Soome-eesti suursõnaraamat

arvostelu·kyvyttömyys 40 hindamis·võimetus, arvustus·võimetus, kriitika·võimetus; otsustus·võimetus
◊ käyttää hyväksi jonkun arvostelukyvyttömyyttä kellegi otsustusvõimetust ära kasutada

havaita 69
1 märgata, silmata; (huomata) tähele panna, täheldada, avastada, leida; (nähdä) näha ‹nägema›
◊ hän nyökkäsi minut havaitessaan kui ta mind nägi (märkas), noogutas ta; hän havaitsi huoneessa käydyn ta märkas (taipas), et keegi oli toas käinud; tuskin havaittava vaevu märgatav, vaevalt tuntav; maanjäristys havaittiin koko maassa maavärin oli tuntav kogu riigis
2 (todeta) tõdeda, konstateerida, nentida; (tajuta) tajuda, tunnetada, mõista, aru saada {jotakin millestki} , ära näha; (oivaltaa) mõista, taibata, arusaamisele jõuda {jotakin milleski}
◊ havaita taudin oireita haiguse sümptomeid täheldada; hyväksi havaittu tapa äraproovitud (heakskiidetud) viis (komme)

hyvä 10 (komp.: parempi, superl.: paras)
1 hea
◊ hyvä auto hea auto; hyvä tie hea tee; hyvä palkka hea palk; hyvä laatu hea (kõrge) kvaliteet; hyvä maku hea maitse; hyvä neuvo hea nõu; hyvä kirja hea (väärt) raamat; talo on hyvässä kunnossa maja on heas korras; suunnitelmassa on paljon hyvää kavas on palju head; siinä on se hyvä puoli, että — selles on niipalju head, et —; he ovat yhtä hyviä molemmat nad on paras paar
2 (etevä) võimekas; (taitava) osav; (kelpo) tubli
◊ hyvä maalari, uimari, hiihtäjä hea maaler, ujuja, suusataja; ei ole kovinkaan hyvä puhuja ei ole kuigi hea (suurem asi) kõnemees, ei oska just hästi kõnelda; hyvä oppimaan tubli õppija; hyvä keksimään selityksiä osav seletusi leidma; hyvä kielissä keelte peale andekas; hyvä käsistään lahtiste kätega; (näppärä) osav; hyvä suustaan ei ole suu peale kukkunud; suu paraja koha peal; tuli maaliin hyvänä kakkosena saavutas tubli teise koha
3 (miellyttävä, mukava) hea
◊ hyvät uutiset head uudised; hyvä käytös hea käitumine; hyvä sää hea (ilus) ilm; hyvä sää ikkunanpesuun kena aknapesuilm; tehdä hyvä vaikutus johonkuhun kellelegi head muljet jätta; olla hyvissä väleissä jonkun kanssa kellegagi hästi läbi saada; heillä on hyvät suhteet nad saavad hästi läbi; hän on hyvä ystäväni ta on mu hea sõber; hyvällä tuulella heas tujus, rõõmsas meeleolus; hyvillä mielin hea meelega, meelsasti, meeleldi; hyvän näköinen kena, ilus; hyvän makuinen hea maitsega, maitsev; hyvän tuoksuinen hea lõhnaga; maistuu hyvältä (hyvälle) maitseb hea (hästi); keitto on hyvää supp on hea (maitsev); vanhaan hyvään aikaan vanal heal ajal; hyvää tekevä meeldiv, kosutav; he saivat hyvän vastaanoton neid võeti hästi vastu; täällä meidän on hyvä olla siin on meil hea olla; hyvähän sinun on puhua sul on ju hea rääkida, mis sul viga rääkida
◊  (substantiivisesti) se ei tiedä hyvää see ei tähenda head; nyt tekisi hyvää päästä lomalle nüüd oleks hea, kui saaks puhkusele; se teki hänelle hyvää see mõjus talle hästi; tekee mieli jotain hyvää tahaks midagi head; tahdon sinulle pelkkää hyvää soovin sulle ainult head; hyvää tarkoittava head tähendav; tehdä jotakin hyvää tarkoittaen teha midagi hea tagamõttega; aineellinen hyvä materiaalne hüve
4 (edullinen, otollinen) hea, kasulik; (suotuisa) soodne
◊ hyvä onni hea õnn; teki hyvät kaupat tegi kasuliku (hea) kauba; jättää hyvä tilaisuus käyttämättä jätta hea võimalus kasutamata; ei ole hyvä tehdä niin nii ei peaks tegema, nii ei ole hea teha; sinne ei ole hyvä mennä parem ei maksa sinna minna, sinna ei ole hea minna; olla hyväksi jollekulle kellelegi kasuks tulla; tee mitä hyväksi näet tee, mida paremaks pead; hän katsoi hyväksi häipyä ta pidas paremaks kaduda; teltta on hyvä olemassa hea, kui telk on igaks juhuks olemas (kaasas), telgiga on kindlam; menetelmällä on hyvätkin puolensa meetodil on ka omad head küljed; pääsi hyviin naimisiin tegi hea partii
5 (voinnista, voimista tms.)
◊ hyvä terveys hea tervis; olla hyvissä voimissa olla hea tervise juures; olla hyvässä kunnossa olla heas vormis
6 (eettisesti hyvä)
◊ hyvä ihminen hea inimene; hyvä teko hea tegu, heategu; päivän hyvä työ päeva hea tegu; näyttää hyvää esimerkkiä head eeskuju näidata; olla hyvä eläimille loomade vastu hea olla
◊  (substantiivisesti) kaikki hyvä elämässä kõik hea, mis elus on; toimia yhteisen hyvän puolesta üldise heaolu nimel tegutseda; uskoa ihmisistä vain hyvää uskuda inimestest ainult head; palkita paha hyvällä kurja heaga tasuda; puhua jostakusta hyvää kellestki head rääkida
7 (hieno, arvostettu)
◊ hyvästä perheestä heast perekonnast; hyvä nimi tiedemiehenä nimega (nimekas) teadlane
8 (aikamoinen, melkoinen) hea, tubli, korralik
◊ hän ansaitsi hyvät rahat ta teenis head raha; hän sai hyvän hinnan autostaan sai oma auto eest korraliku hinna; hyvän joukon toista sataa kõvasti üle saja; hyvän aikaa tükk aega; hyvän matkaa tükk maad, tükike teed; hyvissä ajoin aegsasti, õigel ajal
9 (kohteliaisuuksissa) hyvät naiset ja herrat! austatud (lugupeetud) daamid ja härrad!; ole hyvä ja auta! aita palun!, ole nii hea, aita!; ole (olkaa) hyvä! palun!, võta (võtke) heaks!; olkaa hyvät! olge lahked!
◊  (kehotuksissa) olkaa hyvä ja sulkekaa ovi! palun pange uks kinni!
◊  (tervehdyksissä yms.) hyvää huomenta tere hommikust; hyvää päivää tere päevast; hyvää yötä head ööd
◊  oikein hyvä! väga hea!, suurepärane!; hyvä Matti! Armas Matti!; hyvä on, lähdetään sitten hea küll, lähme siis; no hyvä niinkin hea seegi
◊  (substantiivisesti) toivotan sinulle kaikkea hyvää! soovin sulle kõike head!
10
◊  (muissa sanonnoissa) hyvällä syyllä voi sanoa, että — on küllalt põhjust öelda, et —; työ on hyvällä alulla töö on hästi käima läinud; hyvässä uskossa heas usus; juttu on näin ja sillä hyvä nii see on ja asi nudi; eikä sillä hyvä see polegi veel kõik; vai vielä opastamaan, hyvä jos osaa itsekään! või veel õpetama, hea kui isegi oskab!; hyvä jos hän pystyy maksamaan puolet hea, kui ta jaksab poole ära maksta; hyvä, etten pudonnut hea, et ma ei kukkunud, õnneks ma ei kukkunud; mistä hyvästä sinä tuon sait? mis hea eest sa selle said?; sai palata niine hyvineen pidi niisama targalt tagasi tulema (minema); ei hyvällä eikä pahalla ei hea ega kurjaga, mitte kuidagi; sopia hyvällä heaga kokku leppida; sitä ei katsota hyvällä seda ei vaadata hea pilguga; uskotko hyvällä vai haluatko selkääsi? kas usud heaga või tahad naha peale saada?; voi hyvät ihmiset! oh, kulla inimesed!, oh, (armas rahvas)!; älä hyvä mies huuda! kulla mees, ära karju!
◊  (hyväksi) peli on 3—2 kotijoukkueen hyväksi mängu seis on 3:2 väljakuperemeeste kasuks; tehdä jotakin jonkin hyväksi midagi kellegi heaks teha; käyttää jotakin hyväkseen midagi (kedagi) ära kasutada
◊  (hyvänä) pitää jotakuta hyvänä kedagi hellitada, kellegi vastu hea olla, kellegi eest hästi hoolitseda; "Kiitos!" — "Eipä kestä, pidä hyvänäsi." "Tänan!" — "Pole tänu väärt, võta heaks."

hyväksi·käyttö 1*C kasutus, [ära·]kasutamine, ekspluateerimine
◊ luonnonvarojen hyväksikäyttö loodusvarade kasutamine; tietokoneen hyväksikäyttö kustannuslaskennassa arvuti kasutamine kulude arvestamisel; toisen hädän hyväksikäyttö teise õnnetuse ärakasutamine; lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö lapse seksuaalne ärakasutamine

kehua 52
1 (kiittää) kiita; (ylistää) ülistada
◊ kehua jotakuta ahkeruudesta kedagi usinuse eest kiita, kellelegi agaruse eest kiitust avaldada; hän kehui ruokaa hyväksi ta kiitis, et toit on hea; kehua jotakin maasta taivaaseen midagi taevani ülistada (kiita); ruoassa ei ollut paljon kehumista toit polnud eriti kiita, söök ei väärinud erilist kiitust; keskinäisen kehumisen kerho vastastikuse kiitmise klubi (irooniliselt); "Miten olet voinut?" — "Eipä [ole] kehumista." ("Eipä kannata kehua.") "Kuidas sul on läinud?" — "Pole põhjust kiita."
2 (kerskua) kiidelda {jotakin millegagi} , hoobelda {jotakin millegagi} , uhkeldada {jotakin millegagi} ; (ylvästellä) suurustada {jotakin millegagi} ; (ark.) kergelda, hüpata {jotakin millegagi}
◊ hän kehui valloituksillaan ta hooples oma vallutustega; hän kehui minulle osaavansa kaiken ta kiitles minu ees, et oskab kõike; nyt kehut jo liikaa! nüüd sa suurustad juba liiga palju!, ära ülearu hüppa!

keräys 39 korjandus, korjamine
◊ järjestää keräys jonkun hyväksi millegi heaks korjandust korraldada

kokea 58*D
1 (elää, nähdä) kogeda, läbi elada; (joutua tuntemaan) kannatada, osaks saada; tunnetada, tunda saada
◊ kokea monenlaista elämässään elus kõike kogeda, elus mitmesugust läbi elada; kokea työn iloa töörõõmu kogeda (tunda saada); kokea seikkailuja seiklusi läbi elada; kokea tappio kaotuse osaliseks saada; kokea sortoa rõhumist tunda saada; kovia kokenut palju kannatanud, raskeid päevi näinud; hän sai katkerasti kokea laiskuutensa seuraukset ta sai oma laiskuse tagajärgi kibedasti tunda; hyväksi koettu keino abinõu (vahend), mis on leitud hea olevat; tutkia, miten lapsi kokee yksinäisyyden uurida, kuidas laps tunnetab üksindust; ohjelma koettiin yksipuoliseksi programm leiti olevat ühekülgne; koen sen rangaistuksena ma tunnen, et see on karistus; mulle tundub see karistusena; hän ei koe olevansa kypsä siihen ta ei tunne end selleks küps olevat ks. myös katsoa, pitää, tuntea
2 (tarkastaa pyydys) püüniseid järele vaadata, võrke (mõrdu) nõuda
3 ks. yrittää
◊ hän koki peittää tietämättömyyttään ta püüdis oma teadmatust varjata

korsi 28 kõrs
◊ rukiin korsi rukki kõrs
◊  (kuv.) vetää pitempi (pisin) korsi jossakin millegagi õnne olla, milleski vedada; vetää lyhyempi (lyhin) korsi jossakin milleski kaotada; kantaa kortensa kekoon omapoolset panust anda, omalt poolt kaasa aidata; hän ei pannut kortta ristiin asian puolesta (hyväksi) ta ei liigutanud [kõverat] kõrt[ki] selle heaks, ta ei tõstnud kõrt kõrre peale

kääntyä 52*J
1 pöörduda, käänduda; pöörata, keerata; (tuulesta) pöörduda; (kääntyä jonkun puoleen) kellegi poole pöörduda
◊ tie kääntyy vasemmalle tee pöördub (keerab) vasakule; etelään päin kääntyvä tuuli lõunasse pöörduv tuul; kääntyä lääkärin puoleen arsti poole pöörduda
◊  (kuv.) hän kääntyisi haudassaan, jos tietäisi ta keeraks end hauas ringi, kui teaks; hänen päätään ei hevillä saa kääntymään tema meelt ei ole kerge muuta; lehti kääntyi Suomen historiassa Soome ajaloos saabus uus etapp
2 (muuttua, vaihtua) muutuda; keerata
◊ keskustelu kääntyi politiikkaan jutt keeras poliitikale; tuotanto on kääntynyt laskuun tootmine on hakanud alla käima; onni kääntyi õnn pöördus; kaikki kääntyy vielä hyväksi! kõik pöördub veel heaks!; elokuun kääntyessä lopuilleen kui august hakkab lõpule jõudma; talvi kääntyy kevääksi talv pöördub kevade poole
3 (usk.) usku vahetada, teise usku üle minna; usku pöörduda, usklikuks saada

loppu 1*B
1a lõpp; (pää) ots; (päätös) lõpetus
◊  (paikasta) tekstin loppu teksti lõpp; kolmas lopusta lukien lõpust arvates (lugedes) kolmas
◊  (ajasta) ennen vuoden 1999 loppua enne 1999. aasta lõppu; vuoden loppuun mennessä aasta lõpuks, enne aasta lõppu; vuosikymmen on lopuillaan kümnend on lõppemas
◊  (toiminnasta tms.) puhua loppuun lõpuni rääkida; tehdä työ loppuun viia töö lõpule; miettiä asia loppuun asja lõpuni läbi mõtelda; riidasta tuli loppu tüli lõppes; rehtorin puheesta ei ollut tulla loppua rektori kõnele ei tahtnud lõppu tulla; elokuvassa oli onnellinen loppu filmil oli õnnelik lõpp; se oli sen lorun loppu see oli selle asja lõpp, nii lõppes see lugu; hanke sai nolon lopun ettevõtmisele tuli hale lõpp, projekt lõppes piinlikult; tehdä loppu jostakin millelegi lõppu peale teha; siitä on tehtävä loppu see asi tuleb ära lõpetada; uskollinen loppuun saakka lõpuni truu, ustav surmani; murheista ei koskaan tule loppua mured ei saa kunagi otsa; kriisi sai onnellisen lopun kriis lõppes õnnelikult; juopottelu sai kauhean lopun purjutamisele tuli kohutav lõpp; ideologia on kulkenut tiensä loppuun ideoloogia on oma tee lõpule jõudnud
1b (erik. tuho) lopun aika on koittanut [maailma]lõpu ajad on kätte jõudnud; tämä on lopun alkua see on lõpu algus
◊  (kuolemasta) saada tuskaton loppu valutut surma surra; luulin jo loppuni tulevan arvasin juba, et lõpp on käes; — ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka — ja nad elasid õnnelikult oma elu lõpuni
2a (loppumatka) väylä käy lopussa karikkoiseksi laevaliini lõpuosas on rohkesti karisid; hän veti lopun rajusti kirien ta tegi jõulise lõpuspurdi
◊  (loppuaika) se oli keskiajan loppu see oli keskaja lõpp; 80-luvun lopulla 80-ndate aastate lõpu[poole]l; lukukauden lopulla semestri lõpul; lopummalla kesää suve lõpupoolel; hän vietti lopun elämäänsä vanhainkodissa ta veetis oma elu lõpuosa (viimase otsa) vanadekodus
2b (jäännös) [üle·]jääk, lõpp·osa, muu osa; jäänus
◊ hän sai loput ta sai selle, mis järel oli (üle jäi); viinin loppu viimane vein, veini jääk; maksaa kolmannes käteisellä ja loppu myöhemmin maksta kolmandik sularahas (peo peale) ja ülejäänud osa hiljem; hän menetti loputkin rohkeudestaan ta kaotas viimase kui julguse (kogu oma julguse); ta kaotas viimasegi julguseraasu; liike huolehtii lopusta firma hoolitseb kõige muu (ülejäänu) eest
◊  (jäljellä oleva, jäljelle jäänyt) loppu maito ülejäänud piim; loput tavarat kogu muu kaup; hän osti lopuilla rahoilla kirjoja ülejäänud raha eest ostis ta raamatuid; lopuksi iäkseni selleks ajaks, mis mul veel järel, minu järelejäänud eluajaks
3 (adverbista käyttöä)
3a (loppunut) kahvi on lopussa kohv on otsas; matka on lopussa reis hakkab lõpule jõudma; (on päättynyt) reis on läbi; kärsivällisyyteni alkoi olla lopussa mu kannatus hakkas katkema (otsa saama); olen aivan lopussa olen [omadega] täiesti läbi, olen lõpmata väsinud; työ on jo lopuillaan töö hakkab valmis saama (lõpule jõudma); kesä alkaa olla lopuillaan suvi hakkab lõpule jõudma (hakkab lõppema); tehdä työ loppuun tööd lõpule viia; koko juttu oli valetta alusta loppuun kogu jutt oli vale algusest lõpuni; kukkia loppuun ära õitseda; käyttää kaikki rahat loppuun kogu raha ära kulutada (ära kasutada); loppuun kulunut läbikulunud, täiesti läbi; raataa itsensä loppuun ennast täiesti ära vaevata (välja kurnata); loppuun palanut ärakurnatud, omadega läbi; loppuun ajettu äraaetud, läbikulunud
3b (päätökseksi, viimeiseksi) hän muistutti lopuksi siitä, että — lõpetuseks meenutas ta, et —; loppujen lopuksi lõppude lõpuks; hyväksi lopuksi voitimme lõpuks me ikkagi võitsime; [hyväksi] lopuksi todettakoon, että — lõpuks märgitagu, et —
3c (lopulta, vihdoinkin, pohjimmiltaan jne.) lõpuks, lõppeks, viimaks
◊ lopulta onnistuimme lõpuks läks see meil korda; lopultakin hän tuli viimaks ta ometi tuli; en lopultakaan tiedä, mitä tehdä lõppude lõpuks ma ei tea, mida teha

merkki 5*A
1 märk ‹märgi›, tähis; (tavarasta, tuotteesta myös) mark ‹margi›
◊ merkki osoittaa rajan märk tähistab (markeerib) piiri; piirtää johonkin merkki kuhugi märki (tähist) joonistada
◊  (tavaramerkki) johtava merkki juhtiv kaubamärk (tootemärk); mitä merkkiä poltat? mis marki sa suitsetad?; konjakkia parasta merkkiä margikonjak
◊  (pukuun kiinnitettävä) urheiluseuran merkki spordiseltsi [tunnus]märk; myydä merkkejä invalidien hyväksi müüa märke invaliidide toetamiseks
2 (käsitteen ilmaiseva kuvio tms.) märk ‹märgi›, tähis, tähistus; (symboli) sümbol
◊ matemaattiset merkit matemaatilised tähised (sümbolid); kemiallinen merkki keemia tähis (sümbol); kirjain on äänteen merkki täht on hääliku märk (sümbol); eläinradan merkki sodiaagi märk (tähtkuju); merkkien selitykset märkide (tähiste, sümbolite) seletused
3 (määräsanoman välittävä liike tms.) märk ‹märgi›; märk ‹märgu›; märgu·anne; (signaali) signaal
◊ antaa sovittu merkki taskulampulla taskulambiga kokkulepitud märki anda; kokkulepitud viisil taskulambiga märku anda; antaa merkki jonkin aloittamiseen (aloittamiseksi) anda märk millegi alustamiseks; millegi alustamiseks märku anda; viheltää jonkin merkiksi millegi märgiks vilistada; märguandeks vilistada; hän nyökkäsi hyväksymisen merkiksi ta noogutas nõustumise (heakskiidu) märgiks
4 (tunnuskuva) märk ‹märgi›, [tunde·]märk ‹märgi›; [tunnus·]märk ‹märgi›; tunnus; (vertauskuva, symboli) sümbol
◊ voiton merkki võidu märk; kruunu ja valtikka hallitsijan merkkeinä kroon ja valitsuskepp kui valitseja sümbolid (tunnusmärgid); kätellä sovinnon merkiksi leppimise märgiks kätt suruda
5 (jälki) märk ‹märgi›; (painanne) jälg
◊ ruumiissa ei näkynyt väkivallan merkkejä kehal polnud näha vägivalla märke (jälgi); kulumisen merkkejä kulumise märgid (jäljed)
6 (ilmaus, osoitus t. todiste jostakin) märk ‹märgi›, tunnus·märk ‹märgi›, tunde·märk ‹märgi›; (piirre) [tunnus·]joon
◊ sairauden merkit kasvoilla haiguse märgid (tunnusmärgid) näos; syksyn merkkejä luonnossa sügise märgid looduses; ajan merkki aja märk; hengästyminen on merkki huonosta kunnosta hingeldamine on kehva tervisliku seisundi [tunde]märk; hingeldamine annab tunnistust (märku) kehvast tervislikust seisundist; sairas osoitti paranemisen merkkejä haige osutas paranemise märke; on olemassa selviä merkkejä siitä, että — on olemas selgeid märke sellest (selle kohta), et —; ei merkkiäkään mitte põrmugi, mitte sugugi; mitte jälgegi, mitte vähimatki märki, mitte lõhnagi
◊  (sananp.) vaitiolo on myöntymisen merkki vaikimine on nõusolek (nõusoleku märk)
7 (enne, ennusmerkki) märk ‹märgi›, tunde·märk ‹märgi›; enne ‹ende›; (oire) sümptom, sümptoom
◊ merkkejä lamakauden päättymisestä märgid majanduse mõõnaperioodi lõppemisest; majanduse mõõnaperioodi lõppemise tunnusmärgid (ended); kaikki merkit viittaavat siihen, että hallitus kaatuu kõik märgid viitavad sellele, et valitsus kukub; jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin — kui vanad märgid [ikka veel] paika peavad, siis —
◊  (kuv.) olla kuin myrskyn merkki olla sünge nagu äikesepilv; näyttää jollekulle taivaan merkit kellelegi kõvasti kere (naha) peale anda; kedagi vaeseomaks peksta; kedagi läbi kolkida; kedagi tümaks teha
8 (panna merkille) panna jotakin merkille midagi märgata (tähele panna); panin merkille hänen huolestuneisuutensa ma märkasin, et ta on murelik; merkille pantava tähelepanuväärne, märkimisväärne, tähtis; merkille pantava etu tunduv (ilmne, märkimisväärne) eelis; merkille pantavaa on, että — on tähelepanuväärne, et —
9 (jossakin t. jonkin merkeissä) maaottelu sujui onnekkaissa merkeissä maavõistlus toimus õnneliku tähe all; maavõistlus läks edukalt; juhlapäivää vietettiin työn merkeissä pidupäeva veedeti töötades (tööd tehes); pidupäev möödus töö tähe all

nähdä 71
1 näha ‹nägema›
◊ nähdä selvästi selgesti näha; kissa näkee hyvin pimeässä kass näeb pimedas hästi; vasen silmäni näkee paremmin kuin oikea minu vasak silm näeb paremini kui parem; oli niin valoisaa, että näki lukea oli nii valge, et nägi lugeda; kaupunki ilmasta nähtynä linn õhust nähtuna, linnulennult nähtud linn; asettaa jotakin nähtäväksi midagi nähtavale panna (asetada); hän antoi kirjan nähdäkseni ta andis raamatu mulle näha; hän näki salaman iskevän ta nägi, kuidas välk lõi; hän ei ollut meitä näkevinään ta tegi, nagu ei näekski (tunnekski) meid; ta ei teinud meist välja; tehdä jotakin kaikkien nähden midagi kõigi nähes teha; tehdä jotakin kenenkään näkemättä midagi salaja teha; älä osta asuntoa näkemättä ära osta korterit [ise] seda nägemata; hyväksyä jotakin näkemättä midagi [ise] nägemata vastu võtta; põrsast kotis osta; toistakin nimitystä siitä näkee käytettävän näib, et selle kohta kasutatakse ka teist nimetust; ilme oli näkemisen arvoinen ilme oli nägemist väärt; olla näkemisen arvoinen vaatamist väärt olla
◊  (huomata, päätellä näkemästään) kellosta näkee ajan kell näitab aega; kasvoistasi näkee, että valehtelet sinu näost on näha, et sa valetad; sul on näkku kirjutatud, et sa valetad; näin lehdestä, että olet mennyt kihloihin nägin lehest, et sa oled kihlunud; näethän, ettei lapsi ole terve sa ju näed, et laps pole terve
2a (oivaltaa, huomata) märgata, leida, näha ‹nägema›
◊ nähdä jotakin omin silmin midagi oma silmadega näha; hän on silmin nähden edistynyt ta on silmnähtavalt (märgatavalt) edenenud; avata jonkun silmät näkemään kellegi silmad lahti teha; nähdä omat vikansa oma vigu näha (märgata); hän ei näe kokonaisuutta ta ei näe tervikut; mitä hän oikein on näkevinään siinä tytössä? mida ta õieti (õigupoolest) selles tüdrukus näeb (leiab)?; edellisestä näemme, että — eelnevast näeme, et —; nähdä kaikki mustana kõike mustades värvides näha; siinä nyt näet! näed nüüd!; siitä näkee, miten vähän tiedät sellest on näha, kui vähe sa tead; saatpa nähdä, että —! küll sa veel näed, et —!; "Et onnistu." — "Saadaanpa nähdä." "See sul ei õnnestu." — "Seda me veel näeme (vaatame)."; hän näki parhaaksi lähteä ta nägi, et parem on lahkuda; tee niin kuin hyväksi näet tee nii, nagu heaks arvad; näkisin, että päätös on tehtävä jo tänä vuonna minu arust tuleb otsus vastu võtta juba sel aastal; näen muutoksen aiheelliseksi arvan, et muutus on põhjendatud
◊  (leik.) näinhän se on nähtävä nii tuleks ju asjasse suhtuda
2b (aavistaa, ennustaa) hän näki suurten mullistusten olevan tulossa ta nägi, et suur pööre on tulekul; nähdä tulevaisuuteen tulevikku ette näha; hänellä on näkemisen lahja tal on selgeltnägemise and
3 (tavata) näin Pekan kadulla ma nägin tänaval Pekkat; näen häntä vain harvoin ma näen teda harva; nähdään illalla! õhtul näeme!
◊  (joutua tekemisiin jonkun kanssa) hän ei ole nähnyt vertaistaan ta ei ole endale võrdset näinud (kohanud); en halua enää nähdä sinua ma ei taha enam sind näha
4 (unen näkemisestä) nähdä unta und näha; nähdä unta, että — näha unes, et —
5 (kuv.) nähdä punaista vihastuda; nähdä ensi kerran päivänvalo esimest korda ilmavalgust näha; hän on nähnyt parempiakin päiviä ta on paremaidki päevi näinud, tal on paremaidki päevi olnud; hän ei ole viikkoon nähnyt selvää päivää ta pole nädal aega selget päeva näinud; kun vielä näkisi sen päivän, että — et ma näeksin veel seda päeva, mil —; kui näeks veel selle päeva, kui —; lattia ei ole harjaa nähnytkään põrand pole harja näinudki
6 (kokea) nähdä nälkää nälga näha, nälgida; nähdä vaivaa vaeva näha; hän on joutunut elämässään näkemään yhtä ja toista ta on oma elus nii ühte kui teist näinud; elämää nähnyt mies elu näinud mees; nähtäväksi jää, miten asiat kehittyvät eks näe, kuidas asjad arenevad; onhan se jo nähty, ettei hänestä ole siihen seda oli ju näha, et ta ei saa sellega hakkama; saa nähdä, miten selviämme saab näha, kuidas me toime tuleme; eks näe, kuidas me hakkama saame; huvitav on jälgida, kuidas me sellest välja tuleme; "Tuletko?" — "Saa nyt nähdä." "Kas sa tuled?" — "Eks me näe."
7 (päivittelyssä) herra nähköön! issand halasta!

olla 67 (olen, olet, on, olemme, olette, ovat; ark., runok. oon, oot, oomme, ootte; vanhemmassa runok. yks.3.p usein ompi)
1 olla ‹olema›; (olla olemassa myös) olemas olla, eksisteerida
◊ mitä se on suomeksi? mis see soome keeles tähendab?; "Ei se ole totta!" — "Onpas!" "See pole tõsi!" — "On küll!"; olipa kerran oli kord; talossa oli häät majas olid pulmad
◊  (jossakin on jotakin) siellä oli vanhoja ja nuoria seal oli vanu ja noori; pakkauksessa on käyttöohjeet pakendis on kasutamisõpetus
◊  (jollakulla (jollakin) on jotakin jossakin) rakennuksessa on kaksi sisäänkäyntiä hoones on kaks sissepääsu; hänessä on hieman runoilijaa temas on natuke poeeti; hänen housuissaan oli tahra ta pükstel oli plekk; kirjat ovat laukussani raamatud on minu kotis
◊  (olla olemassa) häntä ei enää ole teda ei ole enam; on ihmisiä, jotka — on inimesi, kes —; tuskin on autoa, joka ei koskaan oikuttele vaevalt eksisteerib (on) autot, mis kunagi ei jupsi (jukerda); onko joulupukkia olemassa? kas jõuluvana on olemas?; dinosauruksia ei enää ole dinosauruseid ei ole enam, dinosauruseid ei eksisteeri enam
◊  (esiintymisestä) kangasta on useaa väriä [seda] kangast on mitut värvi; kirjaa on myös nahkaselkäisenä [see] raamat on ka nahkseljaga
◊  (mat.) olkoon jana AB olgu sirglõik AB
◊  (sanonta) ollako vai eikö olla, kas siinä pulma olla või mitte olla, selles on küsimus
2 (jollekulle kuulumisesta, hallussapidosta tms.)
◊ jollakulla on jotakin kellelgi on midagi; olisipa minulla viulu kui mul vaid oleks viiul; kirja on hänellä, ei minulla raamat on tema, mitte minu käes; raamat on temal, mitte minul; sellainen kapine on hyvä olemassa hea, kui selline asi on olemas; minulla ei ole antaa sinulle mitään mul ei ole sulle midagi anda; onko teillä jotain kysyttävää? kas teil on midagi küsida?, kas teil on mingi küsimus?; oravalla on pitkä häntä oraval on pikk saba; hänellä on astma tal on astma
3 (ajasta) oli jo melkein aamu oli juba peaaegu hommik; on lauantai on laupäev; ne ajat ovat olleet ja menneet need ajad on tulnud ja läinud, need ajad olid ja läksid; siitä on toista vuotta sellest on üle aasta möödas; palkkapäivään on vielä viikko palgapäevani on veel üks (terve) nädal; päivä on illassa päev on õhtus, õhtu on käes; ollaan keskiviikossa käes on kolmapäev; ollaan joulussa käes on jõulud; ollapa kesä oleks nüüd suvi; olimme jo kahvissa ja konjakissa me olime juba kohvi ja konjakit joomas
4 (tilasta t. tuntemuksista) mikä sinulla on? mis sul [viga] on?; hänellä oli paha olla tal oli paha olla, ta ei tundnud ennast hästi
5 (sijainnista, asennosta tms.)
◊ olla esillä nähtaval olla; talo on mäellä maja on mäe peal; Tampere on Hämeen läänissä Tampere on Häme läänis; onko hattuni hyvin? kas mu müts on ilusasti?; hattu on naulassa müts on naela otsas; hänellä on hattu päässä tal on müts peas; ulos niin kuin olisit jo! silmapilk välja!; tee, et sa kaod!
6 (oleilla, oleskella) olla ‹olema›, veeta; (asua) elada; (viipyä) viibida
◊  (elää, asua, vierailla jossakin) hän oli pitkään Amerikassa ta oli (viibis) pikka aega Ameerikas; olla yötä jonkun luona kellegi juures ööd olla, kellegi juures öösel olla, kellegi juures ööbida; hän oli meillä viikon ta oli meie juures nädal aega, ta elas nädal aega meil; hän oli koko kesän lasten kanssa ta oli (veetis) terve suve koos lastega; Pekka on nykyisin Liisan kanssa Pekka käib nüüd Liisaga
◊  (laiskotella, levätä) lomalla haluaisin vain olla puhkuse ajal tahaksin lihtsalt puhata; "Mitä aiotte tehdä lomalla?" — "Ei mitään erikoista, ollaan vain." "Mida te puhkuse ajal teha kavatsete?" — "Mitte midagi erilist, lihtsalt oleskleme."; hänen ei tarvinnut muuta kuin olla ja kääriä rahaa ta ei pidanud midagi muud tegema, kui olemas olema ja raha kokku ajama; tal ei olnud vaja muud teha, kui olemas olla ja raha kokku ajada
◊  (pysyä rauhassa, häiritsemättä) en saanut enää olluksi, vaan raotin ovea ma ei saanud enam rahulikult olla, vaid praotasin ust; anna minun olla! lase mul olla!, jäta mind rahule!; taikinan annetaan olla jonkin aikaa lämpimässä tainal lastakse mingi (mõni) aeg soojas olla; politiikka saa minun puolestani olla minu pärast võib see poliitika ju olla; teki mieli sanoa suorat sanat, mutta ajattelin sitten, että olkoon tahtsin oma arvamuse otse välja öelda, kuid siis mõtlesin, et olgu pealegi
7 (olla tekemässä jotakin)
◊ olla tulossa tulekul olla, teel olla; olla menossa minekul (minemas) olla; vieraat olivat jo lähdössä külalised olid juba minekul (lahkumas)
8 (asiaintilasta, olosuhteista)
◊ kaikki on kuten olla pitää kõik on nii kuis peab, kõik on nii nagu olema peab; tavallisesti on niin, että — tavaliselt on nii, et —; voi olla, että — võib olla, et —; ei sillä [ole] väliä sel pole tähtsust, see pole tähtis; kuinkas onkaan: poltatko sinä? kuidas siis on: kas sa suitsetad?; näin ollen niisiis; jokin on oikein miski on õige; se oli oikein sinulle see oli sulle paras, sa olid selle ära teeninud
9a (substantiivipredikatiivin yhteydessä)
◊ tuo on veljeni see on mu vend; Pekka ja Matti ovat veljekset Pekka ja Matti on vennad (vennaksed); olipa hävytön mies! kus oli alles häbematu mees!; ennakkoluulot olivat uudistuksen pahin este eelarvamused olid uuenduse halvimaks takistuseks; olipa komea talo! kus oli alles ilus maja!, küll oli ilus maja!; hän on liikemies ta on ärimees; hänen on sanottu olevan luotettava räägitakse, et ta on usaldatav isik; tämä vasta kevättä on on see vast kevad; ne olivat aikoja ne vaat need olid ajad
◊  (erik. luvuista, mitoista tms.) maili on 1609,3 metriä [üks] miil on 1609,3 meetrit; kaksi plus kolme on viisi kaks pluss kolm on viis
◊  (toistorakenteissa) sota on sotaa sõda on sõda; käsky on käsky käsk on käsk; pojat ovat poikia poisid on poisid
◊  (vertailuissa) talo on kuin linna maja on kui loss; tytön sanottiin olevan kuin enkeli räägiti, et [see] tüdruk olevat [kui] ingel; laki on niin kuin se luetaan seadus on nii (selline), nagu seda loetakse; hän oli ikään kuin ei olisi asiasta kuullutkaan ta oli nii, nagu ei oleks asjast kuulnudki; ta tegi, nagu poleks asjast kuulnudki
9b (vars. adjektiivipredikatiivin yhteydessä)
◊ hän on hoikka ta on kõhn; komea on talo ilus maja on; sepä [on] ikävää küll on kahju; sellaista on elämä selline on elu, selline see elu on; tarkoituksen pitäisi olla selvä tähendus peaks olema selge; isä käski pojan olla ahkera isa käskis pojal usin olla; hän kertoi tilanteen olleen vaikea ta rääkis, et olukord oli raske; hän on minua olkapäähän ta on mulle õlani (õlast saadik)
◊  (erik. kohteliaisuuksissa) tässä on tuoli, ole hyvä siin on tool, ole hea, istu; olkaa hyvä palun, olge hea; olge lahke; olkaa hyvät palun, olge lahked; olge nii hea; olkaa hyvä ja sulkekaa ovi olge nii hea ja pange uks kinni, palun pange uks kinni; ole kiltti ja unohda tämä ole kallis ja unusta see ära
◊  (ark.) oletpa sinä, kun et parastasi ymmärrä oled sina ikka kah, sa ei taipa ju, mis sinu jaoks parim on; on se, kun ei ihminen sen vertaa ymmärrä see on imelik, kui inimene niipaljustki aru ei saa
◊  (infinitiivi- t. sivulausesubjektin sisältävissä lauseissa) on hyvä olla hea on olla; on mahdoton[ta] ymmärtää häntä võimatu on temast aru saada; on hauskaa, että tulitte see on tore, et [te] tulite; tärkeintä on, että — kõige tähtsam on, et —
9c (iästä)
◊ hän on 20-vuotias ta on 20-aastane; lapsi on toisella kuukaudella laps on rohkem kui kuune; laps käib juba teist kuud, laps on üle ühe kuu vana; hän oli vähän toisella kymmenellä ta oli natuke üle kümne [aasta vana]
10 (genetiivin kanssa [omistamisesta])
◊ kenen tämä on? kelle oma see on?; syy on teidän see on teie süü; auto on yhtiön see on firma auto, auto on firma oma
11 (jokin on tarkoitettu t. osoitettu jollekulle)
◊ tämä on sinulle see on sinule (sulle); eikö minulle ole kirjettä? kas mulle ei ole kirja [tulnud]?
◊  (erik. kohteliaasti kysyttäessä) mitä (teille) saisi olla? mida teile?, mida ma teile võin pakkuda?, mida teile võiks olla?; saako (saisiko) olla kuppi kahvia? kas te sooviksite tassi kohvi?; kas võiks teile pakkuda tassi kohvi?
12 (kelvottomuudesta, sopimattomuudesta johonkin)
◊ jostakusta ei ole johonkin keegi ei kõlba millekski, kellestki pole millekski asja; hänestä ei ole mihinkään tema ei kõlba millekski, tema ei saa millegagi hakkama; minusta ei ole neuvomaan minust ei saa nõuandjat, mina pole mingi nõuandja; pojasta ei ollut maanviljelijäksi poiss ei kõlvanud põllumeheks, poisist ei saanud põllumeest, poisist polnud põllumeest; mikä minä olen toisia komentelemaan kes olen mina, et hakkan teisi kamandama; minust pole teiste kamandajat; mikä hän on toisia komentelemaan? mis kamandaja tema on?; kes on tema, et tuleb teisi kamandama?
13 (ilmaisemassa kuuluvuutta johonkin kokonaisuuteen)
◊ Ruovesi on Hämettä Ruovesi on Hämes; hän on vanhaa sukua ta on vanast suguvõsast; hän on viipurilaisia ta viiburilane, ta on Viiburist pärit; hän on Heinisiä ta on üks Heiniseid, ta on üks Heininenidest
◊  (sanonta) he ovat samaa (yhtä) maata nad on ühest puust, nad on sama masti
◊  (koostumuksesta t. materiaalista) sormus on kultaa sõrmus on kullast
14 (alkuperästä)
◊ olen Helsingistä ma olen Helsingist [pärit]; hän on syntyisin Ruotsista ta on sündinud Rootsis; hän on [lähtöisin] suomenkielisestä kodista ta on pärit soomekeelsest kodust; suku on Savosta suguvõsa on Savost [pärit]; perustamiskirja on vuodelta 1869 asutamisleping on aastast 1869; lainaus on Kiveltä tsitaat pärineb Kivilt; keneltä tämä kortti on? kellelt see kaart on (tuli)?
15 (jonkun (jonkin) tilasta t. asemasta)
◊ olla sairaana haige olla; olla kuumeessa palavikus olla; olla opettajan sijaisena õpetaja asendaja olla, õpetajat asendada; olla huonoissa vaatteissa viletsates riietes olla; vene on vielä hyvässä maalissa paadil on veel korralik värvikord peal; talo on myytävänä maja on müüa
16 (suhteesta t. suhtautumisesta johonkin)
◊ se olisi avuksi see oleks abiks, see aitaks; sade ei olisi haitaksi vihm kuluks ära; poleks paha, kui hakkaks sadama; miten olisi kupillinen kahvia? kuidas oleks tassikese kohviga?; olkoon tämä sinulle opiksi olgu see sulle õpetuseks; jokin on hyväksi miski on kasuks
17 (erik.)
◊ onneksi olkoon! palju õnne!; hyi (hui) olkoon! fuih!
18 (havaittavuudesta, käytettävyydestä, mahdollisuudesta t. aiheellisuudesta)
◊ oras on näkyvissä oras on väljas; talo ei ole vielä näkyvissä maja ei paista veel; asiakirjat ovat nähtävissä dokumendid on nähtaval, dokumendid on vaatamiseks väljas; kirjaa ei ollut saatavissa raamatut ei olnud saadaval; apua ei ollut saatavissa abi ei olnud saadaval; sairaus ei ollut parannettavissa haigus ei olnud ravitav; talo ei ollut pelastettavissa maja ei suudetud päästa, maja ei olnud võimalik päästa
19 (verbirakenteissa)
19a (täytyä tms.)
◊ työ on tehtävä töö on vaja ära teha, töö tuleb teha; on otettava huomioon, että — tuleb arvesse võtta, et —; hänen oli kiirehdittävä ta pidi kiirustama, tal oli vaja kiirustada; sinne ei ole menemistä sinna ei peaks minema
◊  (ylät.) meidän on lähteminen meil tuleb minna, me peame minema
19b (olla tekevinään)
◊ olla tekevinään jotakin millegi tegemist teeselda; olla lukevinaan lugemist teeselda; hän ei ollut kuulevinaan ta tegi, nagu ei kuuleks; ta ei teinud kuulmagi; hän ei ollut tietävinään asiasta ta teeskles, et ei olnud asjast teadlik; lapset olivat olevinaan intiaaneja lapsed mängisid indiaanlasi; hän ei ollut tietääkseenkään koko asiasta ta teeskles, et ei olnud kogu asjast teadlik; ta tegi, nagu ei teakski ta kogu asjast midagi; mitäs tämä on olevinaan? mis see tähendab?, mis siin toimub?; olin näkevinäni hänet ma vist nägin teda; olin ymmärtävinäni hänen puheestaan, että — [ma] arvan, et sain ta jutust nii aru, et —; olen ollut huomaavinani, että — ma olen märganud, et —; hän on niin ollakseen ta on nii hirmus tähtis, ta on nii tähtsust täis
19c (olla tekemäisillään)
◊ olla tekemäisillään jotakin midagi tegemas olla; olin pudota ma pidin peaaegu kukkuma; tuoli oli särkyä tool pidi äärepealt katki minema, tool oleks peaaegu katki läinud; häneltä oli päästä itku ta oli kohe nutma puhkemas, ta oli nutu äärel; olin putoamaisillani ma olin kukkumise äärel, ma olin kohe kukkumas; olla kuolemaisillaan suremas olla, surivoodis olla
19d (olla tekemässä)
◊ olla tekemässä jotakin midagi tegemas olla; olin juuri palaamassa kotiin ma olin just koju tagasi tulemas, olin just koju naasmas; se on menettämässä merkitystään see on oma tähendust kaotamas; ei kukaan ollut estämässä keegi ei olnud takistamas; puolue on saamassa vaaleissa läpi viidennen kansanedustajan partei on saavutamas valimistel ka viiendat rahvasaadikukohta
◊  (erik.) pojat ovat uimassa poisid on ujumas; (ark.) vai sitä ollaan oltu juhlimassa koko yö ah või et kogu öö on pidutsemas oldud; olin silloin juuri kahvia keittämässä ma olin just siis kohvi keetmas; ei ollut kukaan kuulemassa keegi ei olnud kuulamas; kuulmas ei olnud kedagi
19e (olla tekemättä)
◊ olla tekemättä jotakin midagi tegemata jätta; olin koko päivän syömättä ma olin terve päeva söömata; ole valehtelematta ära valeta; uskokaa tai olkaa uskomatta uskuge või ärge uskuge, uskuge või mitte; en voinut olla nauramatta ma ei suutnud olla [ilma] naermata, ma ei saanud naeru tagasi hoida
◊  (kans.) "Oletpa sinä kaunis." — "Ole nyt!" "Küll sa oled ilus." — "Mis sa nüüd!" ("Ole nüüd!")
19f (myönnytyksissä)
◊ menköön, jos on mennäkseen mingu, kui kord minema peab; tulee, jos on tullakseen see tuleb, mis tulema peab; rahat menevät, jos ovat mennäkseen raha läheb nii, nagu läheb; sade tulee, jos on tullakseen vihm tuleb siis, kui tuleb; tulee maisteri tyhmemmästäkin, jos on tullakseen! kui peab saama, siis saab veel rumalamastki magister!; siitä voi tulla oikein hyvä, jos on tullakseen sellest võib midagi head tulla, kui juba midagi tulema peab; olkoon hän kuinka taitava tahansa olgu ta nii osav kui tahes; olkoon vain professori, siitä en välitä! olgu pealegi professor, mind see ei huvita!; olkoon menneeksi olgu pealegi
20 (kannanotoissa ja päätelmissä)
◊ oli miten oli oli kuidas (mis) oli; lõppude lõpuks; olipa tämän asian laita miten tahansa olgu selle asjaga kuidas tahes; olkoonkin, että panostus ei kannata olgugi, et panus ei tasu end ära; samaa aherrusta aina vain, oli sitten arki tai pyhä aina samad askeldused, olgu siis argipäev või püha; tänne voivat tulla kaikki, oli heillä työtä tai ei siia võivad tulla kõik, kas neil oli tööd või ei; kaikki tehtävät, olivatpa ne millaisia tahansa kõik ülesanded, olid need siis millised tahes; kuinka (miten, annas) ollakaan, niin — no vaat, nii —; kuinka ollakaan, samassa tuli poliisi paikalle no vaata (ennäe), samas tuli politsei kohale; mutta miten ollakaan, vaimo ei muuttanutkaan mieltään aga no vaata, naine ei otsustanudki ümber
21 (kohteliasta sävyä tavoiteltaessa)
◊ oliko sinulla niitä voileipiä? kas sul oli veel neid võileibu?; kenen talo tuo taas olikaan? kelle maja see nüüd oligi?; mis sa ütlesid, kelle maja see oli?
◊  (ark.) ja nimi oli? mis nimi oli?; ollaanko sitä naimisissa? kas te olete abielus?
22 (apuverbinä)
◊  (konditionaalin pluskvamperfektissä) olisin antanut sen, jos olisit sanonut oleksin selle andnud, kui sa oleksid öelnud; ei olisi pitänyt sanoa mitään poleks (ei oleks) pidanud midagi ütlema; ei tällaista ennen olisi hyväksytty sellist asja poleks enne heaks kiidetud
◊  (imperatiivin perfektissä) olkoon hän sanonut mitä tahansa, asia on näin olgu ta öelnud mida tahes, asjalood on nii; tämä olkoon sanottu vain meidän kesken olgu see [välja] öeldud vaid omavahel; olkoon sovittu olgu nii
◊  (usein ylät.) (liittopreesensissä) hän on sen tekevä ta teeb seda veel [üks] kord; on tuleva aika, jolloin — tuleb aeg, mil —
◊  (liittoimperfektissä) ei kukaan tiennyt, milloin sota oli syttyvä keegi ei teadnud, millal sõda võis puhkeda ks. myös lienee

pakertaa 54*K (ahertaa) rassida, rabelda, rabeleda; (uurastaa) rügada; tööd teha
◊ pakertaa esitelmää ettekande kallal rassida; pakertaa ylitöitä ületööd teha, ületööd rabada; pakertaa perheensä hyväksi pere heaks rügada

panna1 67 (verbi)
1 panna; (sijoittaa) asetada; (pistää; työntää) pista
◊ panna kirjat laukkuun raamatuid kotti panna (pista); panna käsineet käteen kindaid kätte panna; panna puhtaat vaatteet ylle puhtaid riideid selga panna; panna kudin pois kädestään kudumistööd käest ära panna; panna ruoka pöytään toitu lauale panna; panna kahvipannu tulelle kohvikannu tulele panna; panna tavarat pakettiin asjad pakki panna; panna vene talviteloille paati talveks maale tõmmata; panna jotakin suuhunsa midagi suhu panna; ei ole mitään suuhun pantavaa pole midagi suhu pista (panna)
◊  (kuv.) panna asia pöydälle asja arutamist edasi lükata; panna jotakin korvan taakse midagi kõrva taha panna; panna pillit pussiin pillid kotti panna
◊  (ark. antaa) pane pari markkaa anna paar marka
2a (toimittaa, viedä) panna kirje postiin kirja posti panna; panna ilmoitus lehteen teadet lehte panna
2b (kirjoittamisesta, merkitsemisestä, mieleen painamisesta) panna nimensä sopimukseen oma nime lepingule alla kirjutada; lausunto pantiin pöytäkirjaan avaldus pandi protokolli; talo pantiin lasten nimiin maja kirjutati laste nimele; koiralle pantiin nimeksi Nuusku koerale pandi nimeks Nuusku; panna ajatuksiaan paperille oma mõtteid paberile panna; pane tämä mieleesi (muistiin)! jäta see endale meelde!
◊  (kuv.) panna jokin jonkin tiliin midagi kellegi arvele kirjutada; midagi kellegi kaela ajada
2c (kuluttaa, käyttää, sijoittaa) panna rahaa huvituksiin raha lõbustusteks kulutada; hän pani palkkansa menemään ta kulutas oma palga ära, ta pani oma palga hakkama; panna rahansa pankkitilille oma raha pangaarvele panna; hän pani kaiken aikansa työntekoon ta kulutas kogu oma aja tööle; hän pani toivonsa lapsiin ta pani oma lootuse laste peale
◊  (kuv.) panna kaikki peliin kõike mängu panna, kõike kaalule panna; panna kaikki yhden kortin varaan kõike ühele kaardile panna, kõigega riskeerida; panen pääni pantiksi siitä että — ma annan oma pea, et —; (ark.) panna kaikki likoon kõike mängu panna
3 (saattaa jokin johonkin tilaan, asentoon tms.) panna kätensä ristiin oma käsi risti panna; panna ovi auki ust lahti teha; panna ovi lukkoon ust lukku panna; panna kansi kiinni kaant peale panna; panna pöytä koreaksi hõrgutisi lauale panna (kuhjata); panna pelto perunalle kartulit maha panna, põldu kartuli alla panna; panna kone käyntiin masinat käivitada, masinat käima panna; panna levy soimaan plaati mängima panna; panna kello oikeaan aikaan kella õigeks panna (seada); panna kokoon kokku panna; panna poikki katki teha ks. myös katkaista; panna jokin alkuun midagi alustada; panna joku lujille kellegi vastupidavust proovida; panna joku koetukselle kedagi proovile panna; panna asiat tärkeysjärjestykseen asju tähtsuse järjekorda panna (seada, asetada); panna oikeudenkäynti vireille kohtuprotsessi algatada; panna tuomio täytäntöön kohtuotsust täide viia
◊  (kuv.) panna jonkun pää pyörälle kellegi pead segi ajada; panna suu säkkiä myöten vastavalt rahakotile elada, suud seki järgi seada, suud sekki mööda seada; sen hyväksi ei pantu tikkua ristiin selle heaks ei liigutatud lillegi; kuinkas nyt suu pannaan? mis nägu nüüd siis teha?, kuidas peaks nüüd siis sellesse suhtuma?
4 (määrätä, asettaa) panna lapsi kouluun last kooli panna; kokeisiin oli pantu liian vaikeat kysymykset testi oli pandud liiga rasked küsimused; panna joku virkaan ehdolle kellegi kandidatuuri ametikohale esitada; panna joku pois viralta kedagi vallandada; panna joku syytteeseen kedagi süüdistada, kellelegi süüdistust esitada; panna jokin päämääräkseen midagi eesmärgiks panna (seada); panna jollekulle kovat ehdot kellelegi rangeid nõudmisi esitada; panna painoa jollekin millelegi rõhku panna (asetada); hän pani talolleen kovan hinnan ta pani (määras) oma majale kõva hinna; panna joku verolle kedagi maksustada
5 (panna joku tekemään jotakin) äiti pani pojan pyytämään anteeksi ema sundis poissi vabandust paluma; mikä pani sinut tulemaan tänne? mis sind sundis siia tulema?; tapaus pani ajattelemaan juhtum pani mõtlema; panna johonkuhun vauhtia kedagi kiirustama sundida
6 (jonkin toiminnan aloittamisesta tms.) panna juoksuksi jooksma pista; panna toimeksi tegutsema hakata; panna parastaan oma parimat anda, kõike endast sõltuvat teha; panna vastaan vastu hakata; vastu punnida; vastu ajada; panna vastalauseensa johonkin millegi vastu protestida
◊  (ark.) panna töpinäksi (tuulemaan) kähku pihta hakata, hooga alustada; panna tupakaksi suitsu ette panna, suitsu teha; hän pani asian leikiksi ta pööras asja naljaks; panna rahat sileäksi raha sirgeks lüüa; panna jotakin uusiksi midagi uuesti teha; panna joku matalaksi kedagi materdada, kedagi maatasa teha, kedagi alla suruda; panna jokin matalaksi midagi kritiseerida, midagi maha teha; panna paremmaksi üritada [midagi] paremini teha; panna omiaan luisata, puru silma ajada; panna jalalla koreasti jalga keerutada, tantsida; panna pasianssia pasjanssi mängida (laduda); panna jotakuta halvalla (huokealla) (alta lipan) kedagi pilgata, kedagi narrida, kedagi nöökida; panna hanttiin (kampoihin) vastu panna, vastu hakata
7 (tehdä, laittaa, valmistaa) panna aitaa aeda teha
◊  (mallasjuomista) panna olutta õlut pruulida
8 (ark. olla yhdynnässä) vahekorras olla {jotakuta kellegagi} , seksida {jotakuta kellegagi} , taha panna {jotakuta kellelegi} (vulg)
9 (hallasta: turmella) halla pani taimet hall võttis taimed ära; pakkasen panemia oraita külmast võetud orased
10 (makuulle paneutumisesta) panna pitkälleen pikali heita (minna); panna maata magama heita (minna)
◊  (kans. istuutumisesta) pankaas istuen! istuge!
11 (kans. ääntelemisestä) häälitseda
◊ miau, pani kissa näu, tegi kass

ponnistaa 53
1 suruda; pressida; litsuda; (urh. myös) tõugata
◊ vasemmalla jalalla ponnistava pituushyppääjä vasakult jalalt ära tõukav kaugushüppaja; ponnistaa vastaan vastu suruda
◊  (sananl.) maasta se pienikin ponnistaa igaüks teeb oma võimete järgi
2 (jännittää) ponnistada; (pinnistää) pingutada; (yrittää kaikin voimin tehdä jotakin) punnitada
◊ ponnistaa voimansa äärimmilleen kogu jõudu pingutada; ponnistaa viimeisetkin voimansa oma viimastest jõuvarudest punnitada; ponnistaa liikaa liiga palju pingutada, üle pingutada
◊  (kuv. ponnistella) ponnistaa jonkin hyväksi millegi heaks pingutada ks. myös ponnistella

ponnistella 67 pingutada; ponnistada; (raataa, rehkiä) töötada, rügada, rassida; (uurastaa) tööd murda; (tehdä työtä) tööd teha
◊ hän ponnisteli kaikin voimin päästäkseen irti ta rassis (pingutas) kõigest väest, et lahti pääseda
◊  (kuv.) hän joutui ponnistelemaan ankarasti saadakseen rahat kokoon tal tuli raskelt rügada, et raha kokku saada; ta pidi end tugevasti pingutama, et raha kokku saada; ponnistella kohti päämäärää eesmärgi suunas pingutada; ponnistella jonkin hyväksi millegi heaks rügada ks. myös ponnistaa 2

propaganda 9 propaganda; (kiihotus) kihutus·töö, selgitus·töö
◊ tehdä propagandaa jonkin hyväksi (puolesta) millegi heaks propagandat teha

rehkiä 61 (uurastaa) rügada; rassida; vaeva näha; rabelda, rabeleda; (raataa) rahmida; tööd rühmata; (ponnistella) pingutada; ponnistada
◊ rehkiä työssä tööd rassida; ei kannata suotta rehkiä ei tasu asjata rügada (rassida); hän on rehkinyt koko ikänsä perheensä hyväksi ta on terve oma elu pere heaks tööd rüganud

rikka 9*A puru ‹puru›; (roska) praht; prügi
◊ lakaista rikat lattialta prahti põrandalt ära pühkida; silmässä on rikka puru (prügi) on silmas
◊  (kuv.) hän ei pannut rikkaa ristiin veljensä hyväksi ta ei liigutanud venna heaks lillegi, ta ei liigutanud venna heaks kõverat kõrtki, ta ei liigutanud venna heaks sõrmeotsagi; (sananl.) lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa lisandiks prügi hernesupis, ämblik taigna sees

ristiin
1 risti ‹—›, ristakuti, ristamisi
◊ ristiin naulatut laudat risti löödud lauad; sukset menivät ristiin suusad läksid risti; panna kätensä ristiin käsi risti panna; käsi ristata; ristiin taulukointi risttabeldus
◊  (kuv.) kirjeemme menivät ristiin meie kirjad läksid risti; mielipiteet menivät ristiin arvamused läksid lahku; puhua ristiin endale vastu rääkida; end iseenda jutu vasturääkivustesse mässida; saa panna kädet kyynärpäitä myöten ristiin [nüüd] võib käed küünarnukkideni risti panna; on põhjust olla väga tänulik; võib tunda suurt kergendust; hän ei pannut tikkua (rikkaa) ristiin asian hyväksi ta ei pannud asja heaks kõrrekestki risti; ta ei tõstnud asja heaks kõrt kõrre peale; ta ei tõstnud asja heaks mitte kõrtki paigast; ta ei liigutanud asja heaks lillegi (sõrmegi)
2 (sinne tänne) ristiin rastiin risti-rästi, risti ja rästi; risti-põiki, risti ja põiki; risti-põigiti, risti ja põigiti; retkeillä maata ristiin rastiin maad risti-rästi (risti-põiki, risti-põigiti) läbi matkata; maad risti ja rästi (risti ja põiki, risti ja põigiti) läbi rännata

tempaus 39
1 (tempaisu, vetäisy) tõmme, tõmmak; rops; (nykäisy) nõksak, nõksatus
2 ks. temppu
◊ tuo oli nokkela tempaus! see oli kaval nõks!; tuo oli nolo tempaus! see oli piinlik lugu (mage liigutus)!
3 (reipasotteinen tapahtuma) kampaania, aktsioon; ette·võtmine; hoog·töö; (varojen keräämiseksi järjestettävä) korjandus
◊ partiolaisten tempaus sotainvalidien hyväksi skautide korjandus sõjainvaliidide heaks

testamentti 5*C vok.s. A (oik.) testament
◊ suullinen (kirjallinen) testamentti suuline (kirjalik) testament; testamentin tekijä testamendi tegija; testamentin toimeenpanija testamendi täitja; laatia (tehdä) testamentti jonkun hyväksi kellegi nimele (kellegi kasuks) testamenti teha; testamentin valvonta testamendi avamine; määrätä omaisuudestaan testamentilla oma vara kohta testamenti teha; moittia testamenttia testamenti vaidlustada (protestida)
◊  (kuv., vars. ylät.) hän jätti muistelmissaan testamenttinsa kansalleen memuaarides jättis ta testamendi oma rahvale
◊  (Raamatun pääosat) Vanha ja Uusi testamentti Vana ja Uus Testament

tietämättömyys 40 teadmatus; (epätietoisuus) eba·teadlikkus; (valistumattomuus) harimatus; tumedus
◊ käyttää hyväksi toisten tietämättömyyttä teiste teadmatust ära kasutada; tehdä jotakin tietämättömyyttään midagi teadmatusest teha

tietää 76*F (eräät taivutusmuodot tav. verbistä tietä)
1 teada; (tuntea) tunda; (olla tietoinen, selvillä jostakin) teadlik olla; (olla vakuuttunut, varma jostakin) kindel olla
◊ en tiennyt tulostasi ma ei teadnud sinu tulekust; ma ei teadnud, et sa tuled; kukapa sen tiennee kes seda võiks teada; en tiedä sitä varmasti ma pole selles kindel; tiedän sen paikan tean seda kohta; hän oli kauan tiennyt (tietänyt) asian ta oli sellest ammu teadnud, ta oli asjast ammu teadlik; saada tietää jostakin millestki teada saada; taudin aiheuttajaa ei tiedetä haiguse tekitaja ei ole teada; hän tietää kaiken musiikista ta teab muusikast kõik; en tiedä musiikista mitään ma ei tea muusikast midagi; kaikki tietävät, että hän on roisto kõik teavad, et ta on kaabakas; hän tiesi aivan hyvin, mistä oli kysymys ta teadis väga hästi, milles on küsimus; talle oli hästi teada, milles on asi; talle oli täiesti selge, millest käib jutt; et tiedä[kään], kuinka hauskaa meillä oli sa ei aimagi, kui tore meil oli; pitihän sinun tietää, että jää ei kestä sa pidid ometi teadma, et jää ei kanna; haluaisin tietää, miksi murjotat tahaksin teada, miks sa mossitad; mistä minä sen tietäisin! kust mina võin seda teada!; minä tiedän ratkaisun ma tean lahendust; enpä tiedä ega ma ei tea, ei ma tea; vielä tulet tietämään, mitä vanheneminen on küll sa veel teada saad, mis vananemine tähendab; hän tuli tietämättään paljastaneeksi asian enda teadmata paljastas ta asja, enda teadmata rääkis ta asja välja; toisistaan tietämättä teineteisest teadmata; en luule vaan tiedän ma ei arva, vaid tean; mistä sinä sen muka tiedät? kust sina seda oma arust tead?
2 (erik.)
2a (tuntea jonkin laatu, ominaisuudet) tietää joku hyväksi ammattimieheksi tunnen teda tubli asjatundjana; tietäähän ne lapset lapsed on ju teada; lakritsi on parasta, mitä tiedän lagrits on parim, mida ma tean
2b (epävarmuutta ilmaisevissa rakenteissa) mene [ja] tiedä, ehkä näin oli parasta võta kinni, ehk oli niimoodi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas see läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta seda tegi?" — "Mine võta kinni."; kuka[pa] [sen] tietää kes seda ometi teab; kunpa tietäisi kui ometi teaks; eihän sitä tiedä, vaikka tulisi lottovoitto ei tea midagi, äkki tuleb lotovõit; ehkäpä hän vielä raitistuu — eihän sitä tiedä ehk ta jätab veel joomise maha — ega seda [ei] tea, ehk tast saab veel karsklane — ega seda [ei] tea; hänestä ei koskaan tiedä tema kohta ei tea kunagi, temast ei või kunagi öelda, temast ei saa kunagi aru
◊  (ark.) tiedä häntä, vaikka tämä onnistuisi ei tea ühti[gi], viimaks läheb korda; piru tietää, mitä hän sillä tarkoitti tont teab, mis ta sellega mõtles
2c (sanontaa painottavissa ilmauksissa) tiedätkö, se onnistui! kas tead, sellest sai asja!; kas tead, see läks korda!; se oli, tiedättekö, suuri tapaus see oli, kas teate, oluline sündmus
◊  (ark.) sinne et mene, tiedä[kin] se! sinna sa ei lähe, see olgu sul teada!; että[s] sen tiedät et sul see teada oleks; ja tiedät sen, että olet ajoissa kotona! ja tead siis, et õigel ajal kodus oled!
2d (konkreettiseen kokemukseen viitaten) ei sellaisista laitteista silloin tiedetty niisugused seadmed olid tollal tundmatud; hän tietää, mitä työnteko on ta teab, mis töötegemine tähendab; ta teab, kuidas töö maitseb; kun istuu päivän autossa, tietää matkustaneensa kui terve päeva autos istud, siis tead ka, et oled reisi teinud; kohta saat sellaisen löylytyksen, että tiedät saaneesi! varsti saad sihukese peapesu, et meelde jääb!; varsti saad pähe, nii et sa tead!
2e (asioiden tiedossa olosta, tietoon tulosta) hän tiesi kertoa, että — ta teadis rääkida, et —; olin utelias tietämään, mitä hänellä olisi sanottavana tahtsin küll teada saada, mis tal öelda on; muiden ei tarvitse tietää tästä mitään teistel ei tarvitse sellest midagi teada; ilmoita tulostasi, että tiedän tulla vastaan teata (anna teada), millal sa tuled, et teaksin vastu tulla; emme tienneet odottaa teitä näin aikaisin me ei teadnud teid nii varakult oodata
◊  (ark. kuulumisista) terve, mitäs tiedät? tere, mis kuulda?; tere, kuidas läheb?
3 (tuntea) tunda; (arvata) aimata; (oivaltaa) taibata
◊ hän tiesi synnytysaikansa tulleen ta tundis, et sünnitusaeg on käes; tiesin, että näin siinä käy! aimasin (teadsin), et see niimoodi läheb!; mistä tiesit etsiä täältä? kuidas sa taipasid siit otsida?; kuidas sa selle peale tulid, et siit otsida?; en tiennyt, mitä sanoa ma ei osanud midagi ütelda; ma ei teadnud, mida ütelda
4 (tajuta, olla tajuissaan) hän ei tiedä mitään tästä maailmasta ta ei tea sellest maailmast midagi, ta on meelemärkuseta
5 (vaikeuteen, hankaluuteen viittaavissa ilmauksissa) siinä olikin tietämistä, että vene saatiin pohjasta ylös sellega oli kõvasti tegemist, et paat põhjast üles saada; hänellä on täysi tietäminen jo oman perheen huoltamisessa tal oli juba oma pere eest hoolitsemisega vaeva küllalt
6 (ennustaa, ennakoida, merkitä jotakin) tähendada; ennustada
◊ kuun kehä tietää poutaa kuu tara kuulutab kuiva ilma; mitä sellainen uni tietää? mida niisugune uni tähendab?; tuollaiset puheet eivät tiedä hyvää seesugune jutt ei ennusta (ei tähenda) head
7 (aiheuttaa, tuottaa) [kaasa] tuua
◊ muutos tietää lisätyötä ümberkorraldus toob tööd juurde

tilanne 48*J
1 (määrähetkenä vallitseva asiaintila) olu·kord ‹korra›; olud; seisu·kord ‹korra›, seisund; situatsioon; (pelitilanne) seis ‹seisu›
◊ tilanne kiristyi olukord pingestus (teravnes); tilanne helpottui olukord läks kergemaks (lihtsustus, paranes); tilanne on 2—0 kotijoukkueen hyväksi seis on 2:0 kohaliku meeskonna kasuks; olla tilanteen tasalla olukorraga kursis olla; (ajan tasalla) hetkeseisu tunda, aktuaalset situatsiooni tunda; tällä selviytyy tilanteessa kuin tilanteessa sellega tuleb igas olukorras toime, sellega saab igas olukorras hakkama
2 ks. tila 5

toimia 61
1 tegutseda; toimida; (biol.) talitleda
◊ tulipalon sattuessa on toimittava nopeasti tulekahju korral tuleb kiiresti tegutseda; hän osaa toimia tilanteen vaatiessa ta on võimeline vajaduse korral tegutsema; järjestö alkoi toimia 70 vuotta sitten organisatsioon alustas tegevust 70 aastat tagasi; toimia aktiivisesti jonkin hyväksi millegi heaks (huvides) aktiivselt tegutseda; laiskasti toimiva sydän laisalt lööv (töötav) süda; yhdistyksen toimivat jäsenet ühingu aktiivsed liikmed; toimiva tulivuori tegutsev tulemägi; miten tässä asiassa on toimittava? kuidas tuleks selles asjas toimida?, mida peaks selle [asjaga] peale hakkama?
2 (olla jossakin tehtävässä) tegutseda; töötada
◊ hän toimi asiassa omin päin ta toimis selles asjas omapead, ta ajas seda asja omapead; järjestö toimii pakolaisten auttamiseksi organisatsioon tegutseb põgenike abistamiseks; hän toimi lautakunnan sihteerinä ta oli komisjoni sekretär, ta tegutses komisjoni sekretärina; toimia liikealalla ärialal tegutseda; toimia ulkomaankirjeenvaihtajana töötada korrespondendina välismaal, töötada väliskorrespondendina; Tampereella toimiva kenkätehdas Tamperes tegutsev jalatsivabrik (kingavabrik)
3 (esineistä, asioista: täyttää tehtävänsä) töötada; funktsioneerida; funktsida (kõnek)
◊ tehokkaasti toimivat jarrut hästi töötavad pidurid; hyvin toimiva politiikka hästi funktsioneeriv poliitika; moottori lakkasi toimimasta mootor lakkas töötamast, mootor ütles üles; hälytyslaitteet eivät toimineet häiresüsteem ei töötanud (toiminud); kaikki toimi kõik klappis; toimivaksi suunniteltu keittiö hästi planeeritud köök; ratkaisu, joka toimii õnnestunud lahendus; heidän keskinäinen suhteensa toimii neil on hea läbisaamine, nad sobivad hästi kokku

vakoilla 67
1 sala·kuulata, spioneerida, spioonida
◊ vakoilla vieraan valtion hyväksi võõrriigi huvides spioneerida
2 (urkkia, nuuskia) urgitseda; (vaania) luurata; nuuskida, nuhkida {jotakin kellegi järele}

vakoilu 2
1 sala·kuulamine, spioneerimine, spionaaž; luure, luuramine
◊ harjoittaa vakoilua spioneerida; vakoilu vieraan valtion hyväksi spionaaž võõrriigi huvides; vakoilusta tuomittu spioneerimise eest süüdi mõistetud
2 (nuuskiminen) nuhkimine; (vaaniminen) luuramine, jälgimine

valkaista 66 valgendada; pleegitada
◊ valkaistu sellu valgendatud tselluloos; vetyperoksidilla valkaistut hiukset vesinikülihapendiga blondeeritud juuksed
◊  (leik.) nenän valkaiseminen olisi hyväksi tuleks kasuks, kui teeks napsuvõtmises pausi