Soome-eesti suursõnaraamat

aika1 9*D (heikko vartalo aja-)
1 aeg
◊ aika kuluu aeg kulub (kaob); aika kului kuin siivillä aeg läks kui lennates; aika rientää aeg lendab (ruttab, kihutab); sadan vuoden aika saja aasta pikkune aeg; paikallista aikaa kohaliku aja järgi; työ ei valmistu vielä vähään aikaan töö ei saa veel niipea valmis; hetken aikaa natuke (pisut) aega; jonkin aikaa mõnda aega; kaiken aikaa kogu aeg; tappaa aikaa aega surnuks lüüa; (sananp.) aika on rahaa aeg on raha; aika käy niukaksi aega jääb väheks; aika loppuu kesken ajast jääb puudu
2 (ajanjaksoista) aikansa lapsi oma aja laps; olla peräisin Venäjän vallan ajalta Vene ajast pärit olla; ajalle tunnusomainen ajale iseloomulik (tüüpiline); ajasta aikaan ajast aega; ennen aikaan endisel ajal, vanasti; kaikkien aikojen saavutus kõigi aegade [tipp]saavutus; ikuisiksi ajoiksi igaveseks ajaks, igavesteks aegadeks
◊  (ajanmukaisuudesta) aikansa elänyt oma aja ära elanud; olla ajan tasalla kaasaja tasemel olla, hetke seisu peegeldada; pysyä ajan tasalla ajaga kaasas käia (sammu pidada); saattaa ajan tasalle kaasaja tasemele (ažuuri) viia; olla ajastaan jäljessä ajast maas olla
3a (tietystä ajankohdasta) aika ja paikka edellä mainitut aeg ja koht nagu eespool mainitud (näidatud); tilata aika aega kinni panna (reserveerida); tähän aikaan vuorokaudesta niisugusel päevaajal (ööajal); saapua sovittuun aikaan kokkulepitud ajal saabuda; saapua sopimattomaan aikaan ebasobival ajal tulla; kello on ajassa kell on õige (käib õigesti); pysyä ajassa mitte ajakavast maha jääda, graafikusse jääda; olla perillä ajoissa õigel ajal [kohale] jõuda; ennen aikojaan enne õiget aega, enneaegselt; kuolla ennen aikojaan enne oma aega (liiga vara) surra; kaikki ajallaan iga asi omal ajal; on aika mennä nukkumaan on aeg magama minna; on aika mennä kotiin on [paras] aeg koju minna; sinun on jo aika viisastua sul on juba aeg aru pähe võtta; on korkea aika on ülim (viimane) aeg
3b (epämääräisestä ajankohdasta) aika ajoin aeg-ajalt, vahetevahel; hyvissä ajoin aegsasti, varakult; ajan mittaan (oloon) (tullen) aja jooksul; sillä (siksi) aikaa sel[samal] ajal; viime aikoina viimasel ajal; kaikkina vuorokauden aikoina ööpäev läbi; siihen aikaan tol ajal, tollal; yhteen aikaan mingil (teatud) ajal; niihin aikoihin neil (noil) aegadel
◊  (Raam.) ja tapahtui niinä aikoina ja neil aegadel (sel ajal) sündis
3c (jonkin t. jonkun aikana) kello neljän aikoihin kella nelja paiku (aegu); ensimmäisen maailmansodan syttymisen aikoihin Esimese maailmasõja puhkemise aegu; lukukauden aikana semestri jooksul; entisen päätoimittajan aikana endise peatoimetaja ajal; Ruotsin vallan aikana Rootsi [valitsuse] ajal
3d (elämästä ja kuolemasta) talo kestää minun aikani maja peab minu eluaja vastu; hänen aikansa oli tullut tema aeg oli käes (tulnud); tuntea aikansa lähestyvän oma lõpu (tunni) lähenemist tunda; kun minusta aika jättää kui mina siit ilmast lähen, kui minu aeg täis saab; siirtyä ajasta iäisyyteen ajalikust igavikku minna
4 (sanonnoissa) seurata aikaansa ajaga kaasas käia; aikansa kutakin iga asi (kõik) saab kord otsa; tapasin hänet pitkästä aikaa kohtasin teda üle hulga aja; pitkästä aikaa! ometi kord jälle!, pika aja järel [sind ka näha]!; eipä aikaakaan ega läinudki palju aega; hyvänen aika! heldene (armas) aeg!; jo on aikoihin eletty! noh on ikka ajad kätte jõudnud!, sihukest [asja] pole ennem kuuldud (nähtud)!; kreivin aikaan soodsal ajal, õnnelikul hetkel; Neiti aika õiget aega teatav hääl nt telefonis; aikojen alku aegade algus; kautta aikojen läbi aegade, kõigil aegadel
◊  (sananparsissa) sen aika näyttää eks aeg näita[b]; se on sen ajan murhe see on selle aja mure
5 (sanaliitoissa) saada aikaan {millegagi} hakkama saada, {millegagi} toime tulla, teoks teha, korda saata, põhjustada

aika(nsa
◊ hän teki päätöksen aikansa emmittyään ta tegi otsuse pärast teatavat (mõningast) kõhklemist; odotusta kesti aikansa tuli omajagu oodata; aikani odotettuani lähdin mõnda aega oodanud, läksin minema

joku 0 (jonkun, jotakuta; mon: jotkut, joidenkuiden; nelitavuiset muodot korvataan vars. substantiivin t. muun nominin edellä vastaavalla jokin-pronominin muodolla; kielt. vastine kukaan, mikään) keegi; miski; (eräs) mõni
◊ ulkona liikkuu joku väljas liigub keegi, miski liigub õues; joku lähti, joku ei mõni läks, mõni mitte; joku Mika Waltari voisi kirjoittaa noin keegi Mika Waltari võiks niiviisi kirjutada; hän luulee olevansa joku ta arvab, et on keegi; hän on kuin joku variksenpelätin ta on nagu mingi hernehirmutis
◊  (ark.) joku hassu katsoja mingi imelik pealtvaataja; joku aika sitten mõni aeg tagasi, mõnda aega tagasi; joku sata kiloa umbes sada kilo; jonkun verran mingil määral; hän kirjoitti jonkun kaksi liuskaa ta kirjutas umbes kaks lehekülge

kannattaa 53*C
1 (kantaa) kanda; (tukea) toetada
◊ jää kannattaa jo jää kannab juba; pylväiden kannattama katto lagi, mida kannavad sambad; jalat hädin tuskin kannattivat jalad kandsid hädavaevu
◊  (kuv.) uskon kannattava voima usu toetav vägi
2 (auttaa, avustaa) toetada
◊ kannattaa yritystä rahallisesti ettevõtet rahaliselt toetada
3 (tukea mielipidettä) toetada; (puoltaa) pooldada; poolt olla
◊ kannattaa puheenjohtajan ehdotusta toetada juhataja ettepanekut; kannatan edellistä puhujaa toetan eelkõnelejat; kannatetaan! oleme poolt!; kannattaa jotakin puoluetta mõnda parteid toetada, mingi partei poolt olla; hanke tuntuu kannatettavalta ettevõte tundub toetust väärivat
4 (vain yks.3.p muotoja) (sopia, maksaa vaiva) tasuda, mõtet olla asiaa kannattaa harkita asja tasub kaaluda, on mõtet asja arutada; hakemus kannattaa jättää postitse avaldus oleks parem postiga saata, avalduse võiks saata postiga; hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin avaldus tuleks esitada aegsasti; ei minun kannata yrittääkään mul pole mõtet proovidagi; ei kannata kiittää ei ole tänu väärt
5 (olla tuottava) tasuda, kasumit anda; (yrityksestä myös) rentaabel olla
◊ kauppa kannattaa kaup tasub end ära; ei minun kannata ostaa näin kalliita kenkiä mul ei tasu nii kalleid kingi osta
6 (antaa kantaa) kanda lasta, kandma panna

kantaa 56*J
1 (kuljettaa kädessään) kanda
◊ kantaa kädessään käes kanda; kantaa olallaan õlal kanda; kantaa retuuttaa tassida, tirida, vedada; kantaa kivääriä hihnasta olalla vintpüssi rihmapidi õlal kanda; kantaa ruokaa pöytään toitu lauale kanda (tuua); posti kannetaan kerran päivässä posti kantakse (tuuakse) üks kord päevas
◊  (kuv.) kantaa jotakuta käsillään kedagi kätel kanda; kantaa kortensa kekoon omalt poolt kaasa aidata; kantaa kaunaa jollekulle kellegi peale viha kanda (pidada)
2 (vedestä, tuulesta: kuljettaa) kanda
◊ tuuli kantaa satamasta melua tuul kannab sadamast müra; aallot kantoivat hylyn rantaan lained kandsid vraki randa
◊  (erik.) kantaa jotakin bakteeria mõnda pisikut kanda
3 (kannattaa) kanda
◊ jää ei vielä kanna jää ei kanna veel; hanki kantaa hang kannab; jalat eivät enää kantaneet jalad ei kandnud enam; vene kantaa viisi henkeä paat kannab viit inimest
◊  (rak.) kantava rakenne kandekonstruktsioon
◊  (kuv.) lentää korkeammalle kuin siivet kantavat lennata kõrgemale kui tiivad kannavad; hän oli kuoron kantavia voimia ta oli üks koori kandvaid jõude; inhottavin ihminen, mitä maa päällään kantaa kõige vastikum inimene, keda maakamar kannab
4 (kestää, kärsiä) kanda
◊ kantaa vastuu jostakin millegi eest vastutust kanda; vahinko jäi toisten kannettavaksi kahju jäi teiste kanda; hän sai itse kantaa seuraukset tagajärjed tuli tal endal kanda; raskas suru kannettavanaan raske lein kanda
5 (ark.)(periä) kasseerida, sisse nõuda
◊ kantaa tullia tolli võtta; kantaa kolehtia kirikukorjanduskotti ringi kanda
6 (olla tiineenä) kanda, tiine olla
◊ lehmä kantaa 40 viikkoa lehm kannab 40 nädalat; kantava tamma tiine mära
◊  (ylät.) kantaa lasta sydämensä alla last südame all kanda
7 (kasveista, maasta)
◊ kantaa hedelmää vilja kanda; hedelmiä kantava puu vilju kandev puu; maa kantoi runsaan sadon maa kandis (andis) rohket saaki
8 (lentää, ulottua) kanduda, ulatuda
◊ heitto kantoi 68 metriä heide (vise) kandus 68 meetri kaugusele; niin kauas kuin silmä (katse) kantaa nii kaugele, kui silm ulatub; kellojen ääni kantoi kauas kellahelin kandus kaugele; kantava ääni kandev hääl
9 (erinäisissä vierasvoittoisissa ilmaisuissa) kantaa asetta relva kanda; kantaa surupukua leinarüüd kanda; kantaa kunniamerkkejä aumärke (ordeneid) kanda; Aaltosen nimeä kantava rahasto Aaltose-nimeline fond

kapsehtia 61*F askeldada, kobistada; kõpitseda
◊ hän kapsehtii jalkeilla ta on jalul [ja askeldab]; ukko jaksoi vielä jotakin pientä kapsehtia papi jaksas veel mõnda väikest asja kõpitseda

vaikuttaa 53*C
1 (voiman, toiminnan tms. kohdistumisesta johonkin) mõjuda {johonkin millelegi, millessegi} ; mõju avaldada {johonkin millelegi} ; mõjustada, mõjutada {johonkin midagi} ; (tehota) toimida, toimet avaldada {johonkin millelegi} ; mõigata (kõnek)
◊ kappaleeseen vaikuttava voima kehale mõjuv jõud; lääke alkaa vaikuttaa tunnin kuluessa ravim hakkab toimima tunni aja pärast, rohi hakkab tunni aja pärast mõjuma (kõnek); pakastaminen ei vaikuta makuun sügavkülmutamine ei mõjuta maitset; ilmastoon vaikuttavat tekijät kliimat mõjustavad tegurid; aatteen syntyyn vaikuttaneet syyt aate (idee) sündi mõjustanud põhjused; vaikuttaa jonkun tunteisiin kellegi tunnetele mõju avaldada; vaikuttaa jonkun päätöksiin kellegi otsuseid mõjutada; tautiin eivät lääkkeetkään vaikuttaneet haigusele ei mõjunud isegi ravimid (arstimid), arstirohud ka ei aidanud haiguse vastu; alkoholi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen alkohol mõjustab inimese käitumist, alkohol avaldab inimese käitumisele mõju; asioiden kulkuun ei voitu vaikuttaa asjade kulgu ei olnud võimalik mõjustada (mõjutada); uhkailulla ei häneen voi vaikuttaa ähvardustega ei ole võimalik teda mõjutada; vaikuttaa johonkin edullisesti kellelegi head (positiivset) mõju avaldada; syövyttävästi vaikuttava aine söövitava toimega aine
2 (näyttää joltakin) muljet jätta; näida, tunduda, paista
◊ se vaikuttaa hyvältä see jätab hea mulje, see paistab hea olevat; miltä uusi malli alkaa vaikuttaa? ei tea, mis mulje uus mood ka jätab?; selitys vaikutti minusta keksityltä seletus tundus mulle otsitud (väljamõeldisena); hän vaikutti aivan papilta ta jättis lausa kirikuõpetaja mulje; temast jäi mulje, nagu oleks ta kirikuõpetaja; talo vaikutti autiolta maja näis tühi olevat; vaikuttaa siltä, kuin asia olisi unohdettu jääb mulje, nagu oleks asi unustatud
3 (vanh., leik. toimia, olla jonakin) tegutseda
◊ hän vaikutti lyhyen aikaa pappina ta tegutses lühikest aega kirikuõpetajana, ta oli mõnda aega kirikuõpetaja; missä sinä nykyisin vaikutat? mida sa nüüd teed ka?, kus sa praegu oma latva liigutad? (kõnek)

varaan
1 (kannattamaksi, nojaan) silta on rakennettu ponttonien varaan sild on ehitatud pontoonidele; uloke on rakennettu kahden pilarin varaan eend (konsool) on ehitatud kahele sambale (piilarile); joutua veden varaan vette kukkuda, uppumisohtu sattuda
2 (tukeutumisesta, riippuvuudesta tms.) teoria rakentuu muutaman havainnon varaan teooria on üles ehitatud mõnele tähelepanekule; hän jätti osan asioista pelkän maininnan varaan mõnda asja mainis ta ainult möödaminnes; mõnedest asjadest libises ta üle, neid üksnes mainides; jättää sattuman varaan juhuse hooleks jätta
◊  (kuv.) panna kaikki yhden kortin varaan kõike ühele kaardile panna

välähtää 53*F
1 välgatada; sähvatada; vilksatada; (valosta: leimahtaa) helendama hakata; (tulesta) lahvatada; leegitseda, loita
◊ taivas välähti valoisaksi taevas lõi helendama; hän löi päänsä, että silmissä välähti ta lõi pea nii ära, et silmis sähvatas
2 (vilahtaa) vilksatada; sähvatada; (kuv.) välgatada
◊ keskustelussa välähtänyt ajatus vestluse käigus välgatusena tulnud mõte, vestluses sündinud mõttevälgatus
3 (kuv. oivaltamisesta tms.) mieleeni välähtänyt idea pähe sähvatanud mõttevälgatus, peast läbi sähvatanud idee; hän mietti aikansa, kunnes hänellä välähti ta mõtles mõnda aega, kuni tal peas välgatas (plahvatas); äkkiä hänelle välähti, keitä tulijat olivat järsku tal välgatas peas, kes tulijad olid

yksi 31
1 (perusluku) üks
◊ yksi ainoa üksainus, üksainuke[ne], üksainsam (kõnek) üksainumas (kõnek) üksainumane (kõnek); yhdet housut ühed püksid, üks paar pükse, üks püksipaar; yhdet sakset ühed käärid; numero yksi number üks; yhden asian liike ühe probleemiga tegelev liikumine; sano yksikin syy, mikset voi tulla ütle vähemasti (kas või) üks põhjus, miks sa ei saa tulla; hammasta ei saatu pois yhtenä kappaleena hammast ei saadud kätte ühes tükis; myydä jotakin yksin kappalein midagi tükiviisi (ühekaupa) müüa
◊  (substantiivisesti) yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta üks kõigi ja kõik ühe eest; mutta yksi on heille tärkeä: vapaus kuid üks on neile tähtis: vabadus; yksi kerrallaan ükshaaval, ühekaupa; kymmenen yhtä vastaan kümme ühe vastu; (ark.) yhdet vielä ja sitten lasku ühed veel ja siis arve, võtame ühed (ühe ringi) veel ja siis maksame
◊  (ark. päivittelyissä) voi yhden kerran! noh on ikka jamps!, oh häda küll!
2 (kielt. yhteyksissä: yksikään) yksikään ihminen ei ole sieltä palannut ükski inimene ei ole sealt tagasi tulnud; heillä ei ole yhtään lasta neil ei ole ühtki last; yhtäkään vuotta ei ehtinyt kulua ei läinud ühtki aastat, ei jõudnud ühtki aastat kuluda; onko sinulla yhtään kolikkoa? on sul mõni sent [kaasas]?; tieto ei pitänyt paikkaansa yhdessäkään kohdin teade ei pidanud üheski asjas paika; hän ei jättänyt lenkkeilemättä yhtenäkään päivänä ta ei jätnud ühelgi päeval jooksmist vahele
◊  (substantiivisesti) hän tietää sen paremmin kuin yksikään ta teab seda paremini kui ükski teine
3 (vahvistussanana) yhdessä hetkessä kaikki muuttui ühe hetkega (ühel momendil) muutus kõik; talo paloi yhtenä tulipatsaana maja põles kui [üksainus] tulelont; koko tyttö oli yhtä hymyä tüdruk oli üleni üks särav naeratus; yhtä helvettiä tämä elämä! üks igavene põrgu on see elu!, üksainus põrgu kogu elu!; vaatteet lojuivat yhdessä mykkyrässä riided vedelesid ühes mütsakus; kyllä siihen yksi 100 000 markkaa uppoaa küll selleks oma 100 000 marka läheb (kulub)
4 (eräs, muuan) tämä on vain yksi tapa tehdä se see on vaid üks võimalus asi ära teha; Kotka on yksi tärkeimmistä satamistamme Kotka on üks meie tähtsamatest sadamatest; hän toimi yhteen aikaan opettajana ta oli mõnda aega õpetajaks; hän oli yhteen otteeseen Amerikassa opiskelemassa ta oli ühel ajal Ameerikas õppimas
◊  (substantiivisesti) yksi teistä saa jäädä siivoamaan üks teie seast peab koristama jääma; hän oli aina kuin yksi meistä ta oli alati nagu üks meie hulgast; vain yksi kuudesta ainult üks kuuest (kuue hulgast)
◊  (kiertoilmauksena) pojat eivät muuta ajattele kuin sitä yhtä poisid ei mõtle muud kui seda ühte asja, poistel on ainult üks asi meeles (mõttes); hänelle tuli äkkiä kiire [siihen] yhteen paikkaan tal hakkas äkki kiire sinna ühte kohta
◊  (vähättelevästi) ei siinä yhden piensäästäjän sana paljon painanut ega siin ühe väikehoiustaja sõna suurt ei maksnud; en minä rupea yhden matkan takia koko puvustoa uusimaan ei hakka mina ühe reisi pärast uusi riideid ostma
5 (yksi — toinen, yksi ja toinen) ks. toinen 3 b
6 (sama)
6a (ilmaisemassa muuttumattomuutta) hän istui vain ja tuijotti yhteen paikkaan ta ainult istus ja vahtis ühte kohta; hän soitti koko päivän yhtä ja samaa pianokappaletta ta mängis terve päeva ühte ja sama klaveripala; kyseessä on yksi ja sama henkilö kõne all on üks ja sama isik; elämä oli yhtä juhlaa elu oli kui lillepidu, elu oli üks suur pidu
◊  (substantiivisesti) juhliin kutsuttiin aina yhdet ja samat pidustustele kutsuti alati ühed ja samad
6b (kahdelle t. useammalle yhteisestä) luentosalit ja ruokailutilat ovat yhden katon alla auditooriumid ja söögisaal on ühe (sama) katuse all; varallisuus kertyi yksiin käsiin rikkus kogunes ühtede ja samade [inimeste] kätte; he olivat kuin yhtä suurta perhettä nad olid nagu üks suur pere; he vastasivat kuin yhdestä suusta nad vastasid nagu ühest suust; he huusivat yhteen ääneen nad hüüdsid ühel häälel, nad hüüdsid kõik koos, nad karjusid unisoonis; astua jonkun kanssa yhtä jalkaa kellegagi ühte jalga astuda (käia)
6c (vastaava, samanlainen) taulut olivat kuin yksi yhteen maalid olid täiesti ühesugused, maalid olid kui üks ühele tehtud; on yksi ja sama, teki niin tai näin on täiesti ükskõik, kas teha nii või naa; teeb ühe välja, kas teha nii või teisiti
◊  (substantiivisesti) ihminen on yhtä luonnon kanssa inimene kuulub loodusega kokku, inimene on osa loodust; moinen apu on yhtä tyhjän kanssa niisugusest abist pole mingit asja, sihuke abi pole midagi väärt, sihuke abi võiks parem olemata olla; tulos on yhtä tyhjän kanssa tulemus on ümmargune null; pitävät yhtä hoiavad ühte, hoiavad kokku, tegutsevad üksmeelselt; (ovat yhdenmukaiset) on ühesugused (sarnased)