Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 25 artiklit

aitama

1 kellelegi abi osutama, nõu, jõuga vm moel abiks või toeks olema
auttaa, avustaa

▪ päästjad aitasid hädalised kuivale maale pelastajat auttoivat hädässä olevat kuivalle maalle

■ (abivahendi kohta:) tarvilikku mõju või toimet avaldama; millegi abil asja parandama
auttaa, helpottaa, hyödyttää

▪ see rohi aitab iivelduse vastu tämä lääke auttaa pahoinvointiin

2 [millest] ‹umbisikuliselt 3. isikus› piisama, küllalt olema
riittää, olla tarpeeksi

▪ Aitab küll! Riittää jo!

▪ linnaga tutvumiseks aitab paarist tunnist kaupunkiin tutustumiseen riittää pari tuntia

■ [mida teha] ‹umbisikuliselt 3. isikus› hrv kõlbama, sobima
kelvata, sopia

▪ kleit aitab veel kanda mekkoa kelpaa vielä käyttää

hakkama

1 [mida tegema] ‹ka isikuta lauses› mingi tegevuse juurde asuma; midagi, mingit uut olukorda alustama
alkaa [tehdä jotakin], ruveta [tekemään jotakin], ryhtyä [tekemään jotakin], puhjeta

▪ kõik hakkasid naerma kaikki alkoivat nauraa; kaikki puhkesivat nauruun

▪ päevad hakkavad pikenema päivät alkavat pidetä

▪ hakkame tööle ryhdytään työhön

▪ vihma hakkas sadama alkoi sataa vettä

■ mingisse ametisse, tööalale, olukorda asuma
ruveta

▪ ooperisolist kaotas töö ja hakkas vabakutseliseks oopperasolisti menetti työnsä ja rupesi freelanceriksi

▪ onupoeg hakkas taimetoitlaseks serkkupoika rupesi kasvissyöjäksi

■ algama, peale hakkama
alkaa

▪ etendus hakkab kell seitse esitys alkaa seitsemältä

2 ‹ka isikuta lauses› väljendab mingi olukorra, aistingu, tunde, meeleolu tekkimist
alkaa, tulla

▪ mul hakkas hirm minua alkoi jänistää / aloin pelätä / minut valtasi pelko

▪ haigest kassipojast hakkas kahju sairasta kissanpentua kävi sääliksi; tuli sääli kipeää kissanpentua

▪ kui külm hakkas, läksime tuppa kun tuli kylmä, menimme sisään

3 millestki kinni võtma, kinni haarama
tarttua, iskeä

▪ kala hakkas lõpuks õnge lopulta kala tarttui onkeen

▪ krants hakkas säärde rakki iski hampaansa sääreen

4 mõjuma, toimima, mõju avaldama
tarttua

▪ ületöötamine hakkab tervisele ylirasitus käy terveydelle

▪ ninna hakkas üks tuttav lõhn nenään tarttui tuttu tuoksu

▪ ema ärevus hakkas ka lastesse äidin kiihtyneisyys tarttui myös lapsiin

■ millekski suuteline, küündiv olema
olla johonkin kykeneväinen, pystyä johonkin
–

▪ minu mõistus selle peale ei hakka minun älyni ei sitä oivalla

5 kõnek, van sobiv, kõlblik olema
sopia yleisk., olla sopiva yleisk.

▪ see kleit ei hakka mulle üldse tämä mekko ei sovi minulle lainkaan

istuma

1 sellises asendis olema, kus istmik toetub mingile alusele ja selg on püstine; sellisesse asendisse laskuma
istua, istuskella
istuutua, istahtaa, käydä istumaan

▪ ta istus mugavas tugitoolis hän istui mukavassa nojatuolissa

▪ istusin autosse ja käivitasin mootori istuin autoon ja käynnistin moottorin / istuuduin autoon ja käynnistin moottorin / istahdin autoon ja käynnistin moottorin

■ (loomade, lindude, putukate samalaadse asendi kohta)
(eläimistä)
istua

▪ hauduv kana istus pesal hautova kana istui pesässä

2 pikemat aega mingis kohas või olukorras viibima; (ühel kohal) kinni olema
viipyä pidemmän aikaa jossakin paikassa tai tilanteessa; olla kiinni jossakin
olla jumissa, olla juuttuneena, istua ark.

▪ ma istun väikese lapsega kodus ja tööle niipea ei pääse istun pienen lapsen kanssa kotona, enkä pääse töihin vähään aikaan

▪ laev istus madalikul laiva oli juuttuneena matalikolle

■ kõnek vabadusekaotust kandma, vangistatud olema
kärsiä vapausrangaistusta, olla vankilassa
lusia, istua vars. ark.

▪ ta istus vanglas varguse eest hän istui vankilassa varkaudesta

3 kõnek (riietuse, toidu, mingi tegevuse vms kohta:) sobiv või meeldiv olema
passata, istua yleisk., sopia yleisk., käydä yleisk.

▪ ta ülikond istub nagu valatult hänen pukunsa istuu kuin valettu

▪ kui füüsiline töö istub, võib minna talusulaseks jos fyysinen työ sopii, voi mennä maatilan rengiksi

kokku kõlksuma
omavahel sobima
sopia yhteen

▪ need värvid ei kõlksu kokku ne värit eivät sovi yhteen

▪ meie vaated kõlksuvad kenasti kokku meidän näkemyksemme sopivat hyvin yhteen

kokku käima
kooskõlas, vastavuses olema, ühte langema; (kokku) sobima
sopia yhteen

▪ alkohol ja ujumine ei käi kokku alkoholi ja uiminen eivät sovi yhteen

kokku leppima
[milles] milleski ühisele otsusele jõudma, suulist kokkulepet sõlmima
sopia [jonkun kanssa, jostakin], tehdä sopimus [jonkun kanssa, jostakin], tehdä sovinto

▪ neil on juba pulmapäevgi kokku lepitud heillä on jo hääpäiväkin sovittuna

▪ koosoleku aja lepime kokku hiljem kokouksen ajan sovimme myöhemmin

▪ kohtumises kokku leppida sopia tapaamisesta

kokku minema ‹v›
1 [millega] millegagi sobima, heas kooskõlas olema
sopia [johonkin], olla sopusoinnussa [jonkin kanssa]

▪ parimad on riided, mis elustiiliga kokku lähevad parhaita ovat vaatteet, jotka sopivat elämäntyyliin

▪ see ei lähe kokku seaduse mõttega se ei ole sopusoinnussa lain hengen kanssa

▪ vorm ja sisu ei lähe kokku muoto ja sisältö eivät ole sopusoinnussa

2 [kellega] kellegagi võistlema või võitlema, vastamisi minema
kilpailla tai otella jonkun kanssa
–

▪ järgmises ringis lähevad eestlased kokku sakslastega seuraavalla kierroksella virolaiset kohtaavat saksalaiset

▪ omavahel lähevad kokku Ungari ja Poola vastakkain ovat Unkari ja Puola

3 (piima vm kohta:) keetmisel tükki minema
juoksettua

▪ kui piim kokku läheb, vala see sõelale, pigista kuivaks kun maito juoksettuu, kaada se siivilään ja purista kuivaksi

■ ühte kohta kogunema, üheks saama
vetäytyä

▪ vanaproua suu läheb kriipsuks kokku vanhan rouvan suu vetäytyy viivaksi

kokku rääkima
1 kokku leppima
sopia, neuvotella

▪ rääkisime kokku, et üritus peab korduma sovimme, että tapahtuman pitää toistua

▪ fotograafiga tuleks enne kokku rääkida valokuvaajan kanssa pitäisi neuvotella ensin

2 (rohkesti) segast, igasuguseid asju rääkima
puhua, sepittää (paljon) kaikenlaisia asioita
–

▪ mees rääkis maad ja ilmad kokku mies sepitti kaikenlaista / mies sepitti yhtä ja toista; mies puhui kaikesta maan ja taivaan välillä

kokku sobima ‹v›
omavahel või millegagi kooskõlas olema; (üheskoos) ladusalt, sujuvalt toimima või toimuma
sopia yhteen

▪ viis ja sõnad ei taha mõnel juhul omavahel kokku sobida melodia ja sanat eivät välillä ole sopia yhteen

▪ ehitatav hoone peaks kokku sobima olemasolevate majadega rakennettavan rakennuksen pitäisi sopia yhteen olemassa olevien talojen kanssa

kokku sündima
van omavahel sobima või kooskõlas olema
sopia yhteen yleisk.

▪ nende iseloomud ei sünni kokku heidän luonteensa eivät sovi yhteen

koos|kõlastama

[mida, kellega] midagi kellegagi või millegagi kooskõlla viima
saattaa sopusointuun jonkun tai jonkin kanssa
koordinoida, sopia, harmonisoida, yhden|suuntaistaa, sovittaa

▪ projekt kooskõlastati muinsuskaitse inspektsiooniga projekti toteutettiin yhteistyössä museoviraston kanssa

Seotud sõnad
koos|kõlastatus ‹s›
koordinointi
koos|kõlastatult ‹adv›
koordinoidusti

kuuluma

1 [kellele] kellegi oma või valduses olema
kuulua

▪ firma kõik aktsiad kuuluvad riigile yrityksen kaikki osakkeet kuuluvat valtiolle

2 [kuhu] liikmena või koostisosana millegi koosseisus olema; mingi liigitusrühma alla käima
olla jonkin jäsen tai osa; kuulua johonkin ryhmään
kuulua

▪ žüriisse kuulusid väljapaistvad fotograafid tuomaristoon kuului merkittäviä valokuvaajia

▪ enneaegsed vastsündinud kuuluvad riskigruppi keskoset kuuluvat riskiryhmään

■ [kuhu] millegi tegevus-, mõjupiirkonnas või valdkonnas olema
olla jossakin esim. vaikutuspiirissä
–

▪ kirikuaias kuuluvad kaitse alla kaks rõngasristi 17. sajandist kirkkomaan kaksi 1600-luvun rengasristiä ovat suojeltuja

3 (osutab, mida tuleb, on vaja teha)
osoittamassa mitä pitää tehdä
–

▪ hiljem esitatud pretensioonid ei kuulu hüvitamisele myöhemmin esitettyjä vaatimuksia ei hyvitetä

▪ ettepanek kuulub hääletamisele ehdotuksesta pitää äänestää

4 kuhugi ette nähtud olema; sobivas paigas olema
kuulua
sopia

▪ selle mantli juurde kuuluvad ülipika säärega saapad tähän takkiin sopivat ylipolvensaappaat

kõlbama

teatud nõuetele vastav, millekski kohane olema
kelvata, menetellä, välttää, käydä päinsä, sopia

▪ pudelivett pole vaja osta, kohalik kraanivesi kõlbab küll ei tarvitse ostaa pullovettä, paikallinen hanavesi kelpaa kyllä

▪ suvemajas on küll jahe, aga hädapärast kõlbab seal talvelgi ööbida kesämökissä on kyllä viileä, mutta hätätilanteessa siellä välttää yöpyä talvellakin

▪ kumbki variant ei kõlba kumpikaan vaihtoehto ei sovi

■ [mida teha] sobilik, heale toonile, tavadele vastav olema
sopia

▪ meie eas ei kõlba enam miniseelikus ringi leekida meidän iässämme ei sovi enää juoksennella ympäriinsä minihameessa

▪ Kas nii hilja kõlbab helistada? Sopiiko näin myöhään soittaa? / Voiko näin myöhään soittaa?

käima

1 jalga jala ette tõstes (rahulikus tempos) edasi liikuma, jalgsi (edasi) minema
kävellä, kulkea, käydä

▪ armastab jala käia rakastaa kävelemistä / rakastaa jalan kulkemista

▪ kikivarvul käima kävellä varpaillaan

▪ käi natuke aeglasemalt, ma ei jõua järele kävele vähän hitaammin, en pysy mukana

▪ käib mööda tuba edasi-tagasi kulkee huoneessa edestakaisin

■ males, kabes või kaardimängus käiku sooritama
siirtää, tehdä siirto, lyödä {korttipelissä}

▪ etturiga käima siirtää sotilasta

▪ käis ässaga löi ässän

■ kuhugi minema ja sealt tagasi tulema
käydä, kulkea

▪ käisime nädalavahetusel külas kävimme viikonloppuna kylässä

▪ marjul käima käydä marjassa

▪ arstide vahet käima kulkea lääkäriltä toiselle

▪ ma olen kasvanud ja koolis käinud Otepääl olen kasvanut ja käynyt kouluni Otepäällä

▪ poeg käib juba ülikoolis poika opiskelee jo yliopistossa

■ ‹hrl käskivas kõneviisis› kõnek minema, kasima; (vandumisel nördimuse, tugeva pahameele väljendamiseks)
‹tav. imperatiivissa›
häipyä

▪ Käi tee pealt eest! Häivy edestä!

▪ Käi kus kurat! Häivy silmistäni! / Suksi suolle!

■ regulaarselt liikuma
kulkea, liikkua

▪ Tallinnast Stockholmi käib lennuk Tallinnasta Tukholmaan kulkee lentokone

▪ kellapendel käib kindlas taktis kellon heiluri liikkuu tahdissa

▪ päike käib juba kõrgemalt aurinko on jo korkeammalla

▪ Kas sul mõni päevaleht käib? (on tellitud) Tuleeko sinulle jokin sanomalehti?

■ hooga või järsku paiskuma, lendama, kukkuma
lentää, kaatua

▪ šampanjapudeli kork käis vastu lage samppanjapullon korkki lensi kattoon

▪ poiss käis koos tooliga põrandale poika kaatui tuolilla lattialle

■ liikvel olema, ringi liikuma; kulgema, suunduma
kulkea

▪ õllekann käis käest kätte kolpakko kulki kädestä käteen

▪ elu käib oma rada elämä kulkee omaa rataansa

▪ jõgi käib loogeldes läbi metsa joki kulkee kiemurrellen metsän läpi

2 ‹ühendites› (helide kuuldavale laskmise, suulise või kirjaliku kõneteo kohta)
kuulua

▪ tema hele naer käis üle teiste jutu hänen heleä naurunsa kuului toisten puheen yli

▪ eemal käis ilmatu pauk kauempaa kuului kova pamaus

▪ ei mäleta enam, kuidas see salm täpselt käis en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen menee / en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen kuuluu

▪ linnas käivad jutud, et pangaautomaat suletakse kaupungilla puhutaan, että pankkiautomaatti suljetaan / kaupungilla kuuluu huhuja, että pankkiautomaatti suljetaan

▪ käivad läbirääkimised uute investoritega uusien sijoittajien kanssa pidetään neuvotteluja

■ ‹ühendites› (töötegemise, asjatoimetuste, millegi toimimise kohta)
kulkea, sujua
käydä kem., ruok.

▪ meil käib remont meillä on remontti / meillä tehdään remonttia

▪ töö käis kähku ja korralikult työ kulki nopeasti ja hyvin / työ sujui nopeasti ja hyvin

▪ teadis täpselt, kuidas selles erakonnas asjad käivad tiesi täsmälleen, miten siinä puolueessa asioita hoidetaan

▪ sinu käes käib kõik nii lihtsalt sinulta kaikki sujuu niin helposti

▪ see uks ei käi lukku se ovi ei mene lukkoon / sitä ovea ei saa lukkoon

▪ kell käib täpselt kello pysyy ajassa / kello on oikeassa / kello näyttää oikein

▪ käivad mängu viimased minutid pelataan pelin viimeisiä minuutteja

▪ laskis varrastel nobedalt käia antoi puikkojen suihkia

▪ õlu hakkas käima (käärima) olut alkoi käydä

■ (millegi alustamise, käivitamise kohta)
käynnistää

▪ pani tsikli mootori käima käynnisti moottoripyörän moottorin

▪ üritab tehast uuesti käima lükata yrittää käynnistää tehtaan uudelleen

■ ‹ühendites› (mitmesuguste tunnete, aistingute, seisunditega seoses)
erilaisista tunteista, aistimuksista, olotiloista
–

▪ mul käivad neelud šokolaadi järele minulla on suklaanhimoa

▪ aeg-ajalt käivad valuhood ajoittain on kipua

▪ mitu mõtet käis läbi pea monta ajatusta pälkähti päähän / monta ajatusta tuli mieleen

■ ‹ühendites› (teatud moel riietatud olemise, teatud riietuse kandmise kohta)
tietyllä tavalla pukeutumisesta, tiettyjen vaatteiden käyttämisestä
–

▪ ta on alati hästi riides käinud hän on aina pukeutunut hyvin

▪ loodusrahvad käisid alasti luonnonkansat olivat alasti

■ ‹ühendites› (mingi mõju, seotuse, kuuluvuse, asjade üldise käigu kohta)
jonkin vaikutuksesta, johonkin kuulumisesta, asioiden yleisestä kulusta
käydä (erik.), kuulua, kulkea

▪ terav valgus käib silmadele räikeä valo käy silmiin

▪ Kuhu see mutter käib? Mihin tämä mutteri kuuluu? / Mihin tämä mutteri tulee?

▪ see ei käi minu ametikohustuste hulka se ei kuulu työvelvollisuuksiini

▪ tal käib elu pigem teleseriaalide rütmis hänen elämänsä kulkee pikemminkin televisiosarjojen tahtiin

▪ Kelle kohta see kaebus käib? Kenestä se valitus on tehty? / Ketä se valitus koskee?

3 [kellega] kurameerima, kurameerivalt kellegagi sõbrustama
seurustella, heilastella ark.

▪ nad käisid enne abiellumist mitu aastat he seurustelivat monta vuotta ennen naimisiinmenoa

4 kõlbama, (tarvitamis)kõlblik olema, sobima
käydä, sopia, kelvata

▪ Kas see sobib? – Käib kah Sopiiko se? – Sopii kyllä / Käykö se? – Käy kyllä

▪ esialgu käib see töö küll, eks hiljem jõua paremat otsida alkuun se työ sopii kyllä, myöhemminhän ehtii etsiä parempaa

▪ rullikeeratud kampsun käis padja ette (asendas patja) rullattu villapaita oli tyynynä

leppima

1 [millega/kellega] millegagi rahul või nõus olema, nõudmata paremat või enamat
tyytyä [johonkin], sopeutua [johonkin], mukautua [johonkin], hyväksyä [jokin]

▪ ajapikku leppisin olukorraga ajan myötä sopeuduin tilanteeseen

▪ vähemaga ma lihtsalt ei lepi vähempään en yksinkertaisesti tyydy

▪ temaga tuleb leppida sellisena, nagu ta on hänet pitää hyväksyä sellaisena, kuin hän on

■ leplikuna kellegagi (kokku) sobima
tulla toimeen [jonkun kanssa]

▪ loomakesed on armsad ja lepivad omavahel hästi eläimet ovat suloisia ja tulevat hyvin toimeen keskenään

2 riidu, tülitsemist lõpetama
sopia, leppyä

▪ Lepime ära! Tehdään sovinto!

▪ väiksed lapsed tülitsevad ja lepivad iga päev mitu korda pienet lapset kinastelevat ja sopivat joka päivä monta kertaa

3 kokkuleppele jõudma, kokku leppima
sopia

▪ suurmeistrid leppisid viiki suurmestarit sopivat tasapelistä

■ kihla vedama
lyödä vetoa

▪ Lepime, et julgen! Lyödään vetoa, että uskallan!

maha tegema
1 millelegi halba hinnangut andma, midagi laitma
haukkua, moittia, kritisoida, suomia kuv. {arvostella tai moittia ankarasti}, teilata kuv. {arvostella murhaavasti}

▪ arvustused on filmi juba maha teinud arvosteluissa filmi on jo haukuttu / arvostelut ovat jo teilanneet filmin

▪ vastaskandidaate tehti maha, enda saba kergitati vastaehdokkaita moitittiin ja omaa häntää nostettiin

2 kokku leppima, (midagi) lõplikult otsustama
sopia, päättää

▪ mehed tegid kaubad maha miehet sopivat kaupoista

▪ tegime maha, et uuesti kohtume aasta pärast päätimme tapaavamme uudelleen vuoden päästä

3 seemneid mulda panema
kylvää

▪ ema tegi porgandeid maha äiti kylvi porkkanoita

■ istikuid mulda panema
istuttaa

▪ hea, kui on koht, kus kurki ja sibulat maha teha on hyvä jos on paikka, johon istuttaa kurkkua ja sipulia

minema

1 (eemaldudes) liikuma (käima, sõitma vms); midagi tegema suunduma
mennä, kulkea, lähteä

▪ Kas lähme jalgsi või autoga? Menemmekö jalkaisin vai autolla?

▪ Mis kell sa tavaliselt magama lähed? Mihin aikaan menet yleensä nukkumaan?

▪ Matilda läks ees, Mattias tema järel Matilda meni edellä, Mattias hänen perässään / Matilda kulki edellä, Mattias hänen perässään

▪ poisid läksid kinno pojat menivät elokuviin / pojat lähtivät elokuviin

▪ vaatasime kaldal, kuidas laev läheb katsoimme rannalla, kuinka laiva lähtee

■ ‹sariühendis, koos samas vormis järgneva verbiga› (lisab ütlusele otsustavust, tugevdab palvet, käsku)
mennä

▪ lähen vaatan veel sinna kasti menen vielä katsomaan siitä laatikosta

▪ Mine too mulle juua! Mene hakemaan minulle juotavaa!

■ ‹käskivas kõneviisis, väljendites› (tõrjuvalt)
‹imperatiivimuodossa, sanonnoissa› (torjuvasti)
mennä, painua

▪ Mine metsa oma jutuga! Mene metsään puheinesi!

▪ Mine kassi saba alla! Painu sinne missä pippuri kasvaa!

■ läks! (käsklusena mingi liikumise või tegevuse alustamiseks)
nyt!, hep!

▪ Tähelepanu! Valmis olla! Läks! Paikoillanne! Valmiina! Nyt! / Paikoillanne! Valmiina! Hep!

■ kuskil paiknema, seal liikumist või sealt läbipääsu võimaldama
mennä, kulkea, johtaa

▪ tee läheb läbi metsa tie menee metsän läpi / tie kulkee metsän läpi

▪ esikust läheb üks uks kööki, teine tuppa eteisestä menee yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen / eteisestä johtaa yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen

■ (suunatud või juhuslike liigutuste või liikumise kohta)
mennä

▪ käsi läks taskusse käsi meni taskuun

▪ pilved tulevad ja lähevad pilvet tulevat ja menevät

▪ päike läheb pilve taha aurinko menee pilveen

▪ pall läks korvi pallo meni koriin

■ (seoses sõnalise vm abstraktsema tegevusega, nt omanduse, alluvuse vahetamisega)
(sanalliseen tai muuhun abstraktiin toimintaan, esim. omistajan vaihtumiseen liittyen)
mennä, päätyä, siirtyä, lähteä, käydä

▪ maja läks pärijatele talo meni perillisille

▪ päris vana uudis läks lehte melko vanha uutinen päätyi lehteen

▪ jutt läks teisele teemale keskustelu siirtyi toisiin uomiin

▪ need sõnad läksid mulle südamesse nuo sanat kävivät sydämeen

2 lahkuma, eemalduma; (öeldisverbi tugevdavalt:) ära
poistua, alkaa mennä (pois); (vahvistussanana)
lähteä, mennä
pois

▪ pean nüüd minema minun pitää nyt mennä

▪ lõi ukse kinni ja läks pamautti oven kiinni ja lähti

▪ auto sõitis minema auto lähti matkaan / auto ajoi pois

▪ Mine minema, enne kui ma lõplikult vihastan! Mene pois, ennen kuin suutun todella!

■ (suremise kohta)
(kuolemisesta)
lähteä

▪ ta on väga haige, päris minemas hän on hyvin sairas, lähtö on lähellä

3 (esemete, olukordade kohta:) kaduma, ära võetud saama või olematuks muutuma
(esineistä, tilanteista:) hävitä, muuttua olemattomaksi tms.
–

▪ järsku avastasin, et rahakott on läinud yhtäkkiä huomasin, että lompakkoni on kadonnut

▪ varsti on kevad käes ja lumi läinud pian on kevät ja lumi on poissa

■ (millegi peale) kuluma
kulua, huveta
mennä

▪ mida rohkem raha saad, seda rohkem seda läheb mitä enemmän rahaa saat, sitä enemmän sitä menee

▪ talvel läks palju kütet talvella meni paljon polttoainetta

■ (aja kohta:) kuluma, mööduma
(ajasta:) kulua
mennä

▪ läks palju aega, enne kui liikuma pääsesime meni paljon aikaa, ennen kuin pääsimme liikkeelle

4 (seisundi, oleku või asendi muutumise ja kujunemise kohta)
(tilan tms. muutoksiin liittyvissä ilmauksissa)
mennä

▪ uks läks sneprisse ovi meni takalukkoon

▪ äri läks pankrotti liike meni konkurssiin / liike teki konkurssin

▪ osa andmeid on kaduma läinud osa tiedoista on kadonnut / osa tiedoista on joutunut kadoksiin

▪ Mis edasi-tagasi sõit maksma läheb? Mitä meno-paluumatka maksaa?

▪ onu on paksuks läinud setä on lihonut

▪ läksin näost punaseks punastuin

■ ‹ka isikuta lauses› (ilmamuutustega seoses)
(säänmuutoksiin liittyen)
tulla

▪ läheb vist sulale taitaa tulla suoja

■ [kellesse] välimuselt või loomult kellegi sarnaseks kujunema
tulla jonkun tapaiseksi, luonteiseksi, näköiseksi tms.
tulla

▪ poiss on läinud isasse poika on tullut isäänsä

■ [mida tegema, milleks] ‹3. isikus› (seoses mingi protsessi või tegevuse algamise, alustamisega)
alkamiseen tai aloittamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ vesi läks keema vesi alkoi kiehua

▪ mehed läksid kaklema miehet alkoivat tapella

▪ ma ei taha kellegagi tülli minna en halua riitaantua kenenkään kanssa

▪ auto ei lähe käima auto ei käynnisty

▪ läheb vist löömaks taitaa tulla tappelu

5 ‹3. isikus› sujuma, edenema
‹3. persoonassa›
mennä, sujua, luonnistua, edistyä

▪ Kuidas elu läheb? Miten menee?

▪ töö ei lähe ega lähe työ ei suju sitten ollenkaan

▪ maandumine läks viperusteta laskeutuminen sujui ilman kommelluksia

■ ‹3. isikus› kujunema, juhtuma
käydä

▪ kahju, et nii läks harmi, että piti käydä näin

6 ‹3. isikus› sobima, kõlbama, sünnis olema
‹3. persoonassa›
käydä, sopia

▪ see pole viisakas, see lihtsalt ei lähe se ei ole kohteliasta, se ei yksinkertaisesti käy

▪ punane värv läheb talle punainen väri sopii hänelle

7 mahtuma; mõõtmetelt sobima
mahtua, sopia mitoiltaan
mennä, mahtua, sopia

▪ püksid ei lähe enam jalga housut eivät mene enää jalkaan / housut eivät sovi enää jalkaan

▪ kilosse läheb marju poolteist liitrit yhteen kiloon menee puolitoista litraa marjoja

8 (tarvis, vaja) olema, mingiks tarbeks ära kuluma
(tarpeellisuutta merkitsevissä ilmauksissa)
tulla

▪ võta need vidinad endale, ehk läheb tarvis ota sinä nämä kapistukset, ehkä tulevat tarpeeseen

9 ostetav, nõutav, menukas olema
(kaupaksi käymistä merkitsevissä ilmauksissa)
mennä

▪ miskipärast sellised raamatud ei lähe üldse jostain syystä tällaiset kirjat eivät mene ollenkaan kaupaksi

▪ lumelabidad läksid nagu soojad saiad lumilapiot menivät kuin kuumille kiville

■ (menuka esituse kohta)
menestyksekkääseen esitykseen liittyen
–

▪ kõik kontserdid läksid täissaalidele kaikki konsertit soitettiin täysille saleille

passima

1 pikalt või ainiti vaatama; (luurates, varitsedes) ootama ja jälgima
katsoa pitkään; odottaa ja seurata
tähystää, vaania, kärkkyä, vahtia ark., vahdata ark.

▪ passin parasjagu telekat tuijotan paraikaa telkkaria; vahtaan juuri telkkaria

▪ varas passib hetke, mil turist ettevaatuse kaotab varas kärkkyy hetkeä, jolloin turistin varovaisuus herpaantuu

▪ ema passis aknal tütre kojutulekut äiti odotti ikkunassa tyttären kotiintuloa

■ sunnitult oodates või tegevusetult aega mööda saatma
odottaa pakotettuna tai kuluttaa aikaa ilman tekemistä
norkoilla ark., möllöttää ark., toljailla ark., nyhjätä

▪ pidime kolm tundi lennujaamas passima meidän piti odotella lentokentällä kolme tuntia / meidän piti möllöttää lentokentällä kolme tuntia

▪ teekonda saab planeerida nii, et ei pea fooride taga passima reitin voi suunnitella niin, ettei tarvitse odotella liikennevaloissa / reitin voi suunnitella niin, ettei tarvitse norkoilla liikennevaloissa

▪ igav on kodus passida on tylsää nyhjätä kotona

2 sobima, välimuse või olemusega kooskõlas olema; sobiv, kohane olema
sopia, passata ark., mallata ark.

▪ põikitriip ei passi mulle kohe üldse poikkiraita ei sovi minulle alkuunkaan

▪ roog, mis passib hästi ka pühadelauale ruoka, joka sopii hyvin myös juhlapöytään

▪ klassikul passibki olla vanamoodne klassikon sopiikin olla vanhanaikainen

■ rõivast vms sobivuse selgitamiseks selga proovima
sovittaa, mallata ark.

▪ ülikonda passides tuleb kõige rohkem jälgida õlgu pukua sovittaessa pitää katsoa eniten olkia

3 oma korda vahele jätma, hrl kaardimängus pakkumisest loobuma
passata ark., myös kuv.
4 van kellegi juures teenijaks käima
olla palvelijana jonkun luona
–

rääkima

1 suuliselt sõnu, lauseid moodustama
puhua, sanoa, kertoa

▪ rääkisin arstile, et jalg valutab kerroin lääkärille, että jalkaa särkee

■ mingit keelt või murret oskama või valdama
osata jotakin kieltä tai murretta
puhua

▪ Viljandis elav hindu räägib eesti keelt päris hästi Viljandissa asuva hindu puhuu melko hyvin viroa

■ [millest] millestki jutustama, midagi teatama või käsitlema
kertoa, puhua

▪ kunstnikust võib mõelda ja rääkida mitmeti taiteilijasta voi ajatella ja kertoa monella tavalla

■ (rahvasuu kohta, sageli umbisikuliselt)
(juoruista tai huhuista)
puhua, kertoa

▪ rahvas räägib, et .. puhutaan, että...; kylillä kerrotaan, että...

■ kellegagi juttu ajama, vestlema
(keskustelemisesta)
keskustella, jutella, puhua, puhella

▪ jõime teed ja rääkisime pikalt joimme teetä ja juttelimme pitkään

■ kõnega esinema, kõnet pidama
pitää puhe, esiintyä puhuen
puhua

▪ seekord rääkisin peast tällä kertaa puhuin ilman paperia

2 [millest] millestki tunnistust andma
ilmaista tai paljastaa jotakin
kertoa kuv., puhua kuv., kieliä kuv.

▪ punetavad silmad rääkisid nutust punoittavat silmät kertoivat itkemisestä

■ kõnek kokku leppima
päättää jotakin, päästä jostakin yksimielisyyteen
sopia

▪ Oleme rääkinud! Sovittu!; Kiinni veti! ark.

■ mingis asjas (ümber) veenma
vakuuttaa jostakin asiasta
puhua

▪ tal õnnestus mind nõusse rääkida hän sai puhuttua minut suostumaan

sobima

1 [milleks, kellele/millele] millekski hästi kõlbama, millekski hea, õige olema
olla sovelias, hyvä, omiaan johonkin tarkoitukseen
sopia [johonkin, joksikin, jollekulle/jollekin], soveltua [johonkin, joksikin], kelvata [johonkin, joksikin, jollekulle/jollekin]

▪ magustoiduks sobib puuvili jälkiruoaksi sopii hedelmä

▪ kui üks variant ei sobi, saab alati proovida teisi võimalusi jos yksi vaihtoehto ei sovi, voi aina kokeilla muita mahdollisuuksia

■ [mida teha] headele kommetele vastama, viisakas, sünnis olema
olla hyvien tapojen, yleisen mielipiteen kannalta hyväksyttävää
sopia, olla soveliasta

▪ nii hilja ei sobi talle helistada hänelle ei sovi soittaa näin myöhään

2 [kellega/millega] millegagi kooskõlas olema, sujuvalt toimima
sopia [johonkin]
käydä päinsä

▪ nad sobisid teineteisega he sopivat yhteen

▪ viis ja sõnad ei taha mõnel juhul omavahel kokku sobida sävel ja sanat eivät joissakin tapauksissa tahdo sopia yhteen keskenään

▪ koostöö sobis hästi yhteistyö kävi hyvin päinsä

■ [kellele/millele, kuhu] välimuse, olemusega kooskõlas olema
olla (kooltaan, muodoltaan, väriltään tm. ominaisuuksiltaan) jonkin mukainen
sopia [jollekulle/jollekin, johonkin]

▪ lühike soeng sobib talle imeliselt lyhyt tukka sopii hänelle erinomaisesti

▪ see mööbel sobib vanasse majja nämä kalusteet sopivat vanhaan taloon

sobituma

millegagi sobima (hakkama), vastavusse, kooskõlla minema; millegagi (hästi) kokku sobima
sopia

▪ integreeritud ahi sobitub hästi köögimööblisse integroitu uuni sopii hyvin yhteen keittiökalusteiden kanssa

▪ ma ei sobitu süsteemi en sovi systeemiin

sündima

1 (inimese ja loomade kohta:) emaihust ilmale tulema ja elu alustama
syntyä

▪ perekonda sündisid poeg ja tütar perheeseen syntyi poika ja tytär

▪ enneagselt sündinud laps ennenaikaisesti syntynyt lapsi

▪ ta on sündinud 1981. aastal hän on syntynyt vuonna 1981

▪ koeral sündisid kutsikad koiralle syntyivät pennut

■ sündinud [kelleks] (sünnipäraste annete kohta)
syntynyt, luotu, synnynnäinen ‹adj.›

▪ ta on sündinud luuletajaks hän on syntynyt runoilijaksi / hänet on luotu runoilijaksi / hän on synnynnäinen runoilija

2 millestki (vähehaaval) tekkima, teoks saama
syntyä kuv., muodostua, sukeutua, koitua, tapahtua myös heng.

▪ otsus sündis väga kiiresti päätös syntyi hyvin nopeasti

▪ näitus sündis koostöös Tasku keskusega näyttely syntyi yhteistyössä Tasku-keskuksen kanssa

▪ õnnetus jäi sündimata onnettomuutta ei tapahtunut

▪ Sinu tahtmine sündigu! Tapahtukoon sinun tahtosi!

3 millekski kõlbama, sobima
kelvata, sopia

▪ huvitav, kas see veel süüa sünnib mahtaakohan tämä vielä kelvata syötäväksi

võima

1 [mida teha] osutab millegi võimalikkusele, tõenäosusele
kyetä, voida, saattaa, mahtaa

▪ ma kardan, et teised võivad mind ära kasutada pelkään että muut voivat käyttää minua hyväkseen

▪ täna võib sadama hakata tänään voi tulla sadetta / tänään saattaa tulla sadetta

▪ Küll tal võis häbi olla! Kyllä häntä mahtoi hävettää!

▪ haige võib varsti surra potilas saattaa pian kuolla

■ [mida teha] näitab, et kellelgi on võimalik, et keegi saab midagi teha
voida

▪ mees ütles, et võib lastega koju jääda küll mies sanoi, että voi kyllä jäädä kotiin lasten kanssa

2 [mida teha] osutab tegevuse lubatusele
saada, tohtia

▪ Ema, kas me võime õue minna? Äiti, saadaanko me mennä ulos? ark.; Äiti, saammeko mennä ulos?

▪ Kas siit võib üle tee minna? Saako täältä mennä kadun yli ?

▪ võid helistada igal ajal saat soittaa millon vain

▪ ta haigestus tuberkuloosi ja ei võinud enam koolis töötada hän sairastui tuberkuloosiin eikä saanut enää olla koulussa töissä

■ [mida teha] (sobivust, sündsust silmas pidades)
sopia

▪ Kas paljasääri võib pulmapeole minna? Sopiiko häihin mennä paljain säärin?

3 [mida teha] osutab kellegi suutlikkusele, võimelisusele midagi teha
voida, pystyä

▪ Ma võin jälle kõndida! Minä pystyn taas kävelemään!

▪ surma vastu ei või keegi kuolemalle ei kukaan voi mitään

4 [mida teha] ‹tingivas kõneviisis› osutab, et miski on kõneleja arvates soovitatav, mõistlik vms
voida

▪ asja võiks kohtusse kaevata asian voisi haastaa oikeuteen

▪ võiksid ikka kooli ära lõpetada voisit kuitenkin käydä koulusi loppuun

ära mahtuma ‹v›
tulemuslikult, tervenisti paigutatav või paigutunud olema
mahtua, sopia

▪ nihuta ennast, et ma ka ära mahuksin siirry vähän, että minäkin mahtuisin

▪ toimetaja sõnul peab pealkiri ühele reale ära mahtuma toimittajan mukaan otsikon pitäisi mahtua yhdelle riville

▪ see festival küll ühele päevale ära ei mahu nuo festivaalit eivät kyllä mahdu yhteen päivään

ühilduma

[millega] kokku sobituma
sopia yhteen

▪ riigi andmebaasid ei ühildu omavahel kuigi hästi valtion tietokannat eivät ole keskenään kovinkaan yhteensopivia

■ [millega] keel mingi sõnaga ühises muutevormis olema
kongruoida [jonkin kanssa]

▪ täiend ühildub nimisõnaga nii käändes kui ka arvus attribuutti kongruoi nominin kanssa niin sijassa kuin luvussa

veebiliides @ veebihaldur