Soome-eesti suursõnaraamat

degeneroitua 52*F degenereeruda, manduda
◊ nykyajan degeneroitunut ihminen tänapäeva mandunud inimene

edetä 72*F
1 (kulkea t. siirtyä eteenpäin) edasi minna, edeneda; (virkauralla) karjääri teha, edasi jõuda
◊ jono etenee hitaasti järjekord liigub aeglaselt edasi; armeijan etenemistä haittasi sade armee edasiliikumist takistas vihm; hyökkääjä eteni kohti maalia ründaja liikus värava suunas; valo etenee myös vedessä valgus kandub edasi ka vees; äänen eteneminen hääle edasikandumine; edetä virkaurallaan karjääri teha, ametis edasi jõuda
2 (ajasta) mööduda; (kulua) kuluda
◊ syksyn edetessä sügise jooksul
3 (tapahtumisesta, kehityksestä tms. kehittyä, jatkua, edistyä) areneda, edasi liikuda, edeneda, kulgeda
◊ pitkälle edennyt tutkimus kaugele [edasi] jõudnud uurimus; työ etenee hyvää vauhtia töö läheb hea hooga; tauti etenee hitaasti haiguse kulg on aeglane; opetuksen olisi edettävä tutusta tuntemattomaan õpetus peaks liikuma tuttavalt tundmatule

epä·muodostua 52 deformeeruda, moonduda
◊ epämuodostunut sikiö deformeerunud loode

kaartaa 57*K (imperfekti: kaarsin t. -roin, -si t. -toi)
1 kaares minna, kaarena järgida; (kiertää) {millestki} kaarega mööduda
◊ katu kaartaa rannan suuntaisena tänav jälgib kaarena kaldajoont; kaartaa järven ympäri ümber järve ringi minna; auto kaarsi kulmasta auto sööstis kaarega nurga tagant välja; hän kaarsi talon kaukaa ta läks majast suure kaarega mööda; partio kaarsi vihollisen selustaan patrull läks ringiga vaenlase tagalasse
◊  (kuv.) hän tiedusteli asiaa kiertäen ja kaartaen ta uuris asja ääri-veeri
2 (ympäröidä) {midagi} kaarena ümbritseda; (saartaa) [ümber] piirata
◊ koralliriuttojen kaartama rannikko korallrahudest ümbritsetud rannik; rannik, mida piiravad korallrifid

katketa 74
1 murduda, katki minna, katkeda
◊ suksi katkesi suusk murdus; katkennut kynsi murdunud küüs; katkennut verisuoni lõhkenud veresoon; jalan katkeaminen jalaluumurd; puu katkesi myrskyssä puu murdus tormis
◊  (kuv.) diplomaattiset suhteet katkesivat diplomaatilised suhted katkesid; heidän välinsä ovat katkenneet nende suhted on katkenud; hermot ovat katkeamaisillaan närvid on rebenemas; nauraa katketakseen naera end või lõhki; hän katkesi loppusuoralla ta murdus lõpusirgel; matka katkesi nopeasti reis katkes kiiresti
2 (keskeytyä, jäädä kesken) katkeda, pooleli jääda
◊ sähkön katkeaminen elektrikatkestus; puhelinyhteyksien katkeaminen telefoniühenduse katkemine; katkeamatta jatkuva vuorijono katkemata jätkuv mäeahelik; neuvottelut katkesivat läbirääkimised katkesid; kehityksen katkeaminen arengu katkemine; laulajan ääni katkesi laulja hääl katkes

kieroutua 52*F
1 (vetäytyä kieroon) kaarduda, kiiva kiskuda; keerduda, keerdu minna
◊ lauta on kieroutunut laud on kaardu (kiiva) kiskunud
2 (vinoutua) viltu (kiiva) kiskuda; (vääristyä) moonduda, deformeeruda; (kehityksestä tms.) väärastuda
◊ lapsen kehityksen kieroutuminen voi johtua monesta syystä lapse arengu väärastumisel võib olla palju põhjusi; seksuaalisesti kieroutunut seksuaalselt väärastunud; kaupan kieroutuminen kaubanduse väärastumine; mielipiteiden kieroutuminen seisukohtade moondumine

kulua 52
1 (huonontua käytössä) kuluda; (kulua loppuun) ära (läbi) kuluda
◊ vaatteet kuluvat käytössä kandes kuluvad riided (rõivad) läbi; kangas oli kulunut puhki riie oli katki kulunud; vaatteet olivat kuluneet riekaleiksi riided (rõivad) olid räbalaks kulunud; sileiksi kuluneet autonrenkaat siledaks kulunud autorehvid; tie kului kuopille tee kulus auklikuks
◊  (kuv.) kirja kului kansan käsissä raamat kulus rahva käes kapsaks, raamat kulus rahva kätte ära; kulunut lauseparsi kulunud väljend
2 (huveta) väheneda; (tulla käytetyksi) otsa saada
◊ ruokaa kului paljon toitu kulus palju; kulua vähiin kokku kuivada; kulua loppuun otsa saada, ära kuluda; siinä kuluvat varastot nii said tagavarad otsa
3 (ajasta) (rientää) mööduda, kuluda; lennata, tormata; (run.) sõuda
◊ aika kuluu nopeasti aeg kulub kiiresti; aika kuluu hitaasti aeg venib ja venib; saada aikansa kulumaan oma päevi mööda saata, oma aega veeta (viita); kulua umpeen täis saada, mööduda; määräajan kuluttua umpeen pärast tähtaja lõppemist; kuluva vuosi käesolev aasta; kulunut vuosi möödunud aasta; tämän viikon kuluessa selle (käesoleva) nädala jooksul; viimeksi kulunut vuosi möödunud aasta, mullune aasta; vuosien kuluessa aastate jooksul; vuoden kuluttua aasta pärast; hetken kuluttua hetke pärast, veidi aja pärast

lamaantua 52*J halvatust saada; (lannistua) ängistuda, rõhutusse langeda; loiduda, lõtvuda; (masentua) masenduda, norgu jääda
◊ lamaantua toimintakyvyttömäksi tegutsemisvõimetuks jääda; hän seisoi kauhusta lamaantuneena ta seisis hirmust halvatuna

lannistua 52 murduda (nt tahte kohta) kokku variseda; (masentua) masenduda; (lamautua) teovõimet kaotada, halvatud olla; (kukistua) alla anda, kaotajaks jääda; langeda
◊ älä lannistu! ära alla anna!, pea vastu!; joukkue ei lannistunut vastoinkäymisistään huolimatta ebaõnnestumistest hoolimata ei andnud meeskond alla; vapaustaistelijat eivät lannistuneet miehittäjän sortovallasta huolimatta okupantide survest hoolimata ei kaotanud vabadusvõitlejad julgust; hän jatkoi lannistumatta työn etsimistä ta jätkas väsimatult töö otsimist; meidän pitää rukoilla lannistumatta meil tuleb järelejätmatult palvetada

laskeutua 52*F
1 laskuda, vajuda; langeda; (lentokoneesta tms.) maanduda
◊ laskeutua portaita trepist alla minna (tulla), trepist laskuda; laskeutua satulasta sadulast maha tulla, jalastuda; laskeutua polvilleen põlvili laskuda (langeda); laskeutua pitkälleen pikali laskuda (vajuda); lentokone laskeutui lennuk maandus; esirippu laskeutui eesriie langes; pöly laskeutui pöydälle tolm laskus (langes) lauale; hämärä laskeutui hämarus laskus
◊  (kuv.) laskeutua jonkun tasolle kellegi tasemele laskuda
2 (alaspäin suuntautumisesta) allapoole suunduda, laskuda; (joesta) suubuda; (viettää) kaldu olla
◊ ullakolta laskeutuvat portaat pööningutrepp, pööningult allaviiv trepp; tie laskeutui laaksoon tee laskus orgu; jyrkästi laskeutuva rinne järsk nõlvak
3 (kankaasta tms.) leninki laskeutui kauniisti kleit langes kaunilt; hiukset laskeutuivat pehmeästi hartioille juuksed langesid pehmelt õlgadele
4 (aleta) alaneda; (madaltua) madalduda; (painua) kokku vajuda
◊ kinokset ovat laskeutuneet hanged on kokku vajunud; taikina saa laskeutua taigen võib vajuda

likaantua 52*J määrduda, mustuda, mustaks saada; (saastua) reostuda, saastuda
◊ vaatteet likaantuivat kurasta riided said poriga kokku

luhistua 52 (romahtaa) kokku langeda, kokku variseda, kokku kukkuda; (sortua) murduda, puruneda, lömastuda; (kuv.) muserduda, murduda
◊ luhistua kuin korttitalo kaardimajakese kombel kokku variseda; rakennus luhistui hoone langes kokku; silta luhistui sild langes sisse; katto luhistui lumen painosta katus langes lume raskuse all sisse
◊  (kuv.) suunnitelmat luhistuivat kavatsused läksid tühja; hänen terveytensä luhistui tema tervis murdus; valtakunnan luhistuminen riigi häving (kokkuvarisemine); luhistua henkisesti vaimselt muserduda

maatua 52*F
1 (muuttua maaksi) mullastuda, mullaks (põrmuks) muutuda, kõduneda; (lahota) pehkida; (mädäntyä) mädaneda (määnduda)
◊ maatua maaksi mullastuda
2 (joutua kuiville, liettyä) maastuda, [mais]maaks muutuda; kinni kasvada
◊ joen suisto maatuu jõe suudmeala (delta) maastub; umpeen maatunut lahti kinnikasvanud laht

madaltua 52*I (korkeudesta) madalduda, madalamaks muutuda; (syvyydestä) madalduda, madalamaks muutuda; (kuv.) madalduda; langeda; laskuda
◊ lumikinokset ovat jo madaltuneet lumehanged on juba madaldunud; satama, joka on madaltunut käyttökelvottomaksi sadam, mis on madaldunud kasutuskõlbmatuks; puhe madaltui kuiskaukseksi jutt madaldus sosinaks; palkkataso on madaltunut inflaation vuoksi palgatase on langenud inflatsiooni tõttu

masentua 52*J masenduda, masendusse sattuda; (lannistua) murduda, kokku variseda
◊ hänen mielensä masentui ta läks tujust ära; ta tuju läks pahaks; ta vajus masendusse; teda valdas masendus; kun mieli masentuu kui masendus peale tuleb; kui tuju ära läheb; hän masentui arvostelusta ta masendus kriitikast; ei kannata masentua! ei maksa tujust ära minna!; ei tasu masenduda!; helposti masentuva ihminen kergesti masenduv (masendusse langev) inimene

mennä 67
1a minna; (ajoneuvolla) sõita; (poistua) ära minna, lahkuda; (lähteä) minema hakata, teele asuda; (ark.) jalga lasta
◊ mennä ulos välja minna, väljuda; mennä kotiin koju minna; mennä kävelylle jalutama minna; mennä käymään kaupassa poodi minna; poes käia; mennä maalle maale minna (sõita); mennään maata lähme magama; heidame magama; Tampereelle menevä juna Tamperesse minev rong; mene pois täältä! mine siit ära!, kao siit!; (ark.) lase jalga!, aura ära!, tõmba uttu!; mennä tiehensä lahkuda; ära minna; oma teed minna; tikku meni kynteni alle mul läks pind küüne alla ks. myös menevä, mennessä, mennyt
1b (erik. kuolemisesta) mennä manalle manalasse minna, teise ilma minna
1c (ryhtyä, ruveta tekemään jotakin) mennä apulaiseksi kauppaan kauplusesse müüjaks minna; mennä kouluun kooli minna; mennä kihloihin kihluda; mennä naimisiin abielluda; (miehestä) naist võtta; (naisesta) mehele minna; työläiset menivät lakkoon töölised hakkasid streikima; töölised alustasid streiki; mennä takaukseen jostakin {midagi} tagada; {midagi} garanteerida; {millegi eest} vastutada; {millelegi} garantiid anda
◊  (arvostelua tms. ilmaisemassa) mitäs menit valehtelemaan? oli sul siis vaja valetada!; miks sa siis valetasid?; on vaikea mennä sanomaan mitään varmaa on raske öelda midagi [täiesti] kindlat
1d (kuv.) mennä suoraan asiaan kohe (otse) asja juurde asuda; mennä henkilökohtaisuuksiin isiklikuks minna; liiallisuuteen menevä tarkkuus liialdusse kalduv (liialdatud, liialduslik) täpsus; sanoma meni perille sõnum jõudis pärale, sõnumist saadi aru; työ on mennyt eteenpäin töö on edenenud; ehdotus meni läpi ettepanek läks läbi (võeti vastu); mennä päähän pähe hakata; mikä sinuun on mennyt? mis sul viga on?; mis sinuga lahti on?; yleisöön menevä näytelmä publikule meeldiv näidend; näidend, millel on publikumenu; mennä itseensä enese kallal juurelda; pitkälle menevä kaugele minev
2a (yl. liikkeestä) ihmisiä tuli ja meni inimesed tulid ja läksid; viedä jotakin mennessään midagi endaga kaasa viia; anna mennä vain (tee se) tee aga, tee seda, las käia!; (jatka vain samaan tyyliin) lase aga samamoodi edasi, las käia endist viisi, jätka samas vaimus; mennään bussilla lähme (sõidame) bussiga; juna meni ohitse rong läks (sõitis) mööda; bussi meni viisi minuuttia sitten buss läks (sõitis) ära viie minuti eest; mennä polkkaa polkat tantsida ks. myös kävellä, juosta, lentää, ajaa
2b (mennen tullen) kuljimme jalan mennen tullen me läksime sinna ja tulime [ka] tagasi jala
◊  (kuv.) joukkue voitti mennen tullen meeskond võitis nagu muuseas (nagu möödaminnes), meeskond võitis nagu nalja
2c (mene ja tiedä) mene [ja] tiedä näin oli parasta ehk (võib-olla) nii oligi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas [siin] kõik läheb, näis, kuidas [siin] kõik läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta tegi seda?" — "Kes teab."
2d (olla esitettävänä) elokuva menee jo neljättä viikkoa film jookseb juba neljandat nädalat
2e (sujua, onnistua, menestyä) koe meni häneltä huonosti eksam läks tal halvasti; hyvin menevä liikeyritys hästi edenev äriettevõte; yritys menee hyvin ettevõttel läheb hästi, ettevõte edeneb; minulla menee hyvin mul läheb hästi
◊  (ark.) hänellä menee lujaa ta jõuab elus hästi edasi; ta läheb täie hooga ülesmäge; "Miten menee?" — "Siinähän tuo menee." "Kuidas läheb?" — "Läheb kah kuidagimoodi." ("Mis seal ikka.", "Keskeltläbi.", "Pole mõtet nuriseda.")
2f (sopia) sobida, passida; (soveltua, käydä) käia, kõlvata, sobida; (kelvata, menetellä) kõlvata
◊ ruokajuomana menee vesikin lauajoogiks sobib (käib) ka vesi; toidu kõrvale sobib (passib) ka vett juua; mennä kaupaksi [hästi] müügiks minna, müübida, nõutav olla; mennä täydestä täisväärtuslik olla, kõlblik (sobiv) olla, täie ette minna, asja ära ajada; juttuni meni häneen täydestä ta jäi mu juttu täielikult uskuma; mennä mukiin rahuldav (vastuvõetav, sobiv, kõlblik) olla
3 (hävitä, kadota) kaduda; (kuv.) haihtuda; (kulua, huveta) kuluda, minna; (vähentyä) väheneda, kahaneda; (ajasta) (loppua) mööduda, mööda minna; läbi (mööda) saada
◊ rahani menivät sen sileän tien mu raha läks kõige liha teed; mu raha lendas tuulde; minulta oli mennä henki ma pidin surma saama (elu jätma, hinge heitma); häneltä meni hermot ta kaotas närvid; ta närvid ütlesid üles; vihastus meni ohi viha läks üle, viha(hoog) haihtus; voitto meni Ruotsiin võit läks Rootsile; talo meni pilkkahintaan maja müüdi võileivahinna eest; maja müüdi (anti ära) poolmuidu; taikinaan meni kilo jauhoja taignasse läks kilo jahu; mennä vähiin väheneda, kahaneda, kokku kuivada; kaikki on mennyttä kõik on läinud (kadunud, otsas, läbi); lisätuloista meni yli puolet veroihin lisasissetulekutest (lisatuludest) läks üle poole maksudeks; jostakin menevä maksu millegi eest nõutav maks; aika meni kuin siivillä aeg läks (möödus) nagu linnutiivul; työhön meni paljon aikaa töö peale läks (kulus) palju aega; meni pari päivää läks mööda (möödus) paar päeva; menikö teillä myöhään? kas jäite hilja peale?; talven mentyä pärast talve, kui talv oli läinud (möödunud)
◊  (panna menemään, tuhlata, hävittää) panna menemään omaisuutensa oma varandust (vara) ära kulutada (ära raisata, hakkama panna); heittää menemään minema visata
◊  (kuolla, saada surmansa) hyökkäyksessä meni puolet miehistä rünnakus kaotati pooled meestest; rünnakus langesid pooled meestest; minulta meni hyvä ystävä ma kaotasin hea sõbra, ma jäin ilma heast sõbrast
4 (muuttua joksikin, joutua johonkin tilaan) minna, muutuda
◊ mennä noloksi ks. nolostua; mennä kalpeaksi kahvatada, kahvatuda, kahvatuks minna; mennä tainnoksiin minestada, meelemärkust kaotada; mennä sekaisin segi minna, segamini minna; suu meni hymyyn suu tõmbus (läks, lõi, vedas, venis) naerule; taivas meni pilveen taevas tõmbus (läks) pilve; kauppa menee kiinni kuudelta kauplus suletakse kell kuus, pood pannakse kinni kell kuus; nivel meni sijoiltaan liiges läks paigast ära, liiges nihestus
◊  (ark.) työ meni uusiksi töö tuli uuesti teha
5 (kulkea, käydä, suuntautua, ulottua) minna, suunduda; ulatuda; (johtaa) viia
◊ Turkuun menevä tie Turgu viiv tee, Turu tee; tämä tie menee Turkuun see tee viib Turgu, seda teed mööda pääseb (saab) Turgu; tästä menee ovi eteiseen siit läheb uks esikusse, see uks viib esikusse, siit uksest pääseb esikusse; syvälle menevä halkeama sügavale ulatuv lõhe (pragu)
6 (mahtua, sopia) mahtuda, minna; (sisään) sisse mahtuda (minna)
◊ piano ei mennyt ovesta klaver ei mahtunud uksest sisse; tulppa menee tarkasti aukkoon punn (kork) läheb täpselt auku; kengät eivät tahdo mennä jalkaan kingad ei taha jalga mahtuda, kingad ei lähe jalga
◊  (jonkin (jonkun) mentävä) sormen mentävä aukko auk, kuhu sõrm sisse mahub (läheb); miehen mentävä aukko auk, kust mees läbi mahub; (ryömien) auk, kust mees võib läbi roomata
◊  (kuv.) päähäni ei mene, että — mu pähe ei mahu see, et —; mu pea ei võta seda [vastu], et —
◊  (sopia määränsä puolesta) astiaan menee litra vettä anumasse mahub (läheb) liiter vett; kaksi menee kuuteen kolme kertaa kaks läheb kuuesse (kuude) kolm korda; kuus jagatud kahega on kolm

mieltyä 52*I (ruveta pitämään jostakin) meelduda, poolehoidu tundma hakata {johonkin millegi vastu} ; sümpaatiat tundma hakata {johonkin millegi vastu} ; armastama hakata {johonkin midagi} ; (ihastua) vaimustuda {johonkin millestki} , vaimustusse sattuda {johonkin millestki} ; kiinduda {johonkin millessegi} ; armuda {johonkin millessegi}
◊ olla mieltynyt johonkin millegi vastu poolehoidu (nõrkust) tunda; millessegi kiindunud olla; millestki vaimustuses olla; hän mieltyi heti uuteen työpaikkaan talle hakkas uus töökoht kohe meeldima; hän on mieltynyt viinaan ta on maias viina peale; ta on viinamaias; ta peab viinapudeliga sõprust

mukautua 52*F kohaneda {johonkin millegagi, millelegi} ; kohanduda {johonkin millegagi, millelegi} ; muganeda {johonkin millegagi, millelegi} ; muganduda {johonkin millegagi, millelegi} ; (hyväksyä) omaks võtta; (myöntyä) leppida {johonkin millegagi} ; nõustuda {johonkin millegagi} ; [ära] harjuda {johonkin millegagi} ; (alistua) alistuda {johonkin millelegi} ; (fysiol.) akommodeeruda, kohaneda, seaduda
◊ silmä mukautuu eri etäisyyksiin silm akommodeerub (kohaneb, seadub) erinevate kauguste suhtes; mukautua tilanteeseen olukorraga kohaneda (muganeda); mukautua uusiin ajatuksiin uute ideedega kohaneda (ära harjuda); uusi ideesid omaks võtta; on mahdotonta mukautua ajatukseen, että — on võimatu leppida (harjuda) mõttega, et —

muodostua 52 (tulla joksikin) moodustuda, vormuda, formeeruda, [välja] kujuneda; (syntyä) tekkida, sündida; esile kerkida; (kehittyä) areneda, kujuneda, muutuda, {millekski} saada, {millekski} välja kasvada; (tilan t. muodon muutoksesta) muutuda, muunduda; (koostua) koosneda
◊ raudan pinnalle muodostuu ruostetta raua pinnale tekib rooste; urheilijalla oli hyvin muodostunut vartalo sportlasel oli hästi arenenud keha; erillisistä osista muodostuva kokonaisuus erinevatest osadest koosnev tervik; pääomien muodostuminen kapitali formeerumine; hintojen muodostuminen hindade kujunemine; työttömyys on muodostunut vaikeaksi ongelmaksi tööpuudus on kujunenud raskeks probleemiks; aseman ympärille muodostui yhdyskunta jaama ümber tekkis asula; millaiseksi hänen elämänsä muodostuu? milliseks ta elu [küll] kujuneb?; muodostumassa oleva valtio kujunev (tekkiv, sündiv) riik

murskautua 52*F puruneda, tükkideks minna; (musertua, rusentua) puruneda; lömastuda; muserduda; (pirstoutua) kildudeks minna, killustuda; pilbasteks minna, pilbastuda; (kuv.) puruneda, muserduda
◊ murskautua kappaleiksi tükkideks minna (puruneda); (mennä sirpaleiksi) kildudeks minna (puruneda), killustuda; auto murskautui kallioon auto purunes vastu kaljut
◊  (kuv.) kaikki hänen unelmansa murskautuivat kõik ta unistused purunesid; kõik ta unistused paisati (tallati) põrmu

murtua 52*K
1 murduda (ka piltl); (katketa) katki minna; (lohjeta) lõhkeda, praguneda; (murskautua) puruneda, puruks minna, pihustuda; (pirstoutua) killustuda; pilbastuda; (rikkoutua, särkyä) puruneda, katki minna
◊ palkki murtui rasituksesta tala murdus raskuse all (ülepinge tõttu); häneltä murtui jalka ta jalaluu murdus; ta murdis oma jalaluu; hampaasta murtui pala hamba küljest tuli tükk ära; hamba küljest murdus kild; jää murtui hänen altaan jää ta all murdus; haurasta, helposti murtuvaa ainetta habras, kergesti murduv (purunev) materjal; rintama murtui rinne murti läbi
2 (kuv.)
2a (lakata kestämästä, luhistua) murduda, kokku langeda (variseda); (nujertua, lannistua) alistuda, alla anda; (kukistua) langeda; (masentua) masenduda
◊ vastarinta murtui vastupanu murdus; jonkun terveys murtuu kellegi tervis murdub (ütleb üles); sydän murtui surusta süda lõhkes (murdus) kurvastusest; padot murtuivat hänen sisimmässään tõkked tema sisimas varisesid kokku; hän murtui kuulusteluissa ta murdus (varises kokku) ülekuulamistel; täysin murtunut mies täiesti murdunud mees
2b (äänestä) murduda
◊ ääni murtui liikutuksesta hääl murdus liigutusest

musertua 52*K puruneda; pihustuda; lömastuda; muljuda saada, muserduda; (kuv.) puruneda, hävida; muserduda; kokku variseda
◊ sormi musertui oven väliin sõrm sai ukse vahel muljuda; sõrm lömastus ukse vahel
◊  (kuv.) musertua työtaakkansa alle oma töökoorma all kokku variseda

mustua 52 mustaks minna, mustuda; mustemaks muutuda, musteneda; (pimetä) pimeneda, pimeda[ma]ks minna; (tummua) tumeneda, tumeda[ma]ks muutuda; (likaantua) mustaks saada, määrduda; (synketä) süngeks minna (muutuda), süngestuda; (kuv. tahraantua) määrduda, rüvetuda, plekki külge saada
◊ hopea oli mustunut hõbe oli mustunud (tumenenud); likaisessa työssä mustuvat kädet musta tööd tehes saavad käed mustaks
◊  (kuv.) hänen maineensa mustui ta maine sai pleki külge; ta maine oli rikutud (määritud, rüvetatud)

muuntautua 52*F (muuntaa itsensä) end (ennast) muuta {joksikin kellekski, millekski, mingisuguseks} ; muutuda {joksikin kellekski, millekski, mingisuguseks} ; muunduda {joksikin kellekski, millekski, mingisuguseks} ; ümber kehastuda {joksikin, johonkin kellekski, millekski} ; (uudistua) ümber kujuneda {joksikin millekski, mingisuguseks} ; uueneda {joksikin millekski, mingisuguseks} ; (sopeutua) kohaneda {johonkin millegagi} ; kohastuda {johonkin millegagi} ; (muuntautua vääristellen) teeselda, simuleerida
◊ sadussa noita muuntautui sudeksi muinasjutus nõid muutis enda hundiks; näyttelijän kyky muuntautua eri osiin näitleja võime (oskus) ümber kehastuda erinevateks rollideks (lavakujudeks) ks. myös muuntua

muuntua 52*J muutuda; muunduda; teiseneda; transformeeruda; ümber kujuneda; moonduda; (tulla muunnetuksi) (tietotekn.) teiseneda; (sähk.) transformeeruda; (suurempijännitteiseksi) kõrgeneda; (pienempijännitteiseksi) madalduda; (mus.) transponeeruda
◊ kemiallinen energia muuntuu sähköenergiaksi keemiline energia muundub elektrienergiaks
◊  (kasv.) kasvin lehdet ovat muuntuneet piikeiksi taime lehed on moondunud ogadeks

muuttua 52*C
1 muutuda; (muuttua toiseen olotilaan tms.) [üle] minna; muunduda; teiseneda; moonduda; (tulla joksikin) minna; (uudistua) uueneda, ümber kujuneda; (säästä) muutuda, minna
◊ vesi muuttuu höyryksi vesi muutub auruks; sää muuttui kylmemmäksi ilm läks külmemaks; hän muuttui punaiseksi kasvoiltaan ta läks näost punaseks; suunnitelmani ovat muuttuneet mu plaanid on muutunud; kaupunki ei ole muuttunut lainkaan linn ei ole sugugi muutunud; muuttuneet olot muutunud olud; tyttö oli muuttunut edukseen tüdruk oli kenamaks läinud; onko mielesi muuttunut? oled sa oma arvamust muutnud?; oled sa meelt muutnud?; oled sa ümber mõelnud?
◊  (erik.) yhteiskunta muuttuu ühiskond muutub (kujuneb ümber); ühiskond teiseneb
2 (vaihtua) vahetuda; vahelduda; muutuda
◊ liikennevalo muuttui punaisesta vihreäksi valgusfoori punane muutus roheliseks, valgusfoor vahetus punasest roheliseks; johtajanviran haltija muuttui yhtä mittaa direktorid vahetusid sageli

myrtyä 52*K mossi minna, pahuraks (tusaseks, vihaseks) minna, tujust ära minna, pahaseks saada, nördida; (masentua) masenduda; (katkeroitua) kibestuda
◊ myrtyä huonosta kohtelusta halva kohtlemise pärast masenduda (tujust ära minna); myrtynyt ilme pahur (hapu, tusane) ilme; myrtynyttä maitoa tilgastanud piim; müre piim (murd)

niksahtaa 53*F (risahtaa) praksatada; (naksahtaa) naksuda, krõksatada; (poikki) prõksatades [pooleks] murduda; (nyrjähtää) nikastada
◊ risu niksahti poikki oksaraag murdus pooleks; niskanikamani niksahtivat kaelalülid naksusid, kael krõksatas
◊  (kuv.) hänen päässään on jokin niksahtanut ta on nupust nikastanud, tal on mingi kiiks peas, ta on kiiksuga; ihan niksahtanut tyyppi täitsa põrunud tüüp, päris kiiksuga kuju

nokeentua 52*J nõgiseks muutuda, tahmuda; (likaantua) mustaks minna, määrduda
◊ nokeentunut padan pohja nõgiseks muutunud paja põhi; sytytystulpat nokeentuivat süüteküünlad tahmusid

nuhraantua 52*J (likaantua) mustaks minna; (tahriintua) määrduda; (kulua ja likaantua) kuluda

nujertua 52*K (tulla voitetuksi) alistuda, kaotada; (lannistua) alla vanduda; muserduda; (murtua) murduda; (tulla tukahdutetuksi) muserdatud saada
◊ hän palasi kotiin nujertuneena miehenä ta tuli koju tagasi murtud mehena

ohittaa 53*C
1a (ohittaa paikalla oleva: kävelemällä) mööduda, mööda minna; (ajamalla) mööda sõita
◊ hän ohitti meidät tervehtimättä ta läks meist tervitamata mööda, ta möödus meist tervitamata; laiva ohitti majakan laev möödus majakast
1b (ohittaa samassa suunnassa liikkuva: kävelemällä) mööduda; (ajamalla) mööda sõita; mööda joosta, mööda minna; (jättää kauas taakseen) eemalduda, kaugeneda
◊  hän ohitti muut takasuoralla ta jooksis teistest lõpusirgel mööda, ta jättis teised lõpusirgel endast maha
◊  (liikenteessä) ohittaa vasemmalta vasakult mööduda, vasakult mööda sõita; hän lähti ohittamaan rekkaa, mutta — ta hakkas veoautost mööda sõitma, kuid —
2 (urh. tenniksessä) passerlööki teha
3 (kuv.) (sivuuttaa) kõrvale jätta, kõrvale heita; (voittaa) võita; (jättää huomiotta) tähelepanuta jätta, tagaplaanile jätta
◊ pahin lama on jo ohitettu suurim kriis on juba võidetud (selja taga), suurimast kriisist on juba üle saadud; hän ohitti ansioillaan muut hakijat oma saavutustega lõi ta muid soovijaid; teenete poolest oli ta teistest taotlejatest üle; johtokunta ohitettiin päätöksenteossa juhtkond jäeti otsuse tegemisel kõrvale (tagaplaanile); hän ohitti kysymyksen vaikenemalla ta läks küsimusest vaikimisega mööda

pettää 53*C
1 petta; (johtaa harhaan) alt vedada; alt tõmmata; (hämätä, petkuttaa) eksitada; (puijata) tüssata; pügada; ninapidi vedada
◊ pettää tyhjillä lupauksilla tühjade lubadustega petta; älä anna hänen sanojensa pettää itseäsi ära lase tema sõnadel ennast petta
2 (olla uskoton) reeta; ära anda; lubadust murda; usaldust murda; (hylätä petollisesti joku) maha jätta
◊ pettää toverinsa oma kaaslasi reeta; pettää lupauksensa oma lubadust murda; pettää jonkun luottamus kellegi lootust murda
◊  (laajemmin) syyttää jotakuta seuran pettämisestä kedagi kamba üritustel mitteosalemises süüdistada, kedagi kamba altvedamises süüdistada
◊  (erik.) pettää vaimoaan oma naist petta, oma naisele truudusetu olla, oma naisele truudust murda
3 (olla petollinen) petta; petlik olla; valetada ks. petollinen; (jäädä toteutumatta) alt vedada, läbi kukkuda
◊ muisti petti mälu vedas alt; jos vanhat merkit eivät petä, niin — kui vanad märgid ei peta, siis —; kustannusarvio petti kulude kalkulatsioon valetas (eksitas); aikataulu ei saa pettää sõiduplaan ei tohi valetada; jos silmäni eivät petä, niin — kui mu silmad mind ei peta, siis —; ulkonäkö voi pettää välimus võib petta, välimus võib petlik olla; pettävä juoma salakaval jook
4 (murtua) murduda, petta; (antaa perään) järele anda; (luhistua, särkyä) katki minna, puruks minna, puruneda
◊ jää petti jalkojen alla jää murdus jalgade all; köysi petti ja vene pääsi irti köis andis järele ja paat pääses lahti
◊  (kuv.) talous on pettävällä pohjalla majanduse vundament (alus, baas) on ebakindel; hänen voimansa pettivät ta jõud ütles üles; hänen terveytensä on alkanut pettää ta tervis on hakanud teda alt vedama; häneltä pettivät hermot ta närvid ütlesid üles; hänen rohkeutensa petti ta vaprus vedas teda alt

pikeytyä 52*F pigituda; pigiga kattuda, pigiga määrduda
◊ pikeytyneet laakerit pigitunud laagrid

rappeutua 52*F laostuda; laguneda; manduda; alla käia; ruineeruda; (turmeltua) degenereeruda; taand·areneda; halveneda; (rappeutua moraalisesti) demoraliseeruda; kõlbeliselt laostuda
◊ talo on päästetty rappeutumaan majal on lastud lagunema hakata; elimistön rappeutuminen organismi taandareng; rappeutua moraalisesti moraalselt manduda, demoraliseeruda; henkinen rappeutuminen vaimne allakäik; rodun rappeutuminen rassi degeneratsioon; suvun rappeutuminen suguvõsa degeneratsioon (mandumine)

ruhjoutua 52*F puruneda; lömastuda; muljutud saada; muserduda
◊ ruumis ruhjoutui muodottomaksi keha lömastus vormituks; kallioperä ruhjoutui kivimurskaksi aluspõhi purunes (muserdus) [kivi]tükkideks

rusentua 52*J (musertua) puruneda; peenestuda; (murskautua) lõhutud saada; katki minna; puruks minna; sodiks minna; (ruhjoutua) lömastuda; muljutud saada; muserduda

ryvettyä 52*C (likaantua) määrduda; mustaks saada; (sotkeutua) end ära määrida; {millegagi} kokku saada; (tahriintua) plekiliseks muutuda
◊ ryvettyä yltä päältä kuraan üleni poriseks saada; ryvettyneet vaatteet määrdunud (mustad) riided
◊  (kuv.) skandaalissa ryvettynyt poliitikko skandaali tõttu enda nime ära määrinud poliitik; skandaaliga enda nimele pleki külge saanud poliitik

rähjääntyä 52*J
1 (tulla huonokuntoiseksi) viletsaks jääda, kehvaks jääda, armetuks muutuda; niruks muutuda; (ränsistyä) laguneda; kuluda; lohakile jääda; risakile jääda; räbalduda
◊ asunto näytti rähjääntyneeltä korter oli kulunud ja korrast ära
◊  (sananp.) reissussa rähjääntyy elutee kulutab igaüht meist
2 (likaantua) [ära] määrduda, mustaks saada; (tahriintua) plekiliseks muutuda

ränsistyä 52 laguneda; laostuda; laokile jääda, lohakile jääda, risakile jääda; (myös ihmisestä) alla käia, manduda; (huonontua) halveneda, halvemaks minna
◊ ränsistynyt mökki lagunenud onn; fyysisesti ränsistynyt ihminen füüsiliselt mandunud inimene

saveutua 52*F (tahraantua saveen) saviseks saada, saviseks määrduda, saviga kokku saada

sivuuttaa 53*C
1 {millestki, kellestki} mööda minna; {millestki, kellestki} mööda sõita; {millestki, kellestki} mööduda; ette jõuda; (mer. kiertää) ümber [neeme] sõita, ümbert ringi sõita v purjetada
◊ vastaantuleva ajoneuvo on sivuutettava oikealta vastutulevast sõidukist tuleb mööduda (mööda sõita) paremalt; sivuutin heidät kaukaa läksin neist kaugelt mööda; möödusin neist laia kaarega; laiva sivuutti majakan laev möödus majakast
2 (kuv.) mööda minna; (jättää huomiotta) {midagi} tähele panemata jätta, {midagi} tähelepanuta jätta; {midagi} hooletusse jätta; {midagi} sinnapaika jätta; tagasi tõrjuda v lükata; ignoreerida; (jättää syrjään) {midagi} kõrvale jätta; {millestki, kellestki} mitte hoolida; (ohittaa) seljataha jätta
◊ ehdotukset sivuutettiin ettepanekud lükati tagasi; esitettyä vastaväitettä ei voi sivuuttaa esitatud vastuväidet (protesti) ei või jätta tähelepanuta; esitatud vastuväidet (protesti) ei või ignoreerida; keski-iän sivuuttanut henkilö keskea seljataha jätnud isik; üle keskea isik

sopeutua 52*F
1 kohaneda {johonkin millegagi} ; kohanduda {johonkin millegagi} ; muganeda {johonkin millegagi} ; muganduda {johonkin millegagi} ; (kotiutua) koduneda {johonkin millegagi} ; kohastuda {johonkin millegagi} ; aklimatiseeruda {johonkin millegagi} ; (tottua) [ära] harjuda {johonkin millegagi} ; (alistua) leppida {johonkin millegagi}
◊ sopeutua uusiin oloihin uute tingimustega kohaneda (harjuda); sopeutua vaihteleviin tilanteisiin muutuvate olukordadega kohaneda (ära harjuda); sopeutua ajan henkeen aja vaimuga kohaneda (muganeda); kuriin sopeutuminen distsipliiniga harjumine; siihen on sopeuduttava sellega peab [ära] harjuma; sellega tuleb leppida
◊  (erik.) vesielämään sopeutunut eläin vee-eluga kohastunud loom; veeloom; kylmään ilmanalaan sopeutuneet kasvit külma ilmastikuga (kliimaga) kohastunud taimed; ihmisen sopeutuminen painottomuuteen inimese kohanemine kaalutu olekuga
2 ks. sopia, soveltua

sortua 52*K
1 alla variseda; kokku variseda; sisse variseda; (romahtaa) sisse kukkuda; kokku variseda; (lyyhistyä) maha langeda; kokku kukkuda; [ära] nõrkeda; (painua kokoon) kokku vajuda; (hajota) katki minna, puruneda
◊ sortunut rakennus kokkuvarisenud ehitis (hoone); katto sortui katus vajus (kukkus) sisse; sortumaisillaan oleva kokkuvarisemise äärel olev; sortua raskaan taakan alle raske koorma all kokku variseda (ära nõrkeda)
2 (ajautua pois oikeasta suunnasta) triivida
3 (kukistua) kukutatud saada; (tulla voitetuksi) võidetud saada; kaotada; (kaatua) [maha] kukkuda; langeda; kokku variseda (langeda); (hävitä) hävida; (tuhoutua) hävida; hukkuda; otsa saada; (menehtyä) surra; otsa saada; (haaveesta) puruneda; luhtuda; kokku variseda
◊ Karthagon sortuminen Kartaago hukk (häving); Napoleon sortui vallanhimoonsa Napoleoni tabas langus tema enda võimuahnuse tõttu; Napoleon langes oma võimuahnuse tõttu; joukkue sortui heikkoon puolustuspeliin meeskond kaotas nõrga kaitsemängu tõttu; väite sortuu omaan mahdottomuuteensa [see] väide muutub tühiseks oma võimatuse (mõttetuse) tõttu
◊  (sananp.) heikot sortuu elon tiellä, jätkä sen kun porskuttaa ks. porskuttaa
4 (hairahtua) eksida, eksiteele sattuda; ahvatlusele järele anda; (luisua) langeda; libiseda; vajuda; (langeta) millelegi anduda; millegi ohvriks langeda; millegi orjaks saada
◊ sortua huumeisiin narkootikume kasutama hakata; narkootikumide orjaks muutuda; narkootikumide ohvriks langeda; narkosõltlaseks muutuda; sortua rappioalkoholistiksi end põhja juua; sopajoodikuks langeda
5 (äänestä) murduda; katkeda

sotkeutua 52*F
1a (mennä sekaisin) segi (segamini) minna; sassi minna
◊ verkko oli sotkeutunut sekavaksi mytyksi võrk oli sassis puntraks läinud; sotkeutua tanssiaskelissa tantsusammudega segi minna, tantsusamme segi ajada; sotkeutua puheissaan oma jutuga segi (segamini) minna; (häkeltyä) [jutus, kõnes] takerduda (järge kaotada)
1b (sekaantua toisiinsa, vaihtua) segi minna; ära segatud saada; ära vahetatud saada
◊ nämä käsitteet sotkeutuvat helposti need mõisted lähevad kergesti segi; need mõisted segatakse tihti [omavahel] ära; need mõisted aetakse kergesti omavahel segi; need mõisted vahetatakse kergesti [omavahel] ära; tässä on kaksi asiaa sotkeutunut toisiinsa siin on kaks asja segi läinud; siin on kaks asja ära vahetatud
1c (sekaantua johonkin epäilyttävään tms.) end {millessegi} segada; end siduda {johonkin millegagi} ; tõmmata lasta
◊ sotkeutua juonitteluihin end intriigidesse segada, end intriigidega siduda, end intriigidesse tõmmata lasta
1d (puuttua asiattomasti johonkin) sekkuda; vahele segada; end segada; oma nina vahele toppida
◊ sotkeutua jonkun asioihin kellegi asjadesse sekkuda; end kellegi asjadesse segada; oma nina kellegi asjadesse [vahele] toppida; sotkeutua väittelyyn vaidlusse sekkuda
2 (kietoutua) end sisse mässida; (tarttua kiinni) kinni jääda, takerduda
◊ ongensiima sotkeutui kaislikkoon õngenöör takerdus kõrkjatesse; hän oli sotkeutua omiin jalkoihinsa ta komistas; ta pidi äärepealt kukkuma; hän sotkeutui verkkoon ja hukkui ta mässis end võrku [sisse] ja uppus
3 (tallaantua, polkeutua) [maha] tallatud (sõtkutud) saada
4 (likaantua) määrduda; {millegagi} kokku saada
◊ hiha sotkeutui maaliin käis määrdus värviga; käis sai värviga kokku

sottaantua 52*J (ark.) määrduda, mustaks saada ks. myös sottainen

sujua 52
1 edeneda, sujuda, laabuda, minna; (onnistua) õnnestuda, korda minna
◊ työnteko ei nyt suju töö (töötegemine) ei edene (laabu) praegu; töötegemine läheb praegu visalt; (ei tahdo onnistua) töö ei õnnestu praegu, tööst ei tule praegu midagi välja; työ sujui hitaasti töö läks (edenes) aegamööda; ranskan kieli sujuu häneltä erinomaisesti ta räägib prantsuse keelt vabalt; ta on prantsuse keeles täiesti kodus; kaikki sujui kuin itsestään kõik sujus (läks korda) nagu iseenesest; kõik läks libedalt; kõik läks nagu lep[a]se reega
2 (ajasta) (kulua, mennä nopeasti) mööduda, kuluda, minna
◊ ilta sujui rattoisasti õhtune koosviibimine möödus meeleolukalt; õhtu läks (kulus, möödus) hea tuju tähe all

surkastua 52 kiduda, kiduneda; kiratseda; känguda, kängu jääda; manduda; (näivettyä) närvetuda, nõrgaks (jõuetuks) muutuda; kokku kuivada; kortsu (krimpsu) tõmbuda; (kuihtua) närtsida, närbuda, [ära] kuivada; (biol.) taand·areneda, redutseeruda; (lääk.) atrofeeruda, kõhetuda, kõhetuks muutuda
◊ surkastuneet lihakset atrofeerunud (kõhetunud) lihased; hän on vanhetessaan surkastunut ta on vananedes kokku kuivanud
◊  (kuv.) surkastua henkisesti vaimselt manduda; kirjeenvaihto surkastui kirjavahetus kuivas kokku (vähenes)
◊  (biol.) kaktuksen lehdet ovat surkastuneet piikeiksi kaktuse lehed on taandarenenud (redutseerunud) okasteks
◊  (lääk.) surkastunut atrofeerunud, kõhetunud

suttaantua 52*J (ark.)
1 määrduda; (tulla likaiseksi) mustaks saada; räpaseks muutuda; poriseks (mudaseks) saada; (tahraantua) plekiliseks saada; (tuhrautua) määrduda; kuluda, räbalduda, näruseks muutuda; (nuhrautua) mustaks saada, kuluda ja määrduda
◊ hänen kätensä olivat suttaantuneet painomusteesta ta käed olid trükimustast määrdunud; ta käed olid trükimustaga koos
2 (järjestyä) korralduda; organiseeruda; (selvitä) laheneda; korda minna; (sujua) sujuda, minna; edeneda; laabuda
◊ kyllä se siitä suttaantuu! küll see läheb korda!; kõik läheb hästi, usu mind!; küll õnnestub, saad näha!

särkyä 52*D
1 (mennä rikki) puruneda, katki minna
◊ särkyä kappaleiksi tükkideks minna (puruneda); särkyä pirstaleiksi puruneda, puruks minna, kildudeks puruneda; maljakko putosi ja särkyi vaas kukkus ja purunes kildudeks; moottori särkyi mootor läks rikki; mootor ütles üles; aallot särkyivät rantakiviin lained murdusid rannakividel (vastu rannakive); avioliitto särkyi abielu läks karile (purunes); heidän välinsä särkyivät nende vahekord katkes; teoksen loppupuolella tyyli särkyy pahasti teose lõpupoole on halbu stiilivääratusi; särkynyt unelma purunenud (luhtunud) unistus; särkynyt onni purunenud õnn
◊  (kuv.) hänen sydämensä särkyi [surusta] ta süda lõhkes [kurbusest]
2 (sortua, murtua) murduda; (särähdellä) käriseda
◊ hänen äänensä särkyi liikutuksesta ta hääl murdus (katkes) liigutusest; mikrofonissa kova ääni voi särkyä vali hääl võib mikrofonis kärisema hakata