Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 19 artiklit

digiteerima

andmeid (kujutist, heli, signaali vm) digitaalkujule teisendama või digitaalkujul esitama
digitalisoida tekn., digitoida tekn.

▪ autorite loal digiteeriti mitmed mahukad raamatud monia laajoja teoksia digitoitiin tekijöiden luvalla

eend

‹s›

etteulatuv osa
uloke, ulkonema, kieleke

▪ maja ilmestasid mitmed eendid ja ärklid talolle antoivat ilmettä monet ulkonemat ja erkkerit

▪ kaljueend kallion kieleke

hambaid teritama
kellegi kallal norima, nokkima või aasima
nälviä, piikitellä tai pilkata jotakuta
–

▪ mitmed kriitikud teritasid hambaid teose kallal üsna põhjalikult useat kriitikot haukkuivat teosta melko perusteellisesti

interpretatsioon

‹s›

muusikapala loov esitus, esitaja kujutlust vahendav ettekanne
musiikin persoonallisesta esittämisestä
tulkinta

▪ Pärdi muusika interpretatsioon Pärtin musiikin tulkinta

■ teose, seaduse, uurimistöö tulemuste vms tõlgendus või seletus
tulkinta

▪ tekst ja interpretatsioon teksti ja sen tulkinta

▪ uuringutulemuste interpretatsioon jätab mitmed küsimused vastuseta tutkimustulosten tulkinnassa jäävät monet kysymykset ilman vastausta

isiksus

‹s›

1 inimese individuaalne olemus või laad, mis määrab tema käitumise
ihmisen yksilöllinen olemus, joka ohjaa käyttäytymistä
persoonallisuus vars. psyk.

▪ mitmed isiksuse omadused on pärilikud monet persoonallisuuden piirteet ovat perinnöllisiä

▪ isiksuse kahestumine persoonallisuuden jakautuminen

2 iseseisev, küps, kordumatu eripäraga inimene
itsenäinen, ainutlaatuinen ihminen
yksilö, persoona

▪ ta on kindlasti üks eesti muusikaloo eredamaid isiksusi hän on epäilemättä yksi virolaisen musiikkihistorian erottuvimmista yksilöistä

▪ treener oli tõeline isiksus, kes oli poistele suureks eeskujuks valmentaja oli todellinen persoona, ja hän oli pojille suurena esikuvana

järgnema

1 [millele] millegi järel toimuma või paiknema
seurata [jotakin], tulla [jonkin] jälkeen

▪ käredale talvele järgnes põrgulik suvi ankaraa talvea seurasi helvetillinen kesä

▪ jookide pingereas järgnesid õllele limonaadid juomien tärkeysjärjestyksessä limonadit tulivat oluen jälkeen

2 [kellele] kellegi või millegi järel liikuma
liikkua jonkun tai jonkin jäljessä
seurata [jotakuta/jotakin]

▪ ta järgnes mehele läbi koridori hän seurasi miestä käytävän läpi

3 [millele] millegi järgi toimima, millegi alusel talitama
seurata [jotakin], noudattaa [jotakin], totella [jotakin]

▪ rootslaste eeskujule järgnesid veel mitmed Euroopa riigid ruotsalaisten esimerkkiä seurasivat vielä monet Euroopan valtiot

kajastuma

teatud viisil ilmnema, avalduma või esile tulema; väljenduma
ilmetä, ilmentyä, heijastua kuv., peilautua kuv.

▪ rühma töö tulemused ei kajastu kohe ryhmän työn tulokset eivät ilmene välittömästi

▪ mitmed ettepanekud kajastuvad ka koosoleku otsustes monet ehdotukset heijastuvat myös kokouksen päätöksissä

kartus

‹s›

kerge hirm, mure, et midagi halba või ebasoovitavat võiks juhtuda
pelko, huoli, hätä

▪ nakkusohu kartuses ei lasta uude kanalasse ühtegi võõrast inimest tartuntavaaran pelossa uuteen kanalaan ei lasketa ainoatakaan vierasta ihmistä

▪ mitmed looduskaitsjad avaldasid kartust, et reovesi valgub jõkke monet luonnonsuojelijat ilmaisivat huolensa siitä, että jätevesi valuu jokeen

▪ tekkis kartus, et täna saame vihma kaela alkoi hirvittää, että saamme tänään sadetta niskaan

kihutama

1 tugeva hooga, kiiresti sõitma või minema
ajaa tai mennä kovaa vauhtia
kiitää, viilettää, pyyhältää, porhaltaa ark., kaahata {vars. autolla}

▪ rong kihutas tunnelisse juna kiisi tunneliin

▪ poiss hüppas ratta selga ja kihutas koju poika hyppäsi pyörän selkään ja viiletti kotiin

■ (loodusjõudude, mõtete, aja vms kohta)
luonnonvoimista, ajatuksista, ajasta tms.
kiitää myös kuv.

▪ pilved kihutasid madalalt üle taeva matalalla olevat pilvet kiisivät taivaan yli

2 kedagi ägedalt, hooga kuhugi ajama või tagant sundima
ajaa joku vauhdilla jonnekin tai pakottaa jotakuta
–

▪ uudistajad kihutati ropu sõimu saatel väravatest eemale uteliaat häädettiin porteilta rumasti haukkuen

■ kedagi ässitama või õhutama midagi tegema
yllyttää, lietsoa, kiihottaa, innostaa

▪ tema arvates kihutavad mitmed telesaated alaealisi kohatult käituma hänen mielestään monet televisiosarjat lietsovat alaikäisiä käyttäytymään huonosti

■ (tulistamise kohta)
ampumisesta
–

▪ purjus mees kihutas kuuli baari aknasse humalainen mies ampui luodin baarin ikkunaan

kontsert

‹s›

1 helitööde avalik esitamine
konsertti

▪ emadepäeva kontserdil esinesid mitmed mudilaskoorid äitienpäivän konsertilla esiintyivät monet lapsikuorot

■ (hrl loomade, lindude või putukate valju häälitsemise kohta)
konsertti kuv.

▪ konnade kontsert sammakoiden konsertti

2 suur mitmeosaline helitöö ühele või mitmele sooloinstrumendile ja orkestrile
konsertto mus.

kujutama

1 midagi mingil kujul edasi andma, pildina, tekstina vm viisil esitama
kuvata, esittää, kuvastaa, peilata kuv.

▪ skulptuur kujutas päikesejumal Heliost veistos kuvasi auringonjumala Heliosta

▪ logo kujutab õuna logo esittää omenaa

▪ romaan kujutab sõda romaani kuvaa sotaa

2 ‹3. isikus koos sõnadega endast, enesest› miski, mingisugune olema
olla jokin, jonkinlainen
–

▪ mitmed hooned kujutavad endast tõelisi meistriteoseid monet rakennukset ovat todellisia mestariteoksia

▪ kohtuprotsess kujutas endast poliitilist näitemängu oikeusprosessi oli poliittinen näytelmä

kõnelema

1 suuliselt sõnu, lauseid moodustama
puhua, kertoa, sanoa, haastaa murt.

▪ Kõnele tõtt! Puhu totta!

▪ olen sulle temast kõnelnud olen puhunut sinulle hänestä

■ mingit keelt või murret oskama või valdama
osata puhua jotakin kieltä tai murretta
puhua

▪ kõneleb eesti keelt emakeelena puhuu viroa äidinkielenään

■ [millest] millestki jutustama, midagi teatama või käsitlema
kertoa, puhua

▪ luuletus kõneleb armastusest runo kertoo rakkaudesta

■ kellegagi juttu ajama, vestlema
keskustella, jutella, puhua, puhella

▪ kõneldi niisama tühjast-tähjast puheltiin muuten vain niitä näitä

■ kõnega esinema, kõnet pidama
esiintyä puhuen, pitää puhe
puhua

▪ kirikuõpetaja kõneleb kogudusele kantslist pappi puhuu seurakunnalle saarnastuolista

2 [millest] millestki tunnistust andma
ilmaista tai paljastaa jotakin
kertoa, puhua, kieliä kuv.

▪ need arvud kõnelevad majanduse tõusust ne luvut kertovat talouden kasvusta

▪ mitmed asjaolud kõnelevad sinu kasuks monet seikat puhuvat puolestasi

leevendama

[mida] midagi raskesti talutavat, ebameeldivat vähendama või nõrgendama, seda talutavamaks muutma
lievittää, helpottaa, lieventää, huojentaa

▪ valu leevendati ravimitega kipua lievitettiin lääkkeillä

▪ alkohol leevendab stressi alkoholi lievittää stressiä

▪ mitmed riigid on aidanud leevendada põgenike olukorda monet valtiot ovat auttaneet helpottamaan pakolaisten tilannetta

luuraja

‹s›

isik, kes kogub ja edastab salajast informatsiooni (eriti riigisaladusi ja ärisaladusi) välisriigile või võistlevale osapoolele
vakoilija, vakooja

▪ arvatakse, et mitmed Leedus resideerivatest Vene diplomaatidest on luurajad otaksutaan, että monet Liettuassa oleskelevista venäläisdiplomaateista ovat vakoojia

■ julgestuseks, sidepidamiseks või luureks väljasaadetud salajane vaatleja ning informatsiooni hankija
tiedustelija sot.

▪ kauguses võis näha lähenemas paari vaenlase luurajat, kes kohe võssa põikasid kaukana saattoi nähdä pari lähestyvää vihollisen tiedustelijaa, jotka pujahtivat heti pensaikkoon

ravi|teenus

haiguse ennetamiseks või ravimiseks osutatav teenus
terveys|palvelu, terveydenhuolto|palvelu tav. mon.

▪ mitmed raviteenused on tasulised monet terveyspalvelut ovat maksullisia

see

‹pron›

1 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› (otsesel viitamisel ümbritsevale reaalsusele) osutab lähedal asuvale või muidu tähelepanu objektiks olevale isikule, loomale, esemele või olukorrale
se, tuo, tämä
ne mon., nuo mon., nämä mon.

▪ Kes see on? Kuka tuo on?

▪ see on minu sõber se on minun ystäväni

▪ Mida see peaks tähendama? Mitä tämä tarkoittaa?

▪ see tüüp tundub kahtlane tuo tyyppi tuntuu epäilyttävältä

▪ Missugust õuna tahad? – Seda. Minkä omenan haluat? – Tämän.; Minkä omenan haluat? – Tuon.

▪ nendest kingadest küll enam asja ei saa näitä kenkiä ei kyllä saa enää korjattua

■ (hüüatustes)
(huudahduksissa)
tämä, se

▪ Oh seda õnne ja rõõmu! Voi tätä onnea ja iloa!; Voi sitä onnea ja iloa!

2 ‹adjektiivselt› viitab parajasti kulgevale ajale, hetkel esinevale olukorrale jms
tämä

▪ poiss läheb sel aastal esimesse klassi poika menee tänä vuonna ensimmäiselle luokalle

▪ tema töö oli seks korraks tehtud hänen työnsä oli täksi kerraksi tehty

3 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› viitab tekstis mainitud esemele, inimesele, nähtusele, tegevusele, olukorrale või varem öeldule
viittaamassa johonkin edellä mainittuun sanaan tai asiaan
se

▪ ma otsin Reinu juba tükk aega, aga see mees on kuhugi kadunud olen etsinyt Reiniä jo jonkin aikaa, mutta se mies on kadonnut jonnekin

▪ tubade vahel on uks, ja see uks ei käi lukku huoneiden välissä on ovi, eikä sitä voi lukita

▪ ta ei jõudnud õigeks ajaks ja see ärritas teda väga hän ei ollut ajoissa ja se ärsytti häntä kovasti

▪ tulge nädala pärast, ehk selle aja peale selgub midagi tulkaa viikon päästä, ehkä siihen mennessä selviää jotakin

■ viitab täpsustavale kõrvallausele
viittaamassa tavallisesti jäljessä seuraavaan sivulauseeseen tai sivulauseen määrittämään sanaan
se
ne mon.

▪ pall oligi see, mida ma saada tahtsin pallo olikin se, mitä halusin saada

▪ ta käis nähtavasti sel ajal, kui ma poes olin hän kävi näköjään sillä aikaa, kun olin kaupassa

▪ kes varem tulid, neile ma juba rääkisin niille, jotka tulivat aikaisemmin, kerroinkin jo

■ ‹koos adjektiivi või adverbi komparatiiviga, koos sõnaga mida› esineb kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvates ühendeis mida .. seda või seda .. mida
‹adjektiivin tai adverbin komparatiivin yhteydessä, korrelaattina mida›
se

▪ mida varem, seda parem mitä pikemmin, sen parempi / mitä pikemmin, sitä parempi

▪ mida enam ma kiusatusega võitlesin, seda enam see kasvas mitä enemmän kamppailin kiusausta vastaan, sitä suuremmaksi se kasvoi

■ esineb nõustuvates, möönvates ütlustes
(myöntyvissä, myöntävissä ilmauksissa)
se

▪ Kõvasti tuleb tööd teha. – Selge see. Töitä on tehtävä kovasti. – Selvähän se.

▪ Aega on vähe jäänud. – Seda küll. Aikaa on enää vähän. – Niin on.

4 viitab umbmääraselt kellegi või millegi korduvat esinemist
(toistettuna viittaamassa johonkin tai johonkuhun, jota ei haluta sanoa täsmällisesti)
se

▪ pandi kirja, et see ja see on temalt nii ja nii palju laenanud merkittiin muistiin, että se ja se on lainannut häneltä niin ja niin paljon

▪ see ja see asi veel vaja korda ajada se ja se asia täytyy vielä hoitaa

■ koos asesõnaga teine mitmesugustes väljendites
yksi

▪ eks aja jooksul oli selles peres seda ja teist juhtunud olihan siinä perheessä sattunut aikojen kuluessa yhtä ja toista

▪ mitmed kutsutuist jäid sellel või teisel põhjusel tulemata monet kutsutuista jättivät tulematta syystä tai toisesta

■ (mittemeenuva või mitte päriselt sobiva sõna asemel)
(korvaamassa sanaa, joka ei tule mieleen tai joka ei aivan sovi)
se

▪ kas sa uut filmi oled näinud, noh seda..., mitte ei tule nimi meelde oletko nähnyt uuden elokuvan, no sen... ei tule millään nimi mieleen

■ vihjab millelegi sugueluga seotule
(viittaamassa seksiin)
se

▪ ei tea, kas Ants on oma tüdrukuga ka juba seda (asja) teinud onkohan Ants jo tehnyt sitä tyttöystävänsä kanssa

5 kõnek mõnda teist sõna rõhutada aitav sõna, vahel ka lihtsalt täitesõna.
(vahvistamassa edellä olevaa sanaa; täytesanana)
se

▪ Kes see tuli? Kukas se tuli?

▪ Kellel see aega kaks korda käia! Kenellä sitä on aikaa käydä kaksi kertaa!

valus

‹adj›

1 selline, milles on kehaliselt tunda valu; kehalist valu põhjustav
kipeä, tuskallinen

▪ hommikul tõustes oli selg valus aamulla noustessa selkä oli kipeä

▪ põletikus hamba puurimine on väga valus tulehtuneen hampaan poraus tekee kovasti kipeää

▪ noored naised käivad perefoorumis uurimas, kas sünnitamine on ka valus nuoret naiset käyvät perhefoorumeissa kyselemässä, onko synnytys tuskallista

2 hingelist kannatust valmistav; seda väljendav
sisäistä tuskaa aiheuttava tai sitä ilmaiseva
kipeä, tuskallinen, katkera, raskas

▪ valus on vaadata, kuida neil elu allamäge veereb on tuskallista katsoa, miten heidän elämänsä menee alamäkeä

▪ vallandamine oli talle valus hoop irtisanominen oli hänelle kipeä isku

■ raskustega seotud; muret ja raskusi põhjustav
kipeä, vaikea, kova

▪ tulin sulle oma valusat saatust kurtma tulin valittamaan sinulle kovaa kohtaloani

▪ tuli lahendada mitmed valusad küsimused piti ratkaista monet kipeät kysymykset

3 (intensiivsust väljendavana:) käre, kange vms
intensiivisyytta ilmaisemassa
–

▪ halud põlesid valusa leegiga halot paloivat loimuavalla liekillä

■ (kellegi kohta, kes on kange midagi tegema)
sellaisesta, joka on innokas tekemään jotakin
kova

▪ ema on valus kuduja äiti on kova neulomaan

Seotud sõnad
valusalt ‹adv›
kipeästi, piinallisesti, tuskaisasti vars. ylät.
valusasti ‹adv›
kipeästi, piinallisesti, tuskaisasti vars. ylät.

välja panema
1 vaatamiseks välja asetama, eksponeerima
asettaa näytteille, asettaa esille, ripustaa näytteille, panna ilmi, julki|panna vars. oik.

▪ pani kuulutuse välja julkaisi ilmoituksen / julkipani ilmoituksen

▪ välja pandud pildid on pärit muuseumidest ja erakogudest näytteille asetetut kuvat ovat museoista ja yksityiskokoelmista

■ arutamiseks esitama
esittää

▪ see küsimus ongi mõtlemiseks välja pandud se kysymys onkin esitetty mietittäväksi

2 (võimete, jõuvarude jms kohta:) käiku laskma, rakendama
voimavarojen käyttöön ottamisesta
–

▪ soomlased suutsid välja panna 72 maletajat suomalaiset pystyivät osallistumaan 72 šakinpelaajan voimin

▪ teda võita pole kerge, tuleb kõik välja panna häntä ei ole helppo voittaa, pitää panna kaikki peliin

■ midagi tasuks või auhinnaks lubama
korvauksen tai palkinnon lupaamisesta
–

▪ auhindu olid välja pannud mitmed asutused palkintoja olivat lahjoittaneet useat laitokset

3 (õppetöös:) lõplikku hinnet vormistama
(arvosanojen antamisesta)
antaa

▪ hindeid polnud võimalik veel välja panna arvosanoja ei ollut mahdollista vielä antaa

■ kaartidega ennustama
ennustaa

▪ lasksin mustlasel endale kaarte välja panna annoin mustalaisen ennustaa itselleni korteista

õhuke

‹adj›, õhukene ‹adj›

1 selline, mille vastasküljed või -pinnad on üksteisele suhteliselt lähedal
Vastand paks (1. täh)
ohut

▪ õhuke jää ohut jää

▪ õhukesed pannkoogid ohuet letut

▪ lõika õunad õhukesteks viiludeks leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi

▪ tal on õhukesed huuled hänellä on ohuet huulet

■ (kergest materjalist riideeseme või tekstiili kohta)
ohut

▪ õhuke kleit ohut mekko

▪ inimesed käivad veel õhukestes riietes, kuigi ilm on jahedamaks läinud ihmiset kulkevat vielä ohuissa vaatteissa, vaikka ilma on muuttunut kylmemmäksi

■ ‹adj› (raamatu vm kohta:) väikese lehekülgede arvuga
ohut

▪ õhuke kaustik ohut vihko

2 (juuste jm karvade kohta:) hõre ja peenikestest osadest koosnev
ohut

▪ õhukeste juuste sättimisel on abiks mitmed vahud ohuen tukan laittamiseen on apua erilaisista vaahdoista

3 (veini kohta:) vedela konsistentsiga, kerge
(viinistä)
ohut

veebiliides @ veebihaldur