Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 56 artiklit, väljastan 50

aas1
M
‹s›
nööri, traadi vms suletud keerd, sõlm või selle element
köydestä, narusta tms. taivutettu umpinainen mutka
silmukka, lenkki
▪ tegin riputamiseks nööri otsa aasa tein narun päähän silmukan ripustamista varten
■ kaarekujuline niidist, nöörist, metallist jne moodustis, hrl rõiva kinnisel
(etenkin vaatteissa)
kiinnitys|lenkki, lenkki, raksi, lehtiäinen käs.
▪ üritas püksirihma aasade vahelt läbi toppida yritti sulloa vyötä lenkkeihin
■ hrl U-kujuline metallist kinnitusvahend
U:n muotoinen metallikiinnitin
sinkilä, aspi, määrly
▪ haak kolksatas aasa ja aken oligi kinni säppi kolahti aspiin ja ikkuna oli kiinni
■ silmusjas looge, käänak
jyrkkä mutka
kiemura, koukero
▪ lookleva metsatee aasad panid südame pööritama mutkittelevan metsätien kiemurat tekivät olon pahoinvointiseksi
algust tegema
[millega] alustama
aloittaa jotakin
aloittaa [jotakin], panna [jotakin] alkuun, panna [jotakin] alulle
▪ võistlusega tehakse algust kell 11 kilpailu aloitetaan kello 11
▪ tegin algust säästude kogumisega aloitin säästämisen
aru saama
[millest] mõistuse abil või tajudes milleski selgusele jõudma või selgusel olema
ymmärtää [jokin, jotakin], käsittää [jokin, jotakin], tajuta [jokin, jotakin], oivaltaa [jokin, jotakin]
▪ ma sain sellest aru alles aastaid hiljem tajusin sen vasta vuosia myöhemmin
▪ Kas said juhendist aru? Ymmärsitkö ohjeet?
▪ ma ei saa aru, mida ma valesti tegin en käsitä, mitä tein väärin
▪ oma emagi ei saanud poisist aru oma äitikään ei ymmärtänyt poikaa
Seotud sõnad
aru|saavalt ‹adv›
ymmärtävästi
diplomi|töö
M
lõputöö mõnes rakenduskõrgkoolis
opinnäytetyö eräissä korkeakouluissa
diplomi|työ, loppu|työ
▪ kaitses diplomitöö hindele A puolusti diplomityötään ja sai arvosanan ”erinomainen”
▪ lavakunstikooli lõpetajad toovad diplomitöö publiku ette teatterikoulusta valmistuvat esittelevät lopputyönsä yleisölle
■ (Eestis kuni aastani 1995:) ülikooli või tehnikumi lõpetaja lõputöö
Virossa vuoteen 1995 pro gradu -tutkielmaa vastannut korkeakoulujen opinnäytetyö
–
▪ ülikoolis tegin diplomitöö Saaremaa riigimõisatest tein yliopistossa gradun kruununkartanoista Saarenmaalla
enese
M
sg gen ‹pron›, enda sg gen ‹pron›, ise1 nom ‹prep›
1 ‹enesekohane asesõna, sg nom puudub› viitab mingi tegevuse tegijale, mingis rollis olijale
itse
▪ tegin endale etteheiteid syytin itseäni
▪ see on ainult enese petmine se on vain itsensä pettämistä / se on vain itsepetosta
▪ ta näost paistab enesega rahulolu hänen kasvoiltaan paistaa itsetyytyväisyys
▪ tüdruk kammib ennast tyttö kampaa hiuksiaan
▪ turg on koht enese näitamiseks tori on näyttäytymispaikka
■ ‹pron› ‹omastav asesõna, sg nom puudub› viitab kuulumisele tegevuse tegijale
oma
▪ see on nende enda asi se on heidän oma asiansa
2 ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› just see, mitte keegi või miski muu
itse ‹indef.pron›
▪ ta on selles jamas ise süüdi hän itse on syyllinen siihen sotkuun
▪ ise tahab veel vanaema olla itse tahtoo olla vielä isoäiti
▪ teda ennast ma rahvasummast üles ei leidnudki häntä itseään en löytänytkään väenpaljoudesta
▪ teadlastel tuli endil abitööd ära teha tutkijoiden itsensä piti tehdä pohjatyöt
■ ‹pron› ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› toob esile mingi vastandlikkuse
osoittamassa jotakin vastakohtaisuutta
itse ‹indef.pron›
▪ röövimises kasutatud kott leiti üles, kuid meest ennast pole seni tabatud ryöstössä käytetty laukku löydettiin, mutta miestä itseään ei vielä ole tavattu
▪ minu laps oskab lugeda, ise alles nelja-aastane lapseni osaa lukea vaikka hän on vasta nelivuotias
■ ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› rõhutab seda, et keegi on nagu mingi omaduse kehastus
itse ‹indef.pron›
▪ vanamemm on lahkus ise vanha täti on itse hyväntahtoisuus
▪ kolleegide sõnul on Mati vana rahu ise työtoverien mukaan Mati on itse rauhallisuus
3 ‹asendab isikulist asesõna, ainult sg nom› kõnek viitab kõneleja isikule, hrl asendab mina-vormi
itse yleisk.
▪ ise küll kunagi ei läheks sinna itse en koskaan lähtisi sinne
▪ ise tahtsid, et kõik seda vahiksid itse tahdoit, että kaikki katsoisivat sitä
enese|tunne
M
inimese üldine kehaline ja vaimne seisund mingil hetkel
vointi, olo, kunto, terveyden|tila
▪ palavik on langenud ja enesetunne parem kuume on laskenut ja olo parempi
▪ tegin trenni enesetunde järgi treenasin voinnin mukaan
▪ kiitus tõstis enesetunnet kehuminen paransi oloa
ette|panek
M
[mida teha, mille kohta] mõte, plaan või soovitus, mis esitatakse kaalumiseks, heakskiitmiseks, teostamiseks
ehdotus, aloite, tarjous
▪ tegin ettepaneku jalutama minna ehdotin kävelemään menemistä
▪ sellisest ettepanekust on raske keelduda tuollaisesta tarjouksesta on vaikea kieltäytyä
▪ abiellumisettepanek kosinta
ette|valmistus
M
1 ‹hrl mitm› eeltööd ja toimingud, mis loovad millegi toimumiseks vajalikud eeldused
valmistelu, esi|valmistelu, esi|työ tav. mon.
▪ tegin jõuludeks ettevalmistusi tein jouluvalmisteluja
▪ käivad ettevalmistused lepingu sõlmimiseks esityöt sopimuksen solmimiseksi ovat meneillään
2 õppimise või harjutamisega omandatud teadmised, oskused ja võimed; erialane väljaõpe
koulutus, sivistys
▪ probleemiks on õpetajate vähene ettevalmistus ongelmana on opettajien vähäinen koulutus
foto
M
‹s›
valguse abil keemiliselt või elektrooniliselt jäädvustatud pilt
valo|kuva, kuva
▪ ma tegin lossist mitu fotot otin linnasta monta kuvaa
▪ fotol on Mari tütrega kuvassa on Mari tyttärineen
hantel
M
‹s›
käes hoitav raskus käte ja õlavöö treenimiseks
käsi|paino tav. mon.
▪ tegin kodus harjutusi hantlitega tein kotona harjoituksia käsipainoilla
isiklik
M
‹adj›
1 inimesele endale kuuluv, tema tarbeks olev või mõeldud
henkilö|kohtainen, yksityinen
▪ isiklik omand yksityisomaisuus / henkilökohtainen omaisuus
▪ tegin mõnikord töösõite ka isikliku sõiduautoga ajoin joskus työajoja myös omalla autolla
▪ lennukist lahkudes võtke kaasa isiklikud asjad lentokoneesta poistuessanne ottakaa henkilökohtaiset tavaranne mukaanne
■ teatavat isikut teenindav
tiettyä henkilöä palveleva
henkilö|kohtainen
▪ puudega inimest toetab vajadusel isiklik abistaja vammaista auttaa tarvittaessa henkilökohtainen avustaja
2 inimese eraelu, suhteid jms puudutav; erahuvidega seotud
ihmisen yksityiselämää, suhteita tms. koskeva; omiin intresseihin liittyvä
henkilö|kohtainen, yksityinen, oma|kohtainen, oma
▪ mängus on isiklikud huvid omat edut ovat pelissä
▪ ta hakkas igaühes oma isiklikku vaenlast nägema hän alkoi nähdä jokaisessa henkilökohtaisen vihollisensa
▪ töönarkomaani isiklik elu jäi elamata työnarkomaanilta jäi yksityiselämä elämättä
■ teatud isikule omane
tietylle henkilölle ominainen
henkilö|kohtainen, yksilö|kohtainen, yksilöllinen
▪ isiklike ambitsioonide rahuldamine yksilöllisten kunnianhimojen tyydyttäminen
▪ kolumnist avaldas artiklis isiklikku arvamust kolumnisti ilmaisi artikkelissa henkilökohtaisen mielipiteensä
■ kellegi suhtes terav, ründav
kärkevä, hyökkäävä jotakuta kohtaan
–
▪ vaidluse käigus muutus ta tihtipeale isiklikuks väittelyn kuluessa hän meni useamman kerran henkilökohtaisuuksiin
3 teatud isiku enda poolt tehtud, kellestki endast lähtuv
tietyn henkilön itsensä tekemä, hänestä itsestään johtuva
henkilö|kohtainen, oma|kohtainen, oma
▪ sportlase isiklik tippmark urheilijan henkilökohtainen ennätys
▪ kõige paremini pidi mõjuma isiklik eeskuju omakohtainen esikuva olisi kuulemma tehonnut parhaiten
▪ tegin seda isiklikul vastutusel tein sen omalla vastuullani
Seotud sõnad
isiklikkus ‹s›
henkilö|kohtaisuus, oma|kohtaisuus
yksilöllisyys, persoonallisuus
jõle ‹adj›, jõletu ‹adj›
1 kole, hirmu tekitav ja kohkuma panev; alatu või nurjatu
kauhea, hirveä, kamala
▪ see oli väga jõle vaatepilt se oli todella kauhea näky
▪ jõle kuritegu hirveä rikos
■ kõnek vastik, jälk või ebameeldiv
vastenmielinen, epämiellyttävä
kauhea, hirveä, kamala
▪ hakkliha praadides tekib jõle hais jauhelihan paistamisesta tulee kamala haju
2 kõnek eriti suur, koletu, tohutu
valtava, tavaton
kauhea, hirveä, kamala
▪ siin tegin ma ühe jõleda vea tässä tein yhden kamalan virheen
3 ‹adv› kõnek väga, eriti, hiiglama
todella, erittäin, valtavan
kauhean, hirveän, kamalan
▪ ma olen päev otsa tööd rüganud ja jõle väsinud olen raatanut koko päivän ja olen hirveän väsynyt
kahe|kümnene
M
(vanuse kohta:) 20-aastane
(iästä)
kahden|kymmenen, kaksi|kymppinen ark.
▪ noor daam võis ehk kahekümnene olla nuori nainen saattoi olla ehkä kahdenkymmenen
■ 20 ühikust või üksusest koosnev
kahdestakymmenestä yksiköstä koostuva
–
■ 20 ühiku väärtusega rahatäht või münt (nt 20-eurone, 20-sendine)
(rahasta)
kaksi|kymppinen ark.
▪ tegin rahakoti lahti ja seal oli üks kahekümnene avasin lompakon, ja siellä oli kaksikymppinen
kark
M
‹s›
1 jalavigastus(t)ega või ühe jalaga inimese tugikepp, millele ta toetub kaenla ja käega
kainalo|sauva, sauva
▪ karkude toel väga käbedalt liikuda ei saa kainalosauvojen avulla ei voi liikkua kovin vikkelästi
■ kõnek (jalgade kohta)
jaloista
–
▪ isegi mina sain täna hommikul ilma suurema kobinata kargu alla jopa minä pääsin tänä aamuna jalkeille ilman suurempia mutinoita
2 kõnek kõmp
puu|jalat mon. yleisk.
▪ Lutsu tänava muuseumimaja sisehoovis ootavad lapsi kargud ja kepphobused Lutsu-kadun museorakennuksen sisäpihalla lapsia odottavat puujalat ja keppihevoset
3 põikpulk labida- ja hargivarre otsas või vikatilöe küljes
poikkipuu lapion varren päässä tai viikatteen varressa
kahva, käden|sija
▪ ma tegin ise lumelabida, millel koos labida, varre ja karguga pikkust 170 cm tein itse lumilapion, jolla on lapa, varsi ja kahva yhteen laskettuna pituutta 170 cm
keeleline
M
‹adj›
sõnalise väljendusega, kõneldava või kirjutatud keelega seotud
kielellinen, kielen-
▪ keeleline omapära kielellinen erityislaatu
▪ tegin vaid keelelist korrektuuri tein vain kielentarkistusta
▪ mittekeeleline non-verbaalinen
kinni jätma
1 lehma tiinusajal lüpsmist lõpetama
ehdyttää
▪ ühe lehma müüs, teise jättis kinni yhden lehmän myi, toisen ehdytti
2 van õpilast karistuseks või järeleõppimiseks pärast tunde kooli jätma
antaa jälki-istuntoa yleisk., jättää jälki-istuntoon yleisk.
jättää laiskalle koul. {tehtävien tekemisestä tuntien jälkeen}, jättää laiskaan koul. {tehtävien tekemisestä tuntien jälkeen}
3 suletud olekusse jätma
jättää kiinni
▪ tegin tule pliidi alla, aga jätsin siibri kinni tein tulen uuniin, mutta jätin pellin kiinni
▪ olin akna öösel kinni jätnud olin yöllä jättänyt ikkunan kiinni
klassi|õhtu
M
õhtune klassipidu
luokka|juhlat mon.
▪ põhikooli algul tegin ühel klassiõhtul isegi oma mustkunstisõu peruskoulun alussa esitin eräissä luokkajuhlissa jopa oman taikatemppushow'n
kohuse|tunne
M
oma kohustuste tunnetamine, moraalne vajadus neid täita
velvollisuuden|tunto, velvollisuuden|tunne
▪ meeskonnasport õpetab kohusetunnet ja enesedistsipliini joukkueurheilu opettaa velvollisuudentuntoa ja itsekuria
▪ tegin kohusetundest töö lõpuni tein työn valmiiksi velvollisuudentunteesta
kohutav
M
‹adj›
suurt hirmu, kartust, õudu tekitav
suurta pelkoa tai kauhua herättävä
hirvittävä, järkyttävä, hirveä, karmea, kauhea
▪ juhtus kohutav õnnetus tapahtui järkyttävä onnettomuus
▪ mul on kohutav mõelda kõige selle peale, mida ma tegin minusta on hirvittävää ajatella kaikkea sitä, mitä tein
■ väga ebameeldiv, tugevat vastumeelsust äratav
erittäin epämiellyttävä, vastenmielinen
hirveä, kamala, kauhea, kammottava
▪ kümne meetri raadiuses levis kohutav hais kymmenen metrin säteelle levisi hirveä haju
▪ maailm on kohutavat müra täis maailma on kamalaa melua täynnä
■ väljendab millegi intensiivsust, suurt määra või ulatust
ilmaisemassa jonkin intensiivisyyttä, runsautta tai suuruutta
hirveä vars. ark., kauhea vars. ark., kamala vars. ark., hirmuinen vars. ark.
▪ kohutava kiirusega lähenev auto hirveällä vauhdilla lähestyvä auto
▪ Arvi oli haiglasse läinud kohutavates valudes Arvi oli mennyt sairaalaan kauheissa kivuissa
Seotud sõnad
kohutavalt ‹adv›
hirveästi, järkyttävästi, kauheasti, kamalasti
kohutavus ‹s›
hirveys, järkyttävyys, kauheus, kamaluus
kooli|tükk
M
‹hrl mitm› koolist koduülesandeks antu
läksy yleisk.
▪ olin oma toas ja tegin koolitükke olin huoneessani ja tein läksyjä
kotike ‹s›
väike kott
pussukka
▪ laada tarbeks tegin nahast kotikesi kaelas kandmiseks tein markkinoita varten kaulassa kannettavia nahkapussukoita
krunn
M
‹s›
pealaele või kuklasse kokkukeeratud juuksed või juuksepalmik
nuttura, sykerö
▪ tegin krunni pähe ja läksin tööle panin hiukset nutturalle ja lähdin töihin
kukerpall
M
‹s›
keha ring üle pea ette või taha, veeredes kumeral seljal
kuperkeikka
▪ lasin suurest rõõmust kukerpalli ja tegin paar saltot tein suuresta riemusta kuperkeikan ja heitin pari volttia
laine
M
‹s›
1 veekogu pinnal vallina leviv kõrgema vee riba; lainetus
aalto, laine
▪ lained rullusid üksteise järel liivale aallot vierivät hiekalle yksi toisensa jälkeen
▪ laine on täna kõrgem kui eile aallot ovat tänään korkeampia kuin eilen
▪ oodata on tugevat tuult ja kahemeetrist lainet odotettavissa navakkaa tuulta ja kaksimetrisiä aaltoja
▪ merelaine meren aalto
■ miski kujult veelainet meenutav
laine
▪ tegin juustesse lained tein tukkaan laineita
■ laines lainelises seisundis
aaltoileva ‹adj.›
▪ pehmelt laines juuksed pehmeästi aaltoilevat hiukset
■ lainesse lainelises seisundis
aaltoilevasta tilasta
–
▪ kui niiskus parketti imbub, läheb põrand lainesse jos kosteus imeytyy parkettiin, lattia taipuu laineille / jos kosteus imeytyy parkettiin, lattia alkaa aaltoilla
2 perioodide kaupa ilmumine, äkiline ja mööduv levimine
aalto kuv.
▪ ees ootab suurem koondamiste laine odotettavissa on suurempi irtisanomisaalto
▪ Põhja-Ameerika asustati mitme lainena Pohjois-Amerikka asutettiin useassa aallossa
▪ kuum laine lahvatas läbi keha kuuma aalto hulmahti kehon läpi
▪ Prantsuse filmikunsti uus laine (1950.-1960. aastatel levinud uue voolu või selle esindajate kohta) ranskalaisen elokuvan uusi aalto
3 füüs võnkumise levimine ruumis
aalto
▪ heli levib lainetena ääni leviää aaltoina
▪ elektromagnetilised lained sähkömagneettiset aallot
■ kõnek (raadiolaine lainepikkuse kohta)
taajuus yleisk., aalto yleisk.
▪ Mis lainelt sa Vene raadiojaamu kuulad? Miltä taajuudelta kuuntelet Venäjän radioasemia?
luure
M
‹s›
luuramine, informatsiooni hankimine
väijyminen, urkkiminen tms., tiedon hankinta
–
▪ tegin varakult luuret, kus sel aastal metsmaasikaid korjata urkin hyvissä ajoin, mistä tänä vuonna kannattaa poimia metsämansikoita
■ salajase või raskesti kättesaadava teabe hankimine nt välisriigi olukorra või sõja ajal vastase väeosade paiknemise vms kohta
tiedustelu, vakoilu
▪ elektrooniline luure sähköinen tiedustelu
▪ pataljoni komandör saatis luurajad vastase tagalasse luurele pataljoonan komentaja lähetti tiedustelijat vihollisen selustaan tiedustelemaan
■ sellise luuramisega tegelev organisatsioon, ametkond; vastavate asutuste võrk
tiedusteluorganisaatiosta tai -palvelusta; sellaisten verkostosta
tiedustelu
▪ Briti luure agent Britannian tiedustelun agentti
lõppu peale tegema
midagi likvideerima, ära lõpetama või viimseni ära kasutama
lakkauttaa, lopettaa tai käyttää loppuun asti jotakin
–
▪ ministeerium tahab praamiärile lõpu peale teha ministeriö haluaa lakkauttaa lauttayrityksen
▪ tegin ühepajatoidule lõpu peale söin pataruoan loppuun
■ kedagi surmama
tappaa joku
–
▪ koer pidi äärepealt kassile lõpu peale tegema koira oli melkein tappaa kissan
lähem
M
komp ‹adj›
1 ‹adj› lühema vahemaa taga asuv; lühema ajavahemiku järel olev
lähempi
▪ lähemad naabertalud jäävad kilomeetri kaugusele lähimmät naapuritilat ovat kilometrin päässä
▪ lähemal ajal (varsti) lähiaikoina / ennen pitkää
■ ‹adj› üksikasjalikum, põhjalikum
yksityiskohtaisempi, seikkaperäisempi
lähempi
▪ Viinis tegin lähemat tutvust Egon Schiele joonistustega Wienissä tutustuin lähemmin Egon Schielen piirroksiin
2 ‹adj› (lähedase inimese kohta, kellega ollakse suguluses või kellega on tihedad või soojad suhted)
läheinen
▪ õhtusöögile on kutsutud ainult lähemad sõbrad illalliselle on kutsuttu vain läheiset ystävät
Seotud sõnad
lähemalt ‹adv›
lähemmin, lähempää
mask
M
‹s›
1 maskeeriv näokate; seda kandev inimene (nt maskiballil)
kasvoille asetettava tai maalattava kasvonpiirteitä muuttava tai kätkevä peite; naamioitunut ihminen (esim. naamiaisissa)
naamio, maski, naamari
▪ rituaalsed maskid rituaalinaamiot
▪ maskides röövlid jäid turvakaamera vaatevälja naamioituneet ryöstäjät jäivät turvakameran näkymään
▪ laps pani maski pähe lapsi pani naamarin päähän
■ teeseldud ilme või olek
teeskennelty ilme tai olemus
naamio kuv.
▪ manan näole enesekindluse külma maski otan kasvoilleni itsevarmuuden kylmän naamion
▪ sa ei pea end armastuse maski taha varjama sinun ei pidä kätkeytyä rakkauden naamion taakse
2 pisikute või saastuse eest kaitsev nina- ja suukate
hengitys|suojain, suoja|maski, kasvo|suojus, naamari
▪ aasia suurlinnades on maskiga inimesed tavaline nähtus aasialaisissa suurkaupungeissa näkee usein ihmisiä, joilla on hengityssuojain
▪ kirurg pani maski ette kirurgi pani naamarin kasvoilleen
■ kiivrina pähe pandav näokaitse (nt vehklejal)
kypäränä päähän pantava suojus (esim. miekkailijalla)
maski, kasvo|suojus
■ narkoosimask
anestesia|maski, narkoosi|maski, nukutus|maski
3 iluraviks nahale või juustele lühikeseks ajaks määritav ainekiht
naamio kosmet.
▪ tegin näole niisutava maski tein kosteuttavan kasvonaamion
omast meelest
enda arvates, enda arust
[jonkun] mielestä
▪ omast meelest tegin nalja mielestäni pilailin
pai
M
1 ‹s› hellitav silitus
silitys, paijaus
▪ tegin lapsele pai silitin lasta
2 ‹adj› hea, armas, sõnakuulelik (eriti laste kohta või laste keeles)
kiltti
▪ paljud väänikud on vanemate meelest paid poisid ja õpetajad lihtsalt kiusavad neid monet pojanvintiöt ovat vanhempiensa mielestä kilttejä poikia ja opettajat vain kiusaavat heitä
▪ tüdruk tegi pai näo pähe tyttö otti kiltin ilmeen
■ (pöördumisel, hrl soovi või palve esitamisel)
(tav. esitettäessä pyyntöä)
kiltti
▪ Pai Merilin, ole ainult nõus! Kiltti Merilin, suostuisit nyt!
▪ ole nii pai ja saada mulle oma telefoninumber ole niin kiltti ja lähetä minulle puhelinnumerosi
poldud
ei oldud
ei oltu
ei ollut {liittomuodon osana}
▪ ükskõik mida ma tegin, kunagi poldud rahul samantekevää mitä tein, koskaan ei oltu tyytyväisiä
▪ autori käest poldud luba küsitud tekijältä ei ollut kysytty lupaa
produkt
M
‹s›
toode või (looduslik) saadus; tootmise vm tegevuse tulemus
tuote
▪ alkohol on looduslik produkt alkoholi on luonnontuote
▪ kunstiteos on loometegevuse produkt taideteos on luovan toiminnan tuote
■ ‹hrl mitm› (poes müüdav) toiduaine
ruoka|tavara tav. mon.
▪ ma rivistasin eile pärast poeskäiku produktid aknalauale ja tegin neist pilti panin eilen kaupassakäynnin jälkeen ruokatavarat ikkunalaudalle ja otin niistä kuvan
▪ piimaproduktid maitotuotteet
■ millegi tekitatud, põhjustatud asjaolu või nähtus
tuote
▪ oleme ühiskonna produktid olemme yhteiskunnan tuotteita
päring
M
‹s›
info leidmise korraldus infosüsteemis; järelepärimine
haku tietotekn.
tiedustelu
▪ andmebaasi päringute arv tietokantaan tehtyjen hakujen määrä
▪ tegin ettevõtte kohta päringu krediidiinfosse tein yrityksestä tiedustelun luottotietorekisteriin
püüdlus
M
‹s›
püüd või katse midagi saavutada
pyrkimys, yritys, pyrintö usein mon., pyyde tav. mon.
▪ inimese põhiline püüdlus on ellu jääda ihmisen perimmäinen pyrkimys on jäädä eloon
▪ tegin omalt poolt kõik, et tõde jalule seada, aga kahjuks mu püüdlused luhtusid tein kaikkeni, jotta totuus voittaisi, mutta valitettavasti yritykseni kariutuivat
referaat
M
‹s›
kirjalik ülevaade mingist teemast mingite allikate põhjal
referaatti, tiivistelmä
▪ keskkoolis tegin referaadi Artur Alliksaarest kirjoitin lukiossa referaatin Artur Alliksaaresta
sellal kui
1 ‹ajasidesõna› alustab kõrvallauset, mille tegevus või olukord on pealause omaga samaaegne
sillä aikaa kun, sillä välin kun, silloin kun
▪ sellal kui ma süüa tegin, kattis Else lauda sillä välin kun minä tein ruokaa, Else kattoi pöydän
2 ‹vastandav sidesõna› alustab vastanduse varjundiga kõrvallauset
kun taas, kun sen sijaan
sisse|kanne
M
millegi üleskirjutus või registreeriv märge (nt toimikus, registris)
kirjaus, kirjaaminen, merkintä
▪ kinnistusraamatu sissekanne kirjaaminen lainhuutorekisteriin
▪ viimase sissekande tegin kaks kuud tagasi edellisen merkinnän tein kaksi kuukautta sitten
sisse saama
1 kuhugi õppima pääsema
(opiskelemaan pääsemisestä)
päästä sisään, valiutua
▪ tegin katsed ära, aga sisse ei saanud kävin kokeissa, mutta en päässyt sisään
2 kuhugi ruumi, territooriumile vms sisse pääsema
päästä sisään
▪ ruumides on olemas valve, sisse saavad ainult grupi liikmed tilat ovat vartioituja, ja sisään pääsevät vain ryhmän jäsenet
3 [millega] hrl spordis kaotama
hävitä [jollakin]
▪ saime kümne punktsiga sisse hävisimme kymmenellä pisteellä
▪ Aafrika uisutaja sai ringiga sisse afrikkalainen luistelija hävisi kierroksella
Seotud sõnad
sissesaamine ‹s›
sisään|pääseminen, sisään|pääsy
sujuv
M
‹adj›
ühtlaselt, äkiliste muutusteta, jõnksudeta kulgev, mitte järsk
sujuva, sulava, joustava, juoheva, kepeä
▪ sujuv üleminek ühest olekust teise sujuva siirtyminen olomuodosta toiseen
▪ tegin käega läbi õhu sujuva kaare piirsin kädellä ilmaan sulavan kaaren
▪ mees eemaldus sujuval sammul mies loittoni kepein askelin
■ probleemideta, tõrgeteta toimuv, ladusalt, hästi edenev
sujuva, sulava, joustava, juoheva, kepeä
▪ sujuvalt liikuv inimvoog sujuvasti kulkeva ihmisvirta
▪ maanteede pindamine segab sujuvat liiklust maanteiden päällystäminen häiritsee liikenteen sujuvuutta
Seotud sõnad
sujuvalt ‹adv›
sujuvasti, sulavasti, joustavasti, juohevasti, kepeästi
sujuvus ‹s›
sujuvuus, sulavuus, joustavuus, juohevuus, kepeys
süda
M
‹s›
1 lihaseline elund, mille kokkutõmbed panevad vere soontes liikuma
(elimestä)
sydän anat., pumppu ark.
■ rindkere piirkond, kus see elund asub
(alueesta, jossa elin sijaitsee)
sydän, sydän|ala {varsinkin tunteiden, mielenliikkeiden ilmentymispaikkana}, rinta, sydämen|seutu, sydämen seutu
▪ mees haaras südamest ja kukkus mies tarttui rintaansa ja kaatui
■ looma, linnu vastav elund toiduna
(ruoaksi käytettävästä sisäelimestä)
sydän
▪ hautatud süda tomatikastmes haudutettua sydäntä tomaattikastikkeessa
■ seda elundit meenutav ese, kujutis vm
(kuvasta, esineestä tms.)
sydän
▪ martsipanist süda marsipaanisydän
▪ puu tüvesse oli lõigatud noolega läbitud süda puun runkoon oli viilletty nuolen lävistämä sydän
2 (iseloomuomaduse või tunnete, hingeelu kohta)
(luonteenpiirteisiin tai tunteisiin liittyen)
sydän kuv., mieli
▪ mehel olevat hell süda miehellä on kuulemma hellä sydän / mies on kuulemma helläsydäminen
▪ soe vastuvõtt liigutas minu kalki südant lämmin vastaanotto liikutti paatunutta sydäntäni
▪ tegin seda raske südamega tein sen raskain sydämin / tein sen raskain mielin
■ ‹hrl väljendites› (armastustunnetega seoses)
(rakkauden tunteisiin liittyen)
sydän kuv.
▪ president on vallutanud kogu rahva südame presidentti on valloittanut koko kansan sydämen
▪ tema südames ei ole kohta teiste naiste jaoks toisille naisille ei ole sijaa hänen sydämessään
■ ‹hrl sisekohakäänetes› (ühenduses inimese kõige sügavamate tunnete, mõtetega:) sisim, hing
(syvimpiin tunteisiin liittyen)
sisin, sydän kuv.
▪ mul on südames väga suur mure minulla on sisimmässäni hyvin suuri murhe
▪ mina ei võta selliseid asju südamesse en ota sellaisia asioita itseeni
▪ ema süda aimas halba äiti aavisti pahaa sisimmässään
■ südamest (üli)väga, kogu hingest
sydäme(nsä pohjasta, koko sydämestä
▪ Eva naeris südamest ja elas südamest kaasa Eva nauroi sydämensä pohjasta ja eläytyi koko sydämestään
■ ‹hrl väljendites› (iiveldustunde kohta)
pahoinvoinnista
–
▪ rasvane toit ajas südame pahaks rasvainen ruoka etoi
▪ ei saa midagi süüa, süda läigib sees en voi syödä mitään, minua kuvottaa
▪ mul on süda paha voin pahoin
▪ lapsel läheb bussis tihti süda pahaks lapsi alkaa usein voida pahoin bussissa
3 millegi keskus, keskosa
(jonkin keskiosasta)
keskus, sydän kuv., ydin, sydän|osa
▪ Kaarli kirik paikneb pealinna südames Kaarlenkirkko sijaitsee pääkaupungin sydämessä
▪ näib, et linna ärielu süda liigub Raekoja platsilt väljapoole näyttää siltä, että kaupungin liike-elämän keskus siirtyy poispäin Raatihuoneentorilta
▪ protsessor on arvuti süda prosessori on tietokoneen sydän
■ ajalõigu keskpaik, selle haripunkt
(aikavälin keski- tai taitekohdasta)
keski-, sydän-
▪ mõnedel lindudel on talve südames juba pojad pesas joillakin linnuilla on sydäntalvella jo poikaset pesässä
▪ päevasüda keskipäivä
4 (asjaolu, tegevuse vm kohta:) midagi keskset, tähtsat või liikumapanevat
(tilanteesta tai toiminnasta: jokin keskeinen, tärkeä tai liikkeellepaneva)
ydin, sydän kuv., sielu
▪ aktiivsed liikmed on klubi süda aktiiviset jäsenet ovat kerhon sydän
▪ Ruhri tööstuspiirkond on Saksamaa rasketööstuse süda Ruhrin alue on Saksan raskaan teollisuuden ydinaluetta
▪ orkaani süda ähvardas üle liikuda ka New Yorgi linnast hirmumyrskyn keskus uhkasi liikkua myös New Yorkin kaupungin ylitse
■ millegi sügav sisemus, tuum
(jonkin syvistä sisäosista)
ydin, sisus, keskus, sydän kuv.
▪ vulkaani süda tulivuoren sisus
südamesse võtma
millessegi väga (või liigagi) tõsiselt suhtuma, midagi raskelt üle elama
suhtautua johonkin hyvin tai liian vakavasti, kokea jotakin raskaasti
ottaa itsee(nsä {pahastua, loukkaantua jostakin}
▪ ma ei võta kaotust südamesse, ega siis alati võita saa en ota häviötä itseeni, eihän aina voi voittaa
▪ Ära võta südamesse, tegin ainult nalja! Älä ota itseesi, pilailin vain!
südant kõvaks tegema
end mingist tundest (hrl kahju- või kaastundest) jagu saama sundima; kalgiks, tundetuks muutuma või muutma
saada itsensä olemaan välittämättä jostakin tunteesta; muuttua kylmäksi ja tunteettomaksi
kovettaa sydäme(nsä kuv., paaduttaa sydäme(nsä heng.
muuttaa kylmäksi ja tunteettomaksi
–
▪ tegin südame kõvaks ja teatasin, et hakkan nüüd koju minema kovetin sydämeni ja ilmoitin lähteväni nyt kotiin
taas|avama
M
(millegi kohta, mis on olnud vahepeal suletud, kasutuselt kõrvaldatud, eemaldatud vms:) uuesti, jälle avama
avata uudelleen
▪ tegin ostud taasavatud poes tein ostoksia uudelleen avatussa kaupassa
Seotud sõnad
taas|avamine ‹s›
uudelleen avaaminen
tahe2 ‹adj›
1 kuivaks tõmbunud, mitte märg või vesine
kuivahko, kuiva, kuivakas, kuivakka
▪ ootame homseni, siis on teed tahedamad odotamme huomiseen, silloin tiet ovat vähän kuivempia
▪ pesu on üsna tahedaks tõmmanud pyykki on jokseenkin kuivahtanut
2 (toidu kohta:) toekas, tahke, mitte vesine; soolane, mitte magus
(ruoasta)
tukeva, vahva, tuhti, kiinteä
suolainen {makean vastakohtana}
▪ tegin taheda hommikusöögi: mulle maitseb sink ja rulaad tein tukevan aamiaisen, pidän kinkusta ja ruladista
▪ heeringas on tahe suutäis silli on suolainen suupala
3 enesetundelt hea, kindel
(olosta:) vankka
turvallinen, varma
▪ pärast klõmakat oli hulga tahedam olemine ryypyn jälkeen oli paljon tukevampi olo
▪ tule kaasa, koos on tahedam minna tule mukaan, yhdessä on turvallisempaa mennä
4 (inimese olemise, ütlemise, tehtuga ühenduses:) tuumakas, mõjus; mõnus
vaikuttava, runsas|sisältöinen
mukava, miellyttävä
▪ raamat osutus olema tahe ajalooline ülevaade kirja osoittautui vankaksi historialliseksi katsaukseksi
▪ vanamees oli taheda ütlemisega äijä oli kova puhumaan
talu|töö
M
‹hrl mitm› talupidamiseks vajalik töö
maa|työ, maatalous|työ
▪ eelmisel suvel tegin talutööd: istutamine, kõplamine, heinategu viime kesäna tein maataloustöitä: istutusta, kuokintaa, heinätöitä
tee1 ‹s›
1 käimiseks ja sõitmiseks kasutatav pinnaseriba
tie
▪ asfalttee asfalttitie; pikitie leik.
▪ kruusatee soratie
▪ teed on libedad tiet ovat liukkaita
■ (tänavanime osana)
kadunnimen osana
tie
▪ Mustamäe tee Mustamäen tie
■ (raudtee kohta)
raide
▪ rong seisab teisel teel juna seisoo toisella raiteella
■ (liikumissuuna kohta)
reitti, tie, matka
▪ tuli teed küsida piti kysyä tietä
▪ meil on vist üks tee meillä taitaa olla sama matka
■ (teekonna, kuhugi liikumise kohta)
taival, taipale
▪ asusime teele lähdimme matkaan
▪ ees ootab ränkraske tee edessä on rankka taival
■ (liikumist võimaldava ruumi, läbi-, väljapääsu kohta)
tie
▪ Andke teed! Tehkää tietä!
▪ tegin endale küünarnukkidega teed raivasin itselleni tietä kyynärpäillä tönimällä
▪ Tee vabaks! Tie vapaaksi!
2 kasutatakse kellegi või millegi kujunemise jne märkimisel
ura
▪ töömehetee työura
▪ poeg jätkab isa teed poika jatkaa isänsä uralla
▪ noortele on kõik teed valla nuorille ovat kaikki tiet auki
3 abinõu, vahend, meetod; moodus, viis, võimalus
keino, tapa, tie
▪ sõnavara rikastamise teed sanaston rikastuttamisen tiet
■ teel [mille, mingil] millegi vahendusel, mingil kombel
-teitse, -tse, lailla
▪ saime infot telefoni teel otse sündmuskohalt saimme puhelimitse tietoja suoraan taphtumapaikalta
▪ sugulisel teel levivad haigused sukupuoliteitse leviävät taudit
▪ sel teel küll rikkaks ei saa sillä lailla ei kyllä rikastu
tegema
M
1 midagi valmistama, tekitama, looma
tehdä, valmistaa, laatia, laittaa {ruokaa}
▪ sünnipäevaks teeme tordi syntymäpäiväksi teemme kakun
▪ Kas sul on testament tehtud? Oletko tehnyt testamentin?
▪ poiss tegi endale tuulelohe poika rakensi itselleen leijan
▪ tee käsikirjast koopia ota käsikirjoituksesta kopio
■ sigitama
siittää
tehdä ark., laittaa ark.
▪ poiss tegi tüdrukule tite poika teki tytölle lapsen
■ midagi korraldama, organiseerima
järjestää, organisoida jotakin –
▪ varsti teeme päris oma meeskonna pian perustamme oman joukkueen
▪ sügisel teeme vägeva peo syksyllä pidämme hyvät juhlat
2 (mingil viisil) tegutsema, toimima, käituma; ette võtma, korda saatma
toimia, käyttäytyä (jollakin tavalla)
tehdä
▪ tegi nagu mina: jättis sõitmata teki kuten minä: ei lähtenyt
▪ lastel pole linnas suvel midagi teha lapsilla ei ole kesällä kaupungissa mitään tekemistä
▪ Mis see lonks viina mehele teeb! Mitä yksi kulaus viinaa miehelle muka tekee?
▪ Tee ruttu! Tee nopeasti!
■ umbes tähenduses: mis seisus on?
merkitsemässä jonkin tilannetta
–
▪ Mis su tervis teeb? Millainen terveytesi on?
▪ vaja vaadata, mis ilm teeb pitää katsoa, miltä sää alkaa näyttää
■ ‹hrl käskivas kõneviisis› väljendab kiirele tegutsemisele õhutamist (hrl ähvardamisi) või kiiret tegutsemist
‹tav. imperatiivissa› ilmaisemassa nopeaan toimimiseen yllyttämistä (tav. uhaten) tai nopeaa tekemistä
–
▪ Tee, et kaod! Häivy silmistäni!
▪ tegi, et minema sai hän otti jalat alleen / hän häipyi ja äkkiä
■ esineb ütlustes, mis väljendavad võimatust midagi ette võtta või asjade käiku kuidagi mõjutada
ilmaisemassa, että jotakin on mahdotonta tehdä tai tilanteeseen on mahdotonta vaikuttaa
tehdä
▪ mis tehtud, see tehtud tehty, mikä tehty; tehtyä ei saa tekemättömäksi
▪ see pole meie teha emme voi tehdä sille mitään
▪ Mis teha! Minkä sille mahtaa!
▪ tee mis tahad, uks lahti ei lähe ovi ei aukea millään
3 ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (helide kuuldavale laskmise, suulise või kirjaliku kõneteo kohta)
äänten päästämisestä, puheaktista tai narratiivisesta aktista
tehdä
▪ tegin omad järeldused tein omat johtopäätökseni
▪ otsus tuleb täna ära teha päätös pitää tehdä tänään
▪ kokkulepe on tehtud sopimus on tehty
▪ ärge tehke lärmi älkää metelöikö
▪ keegi teeb pööningul kolinat joku kolistelee ullakolla
▪ tuli vastu ja tegi tere tuli vastaan ja tervehti
▪ rahast juttu ei tehtud rahasta ei puhuttu / rahaa ei mainittu
▪ tüdrukule tehti paremalt ja vasakult komplimente tytölle lausuttiin kohteliaisuuksia joka puolelta
▪ kohtunik tegi maadlejale hoiatuse tuomari antoi painijalle varoituksen
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (kehaliigutuste sooritamise, ühest paigast teise liikumise kohta)
kehon liikkeistä, paikasta toiseen liikkumisesta
tehdä
▪ sõdurid pandi kükke tegema sotilaat pantiin tekemään kyykkyjä
▪ tegin sügava kummarduse kumarsin syvään
▪ tee lapsele pai silitä lasta
▪ hobune tegi kiiret sõitu hevonen ravasi nopeasti
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (töötegemise, mingil alal tegutsemise, asjatoimetuste, millegi saavutamise kohta)
työn tekemisestä, jollakin alalla toimimisesta, asioiden hoitamisesta, jonkin saavuttamisesta
tehdä
▪ ta teeb tööd hän tekee työtä
▪ poeg teeb linnas poliitikat poika tekee kaupungissa politiikkaa
▪ teen oma ostud kaubamajas teen ostokseni tavaratalossa
▪ tegi hooaja tippmargi teki kauden ennätyksen
▪ poisid teevad sporti pojat urheilevat / pojat harrastavat urheilua
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (suitsetamise, alkohoolsete jookide joomise kohta)
tupakoinnista, alkoholin käytöstä
ottaa (erik.) {alkoholin nauttimisesta}
▪ mehed tegid suitsu miehet polttivat tupakkaa / miehet tupakoivat
▪ tegime baaris mõne pitsi otimme baarissa muutaman ryypyn
▪ uue auto liigud on veel tegemata uuden auton harjakaiset ovat vielä juomatta
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (mitmesuguste tunnete, aistingute, seisundite esilekutsumisega seoses)
aiheuttaa
▪ poeg tegi vanematele ainult häbi poika aiheutti vanhemmilleen vain häpeää
▪ Ära tee paanikat! Älä aiheuta paniikkia!
▪ Kuidas sulle küll rõõmu teha? Miten sinua oikein voisi ilahduttaa?
▪ selg teeb valu selkään sattuu / selkä on kipeä / selkään tekee kipeää
▪ lollus tegi viha tyhmyys suututti
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (tempude, krutskite jms sooritamise kohta)
(kepposten, kolttosten tms. tekemisestä)
tehdä
▪ Ärge tehke koerust! Älkää tehkö koiruuksia!
▪ koer on pahandust teinud koira on tehnyt pahojaan
▪ tegime koos igasugu tükke teimme yhdessä kaikenlaisia kolttosia
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (tegelikkuses muutumatuna püsiva olukorra, seisu kohta)
(todellisuudessa muuttumattomasta tilanteesta)
tehdä
▪ tee teeb siin käänaku tie tekee tässä mutkan
▪ Palju sada dollarit eurodes teeb? Paljonko sata dollaria on euroissa?; Paljonko sata dollaria tekee euroissa? ark.
4 asendab lauses eespool esinevat täistähenduslikku verbi
korvaamassa lauseessa aiemmin esiintyvää verbiä
tehdä
▪ ta oskab tantsida ja teeb seda meeleldi hän osaa tanssia ja tekee sitä mielellään
▪ tüdruk pistis jooksma ja õde tegi niisamuti tyttö pisti juoksuksi ja sisko teki samoin
5 kedagi või midagi kellekski või millekski (teiseks) muutma, mingisse (teistsugusesse) olukorda viima või teistsugusena näitama
muuttaa joku tai jokin joksikuksi tai joksikin (toiseksi), viedä johonkin (toiseen) tilaan tai näyttää toisenlaisena
tehdä
▪ küll meri poisist mehe teeb meri tekee kyllä pojasta miehen
▪ uudis tegi meele kurvaks uutinen teki mielen surulliseksi
▪ ta suudab oma puudustest voorused teha hän pystyy tekemään puutteistaan hyveitä
▪ kange jook tegi kohe purju väkevä juoma humallutti heti
■ (ametipostile panemisega ühenduses)
(virkaan tms. nimittämisestä)
tehdä
▪ temast tehti vallavanem hänestä tehtiin kunnanjohtaja
■ (teesklemise kohta)
teeskentelystä
–
▪ tegi, nagu ei tunnekski mind oli kuin ei tuntisikaan minua / ei ollut tuntevinaankaan minua
▪ ära unusta võimalikult tõsist nägu teha muista näyttää mahdollisimman vakavalta
tiir1
M
‹s›
ringjoone vm suletud kõverjoone kujuline liikumine, mis algab ja lõpeb samas punktis
kierros, lenkki, rundi slg.
▪ lennuk tegi saare kohal tiire lentokone kierteli saaren yllä
▪ kajakas kihutab üle pea, teeb väikese tiiru ja ründab uuesti lokki syöksyy pään yli, tekee pienen kierroksen ja hyökkää uudestaan
▪ pakuti võimalust poni seljas Raekoja platsil väike tiir teha tarjottiin mahdollisuutta tehdä ponin selässä pieni kierros Raatihuoneentorilla
■ liikumine mitte otse, vaid kaarega (kellestki või millestki mööda)
kulkeminen muuta kuin suorinta reittiä
–
▪ tulin koju tagasi suure tiiruga tulin takaisin kotiin mutkan kautta
▪ rongkäik kulges ausamba juurest suure tiiruga muuseumiesisele platsile kulkue liikkui patsaan luota laajan kierroksen tehden museon edustalla olevalle aukiolle
▪ autot jälitanud politseinikud ei peatunud kohe auto juures, vaid lähenesid sellele väikese tiiruga autoa seuranneet poliisit eivät pysähtyneet suoraan auton luokse, vaan lähestyivät sitä vähän kauempaa
■ (tantsimise kohta)
tanssimisesta
–
▪ poiss tegi pika õhtu jooksul vaid mõne tiiru poika kävi pyörähtelemässä pitkän illan aikana vain muutaman kerran
■ (pöörlemise kohta ümber telje või keskpunkti)
(akselin tai keskipisteen ympäri kiertämisestä)
kierros
▪ hooratas tegi aeglaselt viimase tiiru vauhtipyörä pyöri hitaasti viimeisen kierroksen
■ (kuskil käimise kohta hrl koos lähtepunkti naasmisega)
jossakin käymisestä tavallisesti lähtöpisteeseen palattaessa
–
▪ tegin tiiru poodides kävin kaupoissa / kiersin kaupoissa
▪ vanaema tegi väikse tiiru väljas isoäiti teki pienen lenkin ulkona / isoäiti kävi kääntymässä ulkona
tuju
M
‹s›
meeleolu; hea meeleolu
tajuntaa hallitseva tunnetila
mieli|ala, tuuli, mieli, mielen|tila, tunnelma
▪ Mul on nii hea tuju! Olen niin hyvällä tuulella!
▪ olime tujust ära olimme huonolla tuulella; olimme surkealla mielellä
▪ ämm on paha tujuga õel pahantuulisena anoppi on ilkeä
▪ kaotus viis tuju nulli häviö latisti tunnelman
■ tahtmine või valmisolek midagi teha; äkiline isemeelne tahtmine
(usein päähänpiston, oikun luonteinen) halu, toive; äkillinen (outo) päähänpisto
mieli|teko
mieli|johde, oikku
▪ südaööl tuli tuju ujuma minna keskiyöllä alkoi tehdä mieli mennä uimaan / keskiyöllä tuli mieliteko mennä uimaan
▪ tegin oma otsuse hetkelise tuju ajel tein päätökseni hetken mielijohteesta
▪ töötuju työvire
■ (heitlike olude vm ettenägematute juhtumuste kohta)
(tavallisuudesta poikkeavasta, kummallisesta ilmiöstä tms.)
oikku kuv.
▪ ilma tujud sään oikut
vaba
M
‹adj›
1 oma tahte järgi toimiv; kitsendamata õigustega; iseseisev, sõltumatu
vapaa, riippumaton, sitoutumaton vars. pol.
▪ vabad inimesed vapaat ihmiset
▪ tegin seda vabal tahtel tein sen vapaasta tahdostani
▪ tööjõu vaba liikumine työvoiman vapaa liikkuvuus
▪ vaba Eesti vapaa Viro
■ kinniseotud või kinnihoitud olekust lahti
vapaa
▪ sain käe vabaks tõmmata sain riuhtaistua käden vapaaksi / onnistuin riuhtaisemaan käden vapaaksi
▪ poeg on pika vangipõlve järel viimaks vaba poika on viimeinkin vapaa pitkän vankeuden jälkeen
■ kohustustega, korraldustega vms sidumata
vapaa, joutilas
▪ vaba mees, teeb mis tahab vapaa mies, tekee, mitä tahtoo
▪ mul pole üldse vaba aega minulla ei ole lainkaan vapaata aikaa / ei minulla ole joutilasta aikaa
■ füüs, keem mitteühinenud; sidumata
vapaa
▪ vaba elektronpaar vapaa elektronipari
▪ vabad radikaalid vapaat radikaalit
2 eeskuju, kombeid vm mitte (täpselt) järgiv
vapaa
▪ vaba tõlge vapaa käännös
▪ vabad elukombed vapaat elämäntavat
3 oma olekus sundimatu
rento, irtonainen, epä|muodollinen
▪ Katsu vabam olla! Yritä rentoutua!
▪ oli hea ja vaba tunne oli hyvä ja rento tunnelma
4 hõivamata, reserveerimata
vapaa
▪ restoranis polnud vabu kohti ravintolassa ei ollut vapaita paikkoja
■ töökohtadest
avoin
▪ vabad töökohad avoimet työpaikat
5 millestki katmata
vapaa, avonainen
▪ jõe keskel on vaba vett joen keskellä on vapaata vettä
▪ õhtukleidi dekoltee jättis õlad ja selja vabaks iltapuvun dekoltee jätti olkapäät ja selän avonaiseksi
6 millestki või kellestki ilmaolev, midagi mitte sisaldav
vapaa, -ton/-tön
▪ pliivaba lyijytön
▪ tulumaksuvaba tuloverovapaa
▪ pole temagi väiklusest vaba hänkään ei ole vapaa pikkumaisuudesta
7 tasuta, prii
vapaa
▪ vaba sissepääs vapaa pääsy

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur