Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 197 artiklit, väljastan 50

abielu|voodi

abielupaarile magamiseks mõeldud kaheinimesevoodi
avio|vuode, pari|vuode

▪ mind pandi magama vanaisa ja vanaema suurde abieluvoodisse minut pantiin nukkumaan vaarin ja mummon suureen aviovuoteeseen

aga ‹konj, adv, s›
1 ‹konj› vastandav sidesõna: seob vastandatavaid komponente sisaldavaid lauseid ja lauseosi või alustab piiravat, täpsustavat lauseosa
mutta

▪ olen kuulnud küll, aga ei tule meelde olen kyllä kuullut, mutta en nyt muista

▪ Andres on koduhoidja tüüp, aga mina mitte Andres on kotimies-tyyppiä, mutta minä en

▪ lootust on, aga vähe toivoa on, mutta vähän

■ iseseisva lause algul seostab seda eelneva kontekstiga; esineb ütlust sissejuhatava sõnana
mutta

▪ aga siis jäi see kõik sinnapaika, nagu poleks olnudki mutta silloin kaikki jäi sikseen, ihan kuin mitään ei olisi ollutkaan

■ esineb ühendava sidesõnana variante loetlevas lauses
mutta

▪ Mis su lapsed teevad? – Vanem poiss käib koolis, aga noorem lasteaias Mitä lapsesi tekevät? – Vanhempi poika on kolussa, mutta nuorempi lastentarhassa

2 ‹adv› rõhutav sõna: aitab tugevdada lausesisu või täpsustada väite tuuma
vain

▪ reisida võiks igale poole, oleks aga raha voisi matkustaa minne vain, jos vain olisi rahaa

▪ püüdis tööst kõrvale hiilida, kui aga vähegi võimalus avanes yritti pinnata työstä, kun vain avautui pienikin mahdollisuus

▪ Astuge aga sisse! Tulkaa vain sisään!

▪ kes aga ette sattus, see sõimata sai joka vain jäi tielle, sai haukut

■ (hrl imestust, üllatust väljendavates hüüatustes:) alles, ikka
-pa/-pä

▪ Oled sina aga hea südamega! Oletpa sinä hyväsydäminen!

▪ Pannakse aga lastele isevärki nimesid! Kylläpä lapsille annetaan erikoisia nimiä!

■ ‹vahel koos verbi kordamisega käskivas kõneviisis› väljendab või rõhutab etteheidet või ähvardust
moitetta tai uhkausta ilmaisemassa
–

▪ Aga sa nüüd saad, et mind nii vara üles ajasid! Siitäs saat, kun herätit minut näin aikaisin!

▪ vaata aga vaata, mille ta kogemata välja ütles kas kummaa, minkä hän vahingossa sanoi ilmi

3 ‹s› häiriv, kahtlust tekitav asjaolu
mutta

▪ üldjoontes loogiline jutt jättis õhku mitmeid agasid pääpiirteissään looginen puhe jätti ilmaan monia muttia

▪ kõik oleks justkui korras, ainult ühe agaga kaikki tuntuu muka olevan kunnossa, vain yksi mutta siinä on

agiteerima

kihutustööd tegema, millelegi õhutama, milleski veenma
agitoida, yllyttää, kiihottaa, suostutella

▪ ta agiteeris mind oma erakonda astuma hän suostutteli minua liittymään puolueeseensa

ahastus

‹s›

meeleheide, suur hingevalu, lootusetus- või väljapääsmatustunne
epä|toivo, ahdistus, ahdinko, hätä

▪ me olime täielikus ahastuses ja surmväsinud olimme aivan epätoivoissamme ja kuolemanväsyneitä

▪ õnnetud inimesed, kes netis laamendavad ja oma ahastust kommentaariumides välja elavad voi niitä onnettomia, jotka riehuvat netissä ja purkavat ahdistustaan kommenttipalstoilla

▪ mind ajab ahastusse see, et kõik on nii nõme minua ahdistaa se, että kaikki on niin älytöntä

▪ pahandused viisid naise ahastusse ikävyydet veivät naisen ahdinkoon

ahistama

1 kedagi vaimselt, seksuaalselt vm moel kiusama, talle raskusi põhjustama
ahdistaa, ahdistella, hätyyttää, piinata, vaivata, kiusata

▪ ülemus kippus kolleege seksuaalselt ahistama esimiehellä oli taipumus ahdistella työtovereita seksuaalisesti

▪ varesed ahistasid kassi varikset hätyyttivät kissaa

2 vaevama, rusuma, painama
ahdistaa, vaivata

▪ inimesi ahistab hirm terrorismi ees terrorin pelko ahdistaa ihmisiä

▪ vaikus hakkas lausa ahistama hiljaisuus alkoi suorastaan ahdistaa

3 pitsitama, kokku suruma
ahdistaa, kiristää, puristaa

▪ ülikond ahistab mind, seepärast kannan tavaliselt kampsunit puku ahdistaa minua, siksi käytän tavallisesti villapaitaa

ahvatlema

kedagi midagi tegema meelitama, kutsuvalt ligi tõmbama
vietellä, viekoitella, houkutella, suostutella

▪ see amet mind ei ahvatle tuo ammatti ei minua houkuttele

▪ alaealist seksile ahvatlenud mees pandi vangi alaikäistä yhdyntään viekoitellut mies vangittiin

ajama

1 kedagi või midagi kuhugi liikuma sundima või liikuma panema
ajaa

▪ piletita sõitjad aeti bussist välja liputtomat matkustajat häädettiin bussista / liputtomat matkustajat ajettiin ulos bussista

▪ ajasin lapsed magama ajoin lapset nukkumaan

▪ tuul ajas paadi kaldast eemale tuuli ajoi veneen kauemmas rannasta

▪ liha aeti vardasse liha työnnettiin vartaaseen

▪ Aja püksid jalga! Pane housut jalkaan!

■ (oma keha või kehaosa teatud asendisse viies)
kehon tai ruuminosan asennon ottamisesta
–

▪ ajas jalad harki otti haara-asennon; levitti jalkansa

▪ Aja ennast püsti! Nouse ylös!

■ (sõiduvahendi (või hobuse) juhtimise, ka sõitmise kohta)
(ajoneuvon ohjaamisesta, myös siinä matkustamisesta)
ajaa

▪ ajas auto tee äärde ajoi auton tiensivuun

▪ teekäijale aeti otsa jalankulkijan päälle ajettiin

▪ Ajame võidu! Ajetaan kilpaa!

■ (taime kohta:) oma osi kasvatama
(kasvista:) kasvattaa osiaan
–

▪ puu on juured alla ajanud puu on kasvattanut juuret

2 ‹ka isikuta lauses› mingit tundmust, meeleolu, seisundit, olukorda, muutust põhjustama, esile kutsuma
jonkin tunteen, tunnelman, tilan, tilanteen tai muutoksen aiheuttamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ iiveldama ajab tekee pahaa

▪ näkku valetamine ajas ta marru päin naamaa valehteleminen raivostutti häntä

▪ ära aja mind naerma älä naurata

▪ nii kurb lugu, et ajab nutu peale niin surullinen juttu, että itkettää

▪ sa ajad mind segadusse hämmennät minua

▪ viin on mehe hukka ajanud viina on vienyt miehen turmiolle

▪ aja see asi korda hoida se asia

3 ‹ühendites› (tegevuse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)
jonkin toiminnan yhteydessä
–

▪ mul on linnas asju ajada minulla on kaupungissa asioita hoidettavanani

▪ mingit äri ta ajab jotain liiketoimintaa hän pyörittää

▪ laps ajab jonni lapsi kiukuttelee

4 ‹ühendites› (rääkimise, kõnelemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
puhumisesta
–

▪ ajame pisut juttu rupatellaan vähän

▪ Ära aja jama! Älä horise! / Älä puhu pötyä!

▪ Ah, mis sa ajad! Älä viitsi!

■ ‹ühendites› (hääle, heli tekitamise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
äänen tuottamisesta
–

▪ poiss ajab vilet poika viheltelee

▪ kõrvad ajavad pilli korvat soivat

5 ihukarvu raseerides eemaldama
(ihokarvojen poistamisesta)
ajaa, ajella

▪ ajab habet ajaa partansa / ajelee partansa

6 midagi endast eraldama või välja saatma
erittää tai erottaa jotain itsestään
–

▪ kuusk hakkas juba enne uut aastat okkaid ajama joulukuusesta alkoi varista neulasia jo ennen uuttavuotta

▪ pliit ajab suitsu hella savuttaa

7 ‹ühendites› (kellegi või millegi jälitamise, sellele järgnemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
(jäljittämisestä, perässä pysymisestä tms.)
ajaa, ajaa takaa, jahdata, seurata

▪ koer ajab jänese jälgi koira seuraa jäniksen jälkeä

▪ kass ei viitsi hiiri taga ajada kissa ei viitsi ajaa hiiriä takaa

▪ tüdruk ajas raamatus näpuga järge tyttö seurasi sormella rivejä kirjassa

8 trassi, teed vms hrl otsesuunalist rajama
tien, väylän tms. tekemisestä
–

▪ mutt ajab käike kontiainen kaivaa käytäviä

▪ läbi metsa on siht aetud metsän läpi on raivattu linja

▪ suusarada jäigi sisse ajamata hiihtolatu jäikin ajamatta

9 ‹ühendverbi osana› õmmeldes kinnitama
kiinnittää ompelemalla
–

▪ ajas krae külge ja nööbid ette kiinnitti kauluksen ja ompeli napit

10 keetmise teel destilleerima; utma
tislata

▪ kartulitest aetud piiritus perunoista keitetty pontikka / perunoista tislattu pontikka

▪ tökatit aeti kasetohust tököttiä hiiletettiin koivun tuohesta

alla ajama
kellestki liiklusvahendiga üle sõitma, kellelegi otsa sõitma
ajaa yli

▪ ta oleks autoga tagurdades mind peaaegu alla ajanud hän olisi autolla peruuttaessaan melkein ajanut ylitseni

andestama

pahameelt või viha tundmast lakkama; süüdistamast või kättemaksutahtest loobuma
antaa anteeksi, suoda anteeksi

▪ seda eksimust ei suutnud kolleegid talle andestada sitä erehdystä kollegat eivät pystyneet antamaan hänelle anteeksi

■ (pöördumissõna vabandust paludes)
(kohteliaisuusfraaseissa)
anteeksi

▪ Andestage, kas te oskaksite mind bussijaama juhatada? Anteeksi, osaisitteko opastaa minut bussiasemalle?

argus

‹s›

arg või ülemäära tagasihoidlik olek
arkuus, ujous, pelokkuus, kainous

▪ liigne argus hoidis mind küsimast liiallinen ujous esti minua kysymästä

arm2 ‹s›
1 (üleolev) armulikkus, soosing
armo

▪ tänavune kartulisaak oleneb looduse armust tämänvuotinen perunasato on luonnon armoilla

▪ soovin kõigile Jumala armu ja rahu toivotan kaikille Jumalan armoa ja rauhaa

2 armastus või kiindumus kellegi vastu
rakkaus, lempi vars. ylät.

▪ vana arm ei roosteta vanha rakkaus ei ruostu (sananl.)

■ armastatu, kallim (ka pöördumis- või kõnetussõnana)
rakas, rakastettu, kulta

▪ usu mind, mu arm usko minua, rakkaani

3 esineb imestust, üllatust või ehmatust väljendavates hüüatustes
hämmästystä tms. ilmaisevissa huudahduksissa
armias

▪ Taevane arm, kuidas on see võimalik! Armias taivas, kuinka se on mahdollista!

▪ Sa arm ja halastus! Auta armias!

eemale

‹adv›

⇒ Samas sarjas eemal, eemalt
juurest ära, teatava vahemaa taha; kaugemale, kaugele
kauemmas, kauemmaksi, etäämmälle, loitommalle
pois
kauas, kauaksi, etäälle, loitolle, syrjään

▪ tüdruk hoidus teistest eemale, omaette tyttö pysytteli syrjässä muista, omissa oloissaan

▪ rong kannab mind eemale kodulinnast juna vie minut kauas kotikaupungistani

▪ peletas varblased eemale säikytti varpuset pois

ees ja taga
1 igal pool abistamas, korraldamas, jälgimas vms
joka puolella auttamassa, järjestämässä, seuraamassa tms.
–

▪ neil olid alati teenijad ees ja taga heillä oli koko ajan palvelijat ympärillään

2 kogu aeg mõttes, meeles, jutuaineks või hoolitsuse all
koko ajan mielessä, puheena tai huolehdittavana
–

▪ tal on aina tööasjad ees ja taga, mind nagu polekski olemas hänellä on koko ajan työasiat mielessä, on kuin minua ei olisikaan

egoism

‹s›

iseenda huvide isekas esiplaanile seadmine
egoismi, itsekkyys, itse|rakkaus, oma|hyväisyys

▪ mind süüdistati egoismis minua syytettiin egoismista

Seotud sõnad
egoist ‹s›
egoisti
egoistlik ‹adj›
egoistinen, itsekäs, itse|rakas
egoistlikult ‹adv›
egoistisesti, itsekkäästi, itse|rakkaasti

ei mahu pähe
[kellele, mis] (olukorra kohta, kus mingi tõsiasi tundub arusaamatu ja sellega ei saa leppida või kus tõrgutakse midagi uskumast)
(tilanteesta, jossa jokin tosiasia tuntuu käsittämättömältä eikä sitä voi hyväksyä tai jossa kieltäydytään uskomasta jotakin)
ei mene jakeluun [jokin, jollekulle] ark., ei mahdu päähän [jokin, jollekulle]

▪ mulle ei mahu pähe, miks mind starti ei lastud minulle ei mene jakeluun, miksi minua ei päästetty lähtöön

▪ paljudele ei mahu pähe, et armeenlase välimusega mees räägib puhast eesti keelt monille ei mene jakeluun, että armenialaiselta näyttävä mies puhuu puhdasta viroa

eksamineerima

eksamil teadmisi või praktilisi oskusi kontrollima, eksamit vastu võtma
pitää tentti
tenttiä, tentata, kuulustella

▪ liiklusteooria eksami sooritajaid hakkab eksamineerima arvuti liikenneteoriakokeen suorittajia aletaan kuulustella tietokoneella

■ eksamineeritav inimene, kes sooritab eksamit
tentin suorittaja
tentittävä, tenttijä

▪ test loetakse sooritatuks, kui eksamineeritav on vastanud õigesti vähemalt 80% küsimustest koe katsotaan suoritetuksi, kun tentittävä on vastannut oikein vähintään 80 %:iin kysymyksistä

■ küsitlema, (välja) uurima
kysellä, tiedustella
kuulustella, tentata

▪ Kui kaua sa mõtled mind veel eksamineerida? Kuinka kauan ajattelit vielä tentata minua?

Seotud sõnad
eksamineerija ‹s›
kuulustelija, tentaattori, tenttijä

eksima

1 mingit viga tegema, ebatäpselt või valesti käituma, arvama, tajuma vms
erehtyä, olla väärässä

▪ parandage mind, kui ma eksin korjatkaa, jos olen väärässä

▪ isa eksib mõnikord nagu teisedki surelikud isä erehtyy joskus kuten muutkin kuolevaiset

▪ eksisin tema suhtes olin väärässä hänen suhteensa

▪ ma loodan, et ta pole seaduse vastu eksinud toivon, ettei hän ole rikkonut lakia

2 õigelt teelt või liikumissuunalt kogemata kõrvale kalduma, teed kaotama
eksyä, harhautua, hairahtua

▪ ma eksisin Frankfurdi lennujaamas ära eksyin Frankfurtin lentokentällä

■ kuhugi juhuslikult sattuma, (sihitult) siia-sinna liikuma või uitama
sattua, eksyä, osua, joutua

▪ salatisse oli isegi mõni tomat ära eksinud salaattiin oli eksynyt jopa muutama tomaatti

embama

kellelgi ümbert kinni võtma, kedagi rinna vastu suruma
halata, syleillä, kaulailla, rutistaa

▪ ta embas mind kergelt enne lahkumist hän halasi minua kevyesti ennen lähtöään

■ hellusega vaatama või ümbritsema
hyväillä myös kuv., helliä

▪ su pilk embas mind katseesi hyväili minua

endast välja
⇒ Samas sarjas endast väljas
ärritatuks, tugevasti erutatuks, tasakaalust välja
ärsyyntyneeksi, voimakkaasti kiihtyneeksi, pois tasapainosta
pois tolalta(an, suunnilta(an, kiihdyksiin

▪ lapsed viivad mind vahel täiesti endast välja lapset saavat minut välillä täysin pois tolaltani

eriline

‹adj›

1 tavalisest erinev, millegi poolest isesugune
erityinen, erikoinen, erikois|laatuinen, poikkeuksellinen

▪ vanake vaatab mind erilise uudishimuga vanhus katsoo minua erityisen uteliaasti

▪ auto müüdi maha ilma erilise vaevata auto saatiin myytyä ilman sen kummempaa vaivannäköä

2 kindla, määratud otstarbega, millegi jaoks mõeldud
erityinen, erikoinen, spesiaalinen

▪ erilist töötlemist vajav materjal erityistä käsittelyä vaativa materiaali

3 millelegi olemuslikult, tunnuslikult omane
erityinen, tyypillinen, ominainen, spesifinen

▪ puuduvad erilised sümptomid tyypilliset oireet puuttuvat

ette kujutama
kujutlema
kuvitella, haaveilla, luulotella, mieltää psyk.
■ kujuta ette, kujutage ette ‹käskiva kõneviisi 1. ja 2. isikus› (millelegi tähelepanu juhtimiseks, emotsionaalseks esiletõstmiseks)
‹imperatiivin 1. ja 2. persoonassa› (huomion kiinnittämiseksi, tunteiden ilmaisemiseksi)
kuvittele, et voi kuvitella
kuvitelkaa mon., ette voi kuvitella mon.

▪ Kujuta ette, kuidas ta mind mõnitas! Et voi kuvitella, kuinka hän haukkui minua!

▪ Kujutage ette, nii palju õnne korraga! Kuvitelkaa, niin paljon onnea kerralla!

haarama

1 hrl käega millestki kiire liigutusega kinni võtma
tarttua, tarrata, tarrautua, käydä kiinni
siepata, kahmaista, napata

▪ kurjategija haaras naiselt koti 1000 euroga rikollinen sieppasi naiselta laukun, jossa oli 1 000 euroa

▪ krokodill haaras tüdrukul käsivarrest krokotiili tarrasi kiinni tytön käsivarteen

2 (tundeseisundi kohta:) täielikult oma võimusesse võtma
(voimakkaasta tunnekokemuksesta)
vallata, ottaa valtaa(nsa, ottaa valtoihi(nsa, tempaista mukaa(nsa

▪ mind haaras paanika minut valtasi paniikki

▪ kõiki haaras õudus kaikki joutuivat kauhun valtaan

▪ film haaras mind täielikult elokuva otti minut täydellisesti valtoihinsa

■ midagi oma kontrolli, juhtimise alla võtma või saama
vallata, kaapata, ottaa haltuu(nsa

▪ opositsiooniväed haarasid võimu oppositiovoimat kaappasivat vallan

■ midagi (füüsiliselt) hõlmama, enda alla võtma
vallata, ottaa valtaa(nsa, sulkea sisää(nsä, nielaista kuv.

▪ tuli haaras turbavälja ja kõrvalasuva raba tuli nielaisi turvekentän ja viereisen rämeen

habe

‹s›

mehe näo alaosa karvkate
parta

▪ ajab habet ajaa partaa

▪ räsitud välimuse ja kolmepäevase habemega staar tähti, jolla on nuhjuinen ulkoasu ja kolmen päivän sänki

▪ valehabe tekoparta

■ pikkade karvade tutt mõnedel loomadel, hrl lõua all
(eläimellä)
parta

▪ ka emasel kitsel on habe myös kutulla on parta

■ kõnek (habemiku kohta)
karva|naama, parta|suu yleisk.

▪ Kuule, habe, ära sega meid! Kuules, karvanaama, älä häiritse meitä!

■ habemesse ebaselgelt; omaette
partaa(nsa

▪ pobises midagi endale habemesse hän mutisi jotain partaansa

▪ kuulsin teiste juttu ja muigasin habemesse kuuntelin toisten juttua ja nauroin partaani

■ habemega kulunud, kordumise tõttu oma mõju kaotanud
sammaloitunut kuv., kulunut

▪ mind on ära tüüdanud need habemega naljad olen täysin tympääntynyt näihin kuluneisiin vitseihin

haletsus

‹s›

kellelegi (pisarateni) kaasatundmine, kahju- või kaastunde väljendamine
sääli

▪ jahimees ei tunne haletsust looma pärast metsästäjä ei sääli eläintä / metsästäjä ei tunne sääliä eläimen vuoksi

▪ ta vaatas mind haletsusega hän katsoi minua säälien

hea|uskne

‹adj›

millegi õigsuses ja aususes kindel olev, usaldusele tuginedes toimiv või tehtud
hyvä|uskoinen

▪ ma tundsin, et mind kui heauskset tarbijat on petetud tunsin, että minua, hyväuskoista kuluttajaa, on huijattu

hinge pahupidi pöörama
kellelegi midagi sisimas hoitut, vaevavat, rõhuvat ära rääkima, (kõike) pihtima
kertoa jollekulle jotakin sisimmässään pidettyä vaivaavaa tai ahdistavaa, tunnustaa kaikki
–

▪ Jäta mind rahule, ma ei taha oma hinge pahupidi pöörata! Jätä minut rauhaan, en tahdo puhua kaikesta!

hirm

‹s›

1 [mille ees, millest] erutusseisund, mida põhjustab selgesti tajutav oht, suur kartus
pelko [jotakin kohtaan], kauhu, kammo, pelon|tunne

▪ mul on hirm minua pelottaa

▪ mind valdas halvav hirm lamaannuttava pelko valtasi minut / lamaannuin kauhusta

▪ kaunitar tundis kohutavat hirmu vananemise ees kaunotar tunsi suunnatonta pelkoa vanhenemista kohtaan

▪ sõjahirm sodan pelko

▪ laps väriseb hirmust lapsi vapisee pelosta

▪ ajasin talle hirmu peale pelästytin hänet

▪ tal pidi hirmust süda seisma jääma hänen sydämensä oli pysähtyä pelosta

■ hirmuks hirmutamiseks
[jonkun] kauhuksi

▪ rahulolematu töötaja lasti teiste hirmuks kohe lahti tyytymätön työntekijä irtisanottiin toisten kauhuksi välittömästi

2 hirmuäratav olend või ese
pelottava olento tms.
kauhu, kauhistus, hirmu

▪ see koer on meie tänava hirm se koira on katumme kauhu

■ hirmuvalitsus; nuhtlus, (kehaline) karistus
hirmu|valta, terrori
kuritus, rangaistus

▪ pätikamp hoidis tervet küla hirmu all roskajoukko piti koko kylää hirmuvallan alla

▪ isa jagas lastele nii hirmu kui armu isä antoi lapsille sekä kuritusta että rakkautta

hirmutama

[keda] kedagi kartma panema, kelleski hirmu tekitama; sel viisil lahkuma sundima
hirvittää [jotakuta], kauhistuttaa [jotakuta], pelottaa [jotakuta], kammottaa [jotakuta]
säikyttää [joku/jokin], säikäyttää [joku/jokin], pelästyttää [joku/jokin]

▪ see mõte hirmutab mind väga se ajatus todella hirvittää minua

▪ kaupmehed hirmutavad ostjaid kasvavate hindadega kauppiaat kauhistuttavat ostajia nousevilla hinnoilla

▪ revolvrilask hirmutas karu eemale revolverin laukaus säikäytti karhun loitommalle

hullu|meelne

1 ‹s› mõistuse kaotanud, hull inimene
hullu, mieli|puoli

▪ Mis vahe on hullumeelsel ja geeniusel? Mitä eroa on hullulla ja nerolla?

▪ mind vahiti nagu hullumeelset minua tuijotettiin kuin hullua

■ ‹adj› mõistuse kaotanud, hullunud
mieli|puolinen, hullu

▪ hullumeelne tegelane jookseb mööda tänavaid, terariist käes, ja tapab inimesi mielipuolinen tyyppi juoksee pitkin katuja teräase kädessään ja tappaa ihmisiä

2 ‹adj› tohutu, meeletu, pöörane; absurdne, jabur
mieletön, hullu, älytön, järjetön, päätön, mahdoton

▪ hullumeelne töötempo mieletön työtahti

▪ augustis vallandus hullumeelne laenubuum elokuussa puhkesi päätön lainabuumi

Seotud sõnad
hullu|meelselt ‹adv›
mielettömänä, järjettömänä
mielettömästi, järjettömästi, päättömästi

huvitama

kellelegi huvi pakkuma, kellegi tähelepanu köitma
kiinnostaa

▪ kollased teemad mind ei huvita sensaatioaiheet eivät kiinnosta minua

▪ mind huvitab kunst, sellega tegelengi minua kiinnostaa taide, ja sen parissa työskentelenkin

▪ kedagi ei huvita, kuidas sa välja näed ketään ei kiinnosta, miltä sinä näytät

■ huvitatud [millest] millegi vastu huvi tundev, mingi sihiga tegutsev
kiinnostunut

▪ olen olnud usust väga huvitatud olen ollut hyvin kiinnostunut uskosta

▪ talvekaupadest huvitatud klient talvituotteista kiinnostunut asiakas

▪ asjast huvitatud pooled asiasta kiinnostuneet osapuolet

hõikama

eemalt kellelegi käsku, kutset vms hüüdma; kedagi valju häälega hüüdma
huikata, hihkaista, huutaa, luikata

▪ ema hõikas sööma äiti huikkasi syömään / äiti kutsui syömään / äiti huusi syömään

▪ ta on harjunud, et inimesed talle tänaval järele hõikavad hän on tottunut siihen, että hänelle huikkaillaan kadulla / hän on tottunut siihen, että hänelle huudellaan kadulla

▪ Kes mind hõikas? Kuka kutsui minua? / Kuka huusi minua?

■ (linnulaulu vm valju heli kõlamise kohta)
kovasta linnunlaulusta tms.
–

▪ metsvindid hõikavad täiel rinnal peipot laulavat täysin rinnoin

häbistama

kellelegi (avalikult) häbi, piinlikkust põhjustama, kellegi väärikust alandama
häpäistä, häväistä, nolata

▪ neile vitsa anda ei saa, aga avalikult häbistada on võimalik heille ei voi antaa vitsaa, mutta on mahdollista häpäistä heidät julkisesti

▪ mitte ükski töö ei häbista meest yksikään työ ei häpäise miestä

▪ jutlustaja ei häbistanud ühtki hädalist saarnaaja ei häpäissyt yhtään avuntarvitsijaa

■ sõnade, noomimise abil kedagi häbenema panna püüdma
yrittää saada joku häpeämään sanoin ja soimaamalla
–

▪ kõik väljaanded häbistavad mind siiani minua yritetään edelleen saada häpeämään kaikissa julkaisuissa

■ kedagi vägistama, tema au röövima
viedä jonkun kunnia raiskaamalla
häpäistä

▪ häbistatud naise kättemaks seksuaalisesti häpäistyn naisen kosto / häpäistyn naisen kosto

häirima

kedagi või midagi segama või eksitusse viima; kellegi tasakaalu või meelerahu rikkuma
häiritä, haitata, vaivata

▪ ventilaatori müra ei häiri mind üldse tuulettimen meteli ei häiritse minua lainkaan

▪ nii tühi kui ka täis kõht häirivad und sekä tyhjä että täysi vatsa häiritsevät unta

hämmastama

suurt imestust tekitama või seda tundma
hämmästyttää, kummastuttaa, ihmetyttää, ällistyttää

▪ tema teadmised muusika suurkujudest hämmastasid meid kõiki hänen tietonsa musiikin suurmiehistä hämmästyttivät meitä kaikkia

▪ mind hämmastas see, et ümbrus oli inimtühi minua ihmetytti se, että ympäristössä ei ollut ihmisiä

igavene

‹adj›

1 ajaliselt lõputu, väga pikaajaline
ikuinen, ainainen, ian|kaikkinen vars. heng.

▪ usk igavese elu võimalikkusesse usko iankaikkisen elämän mahdollisuuteen

▪ inimesed kulutavad igavese nooruse otsingul imekreemidele tohutuid summasid ihmiset kuluttavat ikuista nuoruutta etsiessään hurjia summia ihmevoiteisiin

■ igaveseks alatiseks, lõpmata pikaks ajaks
ainiaaksi, ainaiseksi, ikuisiksi ajoiksi, iäksi, iki|ajoiksi ylät.

▪ see küsimus jääb mind igaveseks vaevama se kysymys jää vaivaamaan minua ainiaaksi

■ tüütavalt sageli esinev või pikemat aega kestev
kyllästyttävästi toistuva tai jatkuva
iän|ikuinen, alituinen

▪ koolist puudumisele järgneb üks igavene järelevastamine poissaoloja koulusta seuraa iänikuiset jälkiselvittelyt

2 (emotsionaalses kõnes esineb tugevdava, rõhutava sõnana)
(tunteikkaassa puheessa vahvistavana, painottavana sanana)
mahdoton vars. ark., kauhea vars. ark., tavaton, valtava

▪ ema oli meile igavese hulga võileibu kaasa pannud äiti oli pakannut meille mukaan mahdottoman kasan voileipiä

▪ Kao minema, sa igavene tola! Ala painua siitä, toivoton typerys!

iiveldama

oksendada tahtma, iiveldust tundma
oksettaa, kuvottaa, yököttää

▪ kaks päeva tagasi oksendasin ja siiani iiveldab ning kõht valutab oksensin kaksi päivää sitten, ja edelleen kuvottaa ja vatsaan sattuu

■ (ülima vastumeelsuse, tülgastuse tundmise kohta)
kuvottaa, etoa

▪ võlts olemine ajab mind hetkel lausa iiveldama teeskentely suorastaan kuvottaa minua juuri nyt

ilmaaegu

‹adv›

asjatult, kasutult; põhjuseta
aiheettomasti, suotta, tarpeettomasti, turhaan, tyhjän|päiten

▪ Aksel salatseb päris ilmaaegu Aksel on turhan salaperäinen

▪ Ära aja mind ilmaaegu närvi! Älä turhaan hermostuta minua!

ilma jätma ‹v›
[millest] kedagi millestki eemal hoidma, kelleltki midagi ära võtma
pitää joku loitolla jostakin, ottaa joltakulta pois jotakin, olla antamatta jollekulle jotakin
–

▪ isa oli jätnud tütre pärandusest ilma isä oli tehnyt tyttären perinnöttömäksi

▪ mind oli jäetud ilma võimalusest kaasa lüüa minulle ei annettu mahdollisuutta osallistua

▪ Miks ta litsentsist ilma jäeti? Miksi hänelle ei annettu lisenssiä?

imelik

‹adj›

silmahakkavalt ebaharilik, tavalisest erinev
kummallinen, merkillinen, omituinen, outo, ihmeellinen

▪ ma kartsin, et mind peetakse imelikuks pelkäsin, että minua pidettäisiin kummallisena

▪ täna öösel ma nägin imelikku unenägu näin tänä yönä merkillistä unta

Seotud sõnad
imelikult ‹adv›
kummallisesti, merkillisesti, omituisesti, oudosti, ihmeellisesti

ime|loom

imeasi; haruldane, seninägematu loom
ihme-elävä leik.

▪ ta vaatas mind nagu mingit imelooma hän töllisteli minua kuin mitäkin ihme-elävää

imestus

‹s›

millegi ebahariliku, ootamatu, arusaamatu puhul tekkiv tundmus
ihmetys, ihmettely, kummastus, hämmästys, ällistys

▪ ta vaatas mind siira imestusega hän katsoi minua aidosti ihmetellen

▪ arstide suureks imestuseks on ta suurepäraselt kosunud lääkärien suureksi hämmästykseksi hän on toipunut suurenmoisesti

innustama

[keda, mida tegema] elavamale, tõhusamale tegevusele julgustama; hoogu või indu andma
innostaa [jotakuta, johonkin], innoittaa [jotakuta, johonkin]

▪ rahvas käratses ja innustas võitlejaid kansa metelöi ja innosti taistelijoita

▪ see mõte mind küll ei lohuta ega innusta se ajatus ei kyllä lohduta eikä innosta minua

▪ lapsi tuleks innustada pingutama lapsia pitää innostaa ponnistelemaan

inspireerima

loominguliselt innustama, inspiratsiooni andma
inspiroida, innoittaa

▪ ta on teadlane, kes kindlasti inspireerib noori hän on tutkija, joka varmasti inspiroi nuoria

▪ kokaraamatust rohkem inspireerib mind jalutuskäik toidupoes enemmän kuin keittokirja minua inspiroi kävely ruokakaupassa

▪ Mis võiks sind tõeliselt inspireerida? Mikä inspiroisi sinua todella?

ise|äralik

‹adj›

millegi poolest eriline või omapärane, seetõttu imelik või kummaline
oma|laatuinen, oma|peräinen, eris|kummallinen, merkillinen

▪ iseäraliku väljanägemisega mees omalaatuisen näköinen mies

▪ üpris iseäralik külaline sangen omaperäinen vieras

▪ mind valdas iseäralik tunne minut valtasi merkillinen tunne

jalust

‹adv, postp›

⇒ Samas sarjas jalus1, jalgu
takistamast, tülinast ära
jaloista

▪ Lapsed, jalust ära! Lapset, pois jaloista!

▪ mind saadeti jalust ära minut lähetettiin pois jaloista

■ tegevus- või mõjupiirkonnas
jaloista

▪ paljud pagesid sõja jalust monet pakenivat sodan jaloista

kaaslane

‹s›

1 ‹s› kellegagi koos viibiv, kaasas või samas olukorras olev isik või olend
seuralainen, kumppani, toveri

▪ kaaslased õrritasid mind treeningul toverini kiusoittelivat minua harjoituksissa

▪ mees tundub olevat ideaalne pereisa ja kaaslane mies tuntuu olevan ihanteellinen perheenisä ja kumppani

■ ‹s› (alati kaasas või kohal oleva asja, nähtuse kohta)
seuralainen

▪ mure on halb kaaslane murhe on huono seuralainen

2 ümber planeedi tiirlev taevakeha
seuralainen

▪ Marsi kaaslased Marsin seuralaiset

kamp1

‹s›

rühm (koos tegutsevaid) inimesi
joukko, porukka ark., sakki ark., joukkio vars. halv., jengi

▪ noorukite kamp nuorisojoukko / nuorisojengi

▪ läksime suure kambaga kohalikke diskobaare kaema menimme suurena joukkona katsastamaan paikallisia yökerhoja

▪ ametnikud on rahva arvates nagunii üks kahtlane kamp kansan mielestä virkamiehet ovat joka tapauksessa kaikki samaa epäilyttävää porukkaa

■ kambas, kampas (ka üldse kellegagi koos, seltsis olemist või tegutsemist märkivana)
yhdessä joidenkuiden kanssa, yhtenä joukkona
joukolla, porukalla, porukassa, kimpassa

▪ augustis sõideti kambas Riiga elokuussa matkustettiin joukolla Riikaan

▪ ehk kampas saame selle probleemi lahendatud kenties kimpassa saamme ongelman ratkaistua

■ kampa (ka üldse kellegagi koos, seltsis olemist või tegutsemist märkivana)
joidenkuiden mukaan, yhdeksi joukoksi
joukkoon, porukkaan, kimppaan

▪ Homme on talgupäev, kas lööd kampa? Huomenna on talkoopäivä, tuletko mukaan porukkaan?

▪ Võtke mind ka kampa! Ottakaa minut kimppaan! / Ottakaa minut mukaan!

kannustama

1 kiiremini tegutsema sundima, millekski hoogu andma, tagant kihutama
kannustaa, innostaa, jouduttaa, siivittää, rohkaista

▪ mind kannustab soov ennast maksma panna minua kannustaa halu näyttää kynteni

▪ viha kannustab tagant viha siivittää

2 (hobust) kannuste vajutamisega, kannuselöökidega ergutama
kannustaa vanh.

▪ rüütel Reginald kannustas hobust kiiremale sõidule ritari Reginald kannusti hevosta kovempaan vauhtiin

karvane

1 ‹adj› (rohkete) karvadega kaetud või karvadesse kasvanud
karvainen, karva|peitteinen

▪ suur karvane koer suuri karvainen koira

▪ maapirnil on pehmed karvased lehed maa-artisokalla on pehmeät karvaiset lehdet

▪ karvase lõuaga mees partasuinen mies

▪ karvased mänguasjad pehmolelut

■ ‹s› (pikajuukselise, habetunud, karvadesse kasvanud inimese kohta)
karva|naama usein halv. {parrakkaasta}, pitkä|tukka usein halv. {pitkähiuksisesta}

▪ festivalile oli kokku tulnud igasuguseid karvaseid festivaaleille oli kokoontunut kaikenlaisia karvanaamoja

■ ‹adj› (puudutades:) mittesile, nagu karvadega kaetud
karhea, karkea, rosoinen

▪ hööveldamata laud jääb karvane höyläämätön lauta jää karheaksi

2 ‹adj› ebasõbralik, tõre, järsk
karkea, tyly, töykeä, epä|ystävällinen

▪ Tee lahkem nägu, ära ole ta vastu nii karvane! Ota lempeämpi ilme, älä ole hänelle niin tyly!

■ (tunde, aimduse kohta:) ebameeldiv või kahtlane
(tunteesta tai aavistuksesta)
epä|miellyttävä, ikävä

▪ mul on karvane tunne, et mind on ninapidi veetud minulla on ikävä tunne, että minua on vedetty nenästä

Seotud sõnad
karvasus ‹s›
karvaisuus
karheus
karkeus, tylyys

karva|võrd

‹adv›

‹jaatavas lauses› (väga) natuke, õige vähe
‹myönteisissä yhteyksissä› hyvin vähän
karvan verran kuv.

▪ teine tulemus oli karvavõrd parem toinen tulos oli karvan verran parempi

■ ‹eitavas lauses hrl ki-liitega› mitte sugugi, üldse mitte
‹kielteisissä yhteyksissä tav. yhdessä ki-liitteen kanssa› ei lainkaan
karvan vertaa kuv.

▪ mind ei huvita karvavõrdki, mida teised arvavad minua ei kiinnosta karvan vertaa, mitä toiset ajattelevat

veebiliides @ veebihaldur