Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 19 artiklit

edasi rääkima ‹v›
1 kuuldut kellelegi kolmandale teatavaks tegema
puhua kuultu jollekin kolmannelle
–

▪ sõbrannat võin usaldada, tema edasi ei räägi ystävääni voin luottaa, hän ei puhu mitään kertomaani muille / ystävättäreeni voin luottaa, hän ei puhu mitään eteenpäin

2 vestlust või juttu jätkama
jatkaa keskustelua tai puhumista
–

▪ räägi edasi, huvitav teada, millega see lugu lõppes kerro vielä, on kiinnostavaa tietää, miten se juttu päättyi

▪ poliitik rääkis edasi, olgugi et teda tomatitega loobiti poliitikko vain jatkoi puhumista huolimatta siitä, että häntä heitettiin tomaateilla

garanteerima

[mida] millegi olemasoluks või saavutamiseks vajalikke tingimusi täitma, midagi kindlustama
taata [jokin], mennä takuuseen [jostakin], turvata [jokin]

▪ mõningaid laene garanteerib riik joitakin lainoja takaa valtio

▪ kontserdi õnnestumine on garanteeritud konsertin onnistuminen on taattu

▪ Millega te garanteerite, et töö valmib tähtajaks? Kuinka menette takuuseen siitä, että työ valmistuu määräaikaan mennessä?

hoidku küll
(üleolevat, imestavat suhtumist väljendav ütlus)
(ylemmyydentuntoista, ihmettelevää suhtautumista ilmaiseva ilmaus)
Herra paratkoon

▪ nende sõnavaras pole midagi, millega keerulisemaid mõtteid või, hoidku küll, tundeid väljendada heidän sanavarastossaan ei ole mitään, millä voisi ilmaista monimutkaisempia ajatuksia tai, Herra paratkoon, ilmaista tunteita

ilu|asi

hrl interjööri kaunistav asi (nt kujuke või vaas), millel ei ole praktilist väärtust
koriste-esine, koru|esine

▪ ega koer pole iluasi, millega eputada eihän koira ole koriste-esine, jolla keikaroidaan

joodiklus ‹s›
mõõdukuse piire ületav alkoholi joomine
juoppous

▪ joodiklus pole asi, millega uhkustada juoppous ei ole ylpeilyn aihe

jumal

‹s›

1 ‹ka suure algustähega› (monoteismis, nt ristiusus:) kõrgeim olend või jõud
jumala, Jumala ‹erisn.›

▪ ta ei usu jumalat (ei ole usklik inimene) hän ei usko jumalaan

2 (polüteismis, animismis:) jumalus, haldjas vms
jumala

▪ Peko on setode jumal Peko on setukaisten jumala

3 (austus-, ihalusobjekti, iidoli kohta)
jumala kuv.

▪ teismeliste jumalaks olnud poplaulja tegi enesetapu poplaulaja, joka oli ollut teini-ikäisille kuin jumala, teki itsemurhan

■ esineb rahvapärastes ütlustes, väljendites ja hüüatustes
(sanonnoissa ja huudahduksissa)
jumala

▪ Jumal teab, millega ta jälle hakkama sai! Jumala tietää, mitä hän on taas saanut aikaan!

▪ iga jumala päev sadas vihma joka jumalan päivä satoi

▪ Ärge jumala pärast hilinege! Älkää jumalan tähden myöhästykö!

kohvi|masin

kohvi keetmiseks mõeldud aparaat
kahvi|kone, kahvin|keitin

▪ kontorisse osteti uus kohvimasin, millega saab ka espressot ja kakaod teha konttoriin ostettiin uusi kahvikone, jolla voi valmistaa myös espressoa ja kaakaota

kus

1 ‹adv› ‹otseses küsimuses või alustab kõrvallauset› küsiv-siduv sõna: missuguses kohas
missä, kussa vanh.

▪ Kus sa elad? Missä asut?

▪ Kus ta on? Missä hän on?

▪ ma ei saanud aru, kus viibin en ymmärtänyt, missä olen

■ esineb ebamäärast kohta osutavates väljendites
missä

▪ ta ööbib sageli, kus juhtub hän yöpyy usein missä sattuu

▪ nad rändavad Indias või jumal teab kus he kulkevat Intiassa tai luoja tietää missä

▪ ükskõik kus maailma otsas missä tahansa maailmankolkassa

■ ‹hrl otseses küsimuses› kõnek kuhu
mihin yleisk.

▪ Ja kus sa siis sedasi lähed? Ja mihinkäs sinä tuolla tavoin olet matkalla?

2 ‹adv› ‹alustab kõrvallauset› (siduv ajasõna:)
jolloin, kun

▪ see oli hetk, kus ma esimest korda tõsisemalt kõhklesin se oli hetki, jolloin ensimmäisen kerran epäröin kunnolla

▪ nüüd, kus ma jälle siin olen nyt, kun olen taas täällä

3 ‹adv› kõneleja suhtumist, tundetooni rõhutav sõna
painottamassa puhujan suhtautumista
–
■ aitab toonitada imestust, üllatust, ka pahandamist, halvakspanu
ilmaisemassa ihmetystä, hämmästystä tai myös halveksuntaa
–

▪ Kus mehele tuli alles vunk sisse! Kylläpäs mies nyt villiintyi!

▪ Kus (ka) asi, millega uhkustada! Sillä ei paljon pitäisi ylpeillä!

■ ‹vormilt jaatavas lauses› rõhutab eitavat arvamust või hinnangut
‹muodoltaan myönteisessä lauseessa› korostamassa kielteistä suhtautumista
–

▪ Kus ma seda võisin teada! Mistä minä sen voisin tietää!

mis

‹pron, adv›

1 ‹pron› ‹otseses ja kaudses küsimuses, täpsustava kõrvallause algul› küsiv-siduv sõna, esineb mingite asjaolude täpsustamisel
mikä

▪ Mis su aadress on? Mikä sinun osoitteesi on?

▪ Millega te rahul ei ole? Mihin ette ole tyytyväisiä?

▪ ta on mees, kes teab, mida tahab hän on mies, joka tietää, mitä tahtoo

▪ Mis kell on? Mitä kello on? / Paljonko kello on?

▪ küsisin, mis tööd ta praegu teeb kysyin, mitä työtä hän nykyään tekee

■ (põhjusküsimuses:) miks, mispärast
miksi, minkä takia
mikä

▪ Mis sa naerad? Mitä sinä naurat?

■ ‹ühendina mida .. seda› (kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvas ühendis)
mikä

▪ mida Juku ei õpi, seda Juhan ei tea minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa (sananl.)

2 ‹pron› suhtluses väljendab (kinnitavat) üleküsimist: kas on nii? eks ole (nii)? on ju?
eikö, vai mitä

▪ Pole paha, mis? Ei hullumpi, vai mitä?

▪ Teeb kadedaks, (või) mis? Käy kateeksi, eikö niin?

■ ‹ühesõnalise lausena› mis sa ütlesid? mida (sa tahad)? vms
yksisanaisena kysymyksenä: ”mitä sanoit?” tms.
mitä

▪ Kas sa kuulsid? – Mis? Kuulitko? – Mitä?

3 ‹pron› väljendab öeldud väitele vastupidist või asja kergendavat hoiakut
mikä

▪ Mis näitleja ta selline on! Mikä näyttelijä se sellainen on!

▪ mis see minusse puutub mitä se minulle kuuluu

▪ kahju muidugi, aga mis parata harmi tietenkin, mutta mitä tehdä

4 ‹pron, adv› hrl imetlevat, üllatunud hinnangut sisaldavates ütlustes
mikä, miten, millainen

▪ Oi, mis üllatus! Oi, mikä yllätys!

▪ Mis nüüd küll saab! Mikä nyt neuvoksi!

▪ Mis ilus tüdruk! Miten kaunis tyttö!

■ (millegi määra rõhutades)
jonkin määrää korostettaessa
–

▪ vihane mis hirmus hirveän vihainen

▪ riidles mis kole torui kamalasti

■ (millegagi võrreldes)
johonkin verrattaessa
kuin

▪ kuus on sama mis kolm ja kolm kuusi on yhtä kuin kolme ynnä kolme

▪ meie vahekord pole enam see mis enne välimme eivät ole entisellään / suhteemme ei ole enää samanlainen kuin ennen

mõistma

1 mõistuse abil või tajudes milleski selgusele jõudma või selgusel olema
ymmärtää, käsittää, tajuta, tiedostaa, oivaltaa, älytä

▪ galerist peab mõistma kunsti ja tundma publikut galleristin pitää ymmärtää taidetta ja tuntea yleisö

▪ alles nüüd mõistsin, millega olin hakkama saanud vasta nyt käsitin, mitä olin saanut aikaan

■ (mõiste sisu piiritledes, midagi defineerides)
ymmärtää, käsittää, mieltää

▪ Mida teie mõistate sõna „renoveerima“ all? Miten te ymmärrätte sanan ”remontoida”?

■ (mõistatustes:) ära arvama
(arvoituksissa:) arvata
–

▪ mõista, mõista, mis see on .. –

2 (kohtu)otsusega tunnistama või karistuseks määrama
tuomita

▪ kohus mõistis mehe mõrva eest aastateks vangi oikeus tuomitsi miehen vuosikausiksi vankeuteen murhasta

3 kõnek oskama
osata yleisk.

▪ Tiit mõistab ka rookatust teha Tiit osaa tehdä myös ruokokaton

opereerima

1 kirurgilist operatsiooni tegema
leikata lääk., operoida lääk.

▪ arstid opereerisid meest seitse tundi lääkärit leikkasivat miestä seitsemän tuntia

▪ kaed on võimalik edukalt opereerida kaihi on mahdollista operoida onnistuneesti

▪ opereeritud jalg andis pisut tunda leikattu jalka oli hiukan kipeä

2 mingit tehnilist või ettevõtete süsteemi (või seadet) juhtima, vastavaid töid teostama ja korraldama
johtaa jotakin teknistä järjestelmää, laitetta tai yritystä, tehdä ja järjestää siihen liittyviä töitä
–

▪ ettevõte opereerib seitsmel erineval laevaliinil yritys toimii seitsemällä eri laivalinjalla / yritys operoi seitsemää laivalinjaa

▪ praegu opereerib firma tanklaid Tallinnas ja Kiviõlis tällä hetkellä firmalla on bensiiniasemia Tallinnassa ja Kiviõlissa

▪ servereid opereeris 30-liikmeline sakslastest grupp palvelimia hallitsi 30-jäseninen saksalaisryhmä

3 [millega] millegi abil, nt andmeid, raha vm kasutades tegutsema, toimima
toimia jonkin avulla, esim. tietoja, rahaa tms. käyttämällä
operoida

▪ statistika opereerib arengumaade arvudega tilastoissa operoidaan kehitysmaiden luvuilla

▪ see on kaubamärk, millega ei tohiks vabalt opereerida se on tuotemerkki, jota ei saa käyttää vapaasti

paratamatu

‹adj›

selline, mida ei saa vältida, mis toimub igal juhul, meist sõltumata
vääjäämätön, välttämätön, väistämätön

▪ autostumine on paratamatu nähtus autoistuminen on vääjäämätön ilmiö

▪ surm on midagi paratamatut, millega peab leppima kuolema on välttämätön, ja se pitää hyväksyä

päevi õhtusse saatma
aega veetma või viitma, aega mööda saatma
viettää tai kuluttaa aikaa
–

▪ Tiiu kirjeldab, millega nad Austraalias oma päevi õhtusse saadavad Tiiu kuvailee, miten he viettävät aikaa Australiassa

püüdma

1 kätte saada või tabada üritama; kätte saama
pyytää, pyydystää, saalistaa, jahdata, ottaa kiinni, tavoittaa

▪ kala püüdma kalastaa / pyytää kalaa

▪ Põhja-Soome maastikud võimaldavad hunte püüda mootorsaanidega Pohjois-Suomen maasto mahdollistaa susien pyynnin moottorikelkoilla

▪ laps ei oska veel palli püüda lapsi ei osaa vielä ottaa palloa kiinni

▪ pätte püüdku politsei poliisi jahdatkoon hulttioita

▪ kui muud üle ei jää, tuleb tänavalt takso püüda jos mikään muu ei auta, pitää ottaa taksi lennosta

■ piltl kellelegi järele jõudma (vahemaa või taseme poolest)
saada [joku] kiinni, tavoittaa, saavuttaa

▪ turniiri liidrit püüda ei õnnestunud enam kellelgi, see-eest käis kõva heitlus teisele kohale turnauksen johtajaa ei pystynyt enää kukaan saamaan kiinni, mutta toisesta sijasta taisteltiin senkin edestä

■ (meelte kohta:) tajuma, tabama
aistia, havaita, tajuta

▪ terane kõrv püüab helisid kauge maa tagant tarkka korva havaitsee ääniä matkojenkin päästä

2 [mida teha] millegi saavutamiseks pingutama, vaeva nägema
yrittää, koettaa, pyrkiä [johonkin]

▪ kuidas ma ka ei püüdnud, ikka läksid mõtted sinule vaikka kuinka yritin, ajatukseni kääntyivät aina vain sinuun

▪ ta võiks oma eluga midagi ette võtta, kuhugi püüda hän voisi tehdä jotain elämällään, pyrkiä johonkin

▪ kirik püüab leida oma kohta ühiskonnas kirkko yrittää löytää paikkaansa yhteiskunnassa

3 kõnek atraktiivsena ligi tõmbama
houkutella yleisk., pyydystää kuv., kosiskella yleisk., liehitellä yleisk.

▪ Millega see festival publikut püüab? Millä tämä festivaali houkuttelee yleisöä?

▪ sellised visiitkaardid ei püüa tähelepanu tuollaiset käyntikortit eivät kiinnitä kenenkään huomiota

■ kõnek kedagi petma, alt tõmbama
naruttaa, sumuttaa, jujuttaa

▪ selle jutuga sa mind ei püüa tuolla jutulla et minua naruta

Seotud sõnad
püüdja ‹s›
pyydystäjä, kiinni|ottaja

sülitama

suust sülge vm ollust välja laskma
sylkeä, sylkäistä, syljeskellä

▪ Harry sülitas põrandale Harry sylkäisi lattialle

■ (asjade, looduse kohta:) midagi endast välja paiskama
sylkeä kuv., sylkäistä kuv.

▪ laps sülitab luti kogu aeg maha lapsi sylkee tutin koko ajan pois

▪ pangaautomaat sülitas kaardi välja pankkiautomaatti sylkäisi kortin ulos

■ [millele/kellele, mille/kelle peale] millestki (või kellestki) mitte hoolima, millestki mitte välja tegema
olla piittaamatta [jostakin/jostakusta], viis veisata [jostakin/jostakusta], vähät välittää [jostakin/jostakusta]

▪ mind vihastab küünilisus, millega seadustele sülitatakse minua suututtaa kyynisyys, jolla laeista viis veisataan

▪ alkohoolik sülitab oma elu peale alkoholisti vähät välittää elämästään

tapma

1 kelleltki elu võtma
tappaa, surmata, lahdata ark., teurastaa, lopettaa

▪ narkouimas õpilane tappis oma õpetaja huumeiden päihdyttämä oppilas tappoi opettajansa

▪ Ma ei hakka ju ühe kausi süldi tegemiseks siga tapma! Enhän rupea teurastamaan sikaa vain sen takia, että tekisin kulhollisen sylttyä!

■ (millegi hävitamise kohta, summutamise kohta)
tuhota

▪ Ära tapa oma tervist! Älä tuhoa terveyttäsi!

▪ sinihallitusjuustu maitse tapab toidus kõik muud maitsed sinihomejuuston maku peittää ruoassa kaikki muut maut

■ (millegi piinava, kurnava, talumatuga ühenduses)
tappaa kuv.

▪ Ai, valu tapab! Voi, kipu tappaa!

▪ ta ei tea, millega järjekorras seistes aega tappa hän ei tiedä, miten tappaa aikaa jonossa

▪ siin on ju tappev hais täällähän on karmea haju

■ (väljendites intensiivse töötamise kohta)
ankaraa työntekoa kuvaavissa ilmaisuissa
–

▪ peremees tappis tööd teha varavalgest pimedani isäntä paiski töitä aamuvarhaasta iltapimeään

2 (kaardimängus:) tugevamat kaarti käies üle lööma
ottaa kiinni korttip.

transpordi|vahend

mis tahes sõiduriist, millega kedagi või midagi ühest kohast teise toimetatakse
kuljetus|neuvo, kuljetus|väline

▪ Belarussi traktor oli transpordivahend, millega plaanisime vedada kruusa, aga töö jäi seisma Belaruss-traktori oli kuljetusneuvo, jolla suunnittelimme vetävämme soraa, mutta työ jäi seisomaan

tundma

1 aistinguid, nt puudutust, temperatuuri vms vastu võtma
(kosketuksen, lämpötilan tms. havaitsemisesta)
tuntea

▪ toas oli tunda magusat viiruki lõhna huoneessa saattoi tuntea suitsukkeen makean tuoksun

▪ tundsin torget talla all tunsin piston jalkapohjassa

▪ palavus annab veel ikka tunda helle ei ole vieläkään hellittänyt

■ teatavat enesetunnet tajuma
(oman elimistön tilaa koskevasta aistimisesta)
tuntea
tuntua

▪ Kuidas sa ennast tunned? Kuinka voit? / Miltä sinusta tuntuu?

▪ kontides oli tunda mõnusat valu jäsenissä tuntui miellyttävä kipu

▪ tunnen, et energiat pole tunnen, ettei minulla ole energiaa

▪ janu tundma tuntea janoa

2 hingelist elamust, emotsioone kogema, läbi elama
tuntea, tuta

▪ tundis end süüdlasena tunsi syyllisyyttä

▪ pärast naise surma tundsin, kui üksi ma olen vaimon kuoleman jälkeen tunsin, kuinka yksinäinen olen

▪ punastasin piinlikkust tundes punastuin häpeissäni

▪ sai ebaõiglust omal nahal tunda sai tuta vääryyden nahoissaan

■ (selliste seisundite kohta, kus emotsiooniga seondub ka mõistuslikku)
ilmauksissa, joissa tunteeseen liittyy tiedostaminen
–

▪ tundis huvi, millega ma tegelen oli kiinnostunut siitä, mitä teen

▪ see mees nalja ei tunne se mies ei ymmärrä huumoria

3 millegi kohta teadmisi omama, midagi teha oskama
tuntea, osata

▪ ma ei tundnud ühtki neist kaladest en tuntenut yhtään niistä kaloista

▪ tunneb loodust tuntee luontoa

▪ laps tunneb tähti, aga kella veel ei tunne lapsi osaa kirjaimet muttei tunne vielä kelloa

■ kedagi või midagi mingi omaduse vm järgi teadma
tuntea

▪ Eesti on tuntud kui väike ja tubli riik Viro on tunnettu pienenä kelpo maana

▪ Jeruusalemma suurtemplit tuntakse kuningas Saalomoni templina Jerusalemin suuri temppeli tunnetaan kuningas Salomon temppelinä

■ kellegagi varasemast tuttav olema; kedagi või midagi ära tundma
olla jonkun tuttu; tunnistaa, identifioida
tuntea

▪ tunnen teda lapsepõlvest saadik olen tuntenut hänet lapsuudesta saakka

▪ tegi näo, nagu ta ei tunneks mind teeskenteli, ettei tunne minua

■ kellegi olemust teadma ja mõistma
yksilöllisiä piirteitä koskevasta tarkemmasta tai perinpohjaisesta selvillä olemisesta
tuntea

▪ ema tunneb oma last hästi äiti tuntee lapsensa hyvin

▪ Tunne iseennast! Tunne itsesi!

4 vaistlikult tajuma, (ette) aimama, aru saama
tuntea, uumoilla

▪ õhus on tunda kevadet on kevättä ilmassa

▪ tundsin, et keegi jälgib mind tunsin jonkun seuraavan minua

Seotud sõnad
tundmine ‹s›
tunto|aisti, tunto
tunne, tuntemus

tõestama

1 (faktidega, tegudega) näitama, et miski on tõsi
todistaa, osoittaa, todentaa, vahvistaa

▪ mul on ju vastupidist tõestavad faktid värskelt võtta minullahan on hallussani tuoretta tietoa, joka todistaa päinvastaista

▪ teadlased tõestasid, et vihavimm suurendab südamehaiguse tekkimise ohtu tutkijat osoittivat, että vihaisuus suurentaa sydänsairauden kehittymisen riskiä

■ mat, loog väite, teoreemi kehtivust tuletama ja põhjendama
todistaa

▪ see on matemaatiliselt tõestatud se on matemaattisesti todistettu

▪ m.o.t.t. ehk mida oligi tarvis tõestada M.O.T. eli mikä oli todistettava

2 hrl dokumenti ametlikult õigeks, ehtsaks kinnitama
todistaa oikeaksi, vakuuttaa jonkin paikkansapitävyys
varmentaa, todistaa, todentaa

▪ tuleb esitada kulutusi tõestavad dokumendid kulujen todentamiseksi on esitettävä tositteet

▪ notariaalselt tõestatud dokument notaarin varmentama asiakirja

■ hrl tegudega, kõigile nähtavalt kedagi oma võimekuses veenma
todistaa

▪ Millega sa seda tõestad, poiss? Millä sinä sen todistat, poika?

veebiliides @ veebihaldur