Soome-eesti suursõnaraamat

epeli 6 (leik.) võru·kael, viguri·vänt, kelm; (lapsesta) mara·kratt, rüblik

filuri 6 (ark.) (veijari) viguri·vänt, võru·kael, nalja·hammas; (kelmi) kelm, petis, suli, filuu

heittiö 3 lontrus, loru, nadi·kael; (lurjus, kelmi) suli, kelm, kaabakas, lurjus
◊ pojan heittiö poisilontrus, poisiloru, poisivemmal; mies oli juoppo heittiö mees oli allakäinud joodik

hengetön 34*C (myös kuv.) elutu, hingetu; (kuollut) surnud, elutu; (kylmä) külm; (kuiva) kuiv; (eloton) elutu, tuim, tundetu, steriilne; sisutu; (kaavamainen) šabloonne

huijari 6 kelm, tüssaja, šarlatan, aferist; (petkuttaja) petis, pettur

kalsea 15
1 (kolea) kõle; (kylmä) külm; (ilmasta myös) vilu
◊ kalsea tuuli kõle tuul; kalsea ja sumuinen sää kõle ja udune ilm; kalsea syysaamu vilu sügishommik; lämmittämätön, kalsea huone kõle, kütmata tuba
2 (kolkko, karu) karm ‹karmi›; (ihmisestä) kalk
◊ kalseat värit külmad värvid; kalsea loistevalo kõle halogeenlamp; kalsea sisustus range sisustus; hänen äänensä oli kalsea ta hääl oli kalk; kalsea suhtautuminen kalk suhtumine

kanalja 12 kelm, suli, lurjus; (vintiö) krants, karmantsik

kelmi 5 (usein leik.) kelm; pettur, petis
◊ se vanha kelmi! see vana kelm!; valehtelija ja kelmi koko mies! see mees on läbi ja lõhki valetaja ja kelm!

kevät·kylmä 10
1 (adj.) kevadiselt külm
2 (subst.) kevadine külm

kolmasti kolm korda

kolme 7 (yks.nom: kolme) kolm
◊ kolme päivää kolm päeva; kolmet sakset kolmed käärid, kolm paari kääre; pari kolme kertaa paar-kolm korda; kolmen kesken kolmekesi

kolmesti kolm korda

kolme·tuhatta 7· 46 kolm tuhat

kolmisen umbes kolm

kolmonen 38
1 [number] kolm; kolmas
◊ hän tuli kolmosena maaliin ta jõudis kolmandana finišisse, ta finišeerus kolmandana; mennä kolmosella töihin kolmega tööle minna (ühissõidukiga number 3); vaihtaa kolmoselle kolmandat käiku sisse panna (lükata); ajaa kolmosella kolmanda käiguga sõita
◊  (urh. pesäpallossa) juosta kolmoselle kolmandasse pesasse joosta
2 (sisaruksista) kolmik, kolmikud

kolmos·kanava 10 kolmas kanal, kanal number kolm (TV-s)

konna 10
1 (Bufo) kärn·konn, pada·konn (kõnek)
2 kelm, lurjus, suli, kaabakas
◊ senkin konna! igavene suli!, sa vana lurjus!

kujeilija 12 riuka·mees, krutski·mees; (veijari) kelm, viguri·vänt

kulma 10
1 nurk (ka mat.); nukk ‹nuka› (kõnek); (näkökulma) vaate·nurk, vaate·vinkel
◊ olla suorassa kulmassa jotakin vastaan asetseda millegi suhtes täisnurga all
◊  (kuv.) katsoa asioita liian ahtaasta kulmasta asjadele liiga kitsa nurga alt vaadata
2 (särmien yhtymäkohta) nurk, kant
◊ torin kulmassa väljaku nurgal (nurga peal); kulmasta taitettu paperi nurgast kahekorra keeratud paber; Marian- ja Hallituskadun kulmassa Maria tänava ja Hallituskatu nurgal (nurga peal)
3 (rakennuksen ulkonurkka) nurk
4 (seutu) kant, maa·nurk
◊ oman kulman väkeä omakandi rahvas; täällä meidän kulmalla siin meie kandis, siin meie pool ääres; pitäjän kaikilta kulmilta kihelkonna igast kandist
5 (kulmakarvat) kulm, silma·kulm
◊ kyräillä jotakuta alta kulmain kedagi altkulmu põrnitseda, kellelegi altkulmu vaadata; rypistää kulmiaan kulmu kortsutada; seppele kulmillaan pärg peas; tuuheat kulmat tihedad kulmud

kurillinen 38 (harv.) vallatu, kelm

kylmillään (lämmittämättömänä) külm, kütmata; (autiona) tühi
◊ talo on kylmillään maja on tühi (mahajäetud)

kylmyys 40 külmus; (pakkanen) külm, pakane; (sukupuolinen kylmyys) frigiidsus, sugu·külmus

kylmä 10
1 (adj.) külm
◊ jäätävän kylmä jääkülm; kylmä hiki külm higi; kylmä vesi külm vesi; kylmä rakennus külm maja, maja, mis ei pea sooja, kütmata hoone; kylmä kasvihuone külm kasvuhoone; sukupuolisesti kylmä frigiidne, sugukülm; tarjoillaan kylmänä serveeritakse külmalt (jahutatult)
2 (substantiivisesti)
◊ tammikuun kylmät jaanuari külmad; minulla on kylmä mul on külm; saada kylmää külma saada; (vilustua) külmetada, külmetuda; ikkunasta tulee kylmää aknast tuleb külma; taikina pidetään kylmässä tainast hoitakse külmas
3 (kuv.)
◊ kylmä sota külm sõda; kylmät aseet külmrelvad; kylmä harkinta külm kaalutlus; kylmät tosiasiat karmid faktid; kylmä järki külm pea; kylmän kohtelias külmalt (jahedalt) viisakas; kylmä ilme külm ilme; kylmän rauhallinen külm ja rahulik; tieto oli [kuin] kylmä suihku hänelle teade oli talle nagu külm dušš; olla sydän kylmänä olla nii [hirmul], et süda tõmbub külmaks; yksin kylmässä maailmassa üksi kurjas maailmas; romaani jättää lukijansa kylmäksi romaan jätab lugeja[d] külmaks; pitää päänsä kylmänä külma rahu säilitada; kylmän harkittu murha külmalt ettekavatsetud mõrv; (ark.) maata kylmänä surnud olla

kylmä·kaappi 5*B külm kapp (välisõhuga jahutatav)

kylmä·kiskoinen 38 külm, jahe; (torjuva) tõrjuv; (välinpitämätön) hoolimatu; (haluton) soovimatu

kylmätä 73 külm olla, külma tunda, külmetada
◊ viima kylmäsi käsiä vinge tuul pani käed külmetama; jalkojani kylmää mu jalad külmetavad; (kuv.) minua kylmäsi ajatellessani seurauksia tagajärgedele mõeldes hakkas mul külm

lurjus 39 lurjus, kaabakas, lontrus, vurle; (kelmi) kelm, suli
◊ pojan lurjus poisilontrus; senkin lurjukset! viimased kaabakad!
◊  (ark.) satanen per lurjus sajaline nina (näo) peale

napa·virta 9*K (maant.) külm hoovus

nihkeä 15 niiske; (kostea) märja·võitu, märg, rõske; (kuv.) (vastahakoinen) vastu·meelne, vaenulik; (innoton, viileä) külm, jahe; (pidättyväinen) reserveeritud, mõõdukas; (ynseä) eba·sõbralik
◊ hiestä nihkeä paita higist märg särk; pyyhkiä nihkeällä rievulla niiske kaltsuga pühkida; nihkeä ilma niiske õhk, rõske õhk
◊  (kuv.) nihkeä suhtautuminen vaenulik suhtumine; külm suhtumine; miestenlehtien nihkeä puoliporno meesteajakirjade nilbe poolpornograafia

nuiva 10 (penseä) morn; (nyrpeä) kalk; (tyly) vastu·tulematu, vaenulik; (kalsea) külm; (töykeä) eba·sõbralik; (kova) karm ‹karmi›
◊ nuiva ilme kalk ilme; nuiva arvostelu halastamatu kriitika

pakkanen 38 pakane; külm
◊ oli kova pakkanen oli kõva pakane, oli käre külm; helmikuun pakkaset veebruari külmad (pakased); kymmenen asteen pakkanen kümme kraadi külma; ulkona ei ole kovin paljon pakkasta väljas ei ole väga kõva pakane, õues pole väga käre külm; tulee pakkanen külmaks läheb, pakaseks läheb; pakkanen kiristyy pakane kõveneb, külmemaks läheb; pakkanen lauhtuu pakane nõrgeneb, temperatuur tõuseb; pakkanen hellittää pakane (külm) annab järele; pakkanen paukkuu [nurkissa] pakane paugub [aiateibais]; pakkasen panemat (puremat) karpalot külmavõetud jõhvikad; hytistä pakkasen kourissa külma käes väriseda; arka pakkaselle ks. hallanarka, pakkasenarka; olkoon kuinka pakkanen hyvänsä olgu nii suur pakane kui tahes
◊  (kuv.) tilinpäätös jäi pakkasen puolelle aastaaruanne jäi miinustesse
◊  (ark. pakastimesta) panna ruoat pakkaseen toidud külma panna

pakkas·ilma 9 pakase·ilm, pakane; külm ilm
◊ pakkasilmalla pakasega; raikas pakkasilma kirgas pakaseilm

palella 67
1 käsiä palelee käed külmetavad; minua alkoi palella niin, että hampaat kalisivat mul hakkas nii külm, et hambad plagisesid
◊  (kuv.) hänen päätään ei palele ta ei karda midagi, tema risti ette ei löö
2 (olla kylmissään) külmetada, külm olla
◊ palelin ohuissa vaatteissa külmetasin õhukestes riietes; varpaat palelevat varbad külmetavad, varvastel on külm

penseä 15 (välinpitämätön) üks·kõikne, tundetu; (laimea) leige; (kylmäkiskoinen) osa·võtmatu, hoolimatu; (kylmä) külm; (ynseä) viisakusetu; mühaklik; (innoton) innutu, loid
◊ olla penseä jollekin asialle mingisse asjasse ükskõikselt suhtuda, mingi asja suhtes osavõtmatu olla; esitys sai penseän vastaanoton esitus sai leige vastuvõtu

petkuttaja 10 petis, pettur, kelm, suli

petturi 6 (pettäjä) pettur; petis; (kavaltaja) kavaldaja, kelm; (ilmiantaja) reetur

pettäjä 10 (petturi) pettur, petis, petja; (kavaltaja) kelm; (ilmiantaja) reetur
◊ maansa pettäjä oma maa reetur; valansa pettäjä tõotusemurdja
◊  (laajemmin) kaveri oli seuran pettäjä [see] tüüp oli kamba reetur, [see] tüüp ei võtnud kamba üritusest osa

pikku·pakkanen 38 väike pakane, nõrk külm

platoninen 38 platooniline; (henkinen) hingeline; (epäaistillinen, intohimoton) meelelisusest vaba; kiretu; (viileä) tuim, külm

puhuri 6 külm tugev tuul; kõle tuul, vinge tuul

pureva 10
1 hammustav
2 (terävä) terav; (leikkaava) lõikav
◊ pureva viikate terav vikat
3 (kuv.) (säästä tms.) külm, vali, karm ‹karmi›; (viiltävä) läbi·lõikav; (pistävä) näpistav
◊ pureva viima külm, läbilõikav tuul; pureva pakkanen näpistav (vali) pakane; oli purevan kylmä oli läbilõikavalt külm
4 (kuv.) (kritiikistä tms.) õel; (terävä) terav; (pisteliäs) torkav; (ivallinen) irooniline; (ilkeä) kuri
◊ pureva iva õel iroonia; pureva satiiri torkav satiir; pureva huomautus torkav märkus; purevan ivallinen artikkeli õelalt irooniline artikkel

raaka1 9*D (raa'an, raakaa, raakoja, raaoilla)
1 (adj.)
1a (ravintoaineista: joka ei ole kypsä) toores
◊ raaka omena toores õun
1b (ruoka-aineista: jota ei ole keitetty) toores; keetmata; (jota ei ole paistettu) küpsetamata; (puolikypsä) pool·toores, pool·küps
◊ syödä vihannekset raakoina köögivilju toorena süüa; raaka pihvi pooltoores biifsteek
1c (alkoholijuomista: laimentamaton) puhas; lahjendamata
1d (jalostamaton) töötlemata; (sokerista, öljystä tms.) rafineerimata; (hiomaton) viimistlemata; (parkitsematon) parkimata
◊ artikkeli on vasta raaka luonnos artikkel on veel viimistlemata (visand)
◊  (raivaamattomasta alueesta) hän teki pellon raakaan korpeen ta rajas põllu keset metsikut põlismetsa, ta rajas põllu metsikusse põlismetsa
2a (karkea, tyly) toores, jõhker; (brutaali) brutaalne; (julma) julm; (villi) metsik; (alkukantainen) primitiivne; (karkeatapainen) tahumatu; (törkeä) jultunud; (epäinhimillinen) eba·inimlik; (säälimätön) armutu, halastamatu, südametu
◊ raaka ruumiillinen työ raske füüsiline töö; raaka voima toores jõud; laskea raakaa pilaa julma nalja teha
2b (räikeä) räige, jõhker; (vihlova) lõikav; (ilkeä) julm, jäme
2c (säästä: kolea) kõle; läbi·lõikav; külm
2d (summittainen, likimääräinen) umb·kaudne; ligi·lähedane
◊ raaka arvio umbkaudne arvestus

rakkaudeton 34*C armastuseta; (sydämetön) südametu; (kylmä) külm, jäine, kalk; (kova) karm ‹karmi›; (tyly) eba·sõbralik

roisto 1
1 (haukkumanimityksenä) kaabakas, närakas, näru·kael, nadi·kael; raisk ‹raisa›, roisk, roist; (lurjus, kelmi, konna) lurjus, kelm, suli, petis; (heittiö) jätis, pätt
◊ senkin roisto! igavene (kuradi) kaabakas!; igavene (viimane) lurjus!; igavene närakas!
2 (rikollinen) kurja·tegija; (rosvo) röövel
◊ roistojen pesäpaikka röövlipesa

rontti 5*C (ark.) lurjus; kaabakas; kelm; lontrus; loru; (vars. miehestä) mehe·lontrus
◊ vetelä miehen rontti vedel (laisk, tuim) mehelontrus; senkin rontti! igavene lurjus!; kuradi kaabakas!

ryökäle 48
1 (lurjus) lurjus; nadi·kael, näru·kael, närakas; (kelmi) kelm, suli; (riiviö) vembu·mees, vemmal, võru·kael, vään·kael; (roisto, konna) kaabakas
◊ pojan ryökäleet pätipoisid; poisivemblad; senkin ryökäleet! pagana lurjused (sulid)!
2 (lievähkönä voimasanana) voi ryökäle! pagan võtaks!; olgu neetud!; oh sa sunnik!; kurivaim küll!; põrgu päralt (pihta)!

sieluton 34*C
1 hingetu, ilma hingeta
◊ hän pitää eläimiä sieluttomina tema arvates pole loomadel hinge; tema arvates on loomad ilma hingeta
2 (kuv.) hingetu; sisutu; sisu·vaene, vaimu·vaene; (kaavamainen) šablooniline; stereotüüpne; isiku·päratu, eba·isiku·pärane; (eloton) elutu; ilmetu, mitte·midagi·ütlev; (kylmä) külm; (tunteeton) tundetu, tuim

silmä·kulma 10
1 [silma·]kulm
◊ arpi silmäkulmassa arm [silma]kulmul; nyrkkeilijän silmäkulma aukesi poksija [silma]kulm löödi veriseks
2 (silmänurkka) silma·nurk
◊ kyynel kirposi silmäkulmaan pisar veeres silmanurka; hänellä on huumorin pilke silmäkulmassa ta silmades vilgub huumorisäde

sutki 5 (ark.)
1 (subst.) kaval·pea ‹pea›; osav (libe, riukaline) sell; kelm; rebane (piltl)
2 (adj.) kaval; riukaline; nupukas; leidlik; osav; libe
◊ sutki torikauppias kaval (osav, nupukas, leidlik, riukaline, libe) turukaupmees; sutki puheissaan libekeelne

sydämetön 34*C südametu; (kovasydäminen) kõva·südameline, kõva südamega; (tunteeton) tundetu; (kylmäkiskoinen) külm, kalk, osa·võtmatu