Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 19 artiklit

ameti|post1

(ametikoha, ameti kohta)
virka, tehtävä, posti ark.

▪ uus juhataja asub oma ametipostile juba sellel nädalal uusi johtaja astuu tehtäväänsä jo tällä viikolla

dekoltee

‹s›

sügav kaelaväljalõige naisterõivastel
naisen puvun etuosan syvään uurrettu leikkaus
dekoltee

▪ tööl käimiseks on sellel pluusil liiga avar dekoltee tämän puseron kaula-aukko on liian avonainen sopiakseen töihin

■ sügava kaelaväljalõikega paljastatud kael, õlad, rind, selg
kaulan ja rintojen välinen alue ihossa
dekoltee

▪ kosmeetik kandis kreemi kaelale ja dekolteele kosmetologi levitti voidetta kaulalle ja dekolteelle

eel|lugu

millelegi eelnev, seda sissejuhatav sündmuste käik
alku|vaihe usein mon., esi|vaihe usein mon., alku|soitto kuv.

▪ sellel otsusel on pikk eellugu tällä päätöksellä on pitkälliset esivaiheet

▪ haiguse eellugu sairauden alkuvaiheet

endast ära olema
tugevasti erutatud olema, tavalisest olekust ja käitumisviisist erinema
(vahvasta kiihtyneisyydestä, epätavallisesta olemisesta ja käyttäytymisestä)
olla poissa tolalta(an, olla poissa raiteilta(an kuv.

▪ olin sellel õhtul kuidagi endast ära olin sinä iltana jotenkin poissa tolaltani

enne|muiste

vanal ajal, ammusel ajal
ennen vanhaan, muinoin

▪ ennemuiste asus sellel kohal kena linn ennen vanhaan tällä paikalla oli sievä kaupunki

heietama

pikalt-laialt millestki rääkima
puhella, pakista, tarinoida
vatvoa

▪ sellel teemal võiks pikalt heietada tästä aiheesta voisi tarinoida pitkään; sitä aihetta voisi vatvoa pitkään

■ pikalt-laialt millestki kirjutama
kirjoittaa jostakin laveasti
–
■ pikalt-laialt millestki mõtlema
pohtia, vatvoa, jahkailla, pähkäillä ark., märehtiä vars. halv.

▪ juba mõnda aega heietas mees mõtteid pere loomisest mies oli jo jonkin aikaa pohtinut perheen perustamista

ilmsesti

‹adv›

ilmselt, suure tõenäosusega
selvästi, ilmeisesti

▪ ilmsesti võivad sellel haigusel olla erinevad põhjused tämän sairauden syyt saattavat ilmeisesti olla erilaiset

kaardi|mäng

mängukaartidega mängitav mäng; mängukaartidega mängimine
kortti|peli, kortti (erik.)

▪ kellel ei vea kaardimängus, sellel veab armastuses jos ei ole onnea pelissä, on onnea rakkaudessa

kaela kahekorra keerama
(hrl ähvardustes:) kedagi hävitama, maha lööma
(tavallisesti uhkauksissa:) tappaa joku
vääntää niskat nurin kuv.

▪ Keeran sellel tüübil ükskord kaela kahekorra! Väännän sen tyypin niskat vielä nurin!

kasvatus

‹s›

inimese, eriti laste ja noorte füüsilise ja vaimse arengu teadlik kujundamine; isiksuse kõlbeliste omaduste kujundamine
kasvatus, kasvattaminen, kasvatus|työ

▪ isamaaline kasvatus isänmaallinen kasvatus

▪ noorte kunstiline kasvatus nuorten taidekasvatus

▪ isa oma laste kasvatuses ei osalenud isä ei osallistunut lastensa kasvatukseen

▪ lastekasvatus lastenkasvatus

■ kasvatamise tulemusena kelleski väljakujunenud (head) kombed, käitumismaneerid vms
kasvattamisen tuloksena kehittyneet (hyvät) tavat, käytös tms.
kasvatus

▪ sellel metslasel puudub küll igasugune kasvatus siltä metsäläiseltä kyllä uupuu tyystin kasvatus

▪ hea koduse kasvatusega noormees hyvän kotikasvatuksen saanut nuorimies

■ taimede viljelemine või loomade pidamine
kasvien viljely tai eläinten pito
kasvatus, hoito, viljely {vain kasveista ja kaloista}

▪ lihaveiste kasvatus lihakarjan kasvatus

▪ viljakasvatus viljanviljely / viljan viljely

keemia

‹s›

1 teadus, mis uurib ainete koostist, ehitust ja omadusi ning muundumise seadusi
kemia

▪ orgaaniline keemia orgaaninen kemia

▪ kliinilise keemia uuringud kliinisen kemian tutkimukset

■ üks õppeaineid koolis või ülikoolis
(oppiaine)
kemia

▪ Võta kohe keemia õpik kätte! Ota heti kemian kirja käteen!

▪ õpilane on omandanud keemia põhimõisted oppilas on omaksunut kemian peruskäsitteet

2 (kõnekeelsemas kasutuses:) keemilised reaktsioonid või protsessid; keemiatööstus või selle tooted
kemialliset reaktiot tai prosessit; kemianteollisuus tai sen tuotteet
kemia, kemian|teollisuus

▪ toiduainete keemia elintarvikekemia

▪ sellel kommil on ju täielik keemia maitse tässä karkissahan on täysin teollinen maku

■ inimeste omavaheline emotsionaalne või füüsiline külgetõmme
ihmisten välinen emotionaalinen tai fyysinen vetovoima
kemia kuv.

▪ vestluse käigus omavahelist keemiat ei tekkinud keskustelun aikana ei syntynyt keskinäistä kemiaa

Seotud sõnad
keemik ‹s›
kemisti

kogema

läbi elama, tunda saama
kokea

▪ üks asi on millestki kuulda, teine asi ise seda kogeda on aivan eri asia kuulla jostakin kuin kokea se itse

▪ pika elu jooksul oli vanaisa nii mõndagi kogenud pitkän elämänsä aikana isoisä oli kokenut yhtä ja toista

▪ kogesin sellel ametikohal nii raskusi kui rõõme koin siinä virassa sekä vaikeuksia että iloja

kui|palju

‹adv›

1 ‹alustab määralauset› kui suurel määral
paljonko, kuinka paljon

▪ mul on raske ütelda, kuipalju sellel oli mõju minun on vaikea sanoa, paljonko sillä oli vaikutusta

▪ peatreener otsustab, kes kuipalju raha saab päävalmentaja päättää, kuinka paljon kukin saa rahaa

2 ‹hüüd- ja väitlausetes› (hrl nördimust, hämmastust väljendades:) rohkesti, külluses
(tav. harmia tai hämmästystä ilmaisemassa:) paljon, riittämiin
–

▪ küsimusi kuipalju, vastuseid ei ühtegi kysymyksiä vaikka kuinka, vastauksia ei ollenkaan

▪ Kuipalju kisa, kuipalju segadust! Sitä huudon ja sekasotkun määrää!

lõhn

‹s›

paljude ainete omadus, mida tunneb nina kaudu
haju, tuoksu

▪ värske kohvi lõhn tuoreen kahvin tuoksu

▪ nohuga ei tunne lõhna nuhassa ei haista mitään

▪ igal aastaajal on oma lõhnad ja oma hääled jokaisella vuodenajalla on omat tuoksunsa ja äänensä

■ lõhnad pl (alkoholilõhna, kergelt joobes oleku kohta)
viinan|huurut mon., viina|huurut mon., viinan|höyryt mon., viina|höyryt mon.

▪ Ära rooli mine, sul on lõhnad juures! Älä mene rattiin, olet viinahöyryissä!

▪ Ain tuli täna tööle lõhnadega Ain tuli tänään töihin viinanhuuruisena / Ain tuli tänään töihin viinalta haisten

■ (lõhnaõli kohta)
tuoksu (erik.), haju|vesi

▪ ostsin endale täna uue lõhna ostin tänään itselleni uutta hajuvettä

■ (mingi tabamatu omaduse, varjundi kohta)
haju kuv.

▪ sellel on tugev raha lõhn küljes siinä on vahva rahan haju

märgiline ‹adj›
erilise, eriti olulise tähendusega, selgelt millelegi vihjav või viitav
merkittävä, merkitsevä, paljon|puhuva

▪ sellel polnud mingit märgilist tähendust tällä ei ollut mitään erityistä merkitystä

▪ poliitiku riietus on alati märgiline poliitikon vaatetus on aina paljonpuhuva

peatuma

1 seisma jääma, liikumist (ka mingit tegevust) katkestama
pysähtyä, seisahtua, seisahtaa, sammua {moottorista, moottoriajoneuvosta}

▪ Volvo peatub Volvo pysähtyy

▪ möödusime peatumata kõigist poodidest ohitimme kaikki kaupat pysähtymättä

▪ lift peatus kolmandal korrusel hissi seisahtui kolmannessa kerroksessa

▪ aeg justkui peatus aika tuntui pysähtyvän

■ (protsessi vm kohta:) mõneks ajaks või täiesti lakkama
lakata, tauota, seisahtua, pysähtyä

▪ verejooks peatus verenvuoto lakkasi

▪ muru kasv peatub, kui temperatuur langeb alla 8 plusskraadi ruohon kasvu pysähtyy, kun lämpötila laskee alle 8 plusasteen

2 kusagil viibimise, käimise korral majutuma, ajutiselt elama
oleskella, majoittua, majailla, pitää majaa

▪ Berliinis peatusime tuttavate juures Berliinissä majoituimme tuttujen luona

▪ Mis hotellis sa peatud? Missä hotellissa asut? / Missä hotellissa yövyt?

3 mingit küsimust käsitlema, sellele tähelepanu keskendama
käsitellä jotakin kysymystä, suunnata huomio siihen
–

▪ härra minister juba peatus eelnõu olulisematel punktidel herra ministeri käsitteli jo esityksen tärkeimpiä kohtia

▪ ma ei tahaks sellel teemal pikemalt peatuda en haluaisi syventyä siihen teemaan

■ (ühendis peatuma jääma:) mitme võimaluse korral ühe kasuks otsustama
monesta vaihtoehdosta yhden valitsemisesta
–

▪ nime valimisel jäädi peatuma Sebastiani juures nimen valinnassa päädyttiin nimeen Sebastian

prigin

‹s›

peenikeste okste murdumise vaikne heli, nõrgalt pragisev (kõrval)heli
risahtelu, ritinä, rätinä

▪ köögis on kuulda süte vaikset priginat keittiössä kuuluu hiilten hiljainen risahtelu

▪ sellel videol on heli katki – mingit priginat tuleb ainult tämän videon äänessä on vikaa – tulee vain jotain rätinää

see

‹pron›

1 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› (otsesel viitamisel ümbritsevale reaalsusele) osutab lähedal asuvale või muidu tähelepanu objektiks olevale isikule, loomale, esemele või olukorrale
se, tuo, tämä
ne mon., nuo mon., nämä mon.

▪ Kes see on? Kuka tuo on?

▪ see on minu sõber se on minun ystäväni

▪ Mida see peaks tähendama? Mitä tämä tarkoittaa?

▪ see tüüp tundub kahtlane tuo tyyppi tuntuu epäilyttävältä

▪ Missugust õuna tahad? – Seda. Minkä omenan haluat? – Tämän.; Minkä omenan haluat? – Tuon.

▪ nendest kingadest küll enam asja ei saa näitä kenkiä ei kyllä saa enää korjattua

■ (hüüatustes)
(huudahduksissa)
tämä, se

▪ Oh seda õnne ja rõõmu! Voi tätä onnea ja iloa!; Voi sitä onnea ja iloa!

2 ‹adjektiivselt› viitab parajasti kulgevale ajale, hetkel esinevale olukorrale jms
tämä

▪ poiss läheb sel aastal esimesse klassi poika menee tänä vuonna ensimmäiselle luokalle

▪ tema töö oli seks korraks tehtud hänen työnsä oli täksi kerraksi tehty

3 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› viitab tekstis mainitud esemele, inimesele, nähtusele, tegevusele, olukorrale või varem öeldule
viittaamassa johonkin edellä mainittuun sanaan tai asiaan
se

▪ ma otsin Reinu juba tükk aega, aga see mees on kuhugi kadunud olen etsinyt Reiniä jo jonkin aikaa, mutta se mies on kadonnut jonnekin

▪ tubade vahel on uks, ja see uks ei käi lukku huoneiden välissä on ovi, eikä sitä voi lukita

▪ ta ei jõudnud õigeks ajaks ja see ärritas teda väga hän ei ollut ajoissa ja se ärsytti häntä kovasti

▪ tulge nädala pärast, ehk selle aja peale selgub midagi tulkaa viikon päästä, ehkä siihen mennessä selviää jotakin

■ viitab täpsustavale kõrvallausele
viittaamassa tavallisesti jäljessä seuraavaan sivulauseeseen tai sivulauseen määrittämään sanaan
se
ne mon.

▪ pall oligi see, mida ma saada tahtsin pallo olikin se, mitä halusin saada

▪ ta käis nähtavasti sel ajal, kui ma poes olin hän kävi näköjään sillä aikaa, kun olin kaupassa

▪ kes varem tulid, neile ma juba rääkisin niille, jotka tulivat aikaisemmin, kerroinkin jo

■ ‹koos adjektiivi või adverbi komparatiiviga, koos sõnaga mida› esineb kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvates ühendeis mida .. seda või seda .. mida
‹adjektiivin tai adverbin komparatiivin yhteydessä, korrelaattina mida›
se

▪ mida varem, seda parem mitä pikemmin, sen parempi / mitä pikemmin, sitä parempi

▪ mida enam ma kiusatusega võitlesin, seda enam see kasvas mitä enemmän kamppailin kiusausta vastaan, sitä suuremmaksi se kasvoi

■ esineb nõustuvates, möönvates ütlustes
(myöntyvissä, myöntävissä ilmauksissa)
se

▪ Kõvasti tuleb tööd teha. – Selge see. Töitä on tehtävä kovasti. – Selvähän se.

▪ Aega on vähe jäänud. – Seda küll. Aikaa on enää vähän. – Niin on.

4 viitab umbmääraselt kellegi või millegi korduvat esinemist
(toistettuna viittaamassa johonkin tai johonkuhun, jota ei haluta sanoa täsmällisesti)
se

▪ pandi kirja, et see ja see on temalt nii ja nii palju laenanud merkittiin muistiin, että se ja se on lainannut häneltä niin ja niin paljon

▪ see ja see asi veel vaja korda ajada se ja se asia täytyy vielä hoitaa

■ koos asesõnaga teine mitmesugustes väljendites
yksi

▪ eks aja jooksul oli selles peres seda ja teist juhtunud olihan siinä perheessä sattunut aikojen kuluessa yhtä ja toista

▪ mitmed kutsutuist jäid sellel või teisel põhjusel tulemata monet kutsutuista jättivät tulematta syystä tai toisesta

■ (mittemeenuva või mitte päriselt sobiva sõna asemel)
(korvaamassa sanaa, joka ei tule mieleen tai joka ei aivan sovi)
se

▪ kas sa uut filmi oled näinud, noh seda..., mitte ei tule nimi meelde oletko nähnyt uuden elokuvan, no sen... ei tule millään nimi mieleen

■ vihjab millelegi sugueluga seotule
(viittaamassa seksiin)
se

▪ ei tea, kas Ants on oma tüdrukuga ka juba seda (asja) teinud onkohan Ants jo tehnyt sitä tyttöystävänsä kanssa

5 kõnek mõnda teist sõna rõhutada aitav sõna, vahel ka lihtsalt täitesõna.
(vahvistamassa edellä olevaa sanaa; täytesanana)
se

▪ Kes see tuli? Kukas se tuli?

▪ Kellel see aega kaks korda käia! Kenellä sitä on aikaa käydä kaksi kertaa!

suud pruukima
kõnelema, mõtteid vahetama
puhua, vaihtaa ajatuksia
–

▪ president oleks võinud sellel teemal suud pruukida presidentti olisi voinut puhua sellaisesta teemasta

■ väljakutsuvalt, häbematult kõnelema, õiendama
puhua rohkeasti ja häpeämättömästi
piestä suuta kuv., soittaa suuta(an ark., kuv., aukoa päätä(än ark., kuv., soittaa poskea(an ark., kuv.

▪ Ma ei soovita teil niimoodi suud pruukida, noormees! Teidän ei pitäisi puhua niin, nuori mies!

veebiliides @ veebihaldur