Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 179 artiklit, väljastan 50

agressor
M
‹s›
riik, kes tungib kallale teisele riigile
hyökkääjä sot.
▪ riik peab olema valmis ennast kaitsma ka kõige suurema agressori vastu valtion on oltava valmis puolustautumaan myös suurimmalta hyökkääjältä
aktsia|kapital
M
aktsiatega kaetud kapital, mis jaotub aktsionäride vahel vastavalt neile kuuluvate aktsiate arvule
osake|pääoma tal.
▪ panga asutamisel peab aktsiakapital olema vähemalt 5 miljonit eurot pankkia perustettaessa on osakepääoman oltava vähintään 5 miljoonaa euroa
ameti|isik
M
isik, kes täidab juhtimis-, haldus-, järelevalve- vms ametiülesandeid
virka|mies, viran|omainen
▪ õiguskantsleri äraolekul peab teda asendama samade volitustega ametiisik oikeuskanslerin poissa ollessa pitää hänen sijaisenaan olla virkamies, jolla on vastaavat valtuudet
ameti|vanne
M
ametisse asumisel antav pidulik tõotus täita ausalt oma ametiülesandeid
virka|vala
▪ iga Riigikogu liige peab enne oma kohustuste täitmisele asumist andma ametivande Viron parlamentin jokaisen jäsenen pitää vannoa virkavala ryhtyessään hoitamaan virkaansa / Viron parlamentin jokaisen jäsenen pitää vannoa virkavala astuessaan virkaansa
asemik
M
‹s›
kellegi asendaja
sijainen, viran|sijainen, tuuraaja ark., vuorottaja
seuraaja {jossain tehtävässä}
▪ kui ta ametist lahkuda tahab, peab ta endale asemiku otsima mikäli hän haluaa luopua työstään, hänen täytyy etsiä itselleen seuraaja
▪ Jumala asemik maa peal Jumalan sijainen maan päällä
bande
M
‹s›
hrl seadusvastaselt käituv kamp
joukkio vars. halv., jengi, kopla ark.
▪ autovaraste bande autovaraskopla ark.
▪ mõrvade põhjuseks peab politsei kuritegelike bandede arveteklaarimisi murhien syynä poliisi pitää rikollisjengien välienselvittelyjä
demokratiseeruma
oma riigis, ühiskonnas rahvavõimu ja kodanikuvabadusi sisse seadma või tugevdama, (rohkem) demokraatlikuks muutuma
demokratisoitua, kansan|valtaistua
▪ Venemaa peab demokratiseeruma ise, seestpoolt Venäjän täytyy itse demokratisoitua sisältä käsin
■ (suletud olekust) paljudele kättesaadavaks muutuma
tulla enemmistön saataville
demokratisoitua, vapautua
▪ globaliseerumisega on ka relvastustehnoloogia levik demokratiseerunud globalisoitumisen takia myös aseteknologian levinneisyys on demokratisoitunut
Seotud sõnad
demokratiseerumine ‹s›
demokratisoituminen
eba|eetiline
M
selline, mis pole kooskõlas õiglus- ja moraalinormidega, hea ja õige käitumisega
epä|eettinen, moraaliton
▪ mees peab enda tagaselja tagandamist ebaeetiliseks miehen mielestä on epäeettistä, että hänet erotettiin hänen tietämättään
▪ suremise kui protsessi pikendamine on ebaeetiline kuolemisen pitkittäminen on epäeettistä
ekshibitsionism
M
‹s›
seksuaalse tagapõhjaga tung, tugev vajadus näidata ennast, oma keha või kehaosi teistele inimestele
ekshibitionismi lääk., itsensä|paljastaminen
▪ mõni peab alastikultuuri ekshibitsionismi ja vuajerismi sümbioosiks jotkut pitävät alastomuuskulttuuria ekshibitionismin ja voyeurismin symbioosina
Seotud sõnad
ekshibitsionist ‹s›
ekshibitionisti lääk., itsensä|paljastaja
ekstra
M
‹adv, adj› ‹indekl›
1 ‹adv, adj› ‹indekl› kõnek eriti, eriliselt; erilisse, valitud klassi kuuluv
ekstra, erittäin yleisk., erityisen yleisk.
▪ ekstra kange kohv ekstra vahva kahvi ark.
▪ seal peab midagi ekstra huvitavat teoksil olema siellä täytyy olla jotain erityisen kiinnostavaa tekeillä
2 ‹adv, adj› ‹indekl› kõnek spetsiaalselt; kindla, suunatud otstarbega (peale tavalise)
ekstra, yli|määräinen yleisk., lisä- yleisk.
erityinen yleisk.
▪ vanniiste on ekstra selle vanni jaoks kylpytuoli on ekstrana tässä ammeessa ark.
▪ ekstra vaeva ma selle nimel ei näe lisävaivaa en kyllä sen eteen näe
empaatiavõime
M
võime samastuda teise inimesega, sisse elada tema tunnetesse ja mõttemaailma; (laiemalt:) võime mõista ja kaasa tunda
empatia|kyky
▪ psühholoog peab olema suure empaatiavõimega psykologilla pitää olla hyvä empatiakyky
Seotud sõnad
empaatiavõimeline ‹adj›
empatia|kykyinen
enam ‹adv›, ‹pron, adj›
1 ‹adv› millegagi võrreldes suuremal hulgal või määral
Vastand vähem
(määrästä)
enemmän, yli
▪ kuupileteid müüdi enam kui tuhat kuukausilippuja myytiin yli tuhat
■ ‹adv› (aja kohta:) edaspidi, sellest peale
(ajasta)
enää
▪ Mis see enam aitab! Mitä se enää auttaa!
▪ ära tule enam minu juurde älä tule enää luokseni
■ (vastandusega ühenduses:) osutab eelistusele või ülekaalukusele
(jonkin paremmuudesta)
ennemmin, pikemmin, enemmän
▪ mulle sobib kõige enam viski minulle maistuu parhaiten viski
2 ‹pron› ‹adjektiivselt või substantiivselt› (algsest suurema koguse kohta)
enempi
▪ oled suuteline enamaks pystyt enempäänkin
3 ‹adj› omaduste, võimete, seisundi poolest millestki rohkem väärt olev
parempi
▪ peab ennast teistest enamaks pitää itseään muita parempana
endale kaela tõmbama
[mida] mingeid ebameeldivusi, hädasid vms põhjustama, neid esile kutsuma
aiheuttaa tai saada aikaan ongelmia tms.
–
▪ ta lausa peab endale mingeid segadusi kaela tõmbama hänen suorastaan täytyy hankkiutua ongelmiin
end kokku võtma
raskustest, nõrkustest vm ülesaamiseks end pingutama, koguma
pinnistellä selvitäkseen vaikeuksista, heikkouksista tms.
koota itse(nsä kuv., ryhdistäytyä
▪ peab ennast kokku võtma viimaseks eksamiks pitää koota itsensä viimeiseen tenttiin
▪ Pinguta, võta end kokku! Pinnistä ja ryhdistäydy!
end käsile võtma
raskustest, nõrkustest vm ülesaamiseks end kõvasti pingutama või millekski sundima
pinnistellä kovasti selvitäkseen vaikeuksista, heikkouksista tms. tai pakottaa itseään johonkin
ottaa itseä(än niskasta kiinni kuv.
▪ tänasest peab end käsile võtma ja kooliasjadega tegelema hakkama tästä lähtien pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tehdä kouluasioita
era|isik
M
1 inimene, kes õiguslikult ei esinda mingit asutust ega organisatsiooni
Võrdle juriidiline isik
yksityis|henkilö
▪ eraisikute tehtud annetused yksityishenkilöiden lahjoitukset
2 isik, kes ei kuulu sõjaväkke, kaitseväkke vm kaitseorganisatsiooni
siviili, siviili|henkilö
■ isik, kes ei täida ametlikke tööülesandeid (hrl vastandudes ametiisikule)
(vastakohtana viranomaiselle)
siviili, yksityis|henkilö
▪ eraisikuna peab linnapea silla taastamist vajalikuks, ametiisikuna ei näe ta selleks vahendeid yksityishenkilönä kaupunginjohtaja pitää sillan korjausta tarpeellisena, mutta viranomaisena hän ei näe siihen keinoja
eriarsti|abi
M
arstiabi mingil kitsamal erialal, eriarsti osutatud arstiabi
erikoislääkärin apu
▪ eriarstiabi peab olema võrdselt kättesaadav kogu Eestis erikoislääkärin avun pitää olla yhtä lailla saatavilla kaikkialla Virossa
ette broneerima ‹v›
midagi ette tellima või kinni panema, millegi saamist tagama
varata etukäteen
▪ piletid Ruhnu sõiduks peab ette broneerima matkaliput Ruhnuun täytyy varata etukäteen
▪ soovitatav on laud ette broneerida on suositeltavaa varata pöytä etukäteen
haige aju
(veidra, ebanormaalse mõtte, algatuse kohta)
kummallisesta, epänormaalista ajatuksesta tai ehdotuksesta
–
▪ Peab olema tõeliselt haige aju, et millegi sellise peale tulla! Pitää olla todella sairas mieli, että keksii jotakin sellaista!
haipima
M
kõnek aktiivselt ja aenergiliselt midagi esile tõstma või üles kiitma
hehkuttaa, suitsuttaa jotakin, olla tohkeissaan jostakin
hypettää
▪ tänapäeva meedias vist muudmoodi ei saagi, kui peab kõik jõhkralt üles haipima nykypäivän mediassa ei kai ole muuta vaihtoehtoa kuin hypettää kaikkea ankarasti
haisu ninna saama
(millestki kuulmise, millegi kohta teadete, andmete, aimu saamise kohta)
(jostakin kuulemisesta, jostakin tietojen tai aavistuksen saamisesta)
haistaa [jotakin] kuv., vainuta [jotakin] kuv., saada vihiä [jostakin] kuv., saada hajua [jostakin] ark., päästä hajulle [jostakin] ark.
▪ peab lootma, et ajakirjandus ei saa haisu ninna pitää toivoa, että lehdistö ei saa vihiä
haldama
M
1 asutust, teatavat töölõiku vms juhtima ja korraldama
hallinnoida, hoitaa
▪ tema hallata jääksid üldised majandusküsimused hänen hoidettavakseen jäivät yleiset talouskysymykset
▪ raha haldab riigikassa rahoja hallinnoi valtiokonttori
▪ panka juhib ja haldab juhatajate nõukogu pankkia johtaa ja hallinnoi johtajien neuvosto
■ infotöötluse mingi lõigu eest vastutama
yllä|pitää tietotekn.
▪ portaali arendab ja haldab riigi infosüsteemide keskus portaalia kehittää ja ylläpitää valtion tietojärjestelmäkeskus
▪ veebidisainer loob ja haldab kümneid veebilehti web-suunnittelija luo ja ylläpitää kymmeniä verkkosivuja
2 kinnisvara, selle hoolduse, korrasoleku eest vastutama
(kiinteistöstä tms.)
huoltaa, yllä|pitää, hoitaa
▪ probleem on, kes peab parki hooldama ja haldama ongelmana on se, kenen pitäisi huoltaa ja ylläpitää puistoa
▪ Balti jaama tunnelit hakkab haldama erafirma Balti jaam -aseman tunnelin huolto siirtyy yksityisyritykselle
3 (riigis:) seaduste alusel juhtima ja korraldama
(valtiossa:) ohjata ja panna toimeen lakien pohjalta
hallinnoida, hallita, määrätä
Seotud sõnad
haldamine ‹s›
hallinto, hallinta
yllä|pito
hauduma
1 ‹sihiliselt, vormid haun, haub jne› (lindude, mõnede loomade kohta:) mune soojendama selleks, et loode areneks
hautoa
▪ haub emalind, isane peab samal ajal vahti emolintu hautoo ja uroslintu vartioi
■ ‹sihiliselt, vormid haun, haub jne› midagi soojuse ja niiskusega mõjutama
vaikuttaa johonkin lämmön ja kosteuden avulla
hautoa
▪ saun haub liikmed pehmeks sauna hautoo jäsenet pehmeiksi
■ ‹isikuta lauses, vormiga haub› (vihma, äikese tekkimise kohta lämbe ilma puhul)
sateen tai ukkosen kehittymisestä hautovalla ilmalla
–
▪ on aga soe, haub vist äikesevihma on kyllä hautovan kuuma ilma, enteilee varmaan ukkosta
■ ‹sihiliselt, vormid haun, haub jne› midagi plaanitsema, (endamisi, salamisi) kavatsema
hautoa kuv., idätellä tav. kuv.
▪ poisid on vihased ja hauvad kättemaksu pojat ovat vihaisia ja hautovat kostoa
2 ‹enesekohaselt, vormid haudun, haudub jne› (linnu, mõne looma loote kohta munas:) soojuse mõjul arenema
hautoutua
▪ kilpkonna munad hauduvad päikese soojuse mõjul kilpikonnan munat hautoutuvat auringonpaisteessa
■ ‹enesekohaselt, vormid haudun, haudub jne› soojuse, ka niiskuse mõju all olema, põletikuliseks vm viisil halvaks minema
olla lämmön ja myös kosteuden vaikutuksen alaisena, tulehtua tai mennä muutoin pahaksi
hautua
▪ haudunud jalgade puhul võib kasutada talki hautuneisiin jalkoihin voi panna talkkia
■ ‹enesekohaselt, vormid haudun, haudub jne› (toidu kohta:) (suletud nõus) aeglasel kuumutamisel pehmeks muutuma
hautua ruok.
▪ jäneseliha oli hästi läbi haudunud jäniksenliha oli hyvin hautunut
▪ lase segul kaane all haududa 5 minutit anna sekoituksen hautua kannen alla 5 minuuttia
■ ‹enesekohaselt, vormid haudun, haudub jne› (pingete vms pikema olemasolemise kohta, millele võib järgneda ebameeldiv olukord)
jännitteiden tms. olemisesta olemassa pitkään
kyteä kuv.
▪ pinged on juba aastaid haudunud jännitteet ovat kyteneet jo vuosia
Seotud sõnad
hauduja ‹s, adj›
hautoja ‹subst.›
hautova ‹adj.›
hingamis|päev
M
(pühapäeva, üldse puhkepäeva kohta)
lepo|päivä
▪ piiblis on öeldud, et kuus päeva tuleb tööd teha, aga seitsmendal peab hingamispäeva pühitsema Raamatussa sanotaan, että kuusi päivää on tehtävä työtä mutta seitsemäntenä pitää pyhittää lepopäivä
hoor ‹s›
prostituut; liiderlik naine
huora halv., hutsu halv., lutka halv., narttu halv.
▪ ta peab kõiki naisi hooradeks hän pitää kaikkia naisia huorina
■ (sõimu- või kirumissõnana)
(haukkuma- tai kirosanana)
huora halv., lutka halv.
■ (liiderliku naise algkujuna)
(paheellisen naisen perikuvana)
huora halv.
▪ Madonna või hoor? Madonna vai huora?
hõbekandikul (ette) andma
midagi loovutama või kinkima, nii et saajal sellega vähimatki vaeva pole
luovuttaa tai lahjoittaa jotakin niin, ettei saajan tarvitse nähdä lainkaan vaivaa
antaa hopeatarjottimella kuv., ojentaa hopeatarjottimella kuv., tarjota hopeatarjottimella kuv.
▪ ega töötukassa ei saa hõbekandikul töökohta ette anda, iga inimene peab ikka ise endale töö leidma työvoimatoimisto ei voi antaa työpaikkaa hopeatarjottimella, vaan jokaisen pitää löytää itse itselleen työ
ilusasti
M
‹adv›
1 silmale või kõrvale nauditavalt, esteetilist elamust pakkuvalt
näkö- tai kuuloaistimuksena nautittavasti, esteettisen elämyksen tarjoavalla tavalla
kauniisti, sievästi, somasti
▪ pianist mängis väga ilusasti pianisti soitti oikein kauniisti
▪ Vaata, kui ilusasti õitsevad praegu sirelid! Katso, miten kauniisti sireeni kukkii nyt!
▪ See oli sul ilusasti öeldud! Se oli kauniisti sanottu sinulta!
2 nõuete kohaselt, nagu peab, hästi või kenasti
vaatimusten mukaisesti, niin kuin pitää, hyvin tai kauniisti
–
▪ jää nüüd ilusasti magama menepäs nyt kiltisti nukkumaan
▪ Palun olge kõik ilusasti kohal! Tulettehan ajoissa paikalle!
▪ ta teadis, et peab lõpuni ilusasti vastu hän tiesi kestävänsä mainiosti loppuun asti
jaht1
M
‹s›
1 metsloomade küttimine
metsästys, jahti, riistan|ajo, riistan|pyynti
▪ vanaisa käis igal nädalavahetusel jahil vaari kävi joka viikonloppuna metsästämässä
▪ kass peab hiirtele jahti kissa jahtaa hiiriä
▪ pardijaht sorsajahti mets.; sorsanmetsästys / sorsastus
■ (inimeste jälitamise ja tagaajamise kohta)
ihmisten jäljittämisestä ja vainoamisesta
–
▪ salapolitsei jätkas jahti luureagendile salainen poliisi jahtasi edelleen vakoilijaa
2 aktiivne tegutsemine mingi eesmärgi saavutamiseks, millegi kättevõitmiseks
saalistus
▪ see naine peab jahti rikastele meestele tämä nainen saalistaa varakkaita miehiä
▪ rahajaht rahan saalistus
3 kõnek sekeldus või jändamine
sähläys, ruljanssi
▪ Oli mul kogu seda jahti vaja! Olipas aika sähläystä!
jalgu selga võtma
liikuma, minema hakkama
liikkua, alkaa mennä
–
▪ eks ikka kõige noorem peab jalad selga võtma ja ära käima eiköhän nuoremman pitäisi ottaa asiakseen käydä
juhinduma
M
[millest] tegutsemisel midagi aluseks võtma, millegi järgi käima
toimia jonkin mukaisesti
noudattaa [jotakin]
▪ ettevõte peab oma tegevuses juhinduma seadustest yrityksen pitää noudattaa toiminnassaan lakeja
▪ juhindub kindlatest põhimõtetest noudattaa tarkkoja periaatteita
jumala|arm
M
ristiusus tuntud kui jumala heatahtlikkus, mis väljendub pattude andestamises
armo usk.
▪ inimene oma vaba tahtega peab otsustama, kas võtta vastu päästev jumalaarm või keelduda sellest ihmisen pitää itse päättää, ottaako hän vastaan pelastavan armon vai kieltäytyykö siitä
■ ristiusu püha talitus (ehk sakrament), Kristuse surma mälestuseks pakutav leib ja vein
ehtoollinen
▪ preester kutsuti viimset jumalaarmu andma pappi kutsuttiin antamaan viimeinen ehtoollinen
just
M
‹adv›
1 praegusel hetkel või pisut varem
(ajasta:) parhaillaan tai hetki sitten
juuri, vast|ikään, äsken, just ark., justiin ark.
▪ just hakkas sadama alkoi juuri sataa
▪ olin just magama jäänud, kui helises telefon olin juuri nukahtanut, kun puhelin soi
2 (rõhutab, tõstab esile, kinnitab midagi:) nimelt, täpselt
(tähdentävänä, vahvistavana:) nimenomaan, täsmälleen
juuri, just ark.
▪ just seda olen ma kogu aeg rääkinud juuri sitä olen koko ajan sanonutkin
▪ just lapsest olen kõige rohkem puudust tundnud juuri lasta olen kaivannut eniten
▪ sageli tulevad just joostes kõige paremad ideed usein juuri juostessa tulevat parhaimmat ideat
■ ‹otseses kõnes› väljendab nõusolekut kaaslase jutuga, jaatavat vastust
(ilmaisemassa samanmielisyyttä tai myöntävää vastausta)
juuri niin, just niin ark.
▪ Kas sa tahad öelda, et ta valetab? – Just. Tarkoitatko, että hän valehtelee? – Juuri niin.
3 pehmendab öeldavat, vähendab väite või soovi kategoorilisust
(ilmausta lieventämässä)
aivan, ihan, juuri
▪ ta pole just kõige targem hän ei ole ihan niitä älykkäimpiä
▪ seda just öelda ei saaks sitä ei oikein voi sanoa
4 ‹tingimuslauses› märgib juhtumisi võimalikku olukorda
(ehtolauseessa:) ilmaisemassa, että jotakin voi sattumalta tapahtua
–
▪ eks ma tule, kui just peab kyllähän minä tulen, jos niikseen tulee
▪ kui just aega on, lähen kinno jos sattuu olemaan aikaa, menen elokuviin
jäik
M
‹adj›
1 kange, paindumatu, kõva
jäykkä, kankea, jähmeä
▪ jäiga tallaga matkasaapad jäykkäpohjaiset vaelluskengät
▪ jäiga vedrustusega auto auto, jonka jouset ovat jäykät
▪ selle kleidilõike jaoks peab olema jäik kangas tätä mekkomallia varten tarvitaan jäykkää kangasta
■ järeleandmatu, paindlikkuseta, muutumatu
periksiantamaton, joustamaton, muuttumaton
jäykkä kuv., kankea kuv., jähmeä kuv., kireä kuv., tiukka
▪ ettevõtte liiga jäik hinnapoliitika yrityksen liian jäykkä hintapolitiikka
▪ valitsuse jäik vastuseis ministri ettepanekule hallituksen tiukka vastustus ministerin ehdotusta kohtaan
2 külm, kalk; tundetu, ametlik
kylmä, tyly; tunteeton, virallinen
jäykkä kuv., kireä kuv., kankea kuv., jähmeä kuv.
▪ jäigad peresuhted kireät perhesuhteet
▪ hea nali on parem kui jäik viisakus hyvä vitsi on parempi kuin puiseva kohteliaisuus
Seotud sõnad
jäigalt ‹adv›
jäykästi myös kuv., kankeasti myös kuv., jähmeästi myös kuv., kireästi myös kuv., tiukasti
jäykän kuv., kankean kuv.
jäikus ‹s›
jäykkyys myös kuv., kankeus myös kuv., jähmeys myös kuv., kireys myös kuv., tiukkuus
järje|kindel
M
tegutsemises kindlat sihti järgiv, visa ja kõrvalekaldumatu
johdon|mukainen, järjestelmällinen, systemaattinen
▪ õpetaja peab olema kannatlik ja järjekindel opettajan pitää olla kärsivällinen ja johdonmukainen
Seotud sõnad
järje|kindlus ‹s›
johdon|mukaisuus, järjestelmällisyys, systemaattisuus
järje|kindlalt ‹adv›
johdon|mukaisesti, järjestelmällisesti, systemaattisesti
kaasa tulema
1 kellegagi üheskoos tegutsema (hakkama), kellegi mõjule alluma
(alkaa) toimia yhdessä jonkun kanssa, olla jonkun vaikutuksen alainen
tulla mukaan
▪ kliiniku juhtimisel peab kollektiiv kaasa tulema klinikan johtamiseen pitää yhteisön tulla mukaan
▪ hea publik tuleb lauljaga hästi kaasa hyvä yleisö tulee hyvin mukaan laulajan lauluun
▪ hinnatõusuga tulid kaasa ka teised pangad myös muut pankit osallistuivat hintojen nousuun
2 kellegagi koos kuhugi tulema
tulla jonnekin jonkun kanssa
tulla mukaan
▪ minu kass tuleb suvekodusse kaasa kissani tulee maalle mukaan
▪ ma võin sinuga kaasa tulla voin tulla sinun mukaasi
Seotud sõnad
kaasa|tulija ‹s›
mukaan|tulija
kaasus
M
‹s›
1 mingi tüüpiline üksikjuhtum kohtupraktikas
juttu
▪ Viru maakohus peab kaasust uuesti arutama Virun käräjäoikeuden pitää käsitellä juttu uudelleen
2 grammatiline kategooria, mis tähistab nimisõna vm käändsõna vorme
sija kiel., sija|muoto kiel., kaasus kiel., vanh.
kaela peal istuma
millegagi pidevalt tüütama, mitte rahu andma; suureks tüliks või koormaks olema
häiritä jatkuvasti jollakin, olla antamatta rauhaa; olla suureksi vaivaksi tai kuormaksi
–
▪ peab endale mingi töökoha otsima, ei saa ju terve elu ema-isa kaela peal istuda pitää etsiä itselleen jokin työpaikka, koko elämäähän ei voi olla äidin ja isän vaivoina
kalle
M
‹s›
1 teatava nurga all kaldu olek, viltu asend
kaltevuus, kaade geol.
▪ hammaste kalle hampaiden kaltevuus
▪ katuse kaldenurk katon kaltevuuskulma
▪ katusel peab olema kerge kalle, et vihmavesi maha voolaks katon pitää olla hieman kalteva, jotta sadevesi valuisi maahan
■ (muutuse kohta)
(jonkin kehityskulun tai tilanteen muutos)
käänne
▪ tervislikus seisundis on toimunud õige pisuke kalle parema suunas terveydentilassa on tapahtunut aivan pikkuruinen käänne parempaan päin
2 rõhttasapinna ja Maa magnetvälja jõujoonte vaheline nurk
inklinaatio fys.
kaugus
M
‹s›
1 ruumiline või ajaline vahemaa millegi või kellegi vahel
väli|matka, etäisyys, väli {myös ajallinen}
▪ taimed istutati üksteisest viiekümne sentimeetri kaugusele taimet istutettiin 50 senttimetrin välein
▪ publik peab ilutulestikku vaatama ohutust kaugusest yleisön pitää katsella ilotulitusta turvallisen välimatkan päästä
▪ töökoht asub tunniajase autosõidu kaugusel työpaikka sijaitsee tunnin ajomatkan päässä
▪ investeeringuid tehes tuleks vaadata kümne-kahekümne aasta kaugusele sijoituksia tehdessä tulisi katsoa kymmenen-kahdenkymmenen vuoden päähän
2 kaugel eemal asuv koht, kauge paik; (ääretu) avarus
kaukaisuus, etäisyys
▪ kunstnikku on paelunud sinavad kaugused taiteilijaa ovat kiehtoneet siintävät kaukaisuudet
▪ naine istus merekaldal, pilk suunatud kaugusesse nainen istui merenrannalla, katse suunnattuna kaukaisuuteen
3 kõnek kaugushüpe
pituus urh., pituus|hyppy urh.
▪ kaugust hüppama hypätä pituutta
▪ kaugus on mul alati paremini läinud kui kõrgus pituus on sujunut minulta aina paremmin kuin korkeus
keskmiselt
M
‹adv›
1 (matemaatiliselt) keskmise arvestusega
keski|määrin, keski|määräisesti
▪ majanduskasv on keskmiselt 2 % aastas talouskasvu on keskimäärin 2 % vuodessa
2 üldiselt (võttes), üldjoontes
keski|määrin, suurin piirtein, suunnilleen
▪ koolitused toimuvad keskmiselt kaks korda kuus koulutuksia on keskimäärin kahdesti kuussa
■ päris suurel määral, küllaltki palju
kohtalaisen, kohtalaisesti
▪ selliseks reisiks peab rahakott olema keskmiselt kopsakas sellaista matkaa varten pitää lompakon olla kohtalaisen paksu
▪ olin keskmiselt täis (purjus) olin kohtalaisen humalassa
kesk|punkt
M
1 millegi keskel, otstest või äärtest enam-vähem samal kaugusel olev koht
keski|piste
▪ Mandri-Eesti keskpunkt asub Adavere lähedal Manner-Viron keskipiste sijaitsee Adaveren lähistöllä
■ mat geomeetrilise kujundi punkt, mis on võrdsel kaugusel teineteisele vastassuunas asetsevatest äärmistest punktidest
keski|piste
▪ ringi keskpunkt ympyrän keskipiste
▪ lõigu keskpunkt janan keskipiste
2 objekt, millele mingi huvi või tegevus on keskendatud; keskne objekt (isik, nähtus vm)
keski|piste kuv.
▪ ta on inimene, kes peab kogu aeg olema tähelepanu keskpunktis hän on ihminen, jonka pitää koko ajan olla huomion keskipisteenä
kiirustama
M
kiiresti, kiiruga kuhugi minema, kiiresti liikuma
kiirehtiä, kiiruhtaa, pitää kiirettä, rientää
▪ pean tööle kiirustama minun pitää kiirehtiä töihin
▪ kohale kiirustanud politsei pidas varga kinni paikalle kiiruhtanut poliisi pidätti varkaan
▪ kiirustada on vastik, hilineda ka kiirehtiminen on epämiellyttävää, samoin myöhästyminen
■ kiiresti, kiiruga midagi tegema, millegagi kiire olema
kiirehtiä, kiiruhtaa, pitää kiirettä
▪ mehed tõmbasid kiirustades suitsu miehet polttivat tupakkaa kiirehtien
▪ ei maksa järeldustega kiirustada ei kannata kiirehtiä johtopäätösten tekemisessä
▪ söömiseks peab võtma aega, mitte kiirustama pitää syödä rauhassa, ei kiirehtien
Seotud sõnad
kiirustamine ‹s›
kiirehtiminen, kiiruhtaminen, rientäminen
kino|lina
M
filmide näitamiseks mõeldud ekraan
valko|kangas
▪ James Bond peab kinolinal oma 50. juubelit James Bond viettää valkokankaalla 50-vuotispäiväänsä
kirja|töö
M
kirjutamisega seotud, kirjutamises seisnev töö, kirjutamine
kirjoittamiseen liittyvä tai siitä muodostuva työ, kirjoittaminen
kirjoitus|työ
▪ raamatu kondikava on valmis, nüüd jääb üle kirjatöö kallale asuda kirjan runko on valmis, nyt täytyy vain ryhtyä kirjoitustöihin / kirjan runko on valmis, nyt ei voi muuta kuin ryhtyä kirjoittamaan
▪ keegi peab firmas kirjatööd ka tegema jonkun pitää yrityksessä tehdä myös kirjoitustöitä
■ kirjutatud teos, kirjutis (artikkel, retsensioon vms)
kirjallinen tuote (artikkeli, arvostelu tms.)
kirjoitus
▪ kirjatöö on juba trükki minemas kirjoitus on jo menossa painoon
kobe
M
‹adj›
1 kohev, hrl urbsuse, poorsuse tõttu
kuohkea, muheva, möyheä
▪ enne ahju panemist peab leivatainas olema kobe ja hästi kerkinud ennen uuniin panemista leipätaikinan pitää olla kuohkea ja hyvin noussut
▪ raps vajab kasvamiseks kobedat mulda rapsi tarvitsee kasvaakseen muhevaa multaa
2 kõnek (suuruselt või omadustelt) tubli, kopsakas, korralik
kunnollinen yleisk., sievoinen yleisk., kelpo tav. taipum. yleisk.
▪ ettevõte maksab päris kobedat palka yritys maksaa sievoista palkkaa
▪ keldrist leiti täitsa kobedad suusad kellarista löydettiin ihan kelpo sukset
▪ kobeda väljanägemisega keskealine mees hyvinvoivan näköinen keski-ikäinen mies
Seotud sõnad
kobedus ‹s›
kuohkeus
kohalt
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›
1 millestki, kellestki ülaltpoolt, sellest kõrgemalt
ylä|puolelta, päältä, yltä usein ylät.
▪ mere kohalt tuleb jahe udu meren yltä tulee viileää sumua
▪ ukse kohalt on krohv varisenud laasti on murentunut oven päältä
2 samalt kohalt, samalt joonelt, juurest
kohdalta
▪ Antsi küla kohalt alates jõe org laieneb Antsin kylän kohdalta jokilaakso alkaa leventyä
▪ passi peab pildi kohalt avatuna hoidma passi pitää pitää auki kuvasivun kohdalta
▪ püksid olid põlvede kohalt lõhki housut olivat polvista rikki
3 (mingis) suhtes, osas, (mingilt) seisukohalt
jonkin suhteen, jonkin puolesta
–
▪ kvaliteedi kohalt oleks oluline, et .. laadun osalta olisi olennaista, että...
▪ kasutusmugavuse kohalt on arvuti uus mudel kindlasti üks parimaid käyttömukavuuden kannalta tietokoneen uusi malli on varmasti yksi parhaita
kohal viibima ‹v›
vahetult kuskil kohal olema, tegevus- või sündmuskohal viibima
olla paikalla, olla läsnä
▪ hääletamise ajal peab kindlasti kohal viibima äänestyksen aikana pitää ehdottomasti olla läsnä
▪ kohal viibisime nädala olimme paikalla viikon
kokku rääkima
1 kokku leppima
sopia, neuvotella
▪ rääkisime kokku, et üritus peab korduma sovimme, että tapahtuman pitää toistua
▪ fotograafiga tuleks enne kokku rääkida valokuvaajan kanssa pitäisi neuvotella ensin
2 (rohkesti) segast, igasuguseid asju rääkima
puhua, sepittää (paljon) kaikenlaisia asioita
–
▪ mees rääkis maad ja ilmad kokku mies sepitti kaikenlaista / mies sepitti yhtä ja toista; mies puhui kaikesta maan ja taivaan välillä
kommunaalid pl ‹s›
kõnek rahasumma, mis makstakse kommunaalteenuste (nt veevarustuse, keskkütte) eest
rahasumma, joka maksetaan kuukausittain vedestä, lämmityksestä, jätehuollosta jne.
–
▪ eelmine kuu olid kommunaalid 60 eurot viime kuussa vesi, lämmitys ja jätehuolto maksoivat 60 euroa
▪ ema peab üksi maksma üüri, kommunaalid, söögi ja kõik muu äidin pitää yksin maksaa vuokra, vesi, lämmitys, jätehuolto, ruoka ja kaikki muu
kontrolör
M
‹s›
töötaja, kelle ülesanne on midagi kontrollida (nt piletikontrolör, parkimiskontrolör)
työntekijä, jonka tehtävä on tarkastaa, valvoa tms. (esim. lipuntarkastaja, pysäköinninvalvoja)
tarkastaja
valvoja
tarkistaja
▪ ID-pileti ostnud reisija peab kontrolörile esitama oma ID-kaardi ID-lipun ostaneen matkustajan pitää näyttää tarkastajalle henkilökorttinsa
▪ pargite valesti ja kontrolör teeb teie autost pilti jos pysäköitte väärin, valvoja ottaa kuvan autostanne

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur