Soome-eesti suursõnaraamat

epä·hieno 1 taktitu, sobimatu, kohatu, inetu; (karkea) jäme, toores, labane

epä·inhimillinen 38 eba·inimlik; südametu; (raaka) toores, julm

hartia·voima 10 (tav. mon) keha·jõud ‹jõu›, [keha·]ramm ‹rammu›, füüsiline jõud; (raaka voima) toores jõud
◊ työ vaatii hartiavoimia [see] töö nõuab füüsilist jõudu; hartiavoimin kõigest (täiest) jõust, täie jõuga

hirtehinen 38 (raaka) toores, jäme, jõhker, tahumatu; jäme·koomiline, burleskne

julma 10
1 julm; (raaka) toores; (eläimellisen julma) loomalik, kiskjalik
2 (ark. vihainen) tige, raevunud
◊ isä oli julmana isa oli väga tige
3 ks. julmettu

kypsymätön 34*C eba·küps; (raaka) [pool·]toores

petomainen 38 (pedon kaltainen) kiskjalik; (eläimellinen) elajalik, loomalik; (raaka) toores; (julma) julm; (epäinhimillinen) eba·inimlik
◊ kissan petomaiset piirteet kassi kiskjalikud jooned

raaka1 9*D (raa'an, raakaa, raakoja, raaoilla)
1 (adj.)
1a (ravintoaineista: joka ei ole kypsä) toores
◊ raaka omena toores õun
1b (ruoka-aineista: jota ei ole keitetty) toores; keetmata; (jota ei ole paistettu) küpsetamata; (puolikypsä) pool·toores, pool·küps
◊ syödä vihannekset raakoina köögivilju toorena süüa; raaka pihvi pooltoores biifsteek
1c (alkoholijuomista: laimentamaton) puhas; lahjendamata
1d (jalostamaton) töötlemata; (sokerista, öljystä tms.) rafineerimata; (hiomaton) viimistlemata; (parkitsematon) parkimata
◊ artikkeli on vasta raaka luonnos artikkel on veel viimistlemata (visand)
◊  (raivaamattomasta alueesta) hän teki pellon raakaan korpeen ta rajas põllu keset metsikut põlismetsa, ta rajas põllu metsikusse põlismetsa
2a (karkea, tyly) toores, jõhker; (brutaali) brutaalne; (julma) julm; (villi) metsik; (alkukantainen) primitiivne; (karkeatapainen) tahumatu; (törkeä) jultunud; (epäinhimillinen) eba·inimlik; (säälimätön) armutu, halastamatu, südametu
◊ raaka ruumiillinen työ raske füüsiline töö; raaka voima toores jõud; laskea raakaa pilaa julma nalja teha
2b (räikeä) räige, jõhker; (vihlova) lõikav; (ilkeä) julm, jäme
2c (säästä: kolea) kõle; läbi·lõikav; külm
2d (summittainen, likimääräinen) umb·kaudne; ligi·lähedane
◊ raaka arvio umbkaudne arvestus

raakalaismainen 38 (raaka) jõhkardlik; toores; (julma) julm; (petomainen) eba·inimlik; (barbaarinen) barbaarne, metsik

raaka·luonteinen 38 (raaka) toores; jõhker; (julma) julm; (petomainen) eba·inimlik; metsik; (barbaarinen) barbaarne

raaka·makkara 12 toores vorst (süüakse küpsetatult)

raaka·pakaste 48 toores külmutatud toit

raaka·puuro 1 toores puder (putru ei keedeta läbi, vaid leotatakse)

raakile 48 toores puuvili; (kuv.) (henk.) noviits; (adj. kokematon) kogenematu; roheline (kõnek); (asiasta) algus·järk
◊ omenan raakile toores õun, õunapabul; mansikan raakile toores maasikas; mustikka on raakileella mustikas on veel toores
◊  (kuv.) hän on kilpaurheilijana vielä raakile ta on võistlusspordi jaoks veel algaja (roheline); suunnitelma on vasta raakile plaan on alles eos, plaan on veel väga algeline

roisi 5 (ark.)
1 määrdunud, räpane, must; sopane; roojane, sitane
◊ roisit kuteet määrdunud (mustad) rõivad; roisi vessa räpane (koristamata) kemps
2 (rivo, härski) ropp, rõve, nilbe, kahe·mõtteline; (törkeä) jäme, jõhker, toores, mühaklik, tahumatu; (säädytön) siivutu, sündsusetu
◊ olipa kaverilla roisit jutut! olid sel mehel alles ropud jutud!; küll see mees on ropu (pesemata) suuga!

ruokoton 34*C (vars. ark.) hoolitsemata, hooletusse jäetud; (epäsiisti, siivoton) must, määrdunud, räpane, kasimata, kasimatu; (törkeä, karkea) tahumatu, mühaklik, jäme, jultunud, jõhker, toores; (rivo) ropp, nilbe, rõve
◊ ruokottomassa siivossa oleva asunto räpane (kasimata) korter; hän on ruokoton puheissaan ta on ropu suuga; ruokoton juttu sündsusetu (siivutu) lugu (jutt)
◊  (substantiivina) puhua ruokottomia roppusi (rõvedusi) rääkida; ropendada, rõvetseda ks. myös rivo

räikeä 15
1 (väreistä) ere, erk, kriiskav, kiiskav, räige, karjuv, käre, kärts (kõnek) krell (kõnek); (valosta) ere, terav, hele; pimestav, räige, käre
◊ räikeä valo ere (terav, pimestav) valgus; räikeät vaatteet eredavärvilised riided; kärtsudes (karjuvates) värvides riided; räikeän kirjava hame räigelt (kriiskavalt) kirju seelik; räikeän punainen erepunane, erkpunane, kriiskavpunane, kiiskavpunane, krellpunane (kõnek); kärepunane, kärtspunane (kõnek); kriiskavalt punane, räigelt punane, karjuvalt punane
◊  (kuv.) kuvata tapahtumia räikein värein sündmusi räigetes värvides kujutada
2 (äänestä) vali, terav, lõikav, kriiskav, räige; (kimakka) kile ‹kileda›, kilav, kime; (läpitunkeva) läbi·tungiv, läbi·lõikav; (korvia särkevä) kõrvu·lukustav
3 (kuv.) (epämiellyttävän selvä) ere, räige, terav; (silmiinpistävä) silma·torkav; karjuv; (mauton) maitse·lage, labane, vulgaarne; (karkea, raaka) jõhker, jäme, toores, tahumatu, mühaklik, robustne; (julkea, häikäilemätön) jultunud, häbematu
◊ räikeä esimerkki ilmekas (kujukas) näide; silmatorkav näide; karjuv näide; räikeä väärinkäytös jõhker (jultunud) kuritarvitus; räikeä rikos ihmisoikeuksia vastaan inimõiguste räige rikkumine; räikeä epäkohta ilmselge (silmatorkav, karjuv) ebakoht (puudus); räikeä vastakohta terav (järsk) kontrast; räikeä kiistakirjoitus labane (vulgaarne, jõhker) poleemiline kirjutis; korjata räikeimmät virheet parandada kõige jämedamad (raskemad) vead

räävitön 34*C häbematu, häbitu; jultunud; (loukkaava) solvav, haavav; (ruokoton) eba·viisakas; sündsusetu, siivutu, sündmatu; kahe·mõtteline; nilbe, rõve, ropp; (sopimaton) sobimatu, eba·sobiv; kohatu; (törkeä) jõhker, toores, jäme, tahumatu, mühaklik
◊ puhua räävittömiä olla ropu suuga; ropendada

siivoton 34*C
1 (likainen) must, räpane; (tuhruinen) määrdunud; (törkyinen, saastainen) räpane, sopane; roojane; (ark.) sitane; (epäsiisti) kasimata; hoolitsemata, hooletusse jäetud, räämas; (sotkuinen) korratu, korrast ära, segamini; koristamata
◊ siivoton ulkoasu hoolitsemata (lohakas, räämas) välimus; kasimata (räpane) väljanägemine
2 (sopimaton) sobimatu, sündsusetu, siivutu; (rivo, ruokoton) riivatu, ropp, rõve, nilbe, kahe·mõtteline; (sikamainen) alatu, sigaduslik; (törkeä) jäme, jõhker, toores, mühaklik, tahumatu, labane
◊ siivotonta kielenkäyttöä jäme (jõhker, labane) keelepruuk
◊  (substantiivisesti) puhua siivottomia roppusi (rõvedusi, nilbusi) rääkida; ropu (kasimata) suuga rääkida; ropendada, rõvetseda
3 (paheksuttava, tuomittava) kohatu, sündsusetu, sobimatu; (törkeä) jäme, jõhker, toores, mühaklik, tahumatu, labane; (hävytön) häbitu, häbematu, jultunud; (sikamainen) alatu, sigaduslik
◊ on siivotonta jättää lapsi oman onnensa nojaan on vastutustundetu jätta lapsed saatuse hooleks; siivottoman kallis häbematult (ropult) kallis

sivistymätön 34*C harimatu; kultuuritu; (oppimaton) harimata, koolitamata; (valistumaton) tsiviliseerumatu; valgustamata (piltl); (sopimaton) sobimatu, kohatu; (epähieno) taktitu, eba·delikaatne; tahumatu; eba·viisakas; (karkea) jõhker, jäme, häbematu, toores; mühaklik, matslik

sopimaton 34*C
1 (joka ei sovi) sobimatu, eba·sobiv, mitte·sobiv; kõlbmatu, mitte·kõlblik; kohatu, eba·kohane
◊ ilmasto on astmaatikolle sopimaton [see] kliima on astmaatikule sobimatu (ebasobiv); olla sopimaton johonkin tehtävään mingi ülesande täitmiseks mittesobiv (kõlbmatu) olla; hän on opettajaksi sopimaton ta on õpetajaks sobimatu (mittesobiv), ta ei sobi õpetajaks; hän sairastui syötyään jotakin sopimatonta ta haigestus, kuna oli söönud midagi kõlbmatut; vieraat saapuivat sopimattomaan aikaan külalised saabusid sobimatul (ebasobival) ajal
2 (sopivaisuussääntöjä rikkova) kohatu; (rivo) kahe·mõtteline; ropp, rõve, nilbe; (säädytön) eba·viisakas, eba·sünnis, sündsusetu, sündmatu, siivutu, riivatu; (törkeä) jäme, jõhker, toores, mühaklik ks. myös rivo
◊ sopimaton kielenkäyttö sündsusetu keelepruuk; tehdä sopimattomia ehdotuksia teha siivutuid (riivatuid) ettepanekuid
◊  (substantiivina) puhua sopimattomia rumalusi (lollusi) rääkida; (puhua rivouksia) roppusi rääkida; ropendada; ropu suuga rääkida

suola·kala 9 (ruok.) soola·kala, soolatud kala; (kraavattu kala) kergelt soolatud [toores] kala

suola·lohi 23 (ruok.) soola·lõhe, soolatud lõhe; (kraavattu lohi) kergelt soolatud [toores] lõhe

suola·siika 9*D (ruok.) soola·siig, soolatud siig; (kraavattu siika) kergelt soolatud [toores] siig

tuore 48
1a värske; toores; (ajankohtainen) vastne; äsjane; vast·valminud; äsja·valminud; (raikas) karske; virge; värskendav, kosutav
◊ pakkaus, jossa leipä säilyy tuoreena pakend, milles leib säilib värskena; tuoreen puun tuoksu toore puu lõhn; tuoreita kananmunia värsked [kana]munad; tuoretta kalaa värske kala; tuore mielipidetiedustelu vastvalminud avaliku arvamuse uuring; tuore sanomalehti värske ajaleht; päivän tuoreimmat uutiset päeva kõige värskemad uudised; aivan tuore asia täiesti uus asi; siitä on olemassa tuore esimerkki selle kohta on olemas vastne (värske) näide; tapaus on tuoreena muistissa (tuoreessa muistissa) see juhtum on värskelt meeles
1b (ihmisistä: vasta jonkin aseman saavuttanut) uus; vastne; äsja ametisse nimetatud
◊ tuore ministeri uus minister; tuore isä vastne isa (äsja isaks saanu)
2 (omaperäinen) ilmekas; originaalne; (eloisa) värske; elav; ergas
◊ tuore ajatus värske (originaalne) mõte; hän käyttää rikasta ja tuoretta kieltä ta kasutab rikast ja ilmekat keelt
3 (säilömätön, kuivaamaton) värske
◊ tuore ja pakastettu kala värske ja külmutatud kala; tuore kurkku värske kurk; tuoreita hedelmiä värsked puuviljad
4 (kostea) niiske; (märkä) märg
◊ tuore betoni märg (kõvenemata) betoon

törkeä 15
1 jäme; häbematu; (raaka) toores; (oik.) raske
◊ törkeä rikos raske kuritegu, esimese astme kuritegu
2 (säädytön, sopimaton) sobimatu, eba·viisakas; (rivo) rõve, nilbe, ropp; riivatu, siivutu; häbitu
◊ tuo oli liian törkeää! see oli liiga häbematu!
3 (ihmisen käytöksestä) jultunud, ülbe; nurjatu; jõhker; (raaka) toores; brutaalne; (esineistä, asioista: siivoton) kasimatu, räpane, rüve, must ks. myös törkyinen
◊ törkeässä kunnossa oleva asunto kohutavas (jubedas) olukorras [olev] korter
◊  (kuv.) he pyysivät suorastaan törkeää hintaa nad küsisid lausa häbitut hinda

väki·valtainen 38 vägi·valdne; (raaka) jõhker; toores
◊ väkivaltainen ihminen vägivaldne (jõhker) inimene; väkivaltainen teko vägivaldne tegu, vägivallategu (vars. seksuaalisesta väkivallasta) seksuaalkuritegu; turvautua väkivaltaisiin keinoihin vägivaldseid meetodeid kasutada (appi võtta); ryhtyä väkivaltaiseksi vägivaldseks muutuda; väkivaltainen kohtaus (elokuvassa tms.) vägivallastseen; mielenosoitus sai väkivaltaisen lopun meeleavaldus lõppes vägivaldselt, meeleavaldus sai vägivaldse lõpu; (myös lääk.) väkivaltainen kuolema vägivaldne surm