Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 40 artiklit

ees|märk
M
see, mille poole püütakse, mida tahetakse saavutada
tavoite, tarkoitus, pää|määrä, määrän|pää
▪ uuringu eesmärgiks oli teada saada, kuidas teismelised käituvad interneti jututubades tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten teinit käyttäytyvät internetin keskustelupalstoilla
▪ põhieesmärk päätavoite
▪ sportlane püstitas üha uusi eesmärke urheilija asetti yhä uusia tavoitteita
ei pea paljuks
peab enda jaoks kohaseks, sobivaks (mitte vaevaks või alandavaks, solvavaks)
pitää itselleen sopivana (ei vaivana tai alentavana tai loukkaavana)
–
▪ otsime uusi vabatahtlikke – inimesi, kes ei pea paljuks kord nädalas appi tulla etsimme uusia vapaaehtoisia – ihmisiä, joille sopii tulla apuun kerran viikossa
esile kerkima ‹s›
1 (inimese kohta:) mingil alal välja paistma hakkama, tuntuks saama
(ihmisestä)
nousta esiin
▪ Clapton kerkis esile 1960-ndatel Clapton nousi esiin 1960-luvulla
▪ erakonnas on esile kerkinud uus põlvkond puolueessa on noussut esiin uusi sukupolvi
2 (nähtuse, tegevuse vms kohta:) paljudele nähtavaks saama
(ilmiöstä, toiminnasta tms.)
nousta esiin, nostaa päätään kuv.
▪ aeg-ajalt kerkib esile uusi arutlusi aika ajoin esiin nousee uusia keskusteluja
▪ esile kerkis mitu huvitavat probleemi esiin nousi monta mielenkiintoista ongelmaa
Seotud sõnad
esile|kerkimine ‹s›
esiin nouseminen
esitus
M
‹s›
mingi kunstiteose esitamine vaatajas- või kuulajaskonnale
esitys
▪ koori esituses kõlas nii vanu kui ka uusi laule kuoron esittämänä kuului sekä vanhoja että uusia lauluja
▪ pianisti esituses kõlas Prokofjevi klaverikontsert nr 2 pianistin esittämänä soi Prokofjevin pianokonsertto nro 2
▪ virtuoosne ja hingestatud esitus virtuoosimainen ja sielukas esitys
▪ elavas esituses muusika elävä musiikki
▪ kontsertesitus konsertti / konserttiesitys
■ info, andmete esitamine skeemina, pildina vm viisil selle info kasutajatele
esitys, esittäminen
▪ andmete graafiline esitus tietojen graafinen esittäminen
▪ slaidiesitus diaesitys
■ kõnek (spordis:) võistlusväljakul (pealtvaatajate ees) tegutsemine
julkinen esiintyminen tai toiminta
esitys
▪ alagrupimängudes näitasid noored suurepärast esitust lohkopeleissä nuorilla oli loistava esitys
ette|nähtamatu
M
ootamatult juhtuv või toimuv
Vastand ette|nähtav
arvaamaton, odottamaton, aavistamaton
▪ iga uus keerukus toob uusi ettenähtamatuid kõrvaltulemusi jokainen uusi hankaluus tuo mukanaan arvaamattomia seurauksia
hädasti
M
‹adv›
‹hrl koos sõnaga vajama› (ühenduses mingi vajadusega:) väga, ilmtingimata
‹tav. sanan vajama yhteydessä›
kipeästi
▪ maal on uusi töökohti hädasti vaja maalla tarvitaan kipeästi uusia työpaikkoja / maalle kaivataan kipeästi uusia työpaikkoja
▪ vajasin hädasti raha tarvitsin kipeästi rahaa
innovaatiline
M
‹adj›, innovatiivne ‹adj›
uuendustega seotud, neid taotlev, pooldav ja toetav
innovatiivinen
▪ innovaatilise mõtlemise töötoas sündisid põ­nevad ja uudsed lahendused innovatiivisen ajattelun työpajassa syntyi jännittäviä ja moderneja ratkaisuja
▪ messil tutvustati uusi innovaatilisi tooteid messuilla esiteltiin uusia innovatiivisia tuotteita
juurde ostma ‹v›
millelegi vähesele või puudulikule täiendust ostma
ostaa täydennystä johonkin
–
▪ plaanis on linnaliinidele uusi busse juurde osta on tarkoitus ostaa kaupunkilinjoille uusia busseja
▪ olen köögimasinale tasapisi lisajuppe juurde ostnud olen vähitellen ostanut keittiökoneeseen lisäosia
kaunidus
M
‹s›
välimus, värv, vorm jms, mis mõjub esteetiliselt meeldivana
kauneus, ihanuus, suloisuus
▪ naha kauniduse säilitamiseks võeti vanasti piimavanni ihon kauneuden säilyttämiseksi otettiin ennen vanhaan maitokylpyjä
▪ vääriskivid erinevad suuruse, kuju, kõvaduse ja kauniduse poolest jalokivet eroavat kooltaan, muodoltaan, kovuudeltaan ja kauneudeltaan
■ kaunis asi, vorm, joon vms
(kauniista asioista, muodoista tms.)
kaunokainen, kaunistus
▪ kleitide suurmüügil esitleti erinevaid kaunidusi kohalikelt moeloojatelt mekkomyyjäisissä esiteltiin erilaisia kaunokaisia paikallisilta muotisuunnittelijoilta
▪ rahvas tuli imetlema lilleaia uusi kaunidusi kansa tuli ihailemaan kukkatarhan uusia kaunistuksia
lahendus
M
‹s›
probleemi või keerulise olukorra selgitamisel saadav tulemus
ratkaisu
▪ tülile otsitakse lahendust kohtus riitaan etsitään ratkaisua oikeudesta
■ loov idee ning selle teostus (teoses, tootes vm)
ratkaisu
▪ hoone arhitektuurne lahendus on põhjustanud suuri vaidlusi rakennuksen arkkitehtoninen ratkaisu on aiheuttanut suuria kiistoja
▪ uusi tehnilisi lahendusi leiab selles autos igast nurgast uusia teknisiä ratkaisuja on tässä autossa joka puolella
■ ülesande, mõistatuse vms vastus (ja selle saamise käik)
ratkaisu
▪ põhjenda ülesande lahendust perustele tehtävän ratkaisu
laulja
M
laulmisega tegelev inimene (ka elukutsena)
laulaja (myös amm.)
▪ ooperikoori otsitakse uusi lauljaid oopperakuoroon etsitään uusia laulajia
▪ koorilaulja kuorolainen / kuorolaulaja
■ ‹adjektiivselt› palju laulev, lauluvõimeline
laulava, laulavainen
▪ laulja rahvas laulava kansa
loorberitel puhkama
saavutatud edu järel edasipürgimisest loobuma
levätä, olla joutilaana jonkin saavutuksen jälkeen
levätä laakereilla(an kuv.
▪ selle asemel et loorberitel puhata, otsib viie lapse isa ja kolmekordne vanaisa uusi väljakutseid laakereillaan lepäämisen sijaan viiden lapsen isä ja kolminkertainen isoisä etsii uusia haasteita
luu|üdi
M
luuõõsi täitev pehme kude (peamiselt vereloomekude)
○ (medulla ossium)
luu|ydin anat.
▪ luuüdi siirdamine luuytimensiirto
▪ punane luuüdi (toodab uusi vererakke) punainen luuydin tuottaa uusia verisoluja
▪ kollane luuüdi (rasvastunud luuüdi täiskasvanuil) keltainen luuydin
milline
M
‹pron›
1 ‹küsimustes ja kõrvallause algul› küsiv-siduv sõna mingi omaduse või valiku täpsustamiseks
millainen, minkä|lainen, mimmoinen, mikä, jollainen
▪ Milline kunst sulle meeldib? Millaisesta taiteesta pidät?
▪ Millisest ajalehest sa seda lugesid? Mistä lehdestä luit sen?
▪ kes teab, millist elu nad vahepeal on elanud kuka tietää, millaista elämää he ovat tällä välin eläneet
▪ see oli pidu, millist pole siinkandis ammu nähtud ne olivat juhlat, jollaisia täälläpäin ei ole pitkään aikaan nähty
2 ‹retoorilistes hüüatustes› tugevdab hinnangut või osutab kellegi, millegi täisväärtuslikkusele
mikä, millainen
▪ Milline ilu ja elegantsi paraad! Mikä kauneuden ja tyylikkyyden paraati!
▪ Tütar mehel – milline õnn! Tytär naimisissa – mikä onni!
▪ Milline elumees ta siiski oli! Millainen elostelija hän olikaan!
3 (mitmesugustes ebamäärasust väljendavates ühendites)
millainen, minkä|lainen
▪ tulgu otsus milline tahes, uusi valimisi ei hakka keegi korraldama tuli millainen päätös hyvänsä, kukaan ei ala järjestää uusia vaaleja
▪ ta on valmis vastu võtma ükskõik millise töö hän on valmis ottamaan vastaan millaisen työn tahansa
mood1
M
‹s›
1 ajastu üldine maitselaad, mis määrab rõivastuse jm stiili ning ilme
jonakin ajankohtana vallitseva makusuunta, suosiossa oleva tyyli, kuosi
muoti
▪ mood on mind alati huvitanud olen aina ollut kiinnostunut muodista
▪ noormees käib riides viimase moe järgi nuorukaisen vaatteet ovat viimeistä huutoa / nuorimies pukeutuu viimeisimmän muodin mukaan
■ moes, moodi2, moest mingite stiilide, nähtuste, autorite vms populaarne-olek
muodissa, muotia
muotiin
muodista
▪ võib väita, et filosoofia on moes voi sanoa, että filosofia on muotia
▪ 1960. aastatel tulid moodi miniseelikud 1960-luvulla tulivat muotiin minihameet
▪ paberraamat ei ole moeasi, et saaks moest minna paperikirja ei ole muoti-ilmiö, joten se ei voi mennä muodista
■ moed pl (tegumoodide, stiilide, rõivamudelite kohta)
muoti yks.
▪ moed vahetuvad kiiresti muoti muuttuu nopeasti
▪ tudengid tutvustasid enda loodud uusi moode opiskelijat esittelevät luomaansa uutta muotia
2 komme, harjumus teatud viisil toimida või käituda
jollekulle ominainen taipumus tehdä jotakin, toimia jotenkin
tapa, tyyli ark.
■ moega [millise] (oleku, väljanägemise, välise mulje kohta)
[jonkin] oloinen, [jonkin] näköinen
▪ noor inimene ja nii väsinud moega nuori ihminen ja niin väsyneen oloinen
▪ kahtlase moega autotöökoda epäilyttävän näköinen autokorjaamo
■ moel teatud kombel, viisil; kellegi sarnaselt
tavalla(an, tavoin
▪ ettepanekud olid kõik omal moel huvitavad ehdotukset olivat kaikki kiinnostavia omalla tavallaan
▪ ta lubas asja parimal moel korda ajada hän lupasi järjestää asian parhaalla mahdollisella tavalla
▪ vabatahtlik töö võib muuta su elu moel, millest sa ei oska isegi unistada vapaaehtoistyö voi muuttaa elämäsi tavalla, josta et osaa edes uneksia
▪ Mikk käitus hüperaktiivse lapse moel, sest tal oli tundides igav Mikk käyttäytyi hyperaktiivisen lapsen tavoin, koska pitkästyi oppitunneilla
mänedžer
M
‹s›
(teatud töölõigu) juhtija, korraldaja; majanduslike huvide esindaja
manageri
▪ korvpallimeeskonna mänedžer otsib uusi talente koripallojoukkueen manageri etsii uusia kykyjä
▪ bändi mänedžeri sõnul jäetakse kaks kontserti ära bändin managerin mukaan kaksi konserttia jätetään väliin
niisama hästi kui
enam-vähem (kindlasti), peaaegu
lähes (varmasti), melkein
–
▪ esikoht on tal niisama hästi kui käes hänellä on lähes varmasti ensimmäinen sija
▪ lootus uusi õpilasi juurde meelitada on niisama hästi kui olematu toivo saada houkuteltua uusia oppilaita on melkein olematon
nuputama
M
mõistusega mingit lahendust otsima, midagi välja mõtlema
pohtia, pohdiskella, pähkäillä ark.
keksiä
▪ nuputasin, millest järjekordne blogi kirjutada pähkäilin, mistä kirjoittaa seuraava blogi
▪ püüan igaks päevaks uusi retsepte nuputada yritän keksiä joka päiväksi uusia reseptejä
▪ välja nuputama keksiä
nurka viskama
midagi (või kedagi) kõrvale heitma, millestki loobuma
panna jokin (tai joku) syrjään, luopua jostakin
–
▪ on viimane aeg visata nurka segavad rasked mõtted on korkea aika unohtaa kaikki häiritsevät vaikeat ajatukset
▪ ei ole veel mõtet pille nurka visata, uusi lugusid tuleb küll ei ole vielä syytä panna soittimia syrjään, uusia kappaleita tulee kyllä
paiskama
M
1 ‹ka isikuta lauses› hooga mingisse kohta, asendisse või olukorda viskama, tõukama või lööma
paiskata, viskata, heittää
▪ plahvatus paiskas ta paarikümne meetri kaugusele räjähdys paiskasi hänet parinkymmenen metrin etäisyydelle
▪ uks paisati lahti ovi paiskattiin auki
▪ vett paiskas üle parda vesi löi yli laidan / vettä lensi yli laidan
▪ autod paiskavad õhku heitgaase autot päästävät ilmaan pakokaasuja
■ (äkitselt) muutunud olukorda ajama
syöstä, suistaa
▪ maailm paisati sõtta maailma syöstiin sotaan
▪ libedus paiskas segi busside sõidugraafikud liukkaus sekoitti bussien aikataulut
2 rohkel arvul, suures koguses (kiiresti) kuhugi suunama või toimetama
suoltaa, syytää
▪ müüki paisatakse üha uusi ravimeid myyntiin syydetään aina uusia lääkkeitä
▪ telejaamad paiskavad üksteise võidu eetrisse kokasaateid televisioasemat suoltavat kilpaa kokkiohjelmia eetteriin
3 midagi teravat, ägedat hooga (välja) ütlema
sanoa nopeasti jotakin terävää
singota kuv.
▪ mõni paiskab sõnu otsekui mõõgapisteid jotkut pistelevät sanoilla kuin miekalla / jotkut sinkoavat sanoja kuin miekaniskuja
riburada
M
‹adv›
üksteise järel, järjestikku
perä|kanaa, toinen toisensa jälkeen
▪ isa ees, lapsed riburada järel isä edellä, lapset peräkanaa jäljessä
▪ riburada on juurde tulnud uusi majutuskohti uusia majoituspaikkoja on tullut lisää toinen toisensa jälkeen
rida
M
‹s›
1 ühel joonel kõrvuti asetsevad istmed vm asjad
useiden vierekkäisten ihmisten, esineiden tm. sarja
rivi
▪ istmed olid kolmes reas istuimet olivat kolmessa rivissä
▪ istusin viimases reas istuin takarivissä / istuin viimeisessä rivissä
▪ pingirida istuinrivi; penkkirivi
■ esemetest, kujunditest vm moodustuv joon
rivi
▪ alustasin lauset uuelt realt aloitin lauseen uudelta riviltä
▪ auto rivistus teise ritta auto vaihtoi kaistaa
■ kirjapandud sõnad, (järjestikune) tekst
kirjoituksen, tekstin vaakasuorista kirjain-, sanaryhmistä
rivi
▪ kirjuta mulle vahel mõni rida kirjoita minulle joskus muutama rivi
▪ tekstirida tekstirivi
■ millegi korrastatud jada, (reeglipärane) järgnevus
rivi
jono
▪ hambarida hammasrivi
▪ aritmeetiline rida aritmeettinen jono
■ (rahaarvestuses:) kindlaksmääratud sihtotstarbega kuluarvestuse üksus
budjetti|rivi, rivi
▪ festival on saanud omaette rea eelarves festivaali on saanut oman rivinsä budjetissa
2 (suur) hulk
joukko
▪ nädalaga on tekkinud terve rida uusi klubisid viikossa on syntynyt koko joukko uusia klubeja
▪ rida kitsendusi joukko rajoituksia
■ ‹hrl mitm› mingi tunnuse poolest kokkukuuluvate isikute kogum
rivi tav. mon.
▪ kirjanike read täienevad uute Vesipruulidega kirjailijoiden rivit täydentyvät uusien Vesipruulien myötä
▪ publiku read olid hõredad yleisön rivit olivat harvat
3 kõnek kohustus, ülesanne; ala, valdkond
heiniä(än mon.
▪ see on halduskohtu rida se on hallinto-oikeuden heiniä
seire
M
‹s›
pidev ühiskonna, keskkonna, tervise vm seisundi jälgimine
seuruu, seuranta, tarkkailu
▪ nahkhiirte seires uusi liike sel aastal ei leitud lepakoiden seurannassa ei tänä vuonna löydetty uusia lajeja
▪ maakoore seismiline seire maankuoren seisminen seuranta
sõber
M
1 ‹s› kellegagi heades ja usalduslikes suhetes olev inimene
ystävä
kumppani, toveri, kaveri ark.
▪ kutsun sünnipäevale vaid lähedased sõbrad kutsun syntymäpäiville vain läheiset ystävät
▪ tahtsin saada uusi sõpru halusin saada uusia ystäviä
▪ tõelisi sõpru on väga vähe todellisia ystäviä on hyvin vähän
■ ‹s› (pöördumissõnana heade tuttavate, kokkutulnute poole)
(puhuttelusanana)
ystävä
▪ Niisiis, armsad sõbrad, elu ei olegi nii lihtne! Siispä, rakkaat ystävät, elämä ei olekaan niin yksinkertaista!
2 ‹s› millegi huviline või toetaja; midagi harrastav inimene
ystävä, harrastaja
▪ Rakvere teatri sõbrad asutasid teatriklubi Rakveren teatterin ystävät perustivat teatterikerhon
▪ tule meie sõbraks Facebookis tule kaveriksemme Facebookissa
▪ kinosõber elokuvanystävä
▪ jalgpallisõber jalkapallonystävä
sõit
M
‹s›
1 mingi sõiduvahendiga liikumine, sõitmine; reis, teekond
ajo
matka
kyyti
ajelu
▪ edasi jätkub sõit Dubaisse matka jatkuu edelleen Dubaihin
▪ sõidu ajal ei tohi telefoniga rääkida ajon aikana ei saa puhua puhelimessa
▪ edasi-tagasi sõit Nordkappi edestakainen matka Nordkappiin
▪ kojusõit kotimatka
▪ trahv piletita sõidu eest sakko liputta matkustamisesta
▪ auto aeglustas sõitu ja peatus auto hidasti vauhtia ja pysähtyi
■ (hobuse liikumise kohta:) traav (või sörk), kiire minek
(hevosen liikkumisesta:) ravi tai hölkkä, vauhdikas meno
–
▪ rüütel kannustas hobust kiiremale sõidule ritari kannusti hevosta kovempaan vauhtiin
■ sõidus (lähetuses olemise, (liinil) sõitmisega seotud töö kohta)
ajossa, liikkeellä
liikenteessä
▪ ema on töö tõttu tihti sõidus äiti on töiden vuoksi usein liikkeellä
▪ uusi busse on sõidus juba viis uusia busseja on ajossa jo viisi
2 moto-, suusa- vm võistluse üks osa
matka urh.
▪ kavas on 30 km sõit vabatehnikas vuorossa on 30 kilometrin matka vapaalla tyylillä
▪ Juss oli mõlemas sõidus kolmas Juss oli molemmilla matkoilla kolmas
sõlmima
M
1 sõlme tegema, sõlme (kinni või lahti) siduma
solmia, sitoa
▪ sõlmis nööriotsad kokku solmi narunpäät yhteen / sitoi narunpäät yhteen
▪ sõlmis lipsu ette pani solmion kaulaan
▪ sõlmis lipsu eest otti solmion kaulasta
■ (vaiba, vöö vm kohta:) sõlmtehnikas valmistama
solmia
▪ sõlmitud vaip solmittu matto käs., tekst.
▪ sõlmitud vöö solmittu vyö
■ sõlmede abil ühendama või kinnitama
solmia, sitoa
▪ suurräti serva võib sõlmida narmad villahuovan reunaan voi solmia hapsut
■ (hrl käte kohta:) vaheliti panema, kokku (või lahti) põimima
(tavallisesti käsistä:) panna ristiin tai lomittain; irrottaa tällaisesta otteesta
–
▪ sõlmisin käed kuklale panin kädet ristiin niskaan
▪ isa sõlmis käed lapse ümbert lahti isä irrotti kätensä lapsen ympäriltä
2 mingit ühendust või kokkulepet kinnitama
solmia
▪ USA ja Jaapan sõlmisid julgeolekuleppe USA ja Japani solmivat turvallisuussopimuksen
▪ abielu sõlmima solmia avioliitto; avioitua
▪ uute õpetajatega saab sõlmida tähtajalise töölepingu uusien opettajien kanssa voi solmia määräaikaisen työsopimuksen
■ mingit mõttelist ühendust looma või algatama
solmia
▪ sõlmis väga kergesti uusi tutvusi solmi hyvin helposti uusia tuttavuuksia
▪ püüdsin algsed mõttelõngad artikliks sõlmida yritin sitoa alkuperäiset ajatuksenpätkät artikkeliksi
Seotud sõnad
sõlmimine ‹s›
solminta, solmiminen
tahk1
M
‹s›
1 nähtus teatavast vaatepunktist vaadatuna, nähtuse üks külgi
aspekti, näkö|kohta, näkö|kulma, puoli
▪ raamat tutvustab kalurite elu eri tahke kirja esittelee kalastajien elämän eri puolia
▪ fotod avavad jahipidamisest uusi tahke valokuvat esittävät metsästyksestä uusia puolia
▪ töötusel on mitu eri tahku työttömyydessä on monta aspektia
2 eseme sile külgpind (hrl ühena samalaadsetest); tahutud külgpind (nt palgil)
esineen sileä sivupinta (tav. yhtenä useista); hiottu sivu (esim. hirressä)
–
■ tasandiline hulknurk, mis ühes teiste samataolistega piirab hulktahukat ja moodustab selle pinna
tahko vars. geom.
▪ kuubil on kuus tahku kuutiossa on kuusi tahkoa
talent
M
‹s›
inimese võimete kõrge tase, mis võimaldab eriti edukat tegevust teatud alal
lahjakkuus, lahja usein mon., kyvykkyys, kyky
▪ tunnustati tõlkija talenti ja teadmisi kääntäjän kyvykkyys ja tiedot saivat tunnustusta
■ silmapaistvalt võimekas, andekas inimene
lahjakas ihminen, lahjakkuus, kyky
▪ tantsutrupp otsib uusi talente tanssiryhmä etsii uusia kykyjä
tantsu|samm
M
tantsimisel tehtav mingile tantsule iseloomulik samm; kergel, tantsulisel liikumisel tehtav samm
tanssi|askel
▪ õppisime uusi tantsusamme opettelimme uusia tanssiaskelia
▪ Kristina astus tantsusammul pjedestaali kõrgeimale astmele Kristina nousi tanssiaskelin korokkeen korkeimmalle sijalle
tegus
M
‹adj›
1 selline, kes armastab tegutseda, kes palju teeb
toimelias, toimekas, aikaansaava
▪ tegusad inimesed aikaansaavat ihmiset
▪ selts kutsub oma ridadesse uusi aktiivseid ja tegusaid liikmeid seura kutsuu riveihinsä uusia aktiivisia ja toimeliaita jäseniä
■ tegevusrohke, tegevust täis
työteliäs
▪ detsember on kiire ja tegus kuu joulukuu on kiireellinen ja työteliäs kuukausi
2 selline, mis toimib, on tõhus
tehokas
▪ leiti tegus lahendus löydettiin tehokas ratkaisu
Seotud sõnad
tegusalt ‹adv›
toimeliaasti, toimekkaasti
tegusus ‹s›
toimeliaisuus, toimekkuus
treener
M
‹s›
sportlaste õpetaja ja võistlusteks ettevalmistaja; treeningu läbiviija
valmentaja
▪ treener värbas meeskonda uusi mängijaid valmentaja värväsi joukkueeseen uusia pelaajia
▪ ujumistreener uintivalmentaja
tulvil
M
‹adv›
(osutab millegi rohkusele:) väga täis, üleni täis
tulvilla(an
▪ jalakäijatest tulvil tänavad kadut olivat tulvillaan jalankulkijoita
▪ olin tulvil energiat ja uusi ideid olin tulvillani energiaa ja uusia ideoita
turg
M
‹s›
1 müügilaudadega kauplemiskoht; vastav kaubandusettevõte
tori, kauppa|tori
▪ isa tõi turult värsket liha isä toi torilta tuoretta lihaa
▪ Nõmme turg Nõmmen tori
▪ kalaturg kalatori
2 ostu- ja müügitehingute pidevalt toimiv süsteem; turustuspiirkond
kysyntä ja tarjonta sekä niihin liittyvä hinnanmuodostus; markkina-alue
markkinat vain mon vars. tal.
markkina tal.
▪ odav bensiin on turult kadunud halpa bensiini on kadonnut markkinoilta
▪ ta tunneb Venemaa turgu väga hästi hän tuntee Venäjän markkinan erittäin hyvin
▪ piimatoodetele otsitakse uusi turgusid maitotuotteille etsitään uusia markkinoita
▪ võlakirjaturg velkakirjamarkkinat
▪ autoturg automarkkinat
▪ korteriturg asuntomarkkinat
tutvus
M
‹s›
tuttavatele iseloomulik vahekord
tuttavuus, tuttavuus|suhde
▪ tutvus arenes sügavaks sõpruseks tuttavuus kehittyi syväksi ystävyydeksi
▪ ütlen sulle seda tutvuse poolest sanon tämän sinulle tuttavuutemme vuoksi
▪ reisimine toob kaasa uusi tutvusi matkustellessa syntyy uusia tuttavuuksia
▪ ta sai töökoha tutvuse kaudu hän sai työpaikan tuttavuussuhteen kautta
■ (ühenduses millegi tundmaõppimisega)
tuttavuus
▪ poisi tutvus filmikunstiga sai alguse koolipõlves poika alkoi tehdä tuttavuutta elokuvataiteen kanssa koululaisena
töö|koht
M
kindlapiiriliste ülesannetega palgatöö; töötamise võimalus ühele inimesele
ansio-, palkkatyö; toimi
työ|paikka
▪ investeeringud põllumajandusse loovad maal uusi töökohti investoinnit maatalouteen luovat maaseudulle uusia työpaikkoja
▪ 700 töökohaga ettevõte 700 työpaikan yritys
■ asutus, ettevõte vm, kus keegi töötab
työ|paikka
▪ kool jäigi ema ainsaks töökohaks koulusta tulikin äidin ainoa työpaikka
■ tööruumi osa, kus keegi töötab
työ|piste, työskentely|paikka
▪ töökoht olgu hästi valgustatud työpisteessä pitää olla hyvä valaistus
■ töötegemise paik laiemalt, tööpaik
työ|paikka
▪ nad kõmpisid töökohta jala he marssivat jalan työpaikalle
vaate|koht
M
kellegi oma (väljakujunenud) arvamus, suhtumine, lähenemisnurk
näkö|kulma kuv., näkö|kanta, suhtautumis|tapa
▪ oli see halb või hea, eks see sõltub vaatekohast oliko se hyvä vai paha, sehän riippuu näkökulmasta
▪ ootame õpikutesse uusi vaatekohti meie ajaloolastelt oppikirjaan odotetaan historioitsijoidemme uusia näkökantoja
valdus
M
‹s›
1 valduses (olukorra kohta, kus miski on kellegi käsutuses, omanduses)
hallussa
▪ kogu põllumaa on meie perekonna valduses koko peltoala on perheemme hallussa
■ valdusesse (olukorra kohta, kus miski on kellegi käsutuses, omanduses)
haltuun
▪ vastasmeeskond püüdis palli oma valdusse saada vastajoukkue yritti saada pallon haltuunsa
■ valdusest (olukorra kohta, kus miski on kellegi käsutuses)
hallusta
■ jur tegelik võim asja üle
hallinta
▪ seaduslik valdus laillinen hallinta
2 ‹hrl mitm› maa-ala, piirkond, mis on kellegi võimu all
alue, joka on jonkun hallussa, vallan alla
hallinto|alue, maa|omistus
▪ kalifaat võidab uusi valdusi kalifaatti voittaa uusia hallintoalueita
viu ja vops
kiiresti üksteise järel
nopeasti toinen toisensa perään
–
▪ uusi luuleantoloogiaid ja kogumikke tuleb nii mis viu ja vops uusia runoantologioita ja kokoelmia ilmestyy kuin sieniä sateella kuv.
välja laskma
1 väljastama, toodangusse või kasutusse andma
laskea liikkeelle, laskea liikkeeseen, laskea markkinoille, päästää markkinoille
▪ Sloveenia on esimene liikmesriik, kus uusi münte hakatakse välja laskma Slovenia on ensimmäinen jäsenvaltio, jossa aletaan laskea uusia kolikoita liikkeelle
▪ ravimifirma plaanib kahe aasta jooksul lasta välja vähemalt kuus uut rohtu lääketehdas suunnittelee laskevansa markkinoille ainakin kuusi uutta lääkettä kahden vuoden aikana
■ (trükis) avaldama
julkaista
▪ suuremad stuudiod on valmis absoluutselt kõik 3D-na välja laskma suuret studiot ovat valmiita julkaisemaan aivan kaiken 3D:nä
■ (koolitama ja) ametliku lõpetamiseni viima
valmistaa (erik.)
▪ meditsiinikool hakkas vastavalt eriprogrammidele välja laskma ämmaemandaid terveydenhuolto-oppilaitos alkoi valmistaa kätilöjä ohjelmien mukaisesti
2 väljapääsu võimaldama
päästää ulos
▪ mees avas ukse, et meid välja lasta mies avasi oven päästääkseen meidät ulos
▪ kurjategija lasti ennetähtaegselt vanglast välja rikollinen vapautettiin vankilasta ennenaikaisesti / rikollinen päästettiin pois vankilasta ennenaikaisesti
Seotud sõnad
välja|laskmine ‹s›
liikkeelle|lasku tal., liikkeeseen|lasku tal., markkinoille laskeminen
värbama
M
1 tööle, teenistusse palkama
pestata, rekrytoida, värvätä
▪ ettevõte värbab töölisi ümberkaudsetest küladest yritys pestaa työntekijöitä ympäristökylistä
■ agenti luuretegevusse kaasama
pestata, värvätä
▪ enamik agente värvati kompromiteeriva materjali alusel useimmat agentit värvättiin kompromettoivan materiaalin avulla
2 (vabatahtlikke) sõjaväkke, sõduriks võtma
värvätä sot., rekrytoida
▪ hävituspaljoni värvatud eestlased hävityspataljoonaan värvätyt virolaiset
3 mingit ülesannet täitma kutsuma; uueks liikmeks kaasama
kutsua täyttämään jotakin tehtävää; liittää uudeksi jäseneksi
värvätä, pestata
▪ prantslased värbavad mängijaid lühikeseks ajaks ranskalaiset pestaavat pelaajia lyhyeksi aikaa
▪ erakonda värvati uusi liikmeid puolueeseen värvättiin uusia jäseniä
▪ jäneseks värvatud jooksja pidi vedama pool maad jänikseksi värvätyn juoksijan piti vetää puolet matkasta
Seotud sõnad
värbamine ‹s›
pestaus, rekrytointi, värväys
värbaja ‹s›
värväri

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur