Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 67 artiklit, väljastan 50

all|maailm
M
1 kurjategijate ringkonnad
ala|maailma
▪ politseikomissaril olevat sidemeid allmaailmaga poliisikomisariolla kuuluu olevan yhteyksiä alamaailmaan
2 surnute asupaik, kuhu arvati surnu hing siirduvat, surnute maailm
manala myt., tuonela vars. ylät.
arvama
M
1 ‹hrl järgneb et-kõrvallause› oletama, tõenäoseks või usutavaks pidama, isiklikul hinnangul põhinema; milleski teatud seisukohal olema
olla [jotakin] mieltä, arvella, luulla, uskoa
▪ teadlased arvavad, et üks kolp kuulus täiskasvanule ja teine noorukile tutkijat arvelevat, että toinen pääkalloista oli aikuisen ja toinen nuorukaisen
▪ perearst arvas, et mul võib mingi allergia olla perhelääkäri arveli, että minulla voisi olla jokin allergia
▪ nii arvan mina, teised ei pea ju nii arvama minä luulen niin, mutta muiden ei tarvitse olla samaa mieltä
▪ kassil arvatakse olevat üheksa hinge kissalla uskotaan olevan yhdeksän henkeä
▪ las nad elavad, nagu õigeks arvavad eläkööt he, kuten parhaaksi katsovat
■ arvates [kelle] kellegi arvamusel põhinedes, kellegi meelest
[jonkun] mielestä, [jonkun] käsityksen mukaan
▪ minu arvates pole sul õigus minusta sinä et ole oikeassa
▪ ta on enda arvates väga tähtis mees hän on omasta mielestään hyvin tärkeä mies
■ (ükskõiksust väljendades:) suvatsema, sobivaks või vajalikuks pidama
(ilmaistaessa yhdentekevyyttä)
haluta, tahtoa
▪ „Kuidas arvate,“ kehitati õlgu ”Kuten haluatte”, kohautettiin olkia
▪ tee, kuidas arvad tee miten tahdot
2 [millest/kellest] kellegi või millegi kohta hinnangut andma
olla [jotakin] mieltä [jostakusta/jostakin], arvioida [jotakuta/jotakin], arvostella [jotakuta/jotakin]
▪ Mida arvate naistest, kes ise teile ligi ajavad? Mitä mieltä olette naisista, jotka tulevat itse lähentelemään teitä?
▪ Eestist arvatakse maailmas palju paremini, kui me ise endast mõtleme maailmalla on paljon parempi käsitys Virosta, kuin mitä itse itsestämme ajattelemme
3 (millegi põhjal) kellegi või millegi hulka määrama või vastu võtma
sisällyttää tai katsoa kuuluvaksi johonkin
lukea, laskea
▪ teda pole meie sajandi suurte kunstnike hulka arvatud häntä ei ole luettu vuosisatamme suuriin taiteilijoihin
▪ põhimeeskonda arvatud jalgpallur peruskokoonpanoon kuuluva jalkapalloilija
■ midagi (mingil alusel) arvestama, kokku lugema
laskea, mitata
▪ aega arvati vanasti nädalate kaupa ühest tähtpäevast teise ennen vanhaan aikaa laskettiin viikkoina yhdestä merkkipäivästä toiseen
asukas
M
‹s›
inimene, kes kuhugi elama on sattunud või paigutatud (nt hooldekodusse, saarele)
asukas, asukki
▪ hooldekodu asukad hoitokodin asukkaat
▪ külarahvas püüab selle maja asukatega mitte tegemist teha kylänväki yrittää olla olematta tekemisissä tämän talon asukkaiden kanssa
▪ Kihnu saare algsed asukad Kihnun saaren alkuperäiset asukkaat
■ loom (või taim), kus kuhugi elutsema on sattunud või viidud (nt loomaaeda, saarele)
laajemmin
asukas
▪ koprad tunduvad olevat saare ainsad asukad majavat tuntuvat olevan saaren ainoita asukkaita
▪ loomaaia asukad eläintarhan asukkaat
ausalt
M
‹adv›
tõest ja õiglusest juhindudes, mitte valetades; lepetest ja lubadustest kinni pidades
rehellisesti, kunniallisesti, rehdisti, reilusti, vilpittömästi
▪ ütlen ausalt, et ei tea rehellisesti sanottuna en tiedä
▪ sisetunne käskis mul minna ja kõik ausalt üles tunnistada omatunto vaati minua menemään tunnustamaan kaiken rehellisesti
■ kõnek (ütlusena suhtluses:) (päris) tõesti, tõsijutt
todella, tosi
▪ „Kaisa olevat abiellunud.“ – „Ausalt?“ – Kaisa kuuluu menneen naimisiin. – Ihanko totta?
elukas
M
‹s›
(hrl võõrastuse, põlastuse vm. emotsionaalse hinnanguga:) (veider) loom või olend
elukka, otus
▪ metsas olevat nähtud mingit suurt ja karvast elukat metsässä on kuulemma nähty jokin suuri ja karvainen elukka
▪ imeelukas ihmeotus
■ (hrl võimsate või hirmuäratavate esemete vm. kohta)
hirmu kuv., hirviö kuv.
▪ autotöösturite uusim leiutis on neljarattaveoga elukas, mis võib kihutada kuni 280 km/h autotehtailijoiden uusin keksintö on nelivetoinen hirmu, joka voi kiitää jopa 280 km/h
enesestki mõista
nagu pikemata selge, endastmõistetavalt
itsestään|selvästi, ynnmärrettävästi, tietenkin
▪ lõbumaju, enesestki mõista illegaalseid, olevat Minskis vaid üks ilotaloja, laittomia tietenkin, kuuluu olevan Minskissä vain yksi
esi|ema
naissoost esivanem
esi|äiti, kanta|äiti
▪ minu kauge esiema olevat olnud ravitseja kaukainen esiäitini kuuluu olleen parantaja
■ esi+emad pl esivanemad, eelnevad põlved
esi|vanhemmat mon.
▪ esiemadelt päritud tarkused esivanhemmilta perityt viisaudet
esi|vanem
M
‹hrl mitm› isa- või emapoolne kaugem eellane, esiisa või -ema
esi|vanhemmat mon.
▪ inimese kauged esivanemad tegelesid küttimise ja kalastamisega ihmisen kaukaiset esivanhemmat harjoittivat metsästystä ja kalastusta
▪ koerte esivanemateks arvatakse olevat hundid ja šaakalid koirien esivanhempina pidetään susia ja sakaaleja
hingeline
M
1 ‹s› elusolend; inimene
henki {lukumäärään liittyvissä ilmauksissa}
▪ majas ei tundunud olevat ühtki hingelist talossa ei tuntunut olevan ristin sielua kuv. {ei ketään}
2 ‹adj› inimese sisemaailmaga seotud, sellesse puutuv, hingeeluline, psüühiline
henkinen, sielullinen, psyykkinen, mentaalinen, sisäinen
▪ haige ei suutnud leida hingelist tasakaalu sairas ei pystynyt löytämään henkistä tasapainoa
■ tundeline, tundehell, tundeid väljendav
tunteellinen
▪ hingelise inimesena hakkas ta kergesti nutma ja naerma tunteellisena ihmisenä hän alkoi herkästi itkeä ja nauraa
▪ hellahingeline helläluonteinen
Seotud sõnad
hingeliselt ‹adv›
henkisesti, sielullisesti, psyykkisesti, mentaalisesti, sisäisesti
sielukkaasti
tunteellisesti
hingelisus ‹s›
henkisyys
sielukkuus
tunteellisuus,
hirmuma
M
kartma hakkama; hirmu tundma
pelästyä, säikähtää, kauhistua
pelätä
▪ selline juhtum paneks hirmuma terve juhtkonna sellainen tapaus säikäyttäisi koko johdon
■ hirmunud hirmul, hirmutundest haaratud
pelästynyt, säikähtänyt, kauhistunut
▪ ta paistis olevat segaduses ja hirmunud hän näytti hämmentyneeltä ja pelästyneeltä
▪ heitsin hirmunud pilgu kollasele hoiatussildile vilkaisin kauhistuneena keltaista varoituskilpeä
imago
M
‹s›
kellestki või millestki avalikkuses loodud kujutluspilt
jostakusta tai jostakin julkisuudessa luotu kuva
imago
▪ bändile tundub imago olevat olulisem kui muusika bändille imago tuntuu olevan olennasempi kuin musiikki
▪ usaldusväärse imagoga firma yritys, jonka imago on luotettava
jooma1
M
1 mingit vedelikku suuga võtma ja alla neelama
juoda
▪ jõin tassi kohvi join kupin kahvia
▪ sünnipäevapeol sai hästi süüa ja juua syntymäpäiväjuhlissa sai syödä ja juoda hyvin / syntymäpäiväjuhlissa sai hyvin syödäkseen ja juodakseen
▪ kitsed olid ojal joomas vuohet olivat purolla juomassa
■ (poeetilisemas keelepruugis:) endasse vastu võtma
(runollisessa kielenkäytössä)
imeä itsee(nsä kuv., ahmia kuv.
2 (ohtralt) alkohoolseid jooke tarvitama
nauttia (runsaasti) alkoholia
juoda, juopotella, ryypätä
▪ pärast lahutust olevat mees jooma hakanud eron jälkeen mies on kuulemma ratkennut juomaan
▪ oli ennast jälle purju joonud hän oli taas juonut itsensä humalaan
■ millegi tähistamiseks, kombe järgi alkoholi tarvitama
nauttia alkoholia jonkin juhlistamiseksi, juoda malja jollekin
juoda
▪ joodi juubilari terviseks juotiin päivänsankarin terveydeksi
▪ mehed jõid sinasõprust miehet joivat sinunkauppojen kunniaksi; miehet joivat sinunmaljat / miehet joivat veljenmaljat vanh.
kaaslane
M
‹s›
1 ‹s› kellegagi koos viibiv, kaasas või samas olukorras olev isik või olend
seuralainen, kumppani, toveri
▪ kaaslased õrritasid mind treeningul toverini kiusoittelivat minua harjoituksissa
▪ mees tundub olevat ideaalne pereisa ja kaaslane mies tuntuu olevan ihanteellinen perheenisä ja kumppani
■ ‹s› (alati kaasas või kohal oleva asja, nähtuse kohta)
seuralainen
▪ mure on halb kaaslane murhe on huono seuralainen
2 ümber planeedi tiirlev taevakeha
seuralainen
▪ Marsi kaaslased Marsin seuralaiset
kahanema
M
(mõõtmetelt, arvult, koguselt) väiksemaks muutuma
vähetä, vähentyä, pienetä, niukentua, vajeta
▪ lapsed on hea isuga, toiduvarud kahanevad kiiresti lapsilla on hyvä ruokahalu, ruokavarat vähenevät nopeasti
▪ Eesti rahvaarv kahaneb iga aastaga Viron asukasluku vähenee joka vuosi
■ (jõult, levikult) nõrgemaks, vähemaks muutuma
vähetä, vähentyä, supistua, huveta
▪ haige elujõud kahanes iga päevaga sairaan elinvoima hupeni päivä päivältä
▪ noorte huvi raamatute vastu olevat kahanenud nuorten kiinnostus kirjoihin on kuulemma vähentynyt
keele|kandja
M
1 inimene, kes kaebab kellelegi kellegi ütluste või tegevuse kohta
ilmi|antaja
▪ naabrimees olevat olnud KGB keelekandja naapurin mies oli kuulemma ollut KGB:n ilmiantaja
2 inimene, kes taga räägib või kuulujuttu levitab
juoruilija, kielijä
krants
M
‹s›
1 segavereline koer
sekarotuinen koira
–
▪ krantsid olevat elujõulisemad kui tõukoerad sekarotuiset ovat kuulemma elinvoimaisempia kuin rotukoirat
■ (hrl kurjustavalt nurjatu või üleannetu inimese kohta)
riiviö, vintiö, lurjus, ryökäle
2 van pärg või vanik; midagi ümbritsev võru või kaelus
kranssi yleisk., seppele yleisk.
kaulus yleisk. {jotakin ympäröivä rengas t. rengasmainen muodostelma}
kuuldavasti
M
‹adv›
kuulu järgi, nagu räägitakse, nagu kuulukse
kuulemma, muka
▪ täna on veel mõnusalt soe, aga kuuldavasti pidi järgmisel nädalal lumi maha tulema tänään on vielä ihanan lämmintä, mutta ensi viikolla piti kuulemma tulla lunta
▪ kuuldavasti olevat selles paigas kunagi allikas vulisenud tässä paikassa on kuulemma joskus virrannut lähde
kuulduma
M
‹3. isikus› kuulda olema, kostma
kuulua
▪ kaugemalt kuuldub tasast jutukõminat kauempaa kuuluu tasaista puheensorinaa
■ ‹3. isikus› juttudena, teiste rääkimisena kuulda ja teada olema
asioiden tietoon tulosta, uutisista, kuulumisista
kuulua
▪ Mida teie pool ka kuuldub? Mitä teille päin kuuluu?
▪ jalgpalliringkondadest kuuldub, et meeskondadel olevat rahalisi raskusi jalkapallopiireistä kuuluu, että joukkueilla olisi taloudellisia vaikeuksia
küll1 ‹adv›
1 rõhutav üldlaiend, tugevdab väite jaatamist
kyllä
▪ ole mureta, küll me saame hakkama ole rauhassa, me pärjäämme kyllä
▪ nüüd ma pean küll minema nyt minun täytyy kyllä mennä
■ (kinnitab vastust)
(vastausta vahvistamassa)
kyllä, toki
▪ Kas jääb meelde? – Jääb küll Muistatko? – Muistan kyllä / Muistatko? – Muistan toki
■ (esineb mitmesugustes hüüatustes)
(erilaisissa huudahduksissa)
kyllä
▪ Küll alles tuiskab! Kylläpä tuiskuttaa!
▪ Jumal küll, mis nüüd saab! Voi luoja, mitä tästä nyt tulee!
■ (rõhutab kõhklust, imestust, nõutust vm tundetooni)
(korostaa epäuskoisuutta, ihmettelyä, neuvottomuutta tms.)
kyllä
▪ kurb küll, aga nii see on surullista kyllä, mutta niin se on
▪ Mis sa temas küll leiad? Mitä sinä oikein hänessä näet?
2 kinnitav, rõhutav sõna mingi vastanduse korral; rõhutab täpsustust või piiravat väidet
vahvistava sana jossakin vastakkainasettelussa; korostamassa täydennystä tai rajoittavaa väitettä
kyllä
▪ ma pole küll päris terve, kuid tulen siiski kaasa en kyllä ole aivan terve, mutta tulen silti mukaan
▪ põnev ehk küll, aga loomuvastane jännittävää varmaan kyllä, mutta luonnotonta
▪ mees olevat jälle ametis, küll mitte enam juhtkonnas mies kuuluu olevan taas töissä mutta ei kuitenkaan enää johtajistossa
■ seob rõhutades korduvaid lauseliikmeid või eri lauseid
sitomassa korostavasti toistuvia lauseenjäseniä tai eri lauseita
–
▪ mindi küll üksikult, küll hulgakesi mentiin niin yksin kuin porukalla
3 küllalt, piisaval määral, piisavalt
riittämiin, riittävästi, kyllin
▪ raha on veel küll rahaa on vielä kyllin
■ ‹korduvana› külluses, hästi palju
hyvin paljon
–
▪ selliseid juhtumeid on olnud küll ja küll sellaisia tapauksia on ollut paljon
laua alla jooma
[keda] kellegagi võistu joomisel temast rohkem alkoholi juua suutma, teda alkoholi hulgalt üle trumpama
jonkun kanssa kilvan juotaessa kyetä juomaan enemmän alkoholia, lyödä joku alkoholimäärässä
juoda [joku] pöydän alle kuv.
▪ ta olevat lõpuks kõik konkurendid laua alla joonud hän oli kuulemma lopulta juonut kaikki kilpailijat pöydän alle
lihasilmaga nägema
van ise (kohal või juures olles) nägema, ihusilmaga nägema
nähdä itse (paikalla ollen)
–
▪ lumeinimene olevat olemas, aga keegi pole oma lihasilmaga näinud lumimies on kuulemma olemassa, mutta kukaan ei ole nähnyt sitä omin silmin
liimist lahti
normaalsest olekust ja käitumisviisist erinev, enesekindluse kaotanud, nii et miski ei laabu
tavallisesta olemisestaan ja käyttäytymisestään eriävä, itseluottamuksensa kadottanut, niin että mikään ei luonnistu
ei ole oma itse(nsä
▪ oli mitu võimalust värav lüüa, aga ründaja oli täna liimist lahti oli monta mahdollisuutta tehdä maali, mutta hyökkääjä ei ollut tänään oma itsensä
■ (tegevuse kohta:) selline, mis ei laabu, korrast ära, käest ära
toiminnasta joka ei suju, ei ole kunnossa
–
▪ orkestrantide mäng tundus liimist lahti olevat orkesterin jäsenten soitto tuntui tänään olevan hakoteillä
lähenema
M
1 lähemale, ligemale tulema või minema
tulla tai mennä lähemmäksi
lähestyä [jotakuta/jotakin], lähentyä [jotakuta/jotakin], lähetä [jotakuta/jotakin]
▪ paremalt läheneb takso oikealta lähestyy taksi
▪ paat lähenes Vilsandile vene lähestyi Vilsandia
▪ rannahooaeg läheneb rantakausi lähenee
2 [millele] (hulgalt, määralt vms) millenigi küündima; millegagi suurel määral sarnanema
suureta tai pienetä lähelle jotakin määrää tai arvoa; olla likimain jonkin kaltainen
lähestyä [jotakin], lähetä [jotakin], lähennellä [jotakin]
▪ India tulvaveeohvrite arv läheneb sajale Intian tulvauhrien määrä lähenee sataa
▪ hullusele lähenev meeltesegadus hulluutta lähentelevä mielenhäiriö
3 [kellele] kontakti looma, suhtlust alustama
aloittaa kanssakäyminen
lähestyä [jotakuta]
▪ Silicon Valley mehed olevat unustanud, kuidas vastassugupoolele läheneda Piilaakson miehet ovat kuulemma unohtaneet, kuinka vastakkaista sukupuolta lähestytään
■ [millele] teost, probleemi vm käsitlema, sellesse suhtuma
käsitellä teosta, ongelmaa tms., suhtautua siihen
lähestyä [jotakin]
▪ küsimusele läheneti rohujuure tasandilt kysymystä lähestyttiin ruohonjuuritasolta
maa
M
‹s›
1 Maa ‹pärisnimi› meie koduplaneet
kotiplaneettamme
Maa
▪ Maa atmosfääri sisenes väike asteroid Maan ilmakehään tunkeutui pieni asteroidi
■ ‹väikese algustähega› selle planeedi pind kõige elusa asupaigana (ka vastandina taevale ja põrgule)
planeettamme pinta kaiken elävän olinpaikkana (myös taivaan ja helvetin vastakohtana)
maa, maa|ilma, maan|piiri
▪ jälle on rahu maa peal maassa on taas rauha
▪ müütiline ilmapuu ühendab taevast, maad ja allilma myyttinen maailmanpuu yhdistää taivaan, maan ja alisen maailman
2 maismaa (vastandina veekogudele); selle pindmine osa
(veden vastakohtana;) maan pintakerros
maa, maan|pinta, maan|kamara
▪ pikk merereis ei ole sellega veel lõppenud, kui maa paistma hakkab pitkä merimatka ei pääty vielä siihen, kun alkaa olla maata näkyvissä
▪ pääsukesed lendasid madalalt maa kohal pääskyset lensivät matalalla maanpinnan yläpuolella
▪ vesi imbub maasse vesi imeytyy maahan
■ viljeldav pinnas
(viljelysmaasta)
maa, maa|perä
▪ maad kündma kyntää maata
▪ riik kinkis heliloojale maad valtio lahjoitti säveltäjälle maata
▪ annan osa maad rendile annan osan maasta vuokralle
3 igasugune piirkond väljaspool linna
(kaupungin vastakohtana)
maa, maa|seutu, lande slg.
▪ maal võiks elada rohkem inimesi kui praegu maalla voisi asua nykyistä enemmän ihmisiä
▪ lapsed saadan suveks maale lapset lähetän kesäksi maalle
■ mail [kelle/mille] teatud kandis või ümbruskonnas
seutu, maat mon.
▪ lumine maastik Otepää mail luminen maisema Otepään seudulla
▪ väljasõit Mart Saare maile Hüpassaarde retki Mart Saaren maille Hüpassaareen
▪ ta on pärit Rapla mailt hän on kotoisin Raplan seudulta
■ teatud aja paiku
tietyn kellonajan paikkeilla
maissa
▪ kell võis olla 12 mail, kui koju jõudsin saavuin kotiin varmaan kahdentoista maissa
4 riik või selle osa; teatud füüsilis-geograafiline piirkond
valtio tai sen osa; tietty fysikaalis-maantieteellinen alue
maa
▪ maailma maad ja rahvad maailman maat ja kansat
▪ Vahemere maad Välimeren maat
▪ linnud lendavad sügisel soojale maale linnut lentävät syksyllä lämpimiin maihin
5 ruumiline vahemaa
etäisyys
matka
▪ kaldani tundub olevat ilmatu pikk maa rantaan tuntuu olevan mahdottoman pitkä matka
▪ õpilaskodu on vaja siis, kui lapsed käivad kooli väga kauge maa tagant oppilaskotia tarvitaan, kun lapsilla on hyvin pitkä koulumatka
▪ minge veel natuke maad edasi ja siis pöörake paremale menkää vielä vähän matkaa eteenpäin ja kääntykää sitten oikeaan
maha käima ‹v›
1 (talitlemiseks, töötamiseks vajaliku energia lõppemise kohta:) väsima
toimimiseen tai työskentelemiseen tarvittavan energian loppumisesta, väsymisestä
–
▪ kella vedru on maha käinud kellosta on veto lopussa
▪ aastaid noori hullutanud megastaar hakkavat tasapisi maha käima: ei olevat enam endist särtsu nuoria vuosia villinneeltä megatähdeltä alkaa veto loppua: hänessä ei kuulu enää olevan entistä ytyä
2 mingi tee, vahemaa käies läbima
kulkea jokin tie, välimatka
–
▪ lastel tuli maha käia oma poolsada kilomeetrit lasten piti kulkea puolisensataa kilometriä
mõni
M
‹pron›
1 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib või osutab lähemalt määratlemata isikut, eset või olukorda
jokin, joku, eräs, muuan
▪ Aga kui mõni tuleb? Entä jos joku tulee?
▪ mõnel teist on veel maksmata jotkut teistä eivät ole vielä maksaneet
▪ Kaua sa valid, osta mõni ära! Kauanko oikein valikoit, osta jokin niistä!
▪ tuleb mõne muu võimaluse järele vaadata pitää ottaa selvää jostain toisesta mahdollisuudesta
▪ öö varjus juhtub nii mõndagi yön pimeydessä tapahtuu kaikenlaista
▪ tuletõrjuja elukutse on üks neist ameteist, millest nii mõnigi väike poiss unistab palomiehen ammatti on yksi niistä, joista yksi jos toinenkin pikkupoika haaveilee / palomiehen ammatti on yksi niistä, joista pikkupoika jos toinenkin haaveilee
■ kõnek vihjab irooniliselt teadaolevale, kuid nimeliselt välja ütlemata isikule
vihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.
▪ paistab, et mõni norib nahatäit näyttää siltä, että joku kerjää verta nenästään
▪ mõni mees näikse uhkeks läinud olevat eräs mies näyttää ylpistyneen
2 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra
(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari
▪ mõni aeg hiljem oli valu kadunud jonkin ajan kuluttua särky oli poissa
▪ mõne kilomeetri kaugusel jokusen kilometrin päässä
▪ Kas oled võidufilme näinud? – Mõnda olen. Oletko nähnyt voittoelokuvia? – Muutamia olen.
▪ võttis mõne sõnaga loo kokku teki yhteenvedon parilla sanalla
3 ‹hrl koos arvu või mõõtu väljendava sõnaga, määrsõnalaadselt› (rõhutab ligikaudse hulga suurust:) mitte vähem kui, oma
suunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.
▪ tal on mõni poolsada hektarit maad hänellä on jotain viisikymmentä hehtaaria maata
4 esineb vähendava või halvustava sõnana
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku
▪ tema nüüd mõni töötegija hänkö muka joku työihminen
mõnitama
M
häbistavalt, solvavalt pilkama ja alandama
herjata, irvailla, pilkata, solvata, rienata
▪ kooli ajal olevat teda kõvasti mõnitatud hänelle kuulemma irvailtiin koulussa kovasti
▪ teda mõnitati liigse kehakaalu pärast häntä pilkattiin ylipainonsa vuoksi
▪ karikatuur mõnitas usklikke pilapiirros solvasi uskovaisia
Seotud sõnad
mõnitus ‹s›
herjaus, pilkka, solvaus, riena
mäda
M
1 ‹s› põletiku tagajärjel tekkiv paks kollakas vedelik
mätä, märkä, visva
▪ salv tõmbab paisest mäda välja voide poistaa paiseesta mätää
▪ kõrvast tuli mäda korvasta tuli märkää
2 ‹adj› (viljade, puidu jm kohta:) mädanemise või pehkimise märkidega
mätä
laho
▪ mädasid õunu ei maksa komposti panna mätiä omenia ei kannata panna kompostiin
▪ ta müüs mäda kartulit kvaliteetse pähe hän myi mätiä perunoita väittäen niitä laadukkaiksi
▪ mõned seinapalgid on täitsa mädad jotkut seinähirret ovat aivan lahoja
■ ‹adj› selline, kus miski on moraalses mõttes valesti, mitte nii, nagu olema peaks
mätä kuv.
▪ kogu süsteem on mäda koko järjestelmä on mätä
▪ midagi on selles loos mäda tässä jutussa on jotain mätää
3 ‹adj› (pinnase kohta:) pehme, soine
upottava, vajottava, vetinen
▪ järvel on mäda põhi järvellä on upottava pohja
■ ‹s› selline koht pinnases
upottava kohta
–
▪ siin olevat hobune mädasse vajunud tässä on kuulemma hevonen vajonnut upottavaan mutaan
märk ‹s›
1 kujutis, kujund vm, mis viitab millelegi, tähendab midagi; sellise kujundi või kujutisega ese
jonkin seikan osoittamiseksi tai ilmoittamiseksi tehty piirto, kuvio; esine, jossa on tällainen piirto tai kuvio
merkki
■ mõiste vm kindlaks kujunenud graafiline tähis või sümbol
jonkin käsitteen ilmaiseva sovinnainen kuvio(ryhmä)
merkki
merkintä
▪ Veenuse märk on ♀ Venuksen merkki on ♀
▪ metanooli sisaldava toote etiketil peab olema oranžil taustal surnupealuu märk metanolia sisältävän tuotteen etiketissä pitää olla pääkallomerkki oranssilla pohjalla
▪ noodikirja märgid nuottimerkinnät
■ suunava, juhatava, osutava kujutisega ese (nt liiklusmärk)
merkki
▪ igal pool tundusid olevat parkimist keelavad märgid joka puolella tuntui olevan pysäköintikieltomerkkejä
■ rõivastel kantav väike metallese
puvun rinnukseen kiinnitettävä merkki
rinta|merkki, pinssi
▪ noore looduskaitsja märk kujutab tammelehte nuoren luonnonsuojelijan rintamerkki esittää tammenlehteä
▪ isa kogus märke, neid oli tal terve suure seinavaiba täis isä keräili rintamerkkejä, hänellä oli kokonainen suuri seinävaate täynnä niitä
■ eristav või identifitseeriv (hrl tootja või omaja) tähis
erottava tai identifioiva (yleensä tuottajan tai omistajan) tunnus
merkki
▪ autol murdus ära kapotil olev Mercedese märk auton konepellillä oleva Mercedeksen merkki murtui
▪ vasikatele kinnitati märgid kõrva vasikoille kiinnitettiin korvamerkit
2 kujund vm sihtmärk, mida püütakse (lasuga) tabada
kohta tai esine, johon ampuja, heittäjä tm. koettaa osua
maali
▪ kõik lasud tabasid märki kaikki laukaukset osuivat maaliin
▪ viimane kuul läks märgist mööda viimeinen luoti meni ohi maalin
3 nähtus või ilming, mis millelegi viitab või mille põhjal midagi järeldatakse
ilmaus, osoitus tai todiste jostakin
merkki
▪ paraku ei ole kindlaid märke majandusseisu paranemisest valitettavasti talouden tilan kohentumisesta ei ole selviä merkkejä
▪ juuste väljalangemine võib olla ohu märk hiustenlähtö voi olla vaaran merkki
▪ klassikalist balletti vaatan kui muinasjuttu, oma aja märki katson klassista balettia satuna, oman aikansa ilmentymänä
■ märgiks [mille] märguanne (hrl mingist suhtumisest, tundmusest)
merkiksi
▪ Suurbritannia saatis protesti märgiks välja neli Vene diplomaati Iso-Britannia lähetti vastalauseen merkiksi neljä venäläisdiplomaattia takaisin kotimaahansa
▪ noogutasin nõustumise märgiks nyökkäsin myöntymisen merkiksi
möödas
M
‹adv›
1 koha mõttes, liikumisel seljataha jäänud
(paikkaan liittyen)
ohi, ohitse, takana, takana|päin
▪ ärkas siis, kui õige peatus juba möödas oli heräsi, kun oikea pysäkki oli jo mennyt ohi
▪ paari sammuga olin telekaameratest ja fotograafidest möödas ohitin televisiokamerat ja valokuvaajat parilla askeleella
■ taseme vm poolest kedagi edestamas, kellestki ees
(jonkun tai jonkin edelle kehittymiseen viitaten)
edellä, ohi
▪ autode arvult olevat Tallinn Helsingist möödas autojen määrässä Tallinna kuuluu olevan Helsinkiä edellä / autojen määrässä Tallinna on kuulemma mennyt Helsingin ohi
2 ajaliselt möödunud, seljataha jäänud; lõppenud, läbi (saanud)
ajallisesti mennyt, taakse jäänyt; loppunut, päättynyt
kulunut
ohi
▪ tormist oli kolm päeva möödas myrskystä oli kulunut kolme päivää
▪ suur kiire on nüüd möödas kova kiire on nyt ohi
▪ paari nädala pärast on kõik möödas parin viikon päästä kaikki on ohi
nagu kuum kartul
(ebamugava, raskesti lahendatava probleemi vms kohta)
(hankalasta, vaikeasti ratkaistavasta ongelmasta tms.)
kuuma peruna kuv.
▪ kogu see lugu näib olevat nagu kuum kartul, saaks aga kuidagi teise kätte sokutada koko juttu tuntuu olevan kuuma peruna, saisipa vain ujuttaa sen toisille
nahk
M
‹s›
1 inimese keha väliskate
iho, hipiä {varsinkin pehmeä, hieno iho}, nahka ark.
▪ näonahk kasvojen iho
▪ beebi õrn nahk vauvan herkkä iho / vauvan hieno hipiä
■ looma keha väliskate
nahka
▪ koera naha alla paigutatud kiibil on info looma kohta koiran nahan alle pannussa sirussa on tietoa eläimestä
■ looma keha väliskate materjalina
eläimen ihokerros irrotettuna, karvoineen tai karvottuna ja muokattuna
nahka, vuota
▪ naaritsanahk minkinnahka
▪ pühvlinahk puhvelin vuota
▪ nahast käevõru nahkainen rannerengas
2 kiletaoline kattekiht, õhuke kest või koor (nt toidul, puu- ja köögiviljadel)
kuori, nahka harv
▪ punaste viinamarjade nahk ja seemned sisaldavad kasulikke antioksüdante tummien rypäleiden kuori ja siemenet sisältävät terveellisiä antioksidantteja
▪ mulle ei meeldi, kui piimasupile nahk peale tuleb en pidä siitä, kun maitokiisselin päälle tulee kuori / en pidä siitä, kun maitokiisselin päälle tulee nahka
3 ‹väljendites› (aistingute ja tundmustega seoses inimese ihu või hinge kohta)
ihmiskehon tai -mielen aistimuksiin ja tuntemuksiin liittyvissä ilmauksissa
–
▪ külm tikub naha vahele pakkanen menee luihin ja ytimiin
▪ film ajab hirmu nahka elokuva on hiuksianostattava
▪ kui ukse tagant äkki koledat häält kostma hakkab, on lastel hirm nahas jos oven takaa alkaa yhtäkkiä kuulua kamalaa ääntä, lapsilla menee pupu pöksyyn
■ nahka [millist] kõnek väljendab laadi või liiki
ilmaisemassa lajia tai laatua
–
▪ uus direktor paistab teist nahka mees olevat uusi johtaja näyttää olevan toista maata
nüri
M
‹adj›
1 (lõiketera kohta:) teravuseta, halvasti lõikav
Vastand terav (1. täh)
tylsä
▪ nüri nuga tylsä veitsi
▪ nürid käärid tylsät sakset
■ (pliiatsi kohta:) ümaraks kulunud otsaga, halvasti kirjutav; (muu asja kohta:) tömp, tömbi otsaga
tylsä {kynästä}
tylppä
▪ hoop nüri esemega isku tylpällä esineellä
2 (väljenduslaadi vms kohta:) vaimukuseta, vaimuvaene; (töö, tegevuse kohta:) üksluine, tuim
ilmaisutavasta tms.; työstä, toiminnasta
ikävystyttävä, mielenkiinnoton, hengetön kuv., tasa|paksu kuv., tylsä
yksi|toikkoinen, pitkä|veteinen
▪ üsna nüri arvustus aika mielenkiinnoton arvostelu
▪ nürid laulutekstid tylsät laulutekstit
▪ ööklubides esinemine ei paku muusikule midagi, see on nüri töö yökerhoissa esiintyminen ei anna muusikolle mitään, se on yksitoikkoista työtä
■ (liigutuste, liikumise kohta:) loid
(liikkeistä, liikkumisesta)
veltto, innoton, raukea
▪ rünnak jäi algusest saati nüriks, söödumängu ei saadud käima hyökkäys jäi heti alusta laimeaksi, syöttöpeliä ei saatu käyntiin
3 (meelte, vaimuomaduste kohta:) erksuseta, kehvavõitu, tuim
Vastand terav (4. täh)
turta, tylsä, apaattinen, välin|pitämätön
▪ ärgates on meeled nürimad herättäessä ovat aistit tylsimmillään
▪ ta paistab olevat nüri taipamisega hän tuntuu hidasjärkiseltä
▪ poiss vahtis nüri pilguga arvutiekraani poka katseli tietokoneen näyttöä apaattisin katsein
■ (valu kohta:) tuim, mitte kuigi intensiivne
(kivusta:)
jomottava
ohvri|and
M
jumalusele annetatav elusolend, ese vm
uhri|lahja, uhri
▪ Siniallika veel usuti olevat tervendav toime ja allikasse heideti ohvrianniks hõbemünte Siniallikas-lähteen veden uskottiin parantavan ja lähteeseen heitettiin uhrilahjoina hopeakolikoita
olema
M
1 väljendab kellegi või millegi eksisteerimise, olemasolu fakti
olla, eksistoida
▪ Olla või mitte olla? Ollako vai eikö olla?
▪ on nähtusi, mida teadlased ei ole suutnud seletada on ilmiöitä, joita tutkijat eivät ole pystyneet selittämään
▪ riik lakkas olemast valtio lakkasi olemasta
▪ saunas on olemas ka külmaveebassein saunassa on myös kylmävesiallas
■ väljendab omamist, kellegi või millegi juurde kuulumist
olla, omistaa
▪ Mitu last neil on? Montako lasta heillä on?
▪ Peetril pole autot Peeterillä ei ole autoa / Peeter ei omista autoa
▪ kirvel on vars ja tera kirveessä on varsi ja terä
▪ tal on see õigus hän on siinä oikeassa
2 osutab kellegi või millegi omadus(t)ele, olemusele, identiteedile, päritolule, materjalile vm
olla
▪ Robert on kümneaastane Robert on kymmenvuotias
▪ see ei olnud mina se en ollut minä
▪ Kas arbuus on köögivili? Onko meloni kasvis?
▪ sõrmus on lihtsa tegumoega sormus on yksinkertaisesti tehty
▪ eestlased olevat kinnised virolaiset ovat kuulemma sulkeutuneita
▪ praegu on tööaeg nyt on työaika
3 mingis kohas, kuskil asuma või viibima
olla, oleilla
▪ kedagi ei ole kodus ketään ei ole kotona
▪ olen tööl olen töissä
▪ raamatud on riiulis kirjat ovat hyllyssä / kirjat ovat hyllyllä
▪ nii peenes seltskonnas ei oska kuidagi olla (käituda) niin hienossa seurassa ei mitenkään osaa olla
■ (mingis asendis, suunas)
olla
▪ mul on magamistoa aken põhja poole makuuhuoneeni ikkuna on pohjoiseen päin / makuuhuoneeni ikkuna antaa pohjoiseen
■ (mingis olukorras, seisukorras)
olla
▪ nad on tülis he ovat riidoissa
▪ meil on auto katki meidän automme on rikki
■ mingil ajal toimuma, aset leidma
olla
▪ eelmisel nädalal oli mitu elektrikatkestust viime viikolla oli monta sähkökatkoa
▪ olen varsti tagasi tulen pian takaisin
4 ‹abiverb› kuulub verbi liitaegade koosseisu
verbien liittomuodoissa
olla
▪ on teinud on tehnyt
▪ oli teinud oli tehnyt
▪ oli tehtud oli tehty
5 esineb püsiühendites, mis väljendavad möönmist, nõusolekut või tõrjumist, halvakspanu
olla
▪ olgu kuidas on olkoon kuinka on
▪ las olla, mul pole seda vaja antaa olla, minä en sitä tarvitse
paistma
M
1 valgust (ja soojust) kiirgama
paistaa, loistaa
▪ päike paistis väga soojalt aurinko paistoi hyvin lämpimästi
▪ taevas on selgeks läinud, tähed paistavad taivas on selkeytynyt ja tähdet loistavat
▪ valgus paistab otse silma valo paistaa suoraan silmiin
■ hrv soojuskiirguses soojendama
lämmittää, lämmitellä
2 näha olema, nähtav olema
näkyä, erottua, paistaa
▪ mändide vahelt paistis meri mäntyjen lomasta näkyi meri
▪ punane kivikatus paistab kaugele punatiilikatto erottuu kauas
▪ soki ja püksisääre vahelt ei tohi paista paljast ihu sukan ja housunlahkeen välistä ei saa paistaa paljasta ihoa
■ (näoilmest, olekust) aimatav olema
(ilmeestä, olemuksesta:) olla havaittavissa
näkyä, huokua, paistaa {olla selvästi huomattavissa}
▪ Anna silmist paistab rahulolu Annan silmistä paistaa tyytyväisyys
▪ mehe olekust paistis soov rusikad käiku lasta miehen olemuksesta huokui halu panna nyrkit heilumaan
■ selguma, teatavaks saama; tulekul, varsti käes või loota olema
käydä selville, tulla ilmi; jostakin pian tapahtuvasta tai odotettavissa olevasta
selvitä, ilmetä
näkyä, häämöttää
▪ eks pärast paistab, mis edasi saab myöhemminhän se selviää, mitä tuleman pitää
▪ sõja lõppu veel ei paista sodan loppua ei vielä näy
▪ sügis juba paistab syksy jo häämöttää
3 mingit muljet jätma; aimata olema
näyttää, tuntua, vaikuttaa
▪ lennukist vaadates paistavad majad ja autod karbikestena lentokoneesta katsottuna talot ja autot näyttävät pieniltä laatikoilta
▪ vabu kohti ei paista olevat vapaita paikkoja ei tunnu olevan
▪ tumesinises paistab ta saledam hän näyttää tummansinisessa hoikemmalta
▪ paistab, et tal läheb hästi hänellä näyttää menevän hyvin / vaikuttaa siltä, että hänellä menee hyvin
pingeline
M
‹adj›
pidevat pingutust nõudev, suure pingega kulgev
jännittynyt, jännitteinen vars. kuv., kireä, täpärä
▪ pingeline sisekeskkond segas töötegemist jännittynyt sisäinen ilmapiiri haittasi työntekoa
■ täis pinget ja ohutunnet, eriarvamuste, vastasseisudega laetud
kireä, jännittynyt, kiihtynyt, levoton, tiukka
▪ olukord tundub olevat pingeline tilanne tuntuu jännittyneeltä
▪ pingeline sõjaseisukord tiukka sotatilanne
■ füüsiliselt pingul olev
kireä
▪ haige kõhulihased muutuvad pingeliseks potilaan vatsalihakset kiristyvät
plehku pääsema
põgeneda õnnestuma; vabadusse pääsema (ja kaduma)
päästä pakoon, päästä livistämään
▪ loomaaias olevat püüton plehku pääsenud eläintarhassa python oli kuulemma päässyt pakoon
pöörd|võrdeline
M
(seose kohta:) selline, mille korral ühe suurenedes teine väheneb (sama arv korda)
Võrdle võrdeline
kääntäen verrannollinen
▪ ministri tarkus ja nõunike arv olevat pöördvõrdelises sõltuvuses ministerin viisaus ja neuvonantajien lukumäärä ovat kuulemma kääntäen verrannollisia
▪ ettevõtjate ja palgaliste huvid on teineteise suhtes pöördvõrdelises seoses yrittäjien ja palkansaajien edut ovat toisiinsa nähden kääntäen verrannollisessa suhteessa
Seotud sõnad
pöörd|võrdeliselt ‹adv›
kääntäen verrannollisesti
pöörd|võrdelisus ‹s›
kääntäen verrannollisuus
raamatu|kaas
M
1 köitekaas raamatul
kirjan|kansi
▪ esmalt lugesin raamatukaanel olevat lühitutvustust ensiksi luin kirjankannessa olleen lyhyen esittelyn
2 raamatu+kaaned pl kaantekujuline ümbris, mille vahele raamat kasutamisel pannakse
kirjan suojakannet tav. mon.
▪ nahast raamatukaaned kirjan nahkaiset suojakannet
seis ‹s›
1 ‹hrl sisekohakäänetes› asjade üldine olukord, milleski valitsevad olud teatud ajahetkel
määrähetkenä vallitseva (asiain)tila, hetkelliset olot
tilanne, tila
▪ rahaline seis paranes rahatilanne parani
▪ hetkeseis nykytilanne
▪ majandusseis talouden tila
▪ hoone oli armetus seisus rakennus oli surkeassa kunnossa
■ sportmängus saavutatud punktid
pelin tilanne tuloksen kannalta
peli|tilanne, tilanne
▪ möödus veel minut ja seis viigistus kului vielä minuutti ja tilanne oli tasan
■ males või kabes saavutatud olukord, nuppude asetus mingil mänguhetkel
(šakissa tai tammessa)
peli|tilanne, tilanne
▪ valgete seis tundub jätkuvalt parem olevat valkoisten tilanne tuntuu olevan edelleen parempi
■ seisuga (piiritletud ajahetke kohta, hrl kokkuvõtete tegemisel)
tilanne
▪ aprilli lõpu seisuga oli nimekirjas 58 inimest huhtikuun lopun tilanne oli, että luettelossa oli 58 nimeä
▪ tänase seisuga meil aktsionäre ei ole tämänhetkisen tilanteen mukaan meillä ei ole osakkeenomistajia
2 koht, kus miski teataval ajahetkel asub või paikneb (hrl millegi suhtes, teatavas süsteemis)
asema, sijainti
▪ päikese kõrgeim seis kohaliku aja järgi auringon korkein asema paikallisen ajan mukaan
3 seismine, paigal- või tegevuseta olek
seisominen, seisonta
■ keha paigalasend (nt jalgadel, turjal)
seisonta
▪ kätelseis käsilläseisonta voim.
seisund
M
‹s›
1 inimese vms tervisest vm teguritest tingitud olek teatud ajahetkel
tila, vointi, kunto
▪ haige seisund halvenes järsult potilaan tila heikkeni äkillisesti
▪ vaimne seisund tundub hea olevat henkinen tila tuntuu olevan hyvä
▪ meeleseisund mielentila
▪ koomaseisund kooma lääk.
▪ šokiseisund sokki / sokkitila lääk.
■ asjade üldine olukord, milleski valitsevad olud teatud ajahetkel
tila, tilanne, asiain|tila, asema, olo|suhteet mon., olot mon.
▪ monopoolne seisund annab võimaluse määrata turul hinda monopoliasema tarjoaa mahdollisuuden markkinahinnan määrittelyyn
▪ keskkonnaseisund ympäristön tila
▪ hetkeseisund nykytila / tämänhetkinen tilanne
2 sotsiaalne roll ühiskonnas, kollektiivis vm
asema
▪ kunstnik eelistab vabakutselise seisundit taiteilija on mieluiten freelancerin asemassa
sest
M
‹konj›
‹konj› ‹alustab kõrvallauset, põhjendav sidesõna› sellepärast et, sel põhjusel et
koska, sillä
▪ koole pannakse kinni, sest laste arv jääb väiksemaks kouluja suljetaan, koska lasten määrä pienenee
▪ kohus andis hagi tagasi, sest see olevat puudulikult koostatud oikeus hylkäsi kanteen, sillä siinä oli kuulemma puutteita
sisse
M
‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 sisemusse, sissepoole
sisään, sisälle
▪ korvpallur ei saanud palli sisse (korvi) koripalloilija ei saanut palloa sisään
▪ vesi tuli üle saapasääre sisse saapas hörppäsi vettä
▪ siilile pandi tassi sisse piima siilille pantiin maitoa kuppiin
▪ kaubikule sõideti tagant sisse (otsa) pakettiauton perään ajettiin
▪ kreemitas ööseks jalad sisse voiteli jalat yöksi
■ (inimese, tema keha või siseelu kohta)
ihmisen kehoon tai sisäiseen elämään liittyvissä ilmauksissa
–
▪ hingas sügavalt sisse veti syvään henkeä
▪ ta enda õde tahtnud talle mürki sisse anda hänen oma sisarensa olisi halunnut myrkyttää hänet
▪ kes see ikka teise sisse näeb kukapa näkisi toisen sisimpään
■ majja, siseruumi(desse)
huoneeseen, rakennukseen tai ulkoilmalta suojaan
sisään
▪ külalised kutsuti sisse vieraat kutsuttiin sisään
▪ astusime kõrtsi sisse astuimme sisään kapakkaan
■ mingile territooriumile, alale
jollekin alueelle
–
▪ laev tuli (sadamasse) sisse laiva tuli satamaan
▪ maitseaineid veeti Euroopasse sisse idast mausteita tuotiin Eurooppaan idästä
▪ osa toorainet osteti sisse osa raaka-aineesta ostettiin muualta
2 koostisesse, hulka, sekka
joukkoon, sekaan
–
▪ raamatusse on paar viga sisse lipsanud kirjaan on lipsahtanut pari virhettä
▪ hommikusöök kuulub hinna sisse aamiainen kuuluu hintaan
■ teatud aja piiridesse
tietyn ajanjakson kuluessa tai aikana
–
▪ selle kahe kuu sisse on mahtunud ka kahed pühad näiden kahden kuukauden aikana on ollut myös kaksi juhlapyhää; näiden kahden kuukauden sisällä on ollut myös kaksi juhlapyhää ark.
3 ühenduses raha liikumisega osutab saaja vaatepunktile (asutusele, isikule)
viittaamassa saajan näkökulmaan rahan liikkumiseen liittyvissä yhteyksissä
–
▪ väljaminekuteks on täpselt nii palju võimalusi, kui palju tuleb sisse mahdollisuuksia kuluttamiseen on täsmälleen tulojen verran
■ (ühenduses dokumentide esitamisega asutusele, ametivõimudele)
asiakirjojen esittämisestä viranomaisille tms.
–
▪ andis sisse elamisloa taotluse jätti asumislupahakemuksen
4 katki, puruks
rikki, sisään
▪ tühjad aknad, mõned sisse visatud tyhjät ikkunat, joista jotkut on rikottu
▪ poisil löödi hambad sisse pojalta lyötiin hampaat sisään; pojalta lyötiin hampaat kurkkuun
5 osutab mingisse olukorda, seisundisse siirdumisele
viittaamassa johonkin tilanteeseen tai asiaintilaan siirtymiseen
–
▪ pidu sai õige hoo sisse juhlat pääsivät kunnolla vauhtiin
▪ vanad oskused tõusevad taas au sisse vanhat taidot nousevat taas kunniaan
■ (ühenduses millegi tegevusse rakendamisega, kasutuselevõtuga)
jonkin käyttöönottoon liittyen
–
▪ kirik pühitseti sisse kirkko vihittiin / kirkko vihittiin tarkoitukseensa
▪ linaski püügikohta olevat hea sisse sööta hernesupiga suutarin pyyntipaikkaan on kuulemma hyvä panna syötiksi hernekeittoa
▪ reisile võtan kaasa üksnes korralikult sisse kantud kingad otan matkalle mukaan vain kunnolla sisäänajetut kengät ark.
sport
M
‹s›
füüsilist pingutust nõudev kehaline tegevus, sportimine
urheilu
▪ armastan sporti rakastan urheilua
▪ sporti tegema harrastaa liikuntaa / urheilla
▪ mõõdukas sport tuleb alati kasuks maltillinen urheilu on aina hyödyksi
▪ noortesport junioriurheilu; nappulaurheilu
▪ koolisport koululaisurheilu
■ spordiala
urheilu|laji
▪ kõige odavam sport olevat kabe tammi on kuulemma halvin urheilulaji
▪ maadlussport paini urh.
▪ mootorrattasport moottoripyöräily urh.; moottoripyöräurheilu
suund
M
‹s›
1 ümbruse, ilmakaarte vms järgi paigutatud mõtteline joon
suunta
▪ igas suunas laius meri meri aukeni joka suuntaan
▪ tuul on tugev, muutliku suunaga tuuli on navakkaa ja sen suunta vaihteleva
▪ peale väikest lõunat sai suund võetud Tudusoo metsaonni pienen lounaan jälkeen otettiin suunta kohti Tudusoon autiotupaa
▪ liikumissuund kulkusuunta / menosuunta / liikesuunta
▪ lõunasuund eteläsuunta
2 teatud püüdlus, kavatsus või siht, selle (kitsam) kallak
suuntaus, suunta, pyrkimys
▪ üldine suund näib olevat anda igaühele natuke yleinen suuntaus näyttää olevan antaa jokaiselle vähän
▪ riigil pole alust oma välispoliitilist suunda muuta valtiolla ei ole syytä muuttaa ulkopoliittista suuntaansa
■ (kirjanduses, kunstis vm:) eriilmeline ajajärk, koolkond, rühmitus vms
suuntaus, suunta, virtaus kuv.
▪ romantism on Euroopa kunsti, kirjanduse ja vaimuelu suund romantiikka on eurooppalaisen taiteen, kirjallisuuden ja henkisen elämän suuntaus
sõimama
M
kedagi valimatute sõnadega halvustama
haukkua [jotakuta, joksikin], herjata [jotakuta], soimata [jotakuta, jostakin], sättiä [jotakuta, jostakin]
▪ isa peksis, ema sõimas isä pieksi, äiti soimasi
▪ mees olevat ametimehe ropult läbi sõimanud mies oli kuulemma haukkunut työmiehen pataluhaksi
Seotud sõnad
sõimaja ‹s›
herjaaja
süda
M
‹s›
1 lihaseline elund, mille kokkutõmbed panevad vere soontes liikuma
(elimestä)
sydän anat., pumppu ark.
■ rindkere piirkond, kus see elund asub
(alueesta, jossa elin sijaitsee)
sydän, sydän|ala {varsinkin tunteiden, mielenliikkeiden ilmentymispaikkana}, rinta, sydämen|seutu, sydämen seutu
▪ mees haaras südamest ja kukkus mies tarttui rintaansa ja kaatui
■ looma, linnu vastav elund toiduna
(ruoaksi käytettävästä sisäelimestä)
sydän
▪ hautatud süda tomatikastmes haudutettua sydäntä tomaattikastikkeessa
■ seda elundit meenutav ese, kujutis vm
(kuvasta, esineestä tms.)
sydän
▪ martsipanist süda marsipaanisydän
▪ puu tüvesse oli lõigatud noolega läbitud süda puun runkoon oli viilletty nuolen lävistämä sydän
2 (iseloomuomaduse või tunnete, hingeelu kohta)
(luonteenpiirteisiin tai tunteisiin liittyen)
sydän kuv., mieli
▪ mehel olevat hell süda miehellä on kuulemma hellä sydän / mies on kuulemma helläsydäminen
▪ soe vastuvõtt liigutas minu kalki südant lämmin vastaanotto liikutti paatunutta sydäntäni
▪ tegin seda raske südamega tein sen raskain sydämin / tein sen raskain mielin
■ ‹hrl väljendites› (armastustunnetega seoses)
(rakkauden tunteisiin liittyen)
sydän kuv.
▪ president on vallutanud kogu rahva südame presidentti on valloittanut koko kansan sydämen
▪ tema südames ei ole kohta teiste naiste jaoks toisille naisille ei ole sijaa hänen sydämessään
■ ‹hrl sisekohakäänetes› (ühenduses inimese kõige sügavamate tunnete, mõtetega:) sisim, hing
(syvimpiin tunteisiin liittyen)
sisin, sydän kuv.
▪ mul on südames väga suur mure minulla on sisimmässäni hyvin suuri murhe
▪ mina ei võta selliseid asju südamesse en ota sellaisia asioita itseeni
▪ ema süda aimas halba äiti aavisti pahaa sisimmässään
■ südamest (üli)väga, kogu hingest
sydäme(nsä pohjasta, koko sydämestä
▪ Eva naeris südamest ja elas südamest kaasa Eva nauroi sydämensä pohjasta ja eläytyi koko sydämestään
■ ‹hrl väljendites› (iiveldustunde kohta)
pahoinvoinnista
–
▪ rasvane toit ajas südame pahaks rasvainen ruoka etoi
▪ ei saa midagi süüa, süda läigib sees en voi syödä mitään, minua kuvottaa
▪ mul on süda paha voin pahoin
▪ lapsel läheb bussis tihti süda pahaks lapsi alkaa usein voida pahoin bussissa
3 millegi keskus, keskosa
(jonkin keskiosasta)
keskus, sydän kuv., ydin, sydän|osa
▪ Kaarli kirik paikneb pealinna südames Kaarlenkirkko sijaitsee pääkaupungin sydämessä
▪ näib, et linna ärielu süda liigub Raekoja platsilt väljapoole näyttää siltä, että kaupungin liike-elämän keskus siirtyy poispäin Raatihuoneentorilta
▪ protsessor on arvuti süda prosessori on tietokoneen sydän
■ ajalõigu keskpaik, selle haripunkt
(aikavälin keski- tai taitekohdasta)
keski-, sydän-
▪ mõnedel lindudel on talve südames juba pojad pesas joillakin linnuilla on sydäntalvella jo poikaset pesässä
▪ päevasüda keskipäivä
4 (asjaolu, tegevuse vm kohta:) midagi keskset, tähtsat või liikumapanevat
(tilanteesta tai toiminnasta: jokin keskeinen, tärkeä tai liikkeellepaneva)
ydin, sydän kuv., sielu
▪ aktiivsed liikmed on klubi süda aktiiviset jäsenet ovat kerhon sydän
▪ Ruhri tööstuspiirkond on Saksamaa rasketööstuse süda Ruhrin alue on Saksan raskaan teollisuuden ydinaluetta
▪ orkaani süda ähvardas üle liikuda ka New Yorgi linnast hirmumyrskyn keskus uhkasi liikkua myös New Yorkin kaupungin ylitse
■ millegi sügav sisemus, tuum
(jonkin syvistä sisäosista)
ydin, sisus, keskus, sydän kuv.
▪ vulkaani süda tulivuoren sisus
tava
M
‹s›
teatud paikkonnale, ajastule, ühiskonnale või inimrühmale omane käitumisviis
tapa, käytäntö, traditio
▪ noor riik asus kujundama omi tavasid nuori valtio alkoi luoda omia perinteitään
▪ matustega seotud vanad tavad elavad Võrumaal tänaseni vanhat hautajaistavat ovat Võrumaalla vieläkin käytössä
▪ paljud India naised on omaks võtnud lääneliku tava kanda teksaseid monet intialaisnaiset ovat omaksuneet länsimaisen tavan pitää farkkuja
■ kellegi harjumuspärane viis teatud moel toimida või käituda
tapa
▪ poliitikast pole meil tavaks kodus rääkida meillä ei ole tapana puhua kotona politiikkaa
■ väljakujunenud toimimisviis mingis tegevusvaldkonnas
käytäntö
▪ lepingu avalikustamine enne allakirjutamist olevat rahvusvahelise tava vastu sopimuksen julkistaminen ennen allekirjoittamista lienee ristiriidassa kansainvälisen käytännön kanssa
▪ on kirjutamata tavaks, et enim hääli võtnud erakond saab peaministrikoha on kirjoittamaton käytäntö, että eniten ääniä saanut puolue saa pääministerin paikan
teoksil ‹adv›
parasjagu tegemisel, käimas
tekeillä, valmisteilla
▪ midagi kahtlast paistab teoksil olevat jotain epäilyttävää näyttää olevan tekeillä

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur