Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 69 artiklit, väljastan 50

aeg
M
‹s›
1 lõputu, piiramatu kestus, lõputult voolavad tunnid, päevad, aastad jne
(tasajatkuiseksi, rajattomaksi käsitettynä)
aika
▪ aeg lendab kiiresti aika rientää nopeasti
▪ aeg ei peatu aika ei pysähdy
▪ aeg möödub aika kuluu
▪ nõnda on see olnud igavesest ajast näin se on ollut kautta aikojen
■ (ajaarvestuse kohta)
(erilaisiin määritysjärjestelmiin liittyvänä)
aika
▪ kell on kohaliku aja järgi kaksteist kello on kaksitoista paikallista aikaa
▪ Kesk-Euroopa aeg Keski-Euroopan aika
▪ ärkasin korra kella kolme ajal heräsin kello kolmen aikaan / heräsin kello kolmen aikoihin / heräsin kello kolmen maissa
2 (umbmääraselt või konkreetselt) piiratud kestus, vältus, ajalõik, -vahemik, -järk
(erilaisiksi jaksoiksi käsitettynä)
aika, aika|jakso
▪ nägin teda mõni aeg tagasi näin hänet jonkin aikaa sitten
▪ käisime üle pika aja teatris kävimme pitkästä aikaa teatterissa
▪ Mis te itsitate kogu aeg? (pidevalt) Mitä te hihittelette koko ajan?
▪ viimasel ajal (lähemas minevikus) viime aikoina
▪ lähemal ajal (lähemas tulevikus) lähiaikoina
▪ ta on nõus appi tulema igal ajal (alati) hän on valmis tulemaan apuun milloin vain
■ oma eripäraga ajajärk (eriti ajaloos, ühiskonna arengus, rahva elus)
(historiallisesta tms. erityisestä jaksosta tai kaudesta)
aika, ajan|jakso, aika|kausi
▪ nõukogude aeg neuvostoaika; neukkuaika ark.
▪ majanduslikult rasked ajad taloudellisesti vaikeat ajat
▪ toomingate õitsemise aeg on käes tuomien kukinta-aika on meneillään
▪ pühade ajal olid poed kinni kaupat olivat kiinni pyhien aikana
■ (ametis olemise perioodi, ajateenistuse, karistusaja jms ajalõigu kohta)
palvelus|aika
rangaistus|aika
▪ altkäemaksuvõtja istus oma aja ära ja sai vanglast välja lahjuksen ottaja kärsi tuomionsa ja pääsi vankilasta
3 kasutada olev, millekski ettenähtud, kuluv jne ajalõik
(johonkin käytettävissä olevasta tai kuluvasta jaksosta)
aika, aika|määrä
▪ aega ei tohi raisata aikaa ei saa hukata / aikaa ei saa tuhlata
▪ ära rabista, aega on küll älä hosu, aikaa on riittävästi
▪ kasuta aega otstarbekalt käytä aikasi hyödyllisesti
▪ ma ei tea, mida oma vaba ajaga peale hakata en tiedä, mitä tekisin vapaa-aikanani
■ (distantsi läbimiseks kuluva, spordimängu pikkuseks määratud vms ajalõigu kohta)
(urheilusuorituksen tms. kestosta)
aika
▪ võitja jooksis päeva parima aja voittaja juoksi päivän parhaan ajan
■ (millekski sobiv, õige, määratud jne) hetk, (aja)moment
sopiva hetki, määrähetki
aika, ajan|kohta
▪ meil on aeg alustada meidän on aika aloittaa
▪ hea, et te õigeks ajaks jõudsite hyvä, kun ehditte ajoissa
4 esineb imestust, üllatust, ehmatust väljendavates hüüatustes
(hämmästystä, yllättymistä tms. merkitsevissä ilmauksissa)
aika
▪ Armas aeg, sellise pakasega ilma mütsita! Hyvänen aika, ilman lakkia tällaisessa pakkasessa!
5 hrl verbi grammatiline kategooria, mis väljendab tegevuse või olukorra suhet mineviku, oleviku või tulevikuga (eesti keeles: olevik, lihtminevik, täisminevik ja enneminevik)
aika|luokka kiel., aika|muoto kiel., tempus kiel.
ahistus
M
‹s›
ahistamine; rusuv, ahistavalt mõjuv tunne, meeleolu, olukord jne
ahdistus, ahdinko, hätä, tuska
▪ ahistust ei tohi ära segada hirmuga ahdistusta ei pidä sekoittaa pelkoon
▪ ta mõtlemine on ahistusest ja meeleheitest väändunud hänen ajattelunsa on ahdistuksen ja epätoivon vääristämää
▪ sünge ruum tekitas ahistust ja hirmu tilan synkkyys aiheutti ahdistusta ja pelkoa
▪ mineviku ahistused ei ununenud menneisyyden piinat eivät unohtuneet
ala|hindama
M
midagi või kedagi tegelikust vähem tähtsaks või heaks pidama, millegi või kellegi täit väärtust mitte mõistma
ali|arvioida, pieneksyä, väheksyä, vähätellä
▪ vastast ei tohi kunagi alahinnata vastustajaa ei saisi koskaan aliarvioida
▪ ärme alahinda kihutamisega kaasnevaid ohtusid ei aliarvioida kaahaamiseen liittyviä vaaroja
araks lööma
midagi kartma hakkama, kartlikuks muutuma
alkaa pelätä jotakin
–
▪ lõin araks, ei julgenud kaugemale minna minua alkoi pelottaa enkä uskaltanut mennä kauemmas
▪ Sa ei tohi araks lüüa! Sinua ei saa alkaa pelottaa!
arvel
M
‹postp› [kelle/mille]
⇒ Samas sarjas arvelt
kellegi või millegi kulul, kedagi või midagi ära kasutades
kustannuksella
▪ ta elab teiste arvel hän elää toisten kustannuksella
▪ lapse arvel ei tohi riskida lapsen kustannuksella ei saa ottaa riskiä
delta|plaan
M
‹s›
lihtne õhusõiduk, mis koosneb toruraamist, kolmnurksest tiivast ja lendaja rakmeist
riippu|liidin
▪ maja katuselt deltaplaaniga alla hüpata ei tohi talon katolta ei saa hypätä riippuliitimellä
eba|kohane
M
teatud olukorras sobimatu, asjasse mittepuutuv või ebasünnis
sopimaton, epä|asiallinen
▪ ebakohane käitumine sopimaton käytös / epäasiallinen käytös
▪ võrdlus on lihtsalt täiesti ebakohane vertaus on yksinkertaisesti täysin sopimaton
▪ võlgnikke ei tohi kohelda ebakohasel viisil velallisia ei saa kohdella epäasiallisesti
Seotud sõnad
eba|kohaselt ‹adv›
sopimattomasti, epä|asiallisesti
sopimattoman, epä|asiallisen
eksitama
M
1 kedagi eksiarvamusele, eksitusse viima, valesti aru saama panema
erehdyttää, johtaa harhaan, hämätä
▪ pealkiri eksitab lugejaid otsikko johtaa lukijoita harhaan
▪ pakendi märgistus ja kuju ei tohi eksitada tarbijat selle sisu suhtes pakkauksen merkinnät ja muoto eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan sisällön suhteen
▪ eksitav järeldus harhaanjohtava päätelmä
■ teelt või liikumissuunalt kõrvale kallutama; valele, halvale teele ahvatlema
eksyttää, harhauttaa
▪ sireenid eksitasid oma lauluga laevu teelt seireenit harhauttivat laulullaan laivoja reitiltä
2 mingit tegevust, millegi tavapärast, sujuvat toimumist häirima, tüli tegema
häiritä, haitata, sekoittaa, sotkea
▪ Marta ei lasknud ennast eksitada Marta ei antanut häiritä itseään
▪ paduvihm jalgpallureid ei eksitanud kaatosade ei haitannut pelaajia
ette|kirjutus
M
spetsialisti või ametiisiku (kirjalik) korraldus või käsk
määräys, käsky, ohje
▪ antibiootikume ei tohi mingil juhul võtta ilma arsti ettekirjutuseta antibiootteja ei saa missään tapauksessa ottaa ilman lääkärin määräystä
▪ firma protestis maksuameti ettekirjutuse halduskohtus yritys vaati veroviraston määräystä mitätöitäväksi hallinto-oikeudessa
ka
M
‹adv›
1 ‹hrl asendatav liitega -gi, -ki, rõhutus asendis tugevdab järgnevat sõna või lauseosa› millegagi võrreldes samamoodi, ühesuguselt
samoin kuin jokin muu
myös, -kin {jaatavas lauses}, -kaan/-kään {eitavas lauses}, niin ikään
▪ kui tahate, võite ka tulla jos haluatte, tekin voitte tulla / jos haluatte, voitte myös tulla
▪ ma tulin tema juurde ka järgmisel õhtul tulin hänen luokseen myös seuraavana iltana
▪ mina ka mitte en minäkään
▪ ka minu mees on väga pragmaatiline minunkin mieheni on hyvin pragmaattinen
■ kellelegi või millelegi lisaks, peale selle
jonkin muun ohella
myös, lisäksi, vielä, niin ikään
▪ ei tohi ka unustada, et .. ei saa myöskään unohtaa, että...
▪ paar Lloyd Webberi lugu ka lisäksi pari Lloyd Webberin kappaletta
2 ‹hrl asendatav liitega -gi, -ki› isegi, koguni
jopa, vieläpä
-kin {jaatavas lauses}, -kaan/-kään {eitavas lauses}, edes {eitavas lauses}
▪ elulõngade kasvatamisega saab hakkama ka algaja aiapidaja kärhöjen kasvatus onnistuu aloittelevaltakin puutarhaviljelijältä
▪ keegi ei suutnud aidata, ka arst mitte kukaan ei osannut auttaa, ei edes lääkäri / kukaan ei osannut auttaa, ei lääkärikään
▪ tasuta ei saa peksa ka, nagu klassikud ütlevad ilmaiseksi ei saa edes selkäänsä, kuten klassikot kertovat
3 (aitab kinnitada asjaolu, rõhutada mingit väidet)
väitelausetta painottamassa
-kin
▪ mis Brasiilias ka ei juhtuks, igatahes lahkub mees tippvormis mitä Brasiliassa tapahtuukin, mies lähtee joka tapauksessa huippukunnossa
▪ jään ootama, mis see ka ei oleks jään odottamaan, mitä se sitten onkin
▪ õige ka, miks võtta endale veel üks mure juurde no niinpä, miksi ottaa vielä lisää murheita kannettavakseen
■ (tugevdab etteheidet, pahameelt, põlastust vms)
(vahvistamassa moitteen, mielipahan, halveksinnan tms. ilmaisua)
-kin, kanssa ark.
▪ no sa oled ikka ka ... no olet sinäkin yksi... / no olet sinä kanssa...
■ ‹hrl otseses kõnes› (väljendab ebamäärast, lähema selgituseta jaatust, kahtlevat nõustumist)
ilmaisemassa epämääräistä myöntymistä, epäröivää suostumista
–
▪ „No kuidas sul läheb?“ – „Läheb ka.“ ”Kuinkas sinulla menee?” – ”Siinähän se.” / ”No miten sinulla menee?” – ”Meneehän tuo.”
■ (kõnetlustes vm suhtluses täitesõnana)
täytesanana puhutteluissa tms.
–
▪ No tere ka, naabrimees! No mutta terve, naapuri!
▪ tere ka siitpoolt üle pika aja tervehdys täältäkin pitkästä aikaa
kannus
M
‹s›
1 ratsaniku saapakontsa külge käiv metallese hobuse ergutamiseks
kannus rats.
▪ algaja ratsutaja ei tohi kannuseid kasutada aloitteleva ratsastaja ei saa käyttää kannuksia
2 küüniselaadne terav moodustis kuke või mõne muu kanaliste isaslinnu, harvemini ka mõnede imetajate jäsemel
kannus el.
▪ kukk lõi koera kannustega kukko potkaisi koiraa kannuksillaan
3 õiekrooni või -tupe piklik (õõnes) väljakasve mõningatel taimedel (nt kurekellal, käokannusel)
kannus kasv.
kaotsi
M
‹adv›
1 üles leidmata või teadmata kadunuks
kadoksiin, hukkaan, kateisiin
▪ Soomes on kaotsi jäänud seitse postisaadetist seitsemän postilähetystä on joutunut kadoksiin Suomessa
2 (millestki või kellestki ilmajäämise, nende puudujäämise kohta)
jonkin tai jonkun menettämisestä, puuttumisesta
–
▪ temas on hea näitleja kaotsi läinud maailma on menettänyt hänessä hyvän näyttelijän
▪ halva diktsiooni tõttu läks suur osa esineja kõnest kaotsi huonon artikulaation takia suuri osa esiintyjän puheesta jäi kuulematta
■ raisku, tühja, luhta
hukkaan
▪ ükski hea mõte ei tohi kaotsi minna yksikään hyvä ajatus ei saa mennä hukkaan
▪ palju väärtuslikku aega on kaotsi läinud paljon kallista aikaa on mennyt hukkaan
karistama
M
[keda, mille eest, millega] karistust määrama või täide viima
rangaista [jotakuta, jostakin, jollakin], kurittaa [jotakuta, jostakin, jollakin], rokottaa [jotakuta, jostakin, jollakin] urh., ark.
▪ reegli rikkujat karistatakse rahatrahviga säännön rikkojaa rangaistaan rahasakolla
▪ last ei tohi sellise käitumise eest karistada lasta ei saa kurittaa tällaisesta käytöksestä
kokku puutuma
1 [kellega/millega] suhtlema, kellegagi kohtuma
tavata [joku], olla kosketuksissa [jonkun kanssa]
▪ olen temaga vaid üks kord elus kokku puutunud olen tavannut hänet vain kerran
▪ kasvatajad puutuvad lastega kõige enam kokku päiväkodin opettajat ovat lasten kanssa kaikkein eniten kosketuksissa
■ millegagi tegemist tegema; midagi täheldama, märkama
tavata, törmätä [johonkin]
▪ sellise juhtumiga ma kokku puutunud ei ole sellaista tapausta en ole tavannut
▪ puutus raamatut lugedes ajaloo võltsimisega kokku törmäsi kirjaa lukiessaan historian väärentämiseen
▪ ma pole aiandusega kokku puutunud minulla ei ole kosketusta puutarhanhoitoon
2 [kellega/millega] kellegi või millegi vastu minema, vahetus kontaktis olema
koskettaa [jotakin]
joutua kosketukseen [jonkun/jonkin kanssa], joutua kosketuksiin
olla kosketuksessa, olla kosketuksissa
▪ õhuga kokku puutudes hakkab valge fosfor nõrgalt suitsema joutuessaan kosketukseen ilman kanssa valkoinen fosfori alkaa heikosti savuta
▪ kõik, kes on viirusega kokku puutunud, ei tohi minna kooli ega tööle ne, jotka ovat altistuneet virukselle, eivät saa mennä kouluun eivätkä töihin
kontakt
M
‹s›
1 kellegagi ühenduses olemine või suhtlemine
kontakti [johonkin], kosketus [johonkin], yhteys, kytkös, tuntuma
▪ Aino on Eestiga pidevalt kontaktis olnud Ainolla on ollut jatkuva kontakti Viroon
▪ AIDS levib seksuaalsete kontaktide vahendusel AIDS leviää seksikontaktissa
■ vastastikune mõistmine
vastavuoroinen ymmärrys
kontakti [johonkin], yhteys
▪ instruktoritel on väiksema grupiga parem kontakt ohjaajilla on parempi kontakti pieneen ryhmään
■ telefonis, arvutiprogrammides vm elektroonilises keskkonnas olevate inimeste andmed, mille abil saab nendega ühendust võtta
puhelimessa, tietokoneohjelmassa tm. sähköisessä ympäristössä ihmisten tiedot, joiden avulla voi ottaa yhteyttä
kontakti
▪ Meeri on ka minu Skype’i kontaktides Meeri on myös minun Skype-kontakteissani
▪ saatsin sõnumi kõikidele oma Facebooki kontaktidele lähetin viestin kaikille Facebook-kavereilleni
2 füüsiline, otsene kokkupuude
kontakti [johonkin]
▪ nahaga kontaktis olevad esemed ei tohi sisaldada palju niklit ihokontaktissa olevat esineet eivät saa sisältää paljon nikkeliä
3 elektrivoolu ahela ühendamist ja katkestamist võimaldavate seadmete osa
sähkövirran yhdistämisen ja katkaisemisen mahdollistava laitteen osa –
▪ üldjuhul pistan ma sülearvuti kontakti ikka tubases keskkonnas tavallisesti panen kannettavan aina verkkovirtaan sisällä ollessani
känguma
M
(taimede, loomade, harvem inimese kohta:) kasvus, arengus normaalsest maha jääma, viletsaks, nõrgaks jääma
(kasveista, eläimistä, harvemmin ihmisistä)
jäädä kitukasvuiseksi {kasveista ja eläimistä}, kääpiöityä {kasveista ja eläimistä}, surkastua
▪ liiga kuivas mullas taimed känguvad liian kuivassa mullassa kasvit jäävät kitukasvuisiksi
▪ kängunud põrsad söövad vähe kitukasvuisiksi jääneet porsaat syövät vähän
■ (nähtuse, protsessi vms kohta:) endist, algset mõju, võimsust või hoogu kaotama, kiratsema jääma
(ilmiöistä tms.)
surkastua kuv., näivettyä kuv., kuihtua kuv.
▪ eestikeelne teadus kängub vironkielinen tiede näivettyy
▪ ei tohi ju lasta annet känguda eihän pidä antaa lahjakkuutensa kuihtua
käsi|pagas
M
reisile minnes endaga (hrl lennuki salongi) kaasa võetav kohver või kott
Võrdle registreeritud pagas
käsi|matkatavara, käsi|pakaasi ark.
lento|laukku
▪ käsipagasis ei tohi olla teravaid esemeid käsimatkatavaroissa ei saa olla teräviä esineitä
lagunema
M
1 (esemete, hoonete kohta:) (aegamisi) katki minema
ränsistyä, rappeutua, rapistua, rikkoutua
▪ maja seisab tühi ja laguneb talo seisoo tyhjillään ja ränsistyy
▪ odavad jalavarjud lagunesid kiiresti ära halvat jalkineet hajosivat nopeasti
2 (koosluste, nähtuste jms kohta:) ühtsust kaotama, osadeks jagunema, toimimast lakkama
hajota, hajaantua, jakautua, mureta vars. kuv.
▪ impeeriumid on lõpuks ikka lagunenud imperiumit ovat aina lopulta hajonneet
▪ abielu lagunes mehe alkoholilembuse tõttu avioliitto hajosi miehen juomisen takia
▪ vestlus kippus lagunema keskustelu tahtoi laantua
3 lihtsamateks ühenditeks või aineteks lahutuma või muunduma
hajota, hajaantua kem., pilkkoutua kem.
▪ rinnapiimas sisalduv laktoos laguneb sooles mikroobide toimel, tekitades gaase äidinmaidon laktoosi hajoaa mikrobien vaikutuksesta suolessa ja siten aiheuttaa kaasunmuodostusta
▪ komposti ei tohi panna jäätmeid, mis looduses ei lagune kompostiin ei saa panna sellaisia jätteitä, jotka eivät hajoa luonnossa
lahti tollima
kõnek (kauba, veoki kohta:) tollist kätte saama, tolli läbima
(tavarasta, kuljetusneuvosta:) saada tullista, läpäistä tulli
–
▪ kaupa ei tohi enne maha laadida, kui auto pole lahti tollitud lastia ei saa purkaa ennen kuin auto on läpäissyt tullin
liibuv ‹adj›
(riiete kohta:) tihedalt keha ümber hoidev, kehavorme esile tõstev
ihon|myötäinen, ruumiin|mukainen, tiukka, tykö|istuva ark., vartalon|mukainen
▪ keha ümber liibuv kleit vartalonmukainen leninki
▪ riietus ei tohi olla liiga liibuv ega läbipaistev vaatetus ei saa olla liian ihonmyötäinen eikä läpinäkyvä
liigutus
M
‹s›
1 keha või kehaosa ühekordne liigutamine
liike, liikahdus
▪ ussi kohates ei tohi teha järske liigutusi käärmeen kohdatessaan ei saa tehdä äkkinäisiä liikkeitä
▪ näpuliigutus sormenliike
▪ pealiigutus päänliike
▪ imemisliigutused imemisliikkeet
■ kõnek midagi silmas pidav tegu või teguviis
liike kuv., yleisk.
▪ õige liigutus oleks asi üles tunnistada oikea liike olisi asian tunnustaminenasia
2 hrl lühiaegne tugev tundepuhang, heldimus või härdus
liikutus, mielen|liikutus
▪ liigutusest tuli pisar silma liikutuksesta tuli kyynel silmään
loksutama
M
1 vedelikku sisaldavat anumat edasi-tagasi liigutama (nt segunemiseks, põhjakõrbemise vältimiseks); vedelikku kogemata üle ääre ajama
ravistaa, hölskyttää
läikyttää, roiskuttaa
▪ loksuta, kuni lahus on selge ravista, kunnes liuos on kirkasta
▪ keegi on pesu pesnud ja põranda täis loksutanud joku on pessyt pyykkiä ja läikyttänyt lattialle paljon vettä
■ mingit eset või materjali vedelikus liigutama
huljuttaa, huljutella
▪ villa ei tohi vees väänata ega loksutada villaa ei saa vääntää eikä huljutella vedessä
■ ‹ka isikuta lauses› veekogus vett liikuma panema; veesõidukit üles-alla, küljelt-küljele liigutama; sõitjaid raputama, neid raputades liikuma
panna vesi liikkeelle vesistössä; liikuttaa vesiajoneuvoa ylös ja alas tai puolelta toiselle; ravistella matkustajia
–
▪ tuul loksutab laineid tuuli nostattaa aaltoja
▪ laev jäi lainete loksutada laiva jäi aaltojen armoille
▪ tagasiteel loksutas korralikult, tuul oli vastu laiva keinui paluumatkalla oikein kunnolla, kun oli vastatuuli
■ (inimeste ümberpaigutamise, -suunamise, sellega vintsutamise kohta)
retuuttaa
▪ vanainimesi ei maksa loksutada ühest hooldusasutusest teise vanhuksia ei kannata retuuttaa hoitolaitoksesta toiseen
2 kõnek mingeid tundeid tekitama, kellelegi korda minema, kedagi puudutama
hetkauttaa
▪ anonüümsed kommentaarid mind ei loksuta anonyymit kommentit eivät minua hetkauta
3 oma asukohal lõdvana liikuvat eset edasi-tagasi liigutama
heiluttaa
▪ hambaarst soovitas lapsel loksuvat piimahammast ise loksutada, et see ära tuleks hammaslääkäri suositteli, että lapsi heiluttaisi heiluvaa maitohammasta, jotta se irtoaisi
lühike pink
(osutab, et meeskonnal, koondisel või nt erakonnal pole piisavalt palju heatasemelisi varumängijaid või mingile kohale sobilikke tegijaid)
Võrdle pikk pink
merkitsemässä, että joukkueella tai esim. puolueella ei ole tarpeeksi hyvätasoisia varamiehiä tai jollekin paikalle sopivia toimijoita
–
▪ poolfinaalis sai meie meestele saatuslikuks lühike pink välierässä miehillemme kohtalokkaaksi osoittautui hyvien varamiesten puute
▪ ühe erakonna lühike pink ja poliitiline saamatus ei tohi saada takistuseks kohalike volikogude sisulisele tööle yhden puolueen toimijoiden puute ja poliittinen saamattomuus eivät saa tulla paikallisten valtuustojen sisällöllisen työn esteeksi
maksustama
M
maksu (või makse) kehtestama või määrama
verottaa
▪ riik hakkas kasiinosid maksustama valtio alkoi verottaa kasinoja
▪ rahvusvahelisi abisaadetisi ei tohi tollida ega maksustada kansainvälisiä avustuslähetyksiä ei saa tullata eikä verottaa / kansainvälisistä avustuslähetyksistä ei saa periä tullimaksua eikä veroa
▪ haigusraha arvutamise aluseks on sotsiaalmaksuga maksustatud tulu sairauspäiväraha lasketaan niiden tulojen perusteella, joista on maksettu sosiaaliturvamaksu
▪ pakendid maksustatakse materjalist ja kaalust lähtudes pakkausvero määräytyy materiaalin ja painon mukaan
Seotud sõnad
maksustamine ‹s›
verotus, verolle|pano hist.
maksustus ‹s›
verotus, verolle|pano hist.
meenutama
M
1 [mida, kellele] mälus uuesti esile kutsuma, meelde tuletama
muistella [jotakuta/jotakin]
muistuttaa [jotakuta, jostakin]
▪ naine ei taha üleelatut meenutada, isegi kui suudaks nainen ei halua muistella kokemaansa, vaikka pystyisikin
▪ meenutati aegu, kui veel noor oldi muisteltiin aikoja, kun oltiin vielä nuoria
▪ meenuta lapsele, et ta ei tohi ühegi võõraga kaasa minna muistuta lasta siitä, ettei hän saa lähteä kenenkään vieraan matkaan
■ [keda/mida] meenuma panema, kellelegi meelde tooma
muistuttaa [jostakin]
▪ tahaks sõita kaugele ära, kus miski ei meenuta kadunud kaasat haluaisin matkustaa jonnekin kauas, missä mikään ei muistuta kuolleesta puolisosta
2 [keda/mida] millegi poolest sarnane olema
muistuttaa [jotakuta, jotakin]
▪ maailmakuulsa mustkunstniku elu meenutab muinasjuttu maailmankuulun taikurin elämä muistuttaa satua
▪ välimuselt meenutab see mees munka ulkonäöltään tuo mies muistuttaa munkkia
märgistus
M
‹s›
tootele märgitud andmed või teavet andev märgis; mingile pinnale kantud tähistus (nt liiklust korraldavad pidev- ja katkendjooned)
merkintä
▪ pakendi märgistus ei tohi tarbijat eksitada pakkausmerkinnät eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan
▪ teekattemärgistus tienpinnan merkinnät
■ märgistamine
merkitseminen
merkintä
mööda panema
kõnek eksima, valearvestust tegema
erehtyä yleisk., töpätä, möhliä, töppäillä, fibata slg.
▪ ebaolulistes asjades võib mööda panna, olulises eksida ei tohi epäolennaisissa asioissa voi möhliä mutta olennaisissa ei saa erehtyä
▪ staar on seekord riietusega mööda pannud tähti on tällä kertaa töpännyt pukeutumisessa
nagu mustlase püss
äkiline, tormakas
äkkipikainen, kiivas
–
▪ juht ei tohi olla nagu mustlase püss kuljettaja ei saa olla äkkipikainen ja kiivas
nõrgenema
M
(füüsilise jõu, tugevuse kohta:) nõrgemaks muutuma
(fyysisestä voimasta:)
heiketä, heikentyä
▪ päeva jooksul tuul nõrgeneb päivän aikana tuuli heikkenee
■ (seisundi, taseme vms kohta:) kehvemaks muutuma, vähemaks jääma
(tilasta, tasosta tms.:)
heiketä, heikentyä
▪ valvsus ei tohi nõrgeneda tarkkaavaisuus ei saa heiketä
▪ eesti keele õiguslikud positsioonid nõrgenevad pidevalt viron kielen oikeudellinen asema heikentyy jatkuvasti
■ [mille suhtes] (raha vm valuuta kohta:) ostujõult, väärtuselt nõrgemaks muutuma
(rahasta, valuutasta:) tulla arvoltaan tai ostovoimaltaan heikommaksi
heiketä, heikentyä
▪ euro suhtes jeen nõrgenes jeni heikkeni suhteessa euroon
näppima
M
sõrmeotstega haarates (kergelt) tõmbama või pigistama; sõrmedega millegi kallal tegevuses olema
näpelöidä, näprätä, näperrellä, hypistellä, sormeilla
▪ muud ta ei tee kui näpib telefoni ja surfab internetis hän ei tee muuta kuin näpelöi puhelintaan ja surffaa internetissä
▪ näppisin kingipaki paela lahti näpräsin lahjapaketin nauhan auki
▪ missikandidaadid on elevil, üks näpib kleiti, teine närib huuli missiehdokkaita jännittää, yksi hypistelee mekkoaan, toinen puree huultaan
■ pillikeeli sõrmitsema, nii pilli mängima
(sormien liikkeistä, joilla saatetaan kielisoittimen kielet värähtelemään)
näppäillä
▪ mees näpib mõtlikult kitarri mies näppäilee kitaraa mietteliäänä
■ käega katsuma
(käsin koskemisesta, koskettelemisesta)
peukaloida, näpelöidä, kopeloida, hipelöidä, hiplata
▪ mingil juhul ei tohi lõhkekeha ise näppima hakata räjähdettä ei missään tapauksessa saa ruveta peukaloimaan itse
▪ poisid kippusid basseinis plikasid näppima pojat tuppasivat hipelöimään tyttöjä altaassa
paistma
M
1 valgust (ja soojust) kiirgama
paistaa, loistaa
▪ päike paistis väga soojalt aurinko paistoi hyvin lämpimästi
▪ taevas on selgeks läinud, tähed paistavad taivas on selkeytynyt ja tähdet loistavat
▪ valgus paistab otse silma valo paistaa suoraan silmiin
■ hrv soojuskiirguses soojendama
lämmittää, lämmitellä
2 näha olema, nähtav olema
näkyä, erottua, paistaa
▪ mändide vahelt paistis meri mäntyjen lomasta näkyi meri
▪ punane kivikatus paistab kaugele punatiilikatto erottuu kauas
▪ soki ja püksisääre vahelt ei tohi paista paljast ihu sukan ja housunlahkeen välistä ei saa paistaa paljasta ihoa
■ (näoilmest, olekust) aimatav olema
(ilmeestä, olemuksesta:) olla havaittavissa
näkyä, huokua, paistaa {olla selvästi huomattavissa}
▪ Anna silmist paistab rahulolu Annan silmistä paistaa tyytyväisyys
▪ mehe olekust paistis soov rusikad käiku lasta miehen olemuksesta huokui halu panna nyrkit heilumaan
■ selguma, teatavaks saama; tulekul, varsti käes või loota olema
käydä selville, tulla ilmi; jostakin pian tapahtuvasta tai odotettavissa olevasta
selvitä, ilmetä
näkyä, häämöttää
▪ eks pärast paistab, mis edasi saab myöhemminhän se selviää, mitä tuleman pitää
▪ sõja lõppu veel ei paista sodan loppua ei vielä näy
▪ sügis juba paistab syksy jo häämöttää
3 mingit muljet jätma; aimata olema
näyttää, tuntua, vaikuttaa
▪ lennukist vaadates paistavad majad ja autod karbikestena lentokoneesta katsottuna talot ja autot näyttävät pieniltä laatikoilta
▪ vabu kohti ei paista olevat vapaita paikkoja ei tunnu olevan
▪ tumesinises paistab ta saledam hän näyttää tummansinisessa hoikemmalta
▪ paistab, et tal läheb hästi hänellä näyttää menevän hyvin / vaikuttaa siltä, että hänellä menee hyvin
panus
M
‹s›
1 see, mida keegi millelegi lisab, kellegi osa mingi tulemuse saavutamisel
panos, panostus
▪ Milline on Eesti panus maailma teadusesse? Millainen on Viron panos maailman tieteeseen?
▪ mentor sai anda oma panuse noore inimese heaks mentori sai antaa panoksensa nuoren ihmisen hyväksi
▪ tööpanus työpanos
2 mängu pandud rahasumma
panos, sijoitus
▪ kasiinos mängin väikeste panustega kasinossa pelaan pienillä panoksilla
▪ mängijad ja treenerid ei tohi kihlveokontorites panuseid teha pelaajat ja valmentajat eivät saa asettaa panoksia vedonlyöntitoimistoissa
3 matmisel hauda kaasapandud ese
hauta-antimet vain mon arkeol.
▪ rikkalike panustega kivikirstkalme paasiarkullinen röykkiö, jossa on runsaat hauta-antimet
pealt vaatama
toimuvat sellest osa võtmata jälgima
katsoa sivusta, seurata sivusta
▪ kolm tüdrukut ei teinud trenni kaasa ja vaatasid pealt kolme tyttöä ei tehnyt harjoituksia vaan seurasi sivusta
■ millegi suhtes passiivsust osutama, tegutsemisest hoiduma, mitte sekkuma
osoittaa passiivisuutta, olla sekaantumatta
–
▪ kurjust ei tohi käed rüpes pealt vaadata, sellele tuleb vastu astuda pahuutta ei saa seurata sivusta kädet ristissä istuen, sitä pitää vastustaa
Seotud sõnad
pealt|vaatamine ‹s›
sivusta|katsominen
peret heitma
(mesilaste kohta:) vanast mesilasperest jagunema ja koos mesilasemaga tarust uude kohta lahkuma
(mehiläisistä)
parveilla
▪ umbkaudu on ju teada, millal pere heitma hakkab, siis ei tohi puuri peale jätta tiedossahan on suunnilleen, milloin mehiläiset alkavat parveilla, ja silloin niille ei saa jättää pesälaatikkoa päälle
■ (teatud inimkogumi jagunemise, sellest eraldumise kohta)
tietyn ihmisryhmän jakautumisesta, ryhmästä erkaantumisesta
–
▪ kunstiakadeemia on taas peret heitmas: osa kursuslasi lõpetab, osa jätkab õpinguid taideakatemian opiskelijakannassa tapahtuu taas pian muutoksia: osa opiskelijoista valmistuu, osa jatkaa opintoja
pigistama
M
1 kinni haarates või vajutades tugevat survet avaldama; mingisse asendisse või mingis suunas suruma
puristaa, pusertaa, painaa
▪ käsi pigistas mõõgapidet käsi puristi miekan kahvaa
▪ ära pigista vistrikke älä purista näppylöitä
▪ pigistasin tuubist sinepit puristin tuubista sinappia
▪ pigista kalale natuke sidrunimahla puserra kalalle hiukan sitruunamehua
▪ ta pigistas silmad kõvasti kinni hän painoi silmät tiukasti kiinni
■ (riiete, jalanõudega seoses:) liiga tihedalt, kitsana ümbritsedes ebamugavust või valu tekitama
kiristää, puristaa, painaa
▪ side ei tohi pigistada side ei saa kiristää
▪ laps muudkui kasvab, saapad juba pigistavad lapsi vain kasvaa, kengät puristavat jo
■ ‹ka isikuta lauses› (hingelise ahistuse või füsioloogiliste vaevustega seoses)
kuristaa, ahdistaa
▪ kurbus on nii suur, et südames pistab ja kõris pigistab suru on niin suuri, että sydäntä pistää ja kurkkua kuristaa
2 millegi saavutamiseks kellelegi survet avaldama (nt ähvardustega, nõuete karmistamise abil)
kiristää, painostaa
▪ USA kavatseb Venemaad majanduslikult pigistada USA aikoo kiristää Venäjää taloudellisesti
■ liiga koormav, kurnav olema
ahdistaa, puristaa
▪ Türgis maksud ei pigista Turkissa verot eivät ahdista
3 pingutusega midagi tegema
tehdä jotakin ponnistellen
–
▪ suure vaevaga pigistasin noorema venna püksid jalga suurella vaivalla sain nuoremman veljen housut jalkaani
■ surutult, erilise rõhuga või otsekui vastu tahtmist lausuma
lausua jotakin puristeisesti, erityisen painokkaasti tai ikään kuin vasten tahtoaan
pusertaa kuv.
▪ „Seda ma kartsin,“ pigistas ta kokkusurutud huulte vahelt ”Sitä pelkäsinkin”, hän pusersi yhteen puristettujen huulten välistä
■ (raha, aega) millegi arvel kokku hoidma, millekski jaguma saama
säästää (aikaa, rahaa) jonkin kustannuksella, saada riittämään johonkin
–
▪ mõnikord õnnestub ka teatri jaoks aega pigistada välillä onnistuu myös löytää aikaa teatteriin menemistä varten
■ kõnek (millegi vastumeelse söömise või joomise kohta)
jonkin vastenmielisen syömisestä tai juomisesta
–
▪ kuidagi pigistasin ka spinati kurgust alla jotenkin sain myös pinaatin kurkusta alas
pisike ‹adj›, pisikene ‹adj›
1 kogult, suuruselt (väga) väikeste mõõtmetega
pieni, pikku taipum., pikkuinen, pienoinen vars. ylät., piskuinen ylät.
▪ pisikest kasvu naine pienikasvuinen nainen
▪ arst leidis esihambal pisikese augu lääkäri löysi hampaasta pienen reiän
▪ haki või pisikesteks tükkideks ja sega jahu juurde leikkaa voi pieniksi paloiksi ja sekoita jauhot siihen
▪ maja ees oli pisike auto talon edessä oli pieni auto
■ (lapse või looma-, linnupoja kohta vihjega vanusele)
lapsesta, eläimen tai linnun poikasesta
pieni
▪ Airi kasvatab üksi kahte pisikest last Airi kasvattaa yksin kahta pientä lasta
▪ tunneme teineteist päris pisikesest peale tunnemme toisemme aivan pienestä asti
■ ‹s› väike laps
pieni lapsi
pienokainen, pienoinen ylät.
▪ pisike saab varsti kümnekuuseks pienokainen on pian kymmenkuinen
▪ mul on endalgi kodus pisike kasvamas minullaon itsellänikin pienokainen kotona
2 hulgalt, väärtuselt, arvult (väga) väike; vähestest koosnev, väheseid või vähest hõlmav
suuruudeltaan, arvoltaan, määrältään (hyvin) pieni; harvoista tai muutamista koostuva, harvoja tai vähää koskeva
pieni
▪ noori pisikese palgaga ei peibuta nuoria ei saa houkuteltua pienellä palkalla
▪ asju saab teha ka pisema raha eest tekemistä löytää myös pienemmällä rahalla
▪ ta on pisikese koguduse hingekarjane hän on sielunpaimen, jolla on pikkuinen seurakunta
■ (väga) lühikese kestusega, lühikest aega kestev
lyhytkestoinen
pieni
▪ teeme töös pisikese pausi pidämme pienen paussin
▪ nüüd kuluks ära pisike jalutuskäik pieni kävely tulisi nyt tarpeeseen
3 jõult, mõjult (väga) nõrk, vähese intensiivsusega
voimaltaan tai vaikutukseltaan (hyvin) heikko, sellainen, jonka intensiivisuus on vähäinen
pieni, pienoinen
▪ mind kimbutab pisike külmetus minua vaivaa pieni flunssa
▪ toit valmistas pisikese pettumuse ruoka tuotti pienoisen pettymyksen
▪ haavalehed sahisesid pisemaski tuules haavanlehdet havisivat heikoimmassakin tuulessa
■ suurema tähtsuseta, üsna tühine
suhteellisen merkityksetön
pieni
▪ pisike kirjaviga pieni kirjoitusvirhe
▪ keegi ei tohi pisimatki asja tema teadmata otsustada kukaan ei saa päättää pienimmästäkään asiasta hänen tietämättään
pooleli
M
‹adv›
alles poole peal; lõpetamata
kesken ‹adv.›
kesken|eräinen ‹adj.›, puoli|valmis ‹adj.›, puoli|tekoinen ‹adj.›
▪ pooleli olev kohtuasi kesken oleva oikeusjuttu / keskeneräinen oikeusjuttu
▪ kõrgkool jäi tal tervise tõttu pooleli häneltä jäi korkeakoulu kesken terveyden vuoksi
▪ ravi ei tohi pooleli jätta hoitoa ei saa jättää kesken
pooleli jätma ‹v›
mingit tegevust enneaegu katkestama, lõpetamata jätma
jättää kesken, keskeyttää
▪ ravi ei tohi pooleli jätta hoitoa ei saa keskeyttää
▪ Anne jättis kevadel kooli pooleli keväällä Anne jätti koulun kesken
▪ jätsin kirjutamise pooleli, sest ema tuli tuppa keskeytin kirjoittamisen, kun äiti tuli huoneeseen
puudutama
M
1 [keda/mida] kätt vm kehaosa (korraks) kellegi või millegi vastu panema; millegagi kokkupuutesse minema
koskettaa [jotakuta/jotakin], koskea [johonkuhun/johonkin], hipaista [jotakuta/jotakin], hipoa [jotakin]
▪ keegi puudutas mind õlast joku kosketti minua olkapäähän
▪ mingil juhul ei tohi leitud lõhkekeha ise puudutada löydettyyn räjähteeseen ei saa missään tapauksessa koskea itse
▪ Kas saad keelega oma ninaotsa puudutada? Pystytkö koskettamaan kielellä nenänpäätä?
▪ lennuki rattad puudutasid maad lentokoneen pyörät koskettivat maata
▪ päike puudutab juba horisonti aurinko hipoo jo horisonttia
■ [keda/mida] (puute-, harvemini muu aistinguga seoses)
(tunto-, harvemmin muuhun aistimukseen liittyvästi)
koskettaa, hivellä
▪ kerge tuul puudutab põski kevyt tuuli koskettaa poskia
▪ viski lõhn puudutas mu sõõrmeid juba kaugelt viskin tuoksu hiveli sieraimiani jo kaukaa
2 [mida] (põgusalt) mingit teemat käsitlema, sel teemal rääkima
käsitellä, koskettaa, kosketella, sivuta
▪ piiriküsimust läbirääkimistel ei puudutatud rajakysymykseen ei koskettu neuvotteluissa
▪ eraldi tahan puudutada õpinguid keskkoolis tahdon käsitellä erikseen toisen asteen opintoja
3 [mida] (info, asjaolu vm kohta:) kellegagi või millegagi seotud olema
(tiedosta tms.:) liittyä johonkin
koskea [jotakin], koskettaa [jotakin]
▪ seakatku puudutav teave koondati ühele veebilehele sikaruttoa koskeva informaatio koottiin yhdelle verkkosivulle
▪ mitte milleski, mis puudutab naisi, ei saa olla päris kindel mistään naisia koskevasta ei voi olla aivan varma
4 [keda/mida] (positiivselt või negatiivselt) mõjutama, mõju avaldama
koskettaa [jotakuta/jotakin], vaikuttaa [johonkuhun/johonkin]
▪ majanduslangus puudutas naiste varjupaiku eriti valusalt lama kosketti naisten turvakoteja erityisen kipeästi
■ tundeid või meeleliigutust tekitama, olulisena korda minema
koskettaa, liikuttaa
▪ Arvo Pärdi muusika puudutab paljusid Arvo Pärtin musiikki koskettaa monia
▪ vaevalt leidub nii paadunud inimest, keda ei puudutaks lapse lein mingilgi moel tuskin löytyy niin kovasydämistä ihmistä, että lapsen suru ei liikuttaisi millään lailla
▪ olen puudutatud sinu hoolitsusest huolenpitosi liikuttaa minua
■ hingele haiget tegema, (meelerahu) häirima
liikuttaa, hätkähdyttää, hetkauttaa ark.
▪ ei tasu end suvalise inimese ütlustest puudutatuna tunda ei kannata antaa satunnaisten ihmisten puheiden hetkauttaa
5 [mida] (sööki, jooki) suhu võtma; kasutamiseks (loata) võtma
koskettaa tehdäkseen jollekin jotakin
koskea [johonkin]
▪ kiisu ei ole krõbinaid puudutanudki kisu ei ole koskenutkaan raksuihin
▪ ta pigem laenas naabritelt, kui et puudutas poja raha hän mieluummin lainasi naapureilta kuin koski pojan rahoihin
puutuma
M
1 [keda/mida] kellegi või millegi vastu minema või ulatuma; (põgusalt) katsuma
koskea [johonkuhun/johonkin], koskettaa [jotakuta/jotakin], ylettää [johonkin]
▪ ära puutu mustade kätega oma nägu älä koske kasvoihisi likaisilla käsillä
▪ lõpuks puutusid rattad lennurada lopulta pyörät koskettivat kiitorataa
▪ vesi on nii sügav, et jalad ei puutu põhja vesi on niin syvää, että jalat eivät yletä pohjaan
■ (seksuaalvahekorras olemise kohta)
(sukupuolisesta kanssakäymisestä)
koskea [johonkuhun]
▪ kristlasest pruut oli pulmaööni puutumata (süütu) kristitty morsian oli koskematon hääyöhön asti
2 [millesse] kellegi või millegi kohta käima, mingi asjaga seotud olema
käsittää tai sisällyttää jotakin piiriinsä; kuulua johonkin yhteyteen
koskea [jotakin]
tulla [johonkin], liittyä [johonkin]
▪ kehakaal ei puutu asjasse paino ei liity tähän mitenkään
▪ mis maiustamisse puutub, siis olen üpris vastutustundetu ema olen aika vastuuton äiti, mitä herkutteluun tulee
■ [kellesse, kuhu] (väljendab mingit seost, millegi olulisust mingis seoses)
kuulua jollekulle, vaikuttaa johonkuhun
koskea [jotakuta], koskettaa [jotakuta], liikuttaa [jotakuta]
▪ poliitika minusse ei puutu politiikka ei kosketa minua
▪ mis see siia puutub, kui palju keegi teenib ja kus mitä se tähän liittyy, kuinka paljon kukakin ansaitsee ja missä
3 kellelegi liiga tegema, nt kallale minema; rikkuma, kahjustama vm moodi mõju avaldama
käydä käsiksi johonkuhun; vaikuttaa johonkin epäedullisesti
koskea [johonkuhun], kajota [johonkuhun]
▪ minu venda sa puutuda ei tohi veljeeni et koske
▪ koer kassi ei puutu, ei tee tast väljagi koira ei koske kissaan, vaan on kuin sitä ei olisikaan
▪ see kant jäi tormist puutumata nämä seudut myrsky jätti koskematta
▪ inimtegevusest puutumata loodus koskematon luonto
■ millestki delikaatsest (vihjamisi) rääkima
puhua jostakin arkaluonteisesta
koskea [johonkin], sivuta [jotakin]
▪ jätame selle teema puutumata jätetään tämä aihe sikseen
4 [mida] (sööki, jooki) suhu võtma; kasutamiseks (loata) võtma
koskettaa tehdäkseen jollekin jotakin
koskea [johonkin]
▪ kalatoite minu laps ei puutu lapseni ei koskekaan kalaruokiin
▪ mees polnud pilli tükk aega puutunud mies ei ollut koskenutkaan soittimeen aikoihin
rahvus|kaaslane
M
kellegagi samast rahvusest, hrl mujal riigis elav isik
maan|mies
▪ me ei tohi oma mujal elavaid rahvuskaaslasi unustada emme saa unohtaa muualla asuvia maanmiehiämme
rohi
M
‹s›
1 maapinnal kasvav madal roheline taimedest kate
ruoho, ruohikko
▪ astusin paljajalu kastemärjale rohule astuin paljain jaloin kasteiselle ruohikolle
▪ lopsaka rohuga karjamaa meheväruohoinen laidun
▪ karjamaarohi laidunnurmi / laidunruoho
■ peenral, teeserval vm korratult kasvav taimkate või umbrohi
heinikko, ruoho
▪ suurem osa haudu oli korrastamata, rohtu kasvanud suuri osa haudoista oli kunnostamattomia ja ruohottuneita
2 ravitoimega aine
lääke, rohto ark., troppi kans.
▪ allergiavastane rohi allergialääke
▪ see on kange rohi, palju ei tohi korraga võtta se on väkevää rohtoa, ei saa ottaa paljon kerrallaan
■ erilise, imelise toimega aine, võte vm abinõu
lääke, rohto
▪ kuningas ulatas mehele surematuse rohu ja hoiatas liiga kiire kasutamise eest kuningas ojensi miehelle kuolemattomuusrohdon ja varoitti käyttämästä sitä liian pian
▪ lapsemeelsus on kurvameelsuse rohi lapsenmielisyys on paras lääke surumielisyyteen
rookima
M
1 lumest puhastama või vabastama, lund kühveldama
luoda
▪ öö otsa rookisime lund, hommikul tuiskas uuesti kinni loimme lunta koko yön, mutta aamulla lumi satoi uudelleen
■ riideid vms (põhjalikult) nühkides puhastama
puhdistaa
▪ isegi määrdunud riided roogitakse kohe puhtaks jopa likaantuneet vaatteet puhdistetaan heti
■ kala või lindu sisikonnast jm mittetarvilikust puhastama
suolistaa, perata {tavallisesti kalasta}, suomustaa {kalasta}, kyniä {linnusta}
▪ lesta puhastamine on lihtne, sest soomuseid rookida pole vaja kampelan perkaaminen on helppoa, sillä sitä ei tarvitse suomustaa
2 midagi kuskilt (lõplikult) eemaldama, millestki puhastama
karsia
▪ menüüd ei tohi rookida täiesti rasvavabaks ruokavaliota ei pidä karsia täysin rasvattomaksi
saanu
M
‹s›
see, kes on midagi saanud, kellele on miski osaks langenud
saanut
▪ süsti saanuna ei tohi autot juhtida ruiskeen saaneena ei saa ajaa autoa
▪ kodakondsuse saanu kansalaisuuden saanut
sarnane
M
‹adj›
rohkete ühetaoliseks tegevate ühisjoontega, millegagi võrreldes samalaadne
saman|kaltainen, samanlainen, saman|näköinen, saman|tapainen
kaltainen, lainen, näköinen, tapainen
▪ Klenskiga sarnane mees Klenskin näköinen mies
▪ feta juustu sarnane pehme juust fetajuuston tapainen pehmeä juusto
▪ mõlemal teatril on sarnane ajalugu kummallakin teatterilla on samankaltainen historia
▪ midagi sarnast neis on jotain samaa heissä on / jollakin tavalla he ovat samanlaisia
▪ kaks täiesti sarnast hoonet kaksi täysin samannäköistä rakennusta
■ (ilma otsese osutuseta:) selline, seesugune
sellainen, sen|kaltainen
▪ midagi sarnast ei tohi enam juhtuda mitään senkaltaista ei saa enää tapahtua
▪ ta on sarnases meeleolus, et võib ei tea mis teha hän on sellaisessa mielentilassa, että voi tehdä mitä tahansa
seene|pakk
M
seeneniidistikuga lehtpuupakk teatud seente, nt austerservikute kasvatamiseks
sieni|pölkky
▪ seenepakud ei tohi mingil juhul läbi kuivada, muidu seeneniidistik hukkub sienipölkyt eivät saa missään tapuksessa kuivua kokonaan, muuten sienirihmasto tuhoutuu
segama
M
1 [keda/mida, millega] mingit tegevust, millegi tavapärast, sujuvat toimumist häirima, tüli tegema
häiritä, haitata, sekoittaa, sotkea
▪ torm segas laevaliiklust myrsky häiritsi laivaliikennettä / myrsky sekoitti laivaliikennettä
▪ pelgasin, et muusika segab keskendumist pelkäsin musiikin haittaavan keskittymistä
▪ mees oli ebakindel, keelebarjäär segas mies oli epävarma, kielimuuri häiritsi
2 [kuhu] millessegi toimuvasse sekkuma, et selles osaleda, hrl seda katkestades
sekaantua, puuttua, sotkeutua
▪ nad ei seganud ennast minu ellu he eivät sekaantuneet elämääni / he eivät puuttuneet elämääni
■ millegi negatiivsega seotud olema, selles osalema
sekaantua, sotkeutua
▪ juhtkond ei ole asjasse segatud johtajisto ei ole sekaantunut asiaan
▪ skandaali on segatud hulk tähtsaid tegelasi skandaaliin on sekaantunut joukko merkittäviä hahmoja
■ midagi teiselaadilist sekka, hulka lisama
sekoittaa
▪ pisaratest segatud suudlus kyyneltensekainen suudelma / kyyneliin sekoittunut suudelma
■ hrv jampsima, segast juttu ajama
horista, höpsiä, puhua pötyä, puhua soopaa
▪ Mis sa segad, sa tead väga hästi, mis ma kuulda tahan! Älä puhu pötyä, tiedät oikein hyvin, mitä haluan kuulla!
3 hrl mingi vahendi abil mingit ainet edasi-tagasi või ringi liigutama, hrl et neid omavahel (ühtlaselt) segunema panna
sekoittaa, sekoitella, hämmentää vars. ruok., vatkata
▪ sega jahu ja küpsetuspulber sekoita jauhot ja leivinjauhe
▪ segasin lõkkes tuld kohensin tulta nuotiossa
▪ keeda sufleed vaiksel tulel kogu aeg segades keitä kohokasta miedolla lämmöllä koko ajan hämmentäen
■ sel viisil midagi valmistama või tekitama
sekoittaa, lantrata ark. {juomista}, blandata slg. {juomista}
▪ baarmen segas õhtu viimase kokteili baarimikko sekoitti illan viimeisen cocktailin
▪ segasin sinisest ja kollasest rohelise sekoitin sinisestä ja keltaisesta vihreää
■ mängukaarte vms segamini ajama, järjekorda muutma
(pelikorteista tms.)
sekoittaa
▪ võtsin kaardid pihku ja hakkasin segama nappasin kortit ja aloin sekoittaa
4 [millega/kellega] ekslikult kellekski või millekski teiseks pidama, üht teisega ära vahetama või segi ajama
sekoittaa, sotkea
▪ ahistust ei tohi ära segada hirmuga ahdistusta ei pidä sekoittaa pelkoon
Seotud sõnad
segamine ‹s›
häirintä, hämmentäminen, sekoitus, sekoittaminen
sel ajal kui
1 ‹ajasidesõna› alustab kõrvallauset, mille tegevus või olukord on pealause omaga samaaegne
sillä aikaa kun, sillä välin kun, silloin kun
▪ keegi ei tohi iitsatadagi, sel ajal kui erakonna esimees leiba lõikab kukaan ei saa pihahtaakaan silloin kun puolueen puheenjohtaja leikkaa leivän
2 ‹vastandav sidesõna› alustab vastanduse varjundiga kõrvallauset
kun taas, kun sen sijaan
▪ Andres oli korraliku välimusega, sel ajal kui Peeter nägi välja nagu keegi, kes on mitu ööd järjest riietes maganud Andersin ulkomuoto oli huoliteltu, kun taas Peeter näytti sellaiselta, joka on nukkunut monta yötä vaatteet päällä
selliselt
M
‹adv›
sel kombel või viisil
niin, sillä tavalla, sillä lailla, sillä tapaa, siten
näin, tällä tavalla, tällä lailla, tällä tapaa, täten, näin ikään kans.
noin, tuolla tavalla, tuolla lailla, tuolla tapaa, tuolla tavoin
▪ kahju, et temasse selliselt suhtutakse harmi, että häneen suhtaudutaan niin
▪ Selliselt asju ajada ei tohi! Asioita ei saa hoitaa tuolla tavoin!
suud pidama
vaikima; midagi enda teada hoidma
vaieta; pitää jotakin omana tietonaan
pitää suu(nsa kiinni ark., pitää suu(nsa supussa kuv., pitää mölyt mahassa(an kuv., ark.
▪ Ole vait, pea suu, ei tohi rääkida sellist juttu! Pidä suusi supussa, sellaista ei sovi puhua!
▪ talle võib kõigest rääkida, ta oskab suud pidada hänelle voi puhua kaikesta, hän osaa pitää suunsa supussa

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur