisab ütlusele otsustavust, tugevdab palvet, käsku)
mennä

▪ lähen vaatan veel sinna kasti menen vielä katsomaan siitä laatikosta

▪ Mine too mulle juua! Mene hakemaan minulle juotavaa!

■ ‹käskivas kõneviisis, väljendites› (tõrjuvalt)
‹imperatiivimuodossa, sanonnoissa› (torjuvasti)
mennä, painua

▪ Mine metsa oma jutuga! Mene metsään puheinesi!

▪ Mine kassi saba alla! Painu sinne missä pippuri kasvaa!

■ läks! (käsklusena mingi liikumise või tegevuse alustamiseks)
nyt!, hep!

▪ Tähelepanu! Valmis olla! Läks! Paikoillanne! Valmiina! Nyt! / Paikoillanne! Valmiina! Hep!

■ kuskil paiknema, seal liikumist või sealt läbipääsu võimaldama
mennä, kulkea, johtaa

▪ tee läheb läbi metsa tie menee metsän läpi / tie kulkee metsän läpi

▪ esikust läheb üks uks kööki, teine tuppa eteisestä menee yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen / eteisestä johtaa yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen

■ (suunatud või juhuslike liigutuste või liikumise kohta)
mennä

▪ käsi läks taskusse käsi meni taskuun

▪ pilved tulevad ja lähevad pilvet tulevat ja menevät

▪ päike läheb pilve taha aurinko menee pilveen

▪ pall läks korvi pallo meni koriin

■ (seoses sõnalise vm abstraktsema tegevusega, nt omanduse, alluvuse vahetamisega)
(sanalliseen tai muuhun abstraktiin toimintaan, esim. omistajan vaihtumiseen liittyen)
mennä, päätyä, siirtyä, lähteä, käydä

▪ maja läks pärijatele talo meni perillisille

▪ päris vana uudis läks lehte melko vanha uutinen päätyi lehteen

▪ jutt läks teisele teemale keskustelu siirtyi toisiin uomiin

▪ need sõnad läksid mulle südamesse nuo sanat kävivät sydämeen

2 lahkuma, eemalduma; (öeldisverbi tugevdavalt:) ära
poistua, alkaa mennä (pois); (vahvistussanana)
lähteä, mennä
pois

▪ pean nüüd minema minun pitää nyt mennä

▪ lõi ukse kinni ja läks pamautti oven kiinni ja lähti

▪ auto sõitis minema auto lähti matkaan / auto ajoi pois

▪ Mine minema, enne kui ma lõplikult vihastan! Mene pois, ennen kuin suutun todella!

■ (suremise kohta)
(kuolemisesta)
lähteä

▪ ta on väga haige, päris minemas hän on hyvin sairas, lähtö on lähellä

3 (esemete, olukordade kohta:) kaduma, ära võetud saama või olematuks muutuma
(esineistä, tilanteista:) hävitä, muuttua olemattomaksi tms.
–

▪ järsku avastasin, et rahakott on läinud yhtäkkiä huomasin, että lompakkoni on kadonnut

▪ varsti on kevad käes ja lumi läinud pian on kevät ja lumi on poissa

■ (millegi peale) kuluma
kulua, huveta
mennä

▪ mida rohkem raha saad, seda rohkem seda läheb mitä enemmän rahaa saat, sitä enemmän sitä menee

▪ talvel läks palju kütet talvella meni paljon polttoainetta

■ (aja kohta:) kuluma, mööduma
(ajasta:) kulua
mennä

▪ läks palju aega, enne kui liikuma pääsesime meni paljon aikaa, ennen kuin pääsimme liikkeelle

4 (seisundi, oleku või asendi muutumise ja kujunemise kohta)
(tilan tms. muutoksiin liittyvissä ilmauksissa)
mennä

▪ uks läks sneprisse ovi meni takalukkoon

▪ äri läks pankrotti liike meni konkurssiin / liike teki konkurssin

▪ osa andmeid on kaduma läinud osa tiedoista on kadonnut / osa tiedoista on joutunut kadoksiin

▪ Mis edasi-tagasi sõit maksma läheb? Mitä meno-paluumatka maksaa?

▪ onu on paksuks läinud setä on lihonut

▪ läksin näost punaseks punastuin

■ ‹ka isikuta lauses› (ilmamuutustega seoses)
(säänmuutoksiin liittyen)
tulla

▪ läheb vist sulale taitaa tulla suoja

■ [kellesse] välimuselt või loomult kellegi sarnaseks kujunema
tulla jonkun tapaiseksi, luonteiseksi, näköiseksi tms.
tulla

▪ poiss on läinud isasse poika on tullut isäänsä

■ [mida tegema, milleks] ‹3. isikus› (seoses mingi protsessi või tegevuse algamise, alustamisega)
alkamiseen tai aloittamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ vesi läks keema vesi alkoi kiehua

▪ mehed läksid kaklema miehet alkoivat tapella

▪ ma ei taha kellegagi tülli minna en halua riitaantua kenenkään kanssa

▪ auto ei lähe käima auto ei käynnisty

▪ läheb vist löömaks taitaa tulla tappelu

5 ‹3. isikus› sujuma, edenema
‹3. persoonassa›
mennä, sujua, luonnistua, edistyä

▪ Kuidas elu läheb? Miten menee?

▪ töö ei lähe ega lähe työ ei suju sitten ollenkaan

▪ maandumine läks viperusteta laskeutuminen sujui ilman kommelluksia

■ ‹3. isikus› kujunema, juhtuma
käydä

▪ kahju, et nii läks harmi, että piti käydä näin

6 ‹3. isikus› sobima, kõlbama, sünnis olema
‹3. persoonassa›
käydä, sopia

▪ see pole viisakas, see lihtsalt ei lähe se ei ole kohteliasta, se ei yksinkertaisesti käy

▪ punane värv läheb talle punainen väri sopii hänelle

7 mahtuma; mõõtmetelt sobima
mahtua, sopia mitoiltaan
mennä, mahtua, sopia

▪ püksid ei lähe enam jalga housut eivät mene enää jalkaan / housut eivät sovi enää jalkaan

▪ kilosse läheb marju poolteist liitrit yhteen kiloon menee puolitoista litraa marjoja

8 (tarvis, vaja) olema, mingiks tarbeks ära kuluma
(tarpeellisuutta merkitsevissä ilmauksissa)
tulla

▪ võta need vidinad endale, ehk läheb tarvis ota sinä nämä kapistukset, ehkä tulevat tarpeeseen

9 ostetav, nõutav, menukas olema
(kaupaksi käymistä merkitsevissä ilmauksissa)
mennä

▪ miskipärast sellised raamatud ei lähe üldse jostain syystä tällaiset kirjat eivät mene ollenkaan kaupaksi

▪ lumelabidad läksid nagu soojad saiad lumilapiot menivät kuin kuumille kiville

■ (menuka esituse kohta)
menestyksekkääseen esitykseen liittyen
–

▪ kõik kontserdid läksid täissaalidele kaikki konsertit soitettiin täysille saleille

noh

1 ‹interj› alustab tuttavlikku suhtlusväljendit
(repliikin aloitussanana)
no, noh

▪ Noh, kuidas sul siis elu läheb? No, mitäs sinun elämääsi kuuluu?

▪ Noh, terekest kah! No tervepä terve!

▪ Kas tead, keda ma eile nägin? – Noh? Tiedätkö, kenet näin eilen? – No?

2 ‹interj› kinnitab väidet, rõhutab tundetooni või (hinnangulist) suhtumist
(repliikin vahvistussanana)
no, noh

▪ ära nüüd nuta, noh noh, älä nyt itke

▪ ei noh, tingimata lähme no mutta totta kai menemme

▪ Ma ei taha, noh! No kun en halua!

▪ Noh, said, mis tahtsid! Noh, sait mitä halusit!

▪ kui siin pole tööd, noh, maailm on lai jollei täällä ole töitä, niin, no, maailma on avara

3 ‹adv› rõhutuna annab öeldavale kõhkleva, ebaleva varjundi
(vastahakoisen myönnyttelevissä ilmauksissa)
no

▪ poeg võib tal olla noh umbes 5–6-aastane hänen poikansa voi olla, no, noin 5–6-vuotias

▪ laena, noh ütleme, kümme eurot lainaa, no sanotaan, kymmenen euroa

oma1 ‹pron, adj, s›
1 ‹pron› ‹omastav asesõna› viitab kuulumisele tegevuse tegijale
-ni yks.1.p, -si yks.2.p, -nsa/-nsä yks.3.p
-mme mon.1.p, -nne mon.2.p, -nsa/-nsä mon.3.p
oma

▪ Söö oma kõht täis! Syö vatsasi täyteen!

▪ tema oma jonni ei jäta hän ei lopeta vastaanpanemistaan / hän ei lakkaa panemasta vastaan

▪ nende muusikat ei tasu teiste omaga võrrelda heidän musiikkiaan ei kannata verrata toisten musiikkiin

▪ omad vitsad peksavad saada maistaa omaa lääkettään kuv.

■ ‹s› miski, mis on (kindlalt, vältimatult) kellegi või millegagi seotud
jokin, joka kuuluu jollekulle tai johonkin
oma

▪ lähme sööma, kõht nõuab oma mennään syömään, vatsa valittaa

■ omadega (kellegi või millegi seisundi, oleku kohta)
jonkun tai jonkin tilasta
–

▪ mõtlen, kuidas omadega välja tulla mietin kuinka selvitä

▪ olen omadega täitsa rahul olen aivan tyytyväinen

▪ sain kohe aru, et inimene on omadega täiesti sassis tajusin heti, että hän on aivan hukassa itsensä kanssa

▪ palju ei puudunud, et auto oleks omadega kraavis lõpetanud läheltä piti, ettei auto päätynyt ojaan

■ ‹määratlev, harvemini enesekohane asesõna› osutab tegevuse tegijale
viittaamassa toiminnan tekijään
oma, itse

▪ see on su oma süü se on oma syysi

▪ jätke see oma teada pitäkää se omana tietonanne

▪ ostis omale uue auto osti itselleen uuden auton

2 ‹adj› teatud isikuga seotud, kellelegi või millegi juurde kuuluv
tiettyyn henkilöön liittyvä, jollekulle tai johonkin kuuluva
oma

▪ sai seda tunda omal nahal sai tuntea sen omissa nahoissaan

▪ lihatükk säriseb omas mahlas lihanpala tirisee omassa nesteessään

▪ oma tuba, oma luba oma tupa, oma lupa (sananp.)

3 ‹adj› väga tuttav, omane; samasse perekonda vm kitsasse kollektiivi kuuluv
hyvin tuttu, ominainen; samaan perheeseen tm. pieneen yhteisöön kuuluva
–

▪ kasutab võõrsõnade asemel oma sõnu käyttää vierassanojen sijaan omaperäisiä sanoja

▪ oli tema jaoks oma inimene oli hänelle hyvin tuttu ihminen

■ ‹adj› millegi poolest eriline või iseloomulik
oma, erityinen, ominainen

▪ küpsel armastusel on oma võlu kypsällä rakkaudella on oma viehätyksensä

4 ‹s› ‹hrl mitm› tuttava, omase kollektiivi liige
tutun, oman yhteisön jäsen
oma

▪ omade peale koer ei haugu omia koira ei hauku

▪ publik ergutas omasid yleisö kannusti omiaan

■ ‹s› ‹hrl mitm› mingi koha või kogukonnaga seotud inimene
-lainen/-läinen tav. mon.

▪ Ameerika omad ütlevad, et Venemaal tuleb kollaps amerikkalaiset sanovat, että Venäjällä tapahtuu romahdus

sisse sõitma ‹v›
1 [millele] (liiklusõnnetusega seoses:) otsa, peale sõitma
(liikenneonnettomuudesta:) ajaa jonkun päälle
–

▪ on juhtumeid, kus teel olnud kiirabiautole on sisse sõitnud mõni hooletu juht on tapahtunut, että joku huolimaton kuljettaja on kolaroinut hälytysajossa olleen ambulanssin kanssa

▪ kaubikule sõideti tagant sisse pakettiauton perään ajettiin

2 [mida] sõitmisega kasutatavaks, hästi toimivaks tegema
ajaa jokin käyttökuntoon, hyvin toimivaksi
ajaa [jotakin] sisään ark.

▪ suusad on veel sisse sõitmata suksia ei ole vielä ajettu sisään

▪ Lähme rada sisse sõitma! Lähdetään avaamaan latua!

3 [kuhu] sõites sisenema
ajaa jollekin alueelle
–

▪ laev ei saanud sadamasse sisse sõita laiva ei voinut ajaa satamaan

▪ linn tundus sisse sõites räpane kaupunki tuntui sisään ajaessa siivottomalta

4 [kellele] kellegi jutule vahele rääkima, kedagi segama
puhua jonkun päälle
–

▪ Lase ma mõtlen oma mõtte lõpuni, ära sõida mulle sisse! Anna kun ajattelen loppuun, älä puhu päälleni!

teater

‹s›

lavastusi esitav kunstiasutus; selle asutuse hoone
teatteri

▪ harrastusteater harrastajateatteri

▪ ootan sind teatri ees odotan sinua teatterin edessä

■ (teatrietenduse kohta)
teatteri, teatteri|esitys, näytäntö

▪ Lähme pärast teatrit kohvikusse! Mennään kahvilaan teatterin jälkeen!

▪ nii kehva teatrit pole ammu näinud näin huonoa teatteria ei ole nähty pitkään

■ teatrikunst
näyttämö|taide, teatteri, teatteri|taide

▪ meie teatri suurkuju Jüri Järvet teatterimme suurmies Jüri Järvet

■ (teeskluse, teatraalse käitumise kohta)
(epäaidosta käyttäytymisestä, teeskentelystä, hämäyksestä)
teatteri, bluffi ark.

▪ ta sügavad tunded on puhas teater hänen syvät tunteensa olivat pelkkää teatteria

toitma

1 kellelegi süüa andma, kedagi söötma
ruokkia, syöttää

▪ Lähme küülikuid toitma! Mennään ruokkimaan kaneja!

▪ ema toidab lastel kõhu täis äiti syöttää lapset kylläisiksi

■ (toidu kohta:) toitvaks osutuma, kõhtu täis tegema
(ruoasta:) osoittautua ravitsevaksi, täyttää vatsa
ravita

▪ ja seened, need ei toida üldse ja sienet, niistä ei tule lainkaan kylläiseksi

■ kellegi eest majanduslikult hoolt kandma
elättää, ruokkia

▪ iga vald toitku oma vaesed joka kunta elättäköön itse köyhänsä

2 midagi millegi vajalikuga varustama (säilimiseks või töötamiseks)
antaa jollekin jotakin tarpeellista
ravita

▪ kreem toidab nahka E-vitamiiniga E-vitamiinia sisältävä voide ravitsee ihoa

▪ karjumine aitab aju hapnikuga toita huutaminen tuo happea aivoihin

▪ siit alajaamast toidetakse kolmekümmet maja tästä muuntoasemasta sähkön saa kolmekymmentä taloutta

■ (abstraktsemates seoses:) jõudu, energiat juurde andma
ravita kuv., ruokkia kuv.

▪ kunsti keskel olemine hoiab mõtte virge ja toidab ka vaimu taiteen keskellä oleminen pitää mielen virkeänä ja ravitsee myös sielua

▪ börsihullust toideti uute teadetega pankade ühinemisest pörssihulluutta ruokittiin uusilla tiedoilla pankkien yhdistymisestä

toss2 ‹s›
spordi- ja vabaajajalats
lenkkari ark.

▪ Pane tossud jalga, lähme jooksma! Pane lenkkarit jalkaan, lähdetään lenkille!

tukkuma

kergelt, lühidalt või hetketi magama
torkkua, nuokkua

▪ jäin tugitoolis tukkuma torkahdin nojatuolissa / torkahdin nojatuoliin

■ (looduse, mingi objekti kohta:) rahulik, liikumatu olema
uinailla

▪ metsad ja põllud tukuvad lumevaiba all metsät ja pellot uinailevat lumipeitteen alla

■ tegevuseta, jõude olema või midagi liiga aeglaselt tegema
olla toimettomana tai tehdä jotakin erittäin hitaasti
vitkastella, kuhnailla

▪ Lähme kiiremini, mis sa tukud! Mennään nopeammin, mitä sinä kuhnailet!

varajane

‹adj›, varane ‹adj›

1 ajaliselt oma alguses, algusjärgus olev
Vastand hiline
aikainen, varhainen, varhais-

▪ on alles varajane õhtupoolik on vasta varhainen iltapäivä

▪ varases nooruses elasin maal varhaisessa nuoruudessani asuin maalla

▪ haigus avastati varajases staadiumis sairaus todettiin varhaisessa vaiheessa

■ vara hommikul toimuv, esinev vms
Vastand hiline
aikainen, varhainen

▪ lähme kõige varasema rongiga menemme aikaisimmalla junalla

2 enne tavalist, eeldatavat aega saabuv või esinev; (liiga) vara tulnud, enneaegne
Vastand hiline
aikainen

▪ varajased külmad hävitasid saagi aikaiset hallat tuhosivat sadon

▪ ta varane surm vapustas kõiki hänen aikainen kuolemansa järkytti kaikkia

■ (taimede kohta:) enne teisi omasuguseid, varakult esinev vms
Vastand hiline
varhainen, varhais-

▪ varane kartul varhaisperuna

▪ varajased sordid hakkavad õitsema aprillis varhaiset lajikkeet alkavat kukkia huhtikuussa

3 ammu tekkinud, toimunud, esinenud vms
Vastand hiline
varhainen, aikainen

▪ varajaste kroonikute kirjapanekud varhaisten kronikoiden muistiinpanot

▪ varase muusika ansambel vanhan musiikin yhtye

4 varajasem, varasem ‹komparatiivselt› enne, varem saadud, tekkinud vms; endine; eelmine
Vastand hilisem
aiempi, entinen, taannoinen, varhempi

▪ Mari Kukk, varasema nimega Mets Mari Kukk, aiemmalta nimeltään Mets

▪ meile ei meeldinud ta varasem töötamine politseis emme pitäneet hänen aiemmasta toiminnastaan poliisissa

viitsimine ‹s›
ettevõtlikkus, tahtmine midagi teha
viitseliäisyys

▪ ta võinuks kaugele jõuda, aga pealehakkamisest ja viitsimisest jäi puudu hän olisi voinut päästä pitkälle, mutta aloitteellisuutta ja viitseliäisyyttä ei ollut riittävästi

▪ Kinno lähme? – Ah, pole viitsimist Mennäänkö leffaan? – Voi, ei viitsitä

võtma

1 enda kätte (loomade-lindude korral suhu, nokka, küünte vahele vms) toimetama
ottaa

▪ Võta kott ja lähme! Ota kassi ja lähdetään!

▪ vares võttis leivatüki noka vahele varis otti leipäpalan nokkaansa

■ [mida] (söömise, ravimite vms manustamise ning joomise, eriti alkoholi tarvitamise kohta)
ottaa

▪ pere asus einet võtma perhe ryhtyi ruokailemaan

▪ võtsin ühe aspiriini otin yhden aspiriinin

▪ mees armastab viina võtta mies ottaa mielellään viinaa

▪ naine olevat mürki võtnud nainen on kuulemma ottanut myrkkyä

■ ‹käskivas kõneviisis› (koera ässitades, et ta kellestki või millestki kinni hakkaks)
kiinnikäymiskehotus koiralle
–

▪ Äss, võta! Pus kii! ark.

2 enda kasutusse, omandusse või valdusse toimetama, saama (nt tellides, laenates, palgates)
ottaa

▪ Võtame takso! Otetaan taksi!

▪ kui hakkasime maja ehitama, võtsime laenu kun aloimme rakentaa taloa, otimme lainaa

▪ ametnik võttis altkäemaksu virkamies otti lahjuksia

▪ võtan talu rendile otan tilan vuokralle

▪ tuleb võtta hea advokaat pitää ottaa hyvä asianajaja

■ enda hoolealuseks, hoitavaks, kaitstavaks tegema
ottaa

▪ noor pere võttis kasulapse nuori perhe otti kasvattilapsen

▪ mul on plaan võtta koer harkitsen koiran ottamista

▪ noori võeti kaitseväkke nuoria otettiin armeijaan

■ endale tehtavaks, teostatavaks, töödeldavaks tegema
ottaa

▪ võtan teha ainult jõukohaseid töid otan tehtäväkseni vain voimieni ja kykyjeni mukaisia töitä

▪ Tartu maratoni võiks sel aastal plaani võtta küll Tarton maratonin voisi tänä vuonna kyllä ottaa ohjelmaan

▪ kell võeti parandada kello otettiin korjattavaksi

■ (naisega) seksuaalvahekorda astuma
sukupuoliyhteydestä vars. miehen kannalta
ottaa

▪ tüdruk ütles, et poiss võttis teda vägisi tyttö sanoi, että poika otti hänet väkisin

■ (aja (juurde)tekitamise kohta)
lisäajan hankkimisesta
–

▪ töö lõpetamisega on kiire, tuleb uneajast lisa võtta työn valmistumisella on kiire, täytyy tinkiä yöunista

■ (võimu, kohustuse, õiguse jms kohta:) endale haarama või võimaldama
ottaa

▪ võtan endale õiguse valida, kellele kassipoja müün otan itselleni oikeuden valita, kenelle myyn kissanpennun

▪ võttis süü enda peale otti syyn niskoilleen

3 [mida] vajama, tarvitama, nõudma
viedä

▪ väga praktiline auto, võtab vähe kütust oikein käytännöllinen auto, vie vain vähän polttoainetta

▪ vana õmblusmasin seisab kasutult ja võtab ruumi vanha ompelukone seisoo tarpeettomana ja vie tilaa

▪ võttis aega, enne kui masin taas töökorda saadi vei aikaa, ennen kuin kone saatiin taas työkuntoon

4 kellegi või millegi suhtes mingisugusel arvamusel olema, teatud viisil midagi tõlgendama või millessegi suhtuma
pitää jonakin, katsoa joksikin, suhtautua johonkin määrätavalla
ottaa

▪ Ärge võtke ta juttu tõsiselt! Älkää ottako hänen puheitaan vakavasti!

▪ loogiliselt võttes on asjade selline käik üsna kummaline tällainen asioiden kulku on loogisesti ottaen aika kummallinen

▪ ma ei võta tõe pähe kõike, mida internetist loen en ota todesta kaikkea, mitä internetistä luen

▪ Kust sa seda võtad? (miks sa seda arvad?) Miksi niin arvelet?

▪ kõnet võeti üleskutsena puhe otettiin vetoomuksena

■ osutab sellele, mis mingi teemaga seoses näiteks tuuakse
ottaa

▪ Võtame või Anne: vaata, milline välimus, aga millise poisi kinni püüdis! Otetaan vaikka Anne: katso mikä ulkonäkö, mutta millaisen pojan nappasi!

5 mingit seisundit, olukorda, tegevust esile kutsuma, teise asendisse, seisundisse, olukorda viima või minema
tuoda esiin jokin tila tai tilanne, viedä tai siirtyä toiseen asentoon, tilaan tai tilanteeseen
–

▪ uskumatu vaatepilt võttis sõnatuks uskomaton näkymä veti sanattomaksi

▪ trepist ülesminek võtab hingeldama rappujen nousu hengästyttää

▪ nii armas, et võtab silma märjaks niin suloinen, että tuo kyyneleet silmiin

▪ rivis võetakse valvelseisang rivissä otetaan asento

▪ poisid võtsid ritta pojat järjestäytyivät riviin

▪ võtsin riidest lahti riisuuduin / riisuin vaatteet yltäni

■ rikkuma, kahjustama; hävitama
viedä

▪ öökülm võttis viinapuude lehed halla vei viininlehdet

▪ tuli võttis kolm inimelu tulipalo vei kolme ihmishenkeä

6 toimima, mõju avaldama; mingile mõjule alluma, end sellele allutama
ottaa

▪ kutsu keegi appi, kui omal mõistus ei võta kutsu joku apuun, ellei oma järki riitä

▪ tuld võtma (põlema hakkama või minema, süttima) ottaa tulta / syttyä; roihahtaa

▪ päike võtab hästi (ereda, pruunistava päikese kohta) aurinko tarttuu hyvin

▪ päikest võtma (päevitama) ottaa aurinkoa; paistatella päivää / paistattaa päivää

▪ leili võtma ottaa löylyä

■ ‹väljendites› (intensiivset tegevust väljendavates võrdlustes:) jaksama, suutma
lähteä

▪ karjub nagu kõri võtab hän huutaa minkä kurkusta lähtee

▪ jookseb mis jalad võtavad hän juoksee minkä jaloista lähtee; hän juoksee minkä jaksaa

7 (liikumise kohta)
(liikkumisesta)
ottaa

▪ lennuk võtab kõrgust (tõuseb) lentokone ottaa korkeutta

▪ auto võttis paigalt (hakkas liikuma) auto lähti liikkeelle

▪ võttis trepil mitu astet korraga hän harppoi portaissa monta askelmaa kerrallaan

8 (mingi tegevuse, soorituse kohta, ka mõne teise verbi asemel)
ottaa

▪ politsei palub ühendust võtta kõigil, kes õnnetust pealt nägid poliisi pyytää kaikkia onnettomuuden silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä

▪ teenija võttis tolmu (pühkis tolmu) palvelija pyyhki pölyjä

■ (salvestamise, talletamise või mõõtmise, arvestasime, hindamise kohta)
ottaa

▪ passitaotlejalt võeti sõrmejäljed passin hakijalta otettin sormenjäljet

▪ meister käis kohal ja võttis ukse mõõdud mestari kävi paikan päällä ja otti oven mitat

▪ treener võttis stopperiga aega valmentaja otti aikaa sekuntikellolla

■ (saagi koristamise kohta)
sadon korjaamisesta
–

▪ kartulit võtma nostaa perunaa

■ kõnek kinnitab teise verbiga väljendatud tegevust, tugevdab otsustust, tahet
ottaa

▪ võtan ja lähen homme Pärnusse otan ja lähden huomenna Pärnuun

9 pahandama, riidlema, õiendama
torumiseen, moittimiseen liittyvästi
–

▪ sai hilinemise pärast kõvasti võtta hän sai ankarat haukut myöhästymisestä

■ (kirumisväljendites)
sadatteluissa
viedä

▪ Pagan võtaks, kus autovõtmed on? Pahus vieköön, missä auton avaimet ovat?

▪ Tont võtku, tüdrukul võis isegi õigus olla! Hitto vie, tyttö saattoi olla oikeassakin!

Seotud sõnad
võtmine ‹s›
otto, ottaminen

välja

‹adv›

1 seest, seestpoolt pealispinnale või millestki ümbritsevast esile; peidus või varjatud olekust nähtavale
ulos
esiin, esille
ilmi, julki

▪ hingas sügavalt sisse ja välja hengitti syvään sisään ja ulos

▪ kaevas lillesibulad maast välja kaivoi kukkasipulit maasta

▪ päike tuli pilve tagant välja aurinko tuli esiin pilven takaa

■ koosseisust, hulgast, seast ära
kokoonpanosta, joukosta pois
–

▪ astus parteist välja erosi puolueesta

▪ viimane punkt jäi päevakorrast välja viimeinen kohta jäi pois asialistalta

■ siseruumist, hoonest vabasse õhku, õue; mingist kohast, piirkonnast ära, mujale
ulos, ulkosalle
pois

▪ astus uksest välja astui ovesta ulos

▪ panin pesu välja kuivama panin pyykin ulkosalle kuivumaan

▪ üürivõlglane tõsteti korterist välja vuokravelallinen häädettiin asunnosta

▪ sõitsime linnast välja (maale, loodusesse) ajoimme pois kaupungista

▪ tahtsin kohvikust sööki kaasa osta, aga öeldi, et välja ei müüda halusin ostaa kahvilasta ruokaa mukaan, mutta sanottiin, että mukaan ei myydä

■ (avalikus kohas viibimise kohta:) kodust ära, eemale
ulos

▪ kutsus tüdruku välja pyysi tytön ulos

▪ lähme välja sööma mennään ulos syömään

■ (kehaosade kohta:) kehast eemale
(ruumiinosista:) vartalosta poispäin
–

▪ sirutas jalad mõnusasti välja venytteli jalkojaan mukavasti

2 ‹ühendverbi osana› koos vastava verbiga märgib millegi avaldamist, avalikkuse ette toomist, ilmumist vms
‹yhdysverbin osana› ilmaisemassa jonkin julkistamista, ilmestymistä, ilmituloa tms.
–

▪ romaanivõistlus on välja kuulutatud romaanikilpailu on julistettu

▪ see ei ole nii pidulik, kui välja paistab se ei ole niin juhlallista kuin miltä näyttää

▪ poliitik ei saanud kõike välja rääkida poliitikko ei voinut kertoa kaikkea

▪ temas lõi välja isa iseloom isän luonne tuli hänessä esille

3 esineb ühendites, mis osutavad mingi olukorra, seisundi, oleku muutmisele või muutumisele
tilan, tilanteen tms. muutosta kuvaavissa ilmauksissa
–

▪ kampsun on välja veninud villatakki on venynyt

▪ Kas feminism on juba moest välja läinud? Onko feminismi jo mennyt muodista?

■ [millest/kellest] osutab millegi lõppemisele või lõpetamisele, millegi katkestamisele
ilmaisemassa jonkin loppumista, lopettamista tai keskeyttämistä
–

▪ haige toodi koomast välja potilas herätettiin koomasta

▪ aitas mind hädast välja päästi minut pinteestä

▪ lülitas mobiiltelefoni välja pani kännykän pois päältä

4 ‹ühendverbi osana› osutab tulemusele või tulemuslikkusele, saavutusele, millegi lõplikkusele või lõpetatusele
‹yhdysverbin osana› ilmaisemassa tulosta tai tuloksellisuutta, lopullisuutta tai loppua
–

▪ jagasin kaardid välja jaoin kortit

▪ nii segane käekiri, et midagi ei loe välja niin sekava käsiala, ettei saa mitään selvää

▪ teadlased selgitasid välja, et .. tiedemiehet saivat selville, että..

5 [milleni/kelleni] esineb ühendites, mis osutavad, kui kaugele, milleni miski ulatub või läheb, kuni
ilmauksissa, jotka kuvaavat, kuinka kauas, mihin saakka jokin tai joku ulottuu, kulkee tai tapahtuu
–

▪ kui vaja, lähen kas või kohtuni välja mikäli on tarpeen, menen vaikka oikeuteen asti

▪ sõitsid peatumata Tallinnani välja ajoin pysähdyksittä perille Tallinnaan

▪ töötas südaööni välja teki töitä keskiyöhön

välja minema
1 ära kaduma, olematuks muutuma
lähteä

▪ plekid läksid pesus välja tahrat lähtivät pesussa

■ (taime kohta:) ära kuivama, hääbuma
kuihtua

▪ valge alpikann läks välja, aga lilla jäi alles valkea syklaami kuihtui, mutta violetti pysyi elossa

2 teatud arvestusega tegutsema
toimia tietyn arvioinnin perusteella
–

▪ läks suure riski peale välja hän otti suuren riskin

▪ läheb välja kindla peale pelaa varman päälle ark.

3 kusagilt, millegi seest välja liikuma
liikkua ulos jostakin
–

▪ kui koduuksest välja lähen, liiguvad mõtted tööasjadele kun astun ulos kotiovesta, ajatukset siirtyvät työasioihin

▪ Lähme täna välja! Mennään tänään ulos!

õhtu

‹s›

1 päeva lõpuosa
ilta, ehtoo murt., ylät.

▪ olime hommikust õhtuni rakkes uurastimme aamusta iltaan

▪ jõuan artikli õhtuks valmis saan artikkelin valmiiksi iltaan mennessä

▪ reede õhtu perjantai-ilta

▪ hommik on õhtust targem aamu on iltaa viisaampi (sananp.)

▪ ära hõiska enne õhtut älä nuolaise ennenkuin tipahtaa (sananp.)

■ õhtusöök
illallinen

▪ lähme keldrirestorani õhtut sööma mennään kellariravintolaan syömään illallista

■ õhtupoolikul toimuv üritus
illalla pidettävä tilaisuus
ilta

▪ kurva muusika õhtu surullisen musiikin ilta

▪ filmiõhtu elokuvailta / filmi-ilta

2 (läänekaare, läänesuuna kohta)
läntisestä ilmansuunnasta
–

▪ magamistoa aknad on õhtu poole makuuhuoneen ikkunat ovat länteen

üleval

‹adv›

1 millegi või kellegi suhtes kõrgemas kohas, kõrgemal
ylhäällä

▪ kohvrid on üleval pööningul matkalaukut ovat ylhäällä ullakolla

▪ lähme joome üleval tassikese kohvi lähdetään ja juodaan ylhäällä kupponen kahvia

▪ poistel on üleval mäe peal onn pojilla on maja ylhäällä kukkulalla

2 määralt, tasemelt kõrgel
Vastand all
ylhäällä, korkealla

▪ adrenaliin on üleval adrenaliini on korkealla

3 ärkvel või liikvel, jalul
hereillä
ylhäällä, jalkeilla

▪ isa oli veel hilja õhtul üleval isä oli vielä myöhään illalla hereillä / isä oli vielä myöhään illalla ylhäällä

▪ olin öö läbi üleval valvoin koko yön

4 ülespanduna vajalikus seisus; kasutamiseks, mingi ülesande täitmiseks valmis
käyttö|valmiina, pystyssä

▪ Kas telk on üleval? Onko teltta pystyssä?

■ vaatamiseks, tutvumiseks välja pandud
esillä, nähtävillä

▪ näitusel on üleval loodusfotod näyttelyssä on esillä luontokuvia

▪ materjal on meie kodulehel üleval aineisto on esillä kotisivullamme

veebiliides @ veebihaldur