Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 61 artiklit, väljastan 50

adrenaliin
M
‹s›
neerupealiste hormoon, mis reguleerib organismi talitlust pingeseisundi korral
adrenaliini fysiol.
▪ hirm tõstab adrenaliini taset veres pelko nostaa adrenaliinin määrää veressä
■ ‹ka väljendites› (naudingut pakkuva põnevuse, erutuse kohta)
ilmauksissa nautintoa tuottavasta jännityksestä
–
▪ lotot mängivad paljud mitte raha pärast, vaid et väike annus adrenaliini kätte saada monet eivät lottoa rahan vaan jännityksen vuoksi
agressiivne
M
‹adj›
1 (jõuga, sõnadega) kallale tungiv või rünnata tahtev
aggressiivinen, hyökkäävä, offensiivinen, päälle|käyvä ark.
▪ kiusamine on tavaliselt haigettegev ja tahtlik agressiivse käitumise vorm kiusaaminen on tavallisesti vahingollinen ja tahallinen aggressiivisen käyttäytymisen muoto
▪ erakond valis liiga agressiivse retoorika puolue käytti liian aggressiivista retoriikkaa
■ teist riiki relvadega ähvardav; vallutushimuline
valtiosta
aggressiivinen
▪ julgeolek satub ohtu, kui kasvab strateegilisi relvi omavate agressiivsete riikide hulk turvallisuus on vaarassa, jos strategisia aseita omistavien aggressiivisten valtioiden määrä kasvaa
■ (liikluses:) kaasliiklejate turvalisust mitte arvestav, vihaselt reageeriv
liikenteessä
aggressiivinen
▪ agressiivne juht võib olla ohtlikum kui joobes juht aggressiivinen kuljettaja voi olla vaarallisempi kuin päihtynyt kuljettaja
■ (müügi ja turunduse valdkonnas:) jõuliselt pealekäiv või midagi peale suruv
myynnissä ja markkinoinnissa
aggressiivinen
▪ agressiivne kampaania aggressiivinen kampanja
2 keem korrodeerides või muul viisil keemiliselt purustav
aggressiivinen, syövyttävä
▪ agressiivse vee tõttu on paljud torud läbi roostetanud monet putket ovat ruostuneet puhki aggressiivisen veden vuoksi
Seotud sõnad
agressiivselt ‹adv›
aggressiivisesti, hyökkäävästi
agressiivsus ‹s›
aggressiivisuus, hyökkäävyys
aktiivne1
M
‹adj›
1 innukalt, energiliselt toimiv või toimuv
Vastand passiivne (1. täh)
aktiivinen, toimelias, oma-aloitteinen, tehokas
▪ paljud loomaliigid on aktiivsed ainult öösel monet eläinlajit ovat aktiivisia vain öisin
2 keem (aine kohta:) suure reageerimisvõimega
Vastand passiivne (2. täh)
aktiivinen
Seotud sõnad
aktiivselt ‹adv›
aktiivisesti, toimeliaasti, oma|toimisesti, tehokkaasti
aktiivsus ‹s›
aktiivisuus, toimeliaisuus, oma|toimisuus, tehokkuus
allergiline
M
‹adj›
1 allergiast põhjustatud või tulenev
allerginen lääk.
▪ allergilised haigused allergiset sairaudet
▪ allergiline nohu allerginen nuha
2 [mille vastu, mille suhtes] ülitundlik, mingit ainet mitte taluv
allerginen [jollekin] lääk., yli|herkkä lääk.
▪ paljud inimesed on allergilised mesilasmürgi suhtes monet ihmiset ovat allergisia mehiläisen myrkylle
▪ allergiline penitsilliini vastu allerginen penisilliinille
asutus
M
‹s›
ühiskonnas kindlaid, nt halduslikke, hariduslikke vm ülesandeid täitev iseseisev, ainelise tootmisega mitte tegelev organisatsioon (nt pank, haigla, ülikool)
taho, jolla on yhteiskunnassa tiettyjä hallinnollisia, koulutukseen liittyviä tai muita tehtäviä, joihin ei liity aineellista tuotantoa (esim. pankki, sairaala, yliopisto)
laitos, virasto, toimisto
▪ paljud asutused on nädalavahetusel suletud monet laitokset ovat kiinni viikonloppuisin
▪ vanglad, arestimajad ja muud kinnised asutused vankilat, poliisivankilat ja muut suljetut laitokset
▪ tuli ühendust võtta tõlketeenust osutava asutusega täytyi ottaa yhteyttä tulkkauspalveluita tarjoavaan tahoon / täytyi ottaa yhteyttä tulkkauspalveluiden tarjoajaan
blogima
blogi pidama, veebipäevikut kirjutama
blogata, blogittaa, pitää blogia
▪ suvel pole olnud mahti blogida kesällä en ehtinyt blogata
▪ paljud ütlevad, et panevad blogimise maha monet sanovat, että luopuvat bloggaamisesta
Seotud sõnad
blogija ‹s›
bloggaaja, bloggari, blogisti
edasi elama ‹v›
1 jätkuvalt olemas olema, ajas edasi kestma
olla aina vain olemassa
–
▪ vehklemine elab edasi põlvest põlve polvesta polveen miekkaillaan
▪ vabadussõja vaim elab edasi vapaussodan henki elää
2 (hoolimata raskustest) oma eluga jätkama
jatkaa elämäänsä (vaikeuksista huolimatta)
–
▪ pidime edasi elama, kuigi paljud küsisid – kuidas sa suudad meidän piti jatkaa elämäämme, vaikka monet kysyivät, kuinka pystymme
hammasrataste vahele jääma
(millegagi mittetoimetulemise, mingis mõttes halvasti minemise kohta)
(jonkin kanssa toimeen tulemattomuudesta, jollain tavalla huonosti menemisestä)
pudota väliin kuv.
▪ paljud tunnevad, et on elu hammasrataste vahele jäämises ise süüdi monet tuntevat olevansa itse syypäitä väliinputoamiseensa
harima
M
1 maad viljelema, külviks ette valmistama
viljellä, muokata {viljelymaata}
▪ paljud metsad on aegade jooksul põldudeks haritud monet metsät on aikojen saatossa muokata pelloiksi
2 teadmisi, haridust andma, silmaringi laiendama
sivistää, kouluttaa, opettaa, valistaa
▪ püüan ennast kirjanduse lugemisega harida yritän sivistää itseäni lukemalla kirjallisuutta
▪ ma hakkasin end täiendavalt harima psühholoogia alal aloin täydentää psykologian tietojani
■ haritud (suhteliselt) kõrgel haridustasemel olev, laialdaste teadmistega; sellisele inimesele omane või kuuluv
sivistynyt, koulutettu, oppinut, valistunut
▪ noor haritud pere nuori sivistynyt perhe
▪ Kas nii haritud mehel midagi targemat ei ole öelda? Eikö noin oppineella miehellä ole mitään viisaampaa sanottavaa?
■ harimata hariduse poolest väheste teadmistega, käitumiselt või kommetelt lihvimata
sivistymätön, kouluttamaton, oppimaton, valistumaton
▪ harimata inimesel on kerge halli massiga pärivoolu ujuda kouluttamattoman ihmisen on helppo kulkea massan mukana
3 porist, tolmust, prahist vm puhtaks tegema
puhdistaa, putsata ark., siistiä, siivota
▪ korstnapühkija tuli vanatädikese korstnat puhtaks harima nuohooja tuli puhdistamaan vanhan tädin savupiippua
jalust
M
‹adv, postp›
⇒ Samas sarjas jalus1, jalgu
takistamast, tülinast ära
jaloista
▪ Lapsed, jalust ära! Lapset, pois jaloista!
▪ mind saadeti jalust ära minut lähetettiin pois jaloista
■ tegevus- või mõjupiirkonnas
jaloista
▪ paljud pagesid sõja jalust monet pakenivat sodan jaloista
järglane
M
‹s›
1 soo või liigi jätkaja
jälkeläinen, perillinen
▪ paljud kunagiste väljarännanute järglased on emamaale tagasi jõudnud monet entisten maastamuuttaneiden jälkeläiset ovat palanneet kotimaahan
2 kellegi töö, tegevuse, traditsioonide jätkaja
seuraaja, jatkaja
▪ Kes saab ta järglaseks? Kenestä tulee hänen seuraajansa?
kadestama
M
[keda] kellegi peale, millegi pärast kade olema, kadedust tundma
kadehtia [joltakulta, jotakin], olla kateellinen [jollekulle, jostakin]
▪ tema andeid ja ilu kadestavad paljud monet kadehtivat hänen lahjakkuuttaan ja kauneuttaan
▪ Kui hästi sa oskad lastega suhelda – ma lihtsalt kadestan sind! Osaatpa seurustella lasten kanssa hienosti – olen kerta kaikkiaan kateellinen sinulle!
kannatama
M
1 [mille all, mille tõttu, mille käes, mille pärast] midagi rasket, ebameeldivat kogema või läbi elama
kärsiä [jotakin, jostakin]
▪ tsirkuseloomad kannatavad stressi all sirkuseläimet kärsivät stressistä
▪ paljud pered kannatavad tühja kõhtu monet perheet kärsivät nälästä / monet perheet kärsivät nälkää
2 kahjustada, viga saama
loukkaantua, vahingoittua, kärsiä
▪ plahvatuses sai kannatada 25-aastane noormees räjähdyksessä loukkaantui 25-vuotias nuorukainen
▪ mõni ülesanne saab pisut ülejala tehtud ja tulemus kannatab muutamat tehtävät tehdään huolimattomasti ja lopputulos kärsii
3 midagi taluma, millelegi vastu pidama, midagi teha saama; sellisel moel mingit tegevust või olukorda võimaldama
kärsiä, kestää, sietää
voida, saattaa
▪ ma ostsin sellise nari, mille hiljem kannatab teha eraldi vooditeks ostin sellaisen makuulaverin, josta voi myöhemmin tehdä erilliset sängyt
▪ Ma ei kannata seda korralagedust! En kestä tätä epäjärjestystä! / En voi sietää tätä epäjärjestystä!
4 kannatlikult ootama; oodata läbema, kannatlik olema
odottaa, malttaa
olla kärsivällinen
▪ Eksamitulemused pole veel teada, kannata veel natukene! Tenttitulokset eivät ole vielä selvillä, malta vielä vähän!
■ edasilükkamist vms võimaldama, oodata andma
(lykkäämisen mahdollisuudesta, odottamisen sallimisesta)
voida, joutaa
▪ tööd küll oli, kuid kõik kannatas oodata töitä oli kyllä, mutta ne voivat kaikki odottaa / töitä oli kyllä, mutta ne joutivat kaikki odottamaan
keel
M
‹s›
1 söömisel ning häälitsemisel osalev liikuv elund suuõõne põhjas, inimesel kõneelund
kieli anat.
▪ poiss näitas keelt ja jooksis minema poika näytti kieltä ja juoksi tiehensä
▪ niisutas keelega huuli kostutti kielellä huuliaan
▪ koeral palavaga keel ripakil koiralla roikkuu helteellä kieli pitkällä
■ loomade vastav elund toiduna
kieli ruok.
▪ keedetud keel aedviljatarrendis keitettyä kieltä ja kasvishyytelöä
■ (kõneelundina, hrl rääkimisviisi, kõnetakistust, jutu usaldatavust vms iseloomustades)
(puhumiseen liittyvissä ilmauksissa)
kieli
▪ paljud kartsid naise teravat keelt monet pelkäsivät naisen terävää kieltä
2 kuju poolest keelt meenutav osa millelgi
jostakin ulkoneva (pienehkö) osa, kieleke, läppä
kieli
■ pikk kitsas kaugele esileulatuv maa- vm riba
kieleke
▪ neem ulatub kitsa keelena kaugele merre niemi ulottuu kapeana kielekkeenä kauas merelle
■ kinga või saapa paeltealune poollahtine nahalapp
kieli, kengän|kieli, iltti
▪ keel oli jäänud kingapaelte alla kortsu kengänkieli oli jäänyt kengännauhojen alle kurttuun
■ võtme osa, mis lukustusriivile vajutades kas suleb või avab luku
avaimen osa, joka avaa tai sulkee lukon
terä
▪ võtmel murdus keel avaimesta katkesi terä / avain katkesi
3 inimese olulisim suhtlemisvahend, mõtete ja tunnete vahendaja
(ihmisen puheen järjestelmä ja sen kirjoitetut vastineet)
kieli
▪ suuline keel puhuttu kieli
▪ soome-ugri keeled suomalais-ugrilaiset kielet
▪ klassikalised keeled (kreeka ja ladina keel) klassiset kielet
▪ valdab vabalt mitut keelt osaa sujuvasti monta kieltä
■ sõnadeta väljendus või informatsioon millegi kaudu
kieli kuv.
▪ pilkude keel katseiden kieli
▪ selge ja täpne arvude keel selkeä ja tarkka lukujen kieli
▪ kunstnik kõneleb värvide ja kujundite keeles taiteilija puhuu värien ja kuvioiden kielellä
■ (inimese kui tunnete ja mõtete vahendaja kohta)
(ihmisestä tunteiden ja ajatusten välittäjänä)
kieli
▪ kurjad keeled rääkisid tüdruku kohta laimujutte pahat kielet kertovat tytöstä parjaavia juttuja
4 millegi traatjas pinguldatud osa
jänne
▪ reketil läks keel katki ja nüüd tuleb vahetada kogu keelestu mailasta katkesi jänne, ja nyt pitää vaihtaa koko jänneverkko
■ üle kahe tugialuse pinguldatud häälestatav heliallikas
kieli
▪ viiulikeel viulunkieli / viulun kieli
kimp
M
‹s›
kokku seatud või korjatud (väiksem) hulk taimi, lilli
kimppu
▪ suur kimp roose suuri kimppu ruusuja / iso ruusukimppu
▪ Ilona passitas õisi kimbuks Ilona sovitteli kukkia kimpuksi
▪ lõigake väike kimp peterselli peeneks hienonna pieni nippu persiljaa / hienonna pieni kimppu persiljaa
■ mingil viisil ühendatud, kokkukuuluvad esemed
kiinteä, säilytystä tms. varten yhteen kiinnitetty tai sidottu joukko esineitä
nippu, tukku, kimppu
▪ peremees tõmbas taskust kilose kimbu võtmeid isäntä veti taskustaan kilon painoisen avainnipun
■ (abstraktsemalt:) hulk ühendatud asju, millegi kogum
kimppu kuv., nippu kuv., tukku
▪ paljud nendest molekulidest paiknevad kimpudena koos monet näistä molekyyleistä esiintyvät kimppuina
▪ kimp luuletusi tukku runoja
konjugeeruma
biol konjugatsiooni toime panema
konjugoida biol.
▪ kõik aminohapped ja paljud suhkrud võivad auksiinidega konjugeeruda kaikki aminohapot ja monet sokerit voivat konjugoida auksiinien kanssa
kosmopoliit
M
‹s›
1 inimene, kes tunneb end globaalse kogukonna liikmena ega soovi end püsivalt siduda ühe rahvuse ja riigiga
kosmopoliitti, maailman|kansalainen
2 peaaegu kogu maakeral liigina levinud loom või taim (nt heeringavaal, pilliroog)
kosmopoliitti biol.
▪ paljud veetaimed on kosmopoliidid monet vesikasvit ovat kosmopoliitteja
krabama
M
äkki, järsku (millestki kinni, enda kätte) haarama
kahmaista, siepata, napata, kaapata, kopata
▪ krabasin laualt koti sieppasin pöydältä laukun
▪ kull krabas kinni jänese haukka nappasi jäniksen
▪ kõige kenamad mehed on juba ära krabatud komeimmat miehet on jo napattu kuv.
■ endale varandust, raha ahnitsema
ahnehtia itselleen omaisuutta, rahaa
kahmia
▪ paljud on jõudnud endale kenakese varanduse kokku krabada monet ovat ehtineet kahmia itselleen sievoisen omaisuuden
kõla|pind
M
(soodus) keskkond, kus millelgi on vastukõla, märgatav mõju
kaiku|pohja kuv.
▪ häid ideid on küll, aga paljud neist ei leia kõlapinda hyviä ideoita kyllä on, mutta monet niistä eivät saa kaikupohjaa
kõnetama
M
midagi öeldes kellegi poole pöörduma (hrl vestluse alustamiseks)
kääntyä jonkun puoleen sanomalla hänelle jotakin (tav. keskustelun aloittamiseksi)
puhutella
▪ kui ma teda kõnetan, äkki ta arvab, et löön talle külge jos puhuttelen häntä, hän saattaa luulla, että yritän iskeä häntä
■ pöördumisel kedagi kuidagi nimetama
käyttää jostakusta hänelle puhuessaan jotakin arvo- tms. nimeä
puhutella
▪ teda kõnetati tiitlitega õpetaja häntä puhuteltiin opettajaksi
▪ juuksur kõnetas mind eesnimega parturi puhutteli minua etunimeltä / kampaaja puhutteli minua etunimellä
■ olulisena korda minema, hrl positiivselt mõjutama, tunnetele mõjuma
vaikuttaa, tehota
puhutella kuv.
▪ Setomaa on mind kõnetanud Setomaa on puhutellut minua
▪ paljud raamatud kõnetavad kedagi monet kirjat puhuttelevat jotakuta
Seotud sõnad
kõnetus1 ‹s›
puhuttelu
lapse|voodi
M
1 lastele mõeldud voodi
lasten|sänky
2 van (sünnituse ja sünnitusjärgse aja kohta)
lapsi|vuode
▪ tollal surid paljud naised lapsevoodis siihen aikaan moni nainen kuoli lapsivuoteeseen
laste|lembene
M
lapsi armastav, lastesse sõbralikult suhtuv
lapsi|rakas
▪ paljud buldogid on väga lastelembesed monet bulldoggit ovat hyvin lapsirakkaita
linna|inimene
M
linnas elav (ja seal tegutsev) inimene
Võrdle maa|inimene
kaupunkilainen ‹subst.›
▪ paljud linnainimesed suvitavad maal monet kaupunkilaiset viettävät kesää maalla
linnu|muna
M
lubikoorega moodustis, milles areneb linnu järglane
linnun|muna
▪ paljud põhjarahvad on korjanud kevadel linnumune toiduks monet pohjolan kansat ovat keväisin keränneet linnunmunia ravinnoksi
madalmaalane
M
‹s›
Madalmaadeks nimetatud ajaloolise maa-ala elanik
alanko|maalainen ‹subst.›
▪ paljud Hispaania kunstnikud õppisid madalmaalaste juures monet espanjalaiset taiteilijat opiskelivat alankomaalaisten luona
■ (tänapäeval:) Hollandi elanik
alanko|maalainen ‹subst.›, hollantilainen ‹subst.›
maha panema ‹v›
1 ametist, mingist tegevusest, millegagi tegelemast loobuma
luopua virasta, työstä, jostakin toiminnasta
lopettaa [jokin]
erota [jostakin]
▪ politseijuht pani ameti maha poliisijohtaja erosi virastaan
▪ paljud ütlevad, et panevad blogimise maha monet sanovat lopettavansa bloggaamisen
2 aluspinnale asetama (nt käest või sülest ära); maha laadima
laskea tasaiselle pinnalle (esim. kädestä tai sylistä); purkaa kuorma, lasti
–
▪ paned koti maha ja teed mõne pildi panet laukun maahan ja otat muutaman kuvan
▪ nii kui laps maha panna kõhuli, nii kohe ajab end istuli kun lapsi pannaan mahalleen, niin heti se vääntäytyy istumaan
▪ juht ei teadnud, kuhu kaup maha panna johtaja ei tiennyt, minne tavara puretaan
■ mingile aluspinnale paigaldama
asentaa jollekin pinnalle
–
▪ elutuppa pandi maha uus parkett olohuoneeseen pantiin uusi parketti
▪ töömehed panevad maha tänavasillutist työmiehet asentavat katukiveystä
■ kedagi sõidukist välja laskma
jättää
▪ Artur pani mu jaamas maha Artur jätti minut kyydistä asemalla
▪ kohas, kus buss meid maha paneb, on sadu suveniiripoode paikassa, johon bussi meidät jättää, on satoja matkamuistomyymälöitä
3 (taimede kohta:) maapinda kasvama panema
istuttaa
kylvää
▪ tulbisibulad tuleb maha panna tulppaaninsipulit pitää istuttaa; tulppaaninsipulit pitää panna maahan
▪ muruseemne panime maha aprillis ruohonsiemenen kylvimme huhtikuussa
4 tegema, koostama; toime panema
tehdä, koostaa
panna toimeen
▪ alguses paneme põhimõtted maha, siis vaatame edasi aluksi lyömme lukkoon periaatteet, sitten katsomme eteenpäin
▪ panime maha järgmise ürituse kava suunnittelimme seuraavan tapahtuman ohjelman
▪ nüüd panen maha sellise peo, et unustan homse päeva nyt järjestän sellaiset pirskeet, että huominen päivä unohtuu
maha salgama
midagi olematuks tunnistama, mitte avaldama; midagi eitama või ümber lükkama, millelegi vastu vaidlema
salata, salailla, peitellä kuv., pimittää
▪ ma ei taha midagi maha salata en halua salata mitään
▪ paljud salgavad maha oma tegelikud huvid monet salaavat todelliset intressinsä
metsa|kõdu
M
metsa all kuivanud lehtedest ja okstest tekkiv kõdukiht, millest aegamööda moodustub huumus
karike usein mon.
▪ paljud putukad talvituvad metsakõdus sooja lumevaiba all monet hyönteiset talvehtivat karikkeessa lämpimän lumipeitteen alla
nakkuslik
M
‹adj›
selline, mis nakkab või nakatab
tarttuva, tartunta-, tartunnallinen
tartuttava
▪ paljud kassid on enamiku nakkuslike haiguste suhtes vaktsineeritud monet kissat on rokotettu useimpia tartuntatauteja vastaan
nälg
M
‹s›
1 tugev tühja kõhu ning süüatahtmise tunne
nälkä
▪ mul on nälg minulla on nälkä / minun on nälkä; minua nälättää ark.
▪ enne lõunat võitlen näljaga, pärast lõunat unega ennen lounasta taistelen nälkää ja lounaan jälkeen nukahtamista vastaan
■ pidev puudulik toitumine; sellest tingitud haiguslik seisund
nälkä
▪ põgenikelaagrites on lapsed näljas pakolaisleireissä lapset näkevät nälkää
▪ paljud surid nälga ja haigustesse monet kuolivat nälkään ja tauteihin
▪ kassil on oht hambavalu tõttu nälga jääda kissa on ollut vaarassa nälkiintyä hammassäryn takia
■ (näljaaja, näljahäda kohta)
nälän|hätä
▪ algas nälg ja kodusõda alkoi nälänhätä ja sisällissota
2 tugev vajadus või iha millegi järele
nälkä kuv., himo, halu, hinku ark.
▪ nälg hariduse järele sivistyksen nälkä
▪ infonälg tiedonnälkä
▪ seksinälg seksinnälkä
orienteerima
M
‹hrl tud-vormis› üht kindlat, soovitud asendit või suunda andma, millelegi suunama
‹tav. tud-muodossa› antaa jokin tietty ja toivottu asento tai suunta, suunnata johonkin
–
▪ tööle orienteeritud elulaad työhön keskittyvä elämäntapa
▪ tooted orienteeritakse suurtele turgudele tuotteet suunnataan suurille markkinoille
▪ paljud ettevõtted on end ümber orienteerinud globaalsele turule monet yritykset ovat suunnanneet toimintansa uudelleen maailmanlaajuisille markkinoille
▪ maja merepoolne, lõunasse orienteeritud külg on mängulisem, klaasirikkam talon merenpuoleinen, etelään antava sivu on leikkisämpi ja siinä on enemmän ikkunoita
orjus
M
‹s›
1 orja seisund, vabadusetus, iseseisvusetus; orjapidamine
orjuus, orjuutus
▪ Ühendriikides keelustati orjus 1865. aastal Yhdysvalloissa orjuus kiellettiin vuonna 1865
▪ paljud müüdi orjusse monet myytiin orjuuteen
2 raske töökohustus, pealesunnitud töö või tegevus; kohustus, vaev
orjuus kuv.
▪ kõige levinum moodsa orjuse põhjus on majanduslikud kaalutlused kaikkein yleisimpänä nykyorjuuden syynä ovat taloudelliset perusteet
▪ laenuorjus velkaorjuus
pai
M
1 ‹s› hellitav silitus
silitys, paijaus
▪ tegin lapsele pai silitin lasta
2 ‹adj› hea, armas, sõnakuulelik (eriti laste kohta või laste keeles)
kiltti
▪ paljud väänikud on vanemate meelest paid poisid ja õpetajad lihtsalt kiusavad neid monet pojanvintiöt ovat vanhempiensa mielestä kilttejä poikia ja opettajat vain kiusaavat heitä
▪ tüdruk tegi pai näo pähe tyttö otti kiltin ilmeen
■ (pöördumisel, hrl soovi või palve esitamisel)
(tav. esitettäessä pyyntöä)
kiltti
▪ Pai Merilin, ole ainult nõus! Kiltti Merilin, suostuisit nyt!
▪ ole nii pai ja saada mulle oma telefoninumber ole niin kiltti ja lähetä minulle puhelinnumerosi
peal
M
‹postp› [mille], ‹adv›
1 millestki või kellestki pealpool, ülalpool, kõrgemal, millegi pealispinnal
Vastand all
päällä, ylä|puolella
▪ raamat on kapi peal kirja on kaapin päällä
▪ õlu on all, vaht on peal olut on alla, vaahto on päällä
▪ vanamees istus kännu peal ja puhkas jalga vanha mies istui kannonnokassa ja lepuutti jalkojaan / vanha mies istui kannon päällä ja lepäsi
▪ pilt on seina peal kuva on seinällä
■ katmas, varjamas
päällä
▪ magajal oli kaks tekki peal nukkujalla oli kaksi peittoa päällään
■ (kehaasendist kõneldes:) nii et põhisõnaga märgitud kehaosa on all, sellele toetutakse
-lla(an/-llä(än
▪ laps roomab kõhu peal lapsi ryömii vatsallaan
▪ magab selja peal nukkuu selällään
■ otsustajana, võitjana
voitolla
▪ vaidluses oli kord üks, kord teine peal väittelyssä oli voitolla välillä toinen, välillä toinen
2 osutab kohale, kus miski või keegi on või kus mingi tegevus toimub
viittaamassa paikkaan, jossa jokin tai joku on tai jossa jokin tekeminen tapahtuu
–
▪ mehed olid paadiga mere peal miehet olivat veneellä merellä
▪ hoovi peal käib ehitus pihassa rakennetaan
▪ lageda peal tuul tõmbab tasaisella tuulee kovasti
▪ hulgub küla peal ringi maleksii kylällä
▪ krundil on juba hooned peal tontilla on jo rakennuksia; tontilla on jo rakennukset / tontti on jo rakennettu
■ teatud kaugusel, teatud vahemaa taga
tietyn etäisyyden päässä
–
▪ olime juba poole tee peal olimme jo puolimatkassa
■ osutab ametile, tööle, tegevusele, seisundile või olukorrale
viittaamassa ammattiin, työhön, toimintaan tai tilanteeseen
–
▪ ta on kõrge koha peal hän on korkeassa asemassa
▪ traktorist töötab suvel kombaini peal traktorinkuljettaja ajaa kesällä leikkuupuimuria
▪ naabripere on hea järje peal naapurin perheellä menee hyvin / naapurin perheellä menee taloudellisesti hyvin
▪ autol on kõva kiirus peal auto ajaa kovaa
▪ mul on hirm peal minua pelottaa / minä pelkään
3 osutab sellele, mille varal elatakse või mille abil midagi tehakse
viittaamassa siihen, millä eletään tai minkä avulla jotakin tehdään
–
▪ ta oli kogu elu viletsa toidu peal olnud hän oli syönyt kehnoa ruokaa koko elämänsä / hän oli elänyt kehnolla ruoalla koko elämänsä
▪ Mis viga vanemate rahakoti peal elada! Mikäs hätä vanhempien rahoilla on elää!
▪ mängi see pala klaveri peal ette soita se kappale pianolla
▪ teritas nuga käia peal teroitti veistä tahkolla
4 (mingi ajahetke fikseerimise kohta)
jonkin hetken määrittelemisestä
–
▪ mul on selle raamatu lugemine alles poole peal minulla on sen kirjan lukeminen vasta puolessavälissä
▪ koosolekul on kohe lõpp peal kokous päättyy pian / kokous on päättymäisillään
▪ tema heal elul on ots peal hänen hyvä elämänsä on ohi
▪ kell on kümme minutit viie peal (kümme minutit neli läbi) kello on kymmenen minuuttia yli neljä
5 osutab tegevuse eesmärgile või iseloomule
viittaamassa tekemisen tarkoitukseen tai luonteeseen
–
▪ kelm oli teiste petmise peal väljas kelmin tarkoituksena oli huijata toisia
▪ paljud on omakasu peal väljas monet tavoittelevat omaa hyötyään
▪ loomad olid viljapõllus paha peal eläimet tekivät viljapellossa pahojaan
▪ töödega on pidevalt tamp peal töiden kanssa on koko ajan kova kiire
6 osutab sellele, kellel või millel miski lasub, on kohustuseks vms
viittaamassa siihen, johon jokin kohdistuu, jolla on jokin velvollisuus tms.
–
▪ kahtlus on tema peal häntä epäillään
▪ kogu majapidamine oli minu peal minä vastaan koko taloudenhoidosta
▪ ettevõttel on suured võlad peal yrityksellä on suuret velat
7 osutab mingile käimasolevale tegevusele, protsessile, mille ajal midagi toimub või juhtub
viittaamassa johonkin tapahtuvaan tekemiseen, prosessiin, jonka aikana tapahtuu jotakin
–
▪ võttis käigu peal mantli seljast otti kävellessään takin päältään
▪ laadis jooksu peal püssi latasi asetta juostessaan
▪ taat on päris mineku peal (suremas) ukolla on jo lähtö lähellä / ukko on jo kuoleman kielissä
peidu|paik
M
koht, kus miski või keegi on peidetuna, varjatuna või redus
pako|paikka, piilo|paikka, kätkö|paikka, kätkö, piilo
▪ paljud olid sunnitud arreteerimisest pääsemiseks peidupaikades redutama monien oli pakko piileskellä pakopaikoissa välttääkseen pidätyksen
pinge|rida
M
järjestus mingi tunnuse intensiivsuse põhjal; paremusjärjestus
järjestys
paremmuus|järjestys
▪ suurlinnade elukalliduse pingerida suurkaupunkien järjestys niiden elinkustannuksien mukaan
▪ paljud ei pea õigeks koolide pingeritta seadmist monet eivät pidä oikeana koulujen panemista paremmuusjärjestykseen
■ keem metallide ja vesiniku järjestus elektrokeemilise aktiivsuse järgi
jännite|sarja
poeg
M
‹s›
1 poiss või mees kellegi lapsena
poika
▪ Mardi peres on kaks teismelist poega Martin perheessä on kaksi teini-ikäistä poikaa
■ mees oma maa, rahva vms esindajana
mies maansa, kansansa tms. edustajana
–
▪ paljud Eestimaa pojad ja tütred põgenesid kommunistide eest Läände monet Viron pojat ja tyttäret pakenivat kommunisteja länteen
2 looma otsene järglane; noor loom, lind, kala vm
poikanen, pentu, penikka, poika
▪ kassil on pojad kissalla on pennut
▪ rongapoeg korpinpoikanen / korpinpoika
■ kõnek tütartaim, pistik vms
pistokas
–
▪ Kas õitsvalt kaktuselt tohib poega võtta? Voiko kukkivasta kaktuksesta ottaa pistokkaan?
■ poegagi ‹eitusega› (välistavates väljendites:) väikseimatki, vähimatki (raha vm)
(poissulkevissa ilmauksissa:) ei mitään (rahaa tms.)
–
3 ‹hrl suure algustähega› (Kristuse kohta)
(Kristuksesta)
Poika ‹erisn.›
▪ Isa, Poja ja Püha Vaimu nimel Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Raam. usk.
■ (kirikuhierarhias alama kohta)
kirkkohierarkiassa alemmasta
–
päevik
M
‹s›
1 kaustik vms, kuhu tehakse ülestähendusi elusündmuste ja läbielatu kohta
päivä|kirja
▪ paljud noored kirjutavad päevikut monet nuoret kirjoittavat päiväkirjaa
▪ internetipäevik nettipäiväkirja
2 õpilaspäevik või klassipäevik
luokan päiväkirja, oppilas|päiväkirja
▪ kolmanda klassi päevik kolmannen luokan päiväkirja
▪ õpetaja täitis päevikut opettaja täytti päiväkirjaa
reaal|poliitika
M
tegelikkust arvestav, olukorrast lähtuv poliitika
reaali|politiikka
▪ paljud riigid on pidanud reaalpoliitikat idealismist olulisemaks monet maat ovat pitäneet reaalipolitiikkaa tärkeämpänä kuin idealismia
Seotud sõnad
reaal|poliitik ‹s›
reaali|poliitikko
reostama
M
keskkonda tööstuslike jäätmete, heitgaaside, heitvete vm ohtlike ainetega kahjustama
saastuttaa
▪ põlevkivi kaevandamine reostas põhjavett palavankiven louhinta saastutti pohjavettä
▪ Ameerikas on paljud piirkonnad reostatud Amerikassa monet alueet ovat saastuneet
■ prahi, risu, rämpsu, roojaga jne räpaseks, määrdunuks tegema
liata, sotkea
roskata
▪ pidutsejaid on kõik pargid täis, reostavad ümbrust puistot ovat täynnä juhlijoita, jotka sotkevat ympäristöä
▪ plastpudel võib loodust reostada aastakümneid muovipullo voi roskata luontoa vuosikymmeniä
ruun2 ‹s›
‹hrl mitm› muinasgermaanlaste kirjamärk
riimu hist., riimu|kirjain hist.
▪ paljud peremärgid sarnanevad ruunidega useat puumerkit muistuttavat riimukirjaimia
rütm
M
‹s›
1 liikumise, heli vm (tugev) korrapärane vaheldumine või kordumine
liikkeen, äänen tms. säännöllisen vaihtelun aiheuttama jaksottaisuus
rytmi, tahti, poljento {varsinkin runouden, musiikin ja tanssin rytmi}
▪ rahvas hakkas helide rütmis kaasa hüppama väki alkoi hypellä mukana sävelten tahtiin
▪ monotoonne rütm yksitoikkoinen rytmi
▪ ma ei muutnud kõnni rütmi en muuttanut kävelytahtia
▪ jooksurütm juoksutahti / juoksurytmi
▪ tantsurütm tanssin rytmi / tanssin poljento
■ (hingamis- ja südametegevuse kohta)
(hengitykseen ja sydämen toimintaan liittyen)
rytmi
▪ hingamise rütm on rikutud hengitysrytmi on epätasainen
▪ vererõhu ööpäevane rütm verenpaineen vuorokausirytmi
■ rõhu vm tunnuste poolest sarnaste kõneüksuste korrapärane kordumine tekstis (hrl luuletuses)
painollisten ja painottomien osien jaksotus tekstissä (yleensä runoudessa)
rytmi, poljento
▪ neis lauseis on mingi rütm näissä lauseissa on jonkinlainen poljento
2 tavapäraste tegevuste vaheldumine elus, tegevuses vm
tavanomaisten toimintojen vuorottelu elämässä, työssä tai muussa toiminnassa
rytmi, tahti
▪ teadmine, et pole vaja tööle minna, andis päevale rõõmsa rütmi tietoisuus siitä, ettei tarvitse mennä töihin, antoi päivälle leppoisan rytmin
▪ treeningurütm harjoitustahti / treenirytmi
■ (kompositsioonivahend kunstis)
viivojen, linjojen tms. rytmikäs jaksotus taiteessa
rytmi
▪ kujundite ja joonte rütm kuvioiden ja viivojen rytmi
▪ paljud stseenid ei kandnud ja murendasid etenduse rütmi monet kohtaukset eivät toimineet, ja tämä rikkoi esityksen rytmin
sein
M
‹s›
1 hoonet, tuba vm ruumi piirav püstine osa
seinä
▪ seintelt pudenes krohvi ja kive seiniltä varisi laastia ja kiviä
▪ majasein talonseinä / talon seinä
▪ kuurisein ladonseinä / ladon seinä
▪ kivisein kiviseinä
▪ betoonsein betoniseinä
▪ klaassein lasiseinä
■ eset (külgedelt, tagant) toetav, selle sisemust ümbritsev püstine osa
seinä, seinämä
▪ klaasist seintega lift lasiseinäinen hissi
2 pinnavormi, muldrajatist vm looduslikku kohta piirav või ümbritsev (järsk) nõlv või pind
seinämä, seinä
▪ jõekalda järsk sein joenpenkan jyrkkä seinämä
▪ koopasein luolan seinämä / luolan seinä
■ kehaosa (õõnsust, sisemust) ümbritsev pind
seinämä
▪ emakasein kohdun seinämä
▪ soolesein suolen seinämä / suolenseinämä
3 (sotsiaalse võrgustiku vm veebilehel:) ala, kuhu saab kirjutada sõnumeid, lisada pilte jms
(sosiaalisessa mediassa yms.)
seinä
▪ Facebooki sein Facebook-seinä
▪ paljud kasutajad tahaksid oma seinalt eemaldada pilte, mis neile ei meeldi monet käyttäjät haluaisivat poistaa seinältään kuvia, joista eivät pidä
4 (millegi ääristava, varjava kohta)
muuri kuv., seinä kuv.
▪ jõe taga kõrgub metsa tume sein joen takana kohoaa metsän tumma muuri
■ (vaheseina, tõkke kohta inimsuhetes)
muuri kuv.
▪ tunneb, et nende vahelt langes sein tuntee muurin murtuneen heidän väliltään
▪ põrkus bürokraatia ja rumaluse seina vastu törmäsi byrokratian ja typeryyden muuriin
siinne
M
‹adj›
ligidal, siin asuv, esinev, toimiv vms
Vastand sealne
täkäläinen
▪ paljud siinsed põllud on söötis monet täkäläiset pellot ovat kesantona
▪ venekeelsel popmuusikal on siinse publiku hulgas kindel kuulajaskond venäjänkielisellä popmusiikilla on vakiintunut kuulijakuntansa täkäläisen yleisön joukossa
■ ‹s› siin elav inimene
täkäläinen
▪ keegi siinsetest kirjutas tütrele, et ema on väga haige joku täkäläisistä kirjoitti tyttärelle äidin olevan hyvin sairas
siit
M
‹adv›
1 osutab kohale, kust lähtutakse, eemale liigutakse vms
Vastand sealt
täältä, tästä
▪ siit politsei mind ei leia täältä poliisi ei minua löydä
▪ Kui kaua me siit Tallinna sõidame? Kauanko me ajamme täältä Tallinnaan? / Kauanko me ajamme tästä Tallinnaan?
▪ minge siit ära, minge sinna menkää pois täältä, menkää tuonne
2 osutab varem mainitud, teada olevale kohale, olukorrale
täältä, tästä
▪ paljud, kes Tallinnas tegutsevad, on siit ka pärit monet, jotka toimivat Tallinnassa, ovat myös täältä kotoisin
■ osutab asjaolule, mis midagi põhjustab või millest miski tuleneb
tästä
▪ ja siit kerkibki küsimus .. ja tästä herääkin kysymys...
siit|mailt ‹adv›
⇒ Samas sarjas siin|mail, siia|maile
kohast, mis asub kõneleja ligidal, siinsamas lähedal
näiltä main, näiltä seuduilta, näiltä tienoilta
▪ paljud on siitmailt lahkunud monet ovat lähteneet pois näiltä main
surm
M
‹s›
1 organismi elutegevuse lakkamine, elu lõppemine
kuolema, hengen|lähtö, kuolo ylät., pois|meno ylät.
▪ saime teate isa surmast saimme tiedon isän kuolemasta
▪ inimene tahab ergas olla kuni surmani sitä tahtoo olla pirteä kuolemaan saakka
▪ lämbumissurm tukehtumiskuolema
▪ surm seisis suu ääres hengenlähtö oli lähellä / lähtö oli lähellä
■ (millegi lõppemise, hävingu kohta)
loppu, tuho
▪ paljud peavad ühisstarti suusaspordi surmaks monien mielestä yhteislähtö on hiihtourheilun loppu
▪ surmale määratud piimatööstus tuhoon tuomittu meijeriteollisuus
2 kõnek (väga haige ja viletsa inimese või looma kohta)
hyvin sairaasta ja heikosta ihmisestä tai eläimestä
–
▪ ei sest vanast surmast enam töötegijat ole ei siitä vanhasta raadosta ole enää työntekijäksi
sõnnik
M
‹s›
1 põllumajandusloomade väljaheited (segus allapanuga), hrl väetisena
lanta, sonta
▪ sõnnikut põllule laotama levittää lantaa pellolle
▪ puhta sõnniku peal kasvanud nisu pelkällä lannalla lannoitettu vehnä
▪ hobusesõnnik hevosenlanta
▪ lehmasõnnik lehmänlanta
▪ seasõnnik sianlanta / siansonta
2 (millegi täiesti kõlbmatu või väärtusetu kohta)
paska kuv., ark., saasta kuv., halv.
▪ Üks sõnnik kõik! Kaikki samaa paskaa!
▪ süüdimõistetud ei ole kõnts ega sõnnik, nagu paljud arvavad tuomitut eivät ole saastaa eivätkä roskaväkeä, kuten monet ajattelevat
tarbima
M
toodete ja teenuste ostmise teel vajadusi rahuldama; (üldisemalt:) midagi tarvitama (tarvitatavat manustades)
kuluttaa, käyttää
▪ paljud kliendid tarbivad elektrit väga väikestes kogustes monet asiakkaat kuluttavat sähköä hyvin pienissä määrin
▪ noored hakkavad liiga vara alkoholi tarbima nuoret alkavat käyttää alkoholia liian aikaisin
Seotud sõnad
tarbimine ‹s›
kulutus, käyttö
tava
M
‹s›
teatud paikkonnale, ajastule, ühiskonnale või inimrühmale omane käitumisviis
tapa, käytäntö, traditio
▪ noor riik asus kujundama omi tavasid nuori valtio alkoi luoda omia perinteitään
▪ matustega seotud vanad tavad elavad Võrumaal tänaseni vanhat hautajaistavat ovat Võrumaalla vieläkin käytössä
▪ paljud India naised on omaks võtnud lääneliku tava kanda teksaseid monet intialaisnaiset ovat omaksuneet länsimaisen tavan pitää farkkuja
■ kellegi harjumuspärane viis teatud moel toimida või käituda
tapa
▪ poliitikast pole meil tavaks kodus rääkida meillä ei ole tapana puhua kotona politiikkaa
■ väljakujunenud toimimisviis mingis tegevusvaldkonnas
käytäntö
▪ lepingu avalikustamine enne allakirjutamist olevat rahvusvahelise tava vastu sopimuksen julkistaminen ennen allekirjoittamista lienee ristiriidassa kansainvälisen käytännön kanssa
▪ on kirjutamata tavaks, et enim hääli võtnud erakond saab peaministrikoha on kirjoittamaton käytäntö, että eniten ääniä saanut puolue saa pääministerin paikan

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur