Soome-eesti suursõnaraamat

hakea 58*D
1 (noutaa) {millelgi, kellelgi} järel käia; {millegi, kellegi} järele minna; kätte saada; ära tuua; {kellegi, millegi} järele saata
◊ hakea puita puid tuua, puude järel käia; hakea lääkäri arsti järele saata; hakea lapset päiväkodista lapsed päevakodust ära tuua, lastel päevakodus järel käia; lähteä kotiin hakemaan rahaa koju raha järele minna; hakea jotakuta tanssiin kedagi tantsima (tantsule) paluda; liput voi hakea kassalta piletid võib kätte saada kassast; hae meiltä esite! saad meilt tutvustava brošüüri!; hae meiltä lisätietoja! küsi meilt täiendavat informatsiooni!
2 (etsiä) otsida; (hakea käsiinsä) üles otsida
◊ löysin sen pitkän hakemisen jälkeen leidsin selle pika otsimise peale üles; emme löytäneet sitä hakemallakaan me ei leidnud seda otsideski; esitys hakee vielä muotoaan esitus otsib veel oma õiget vormi, esitus pole veel leidnud sobivat vormi
◊  (erik.) vertaansa (vertojaan) hakeva näköala võrratu väljavaade; parempaa saa hakea paremat annab otsida
3 (pyrkiä johonkin, tavoitella, etsiä) otsida
◊ heidän kätensä hakivat toisiaan nende käed otsisid teineteist; hakea yksinäisyyttä üksiolekut (omaette olekut, üksindust) otsida; hakea lohdutusta jostakin millestki lohutust otsida; hakea jonkun seuraa ks. hakeutua; hakea seikkailuja seiklusi otsida; haettu (teennäinen) otsitud
4 (esittää anomus jonkin saamiseksi) paluda; taotleda; {millegi kohta} avaldust (palvet, taotlust) esitada
◊ hakea apurahaa säätiöltä fondilt toetust (abiraha) taotleda (paluda); hakea jotakin virkaa mingit töökohta taotleda; julistaa virka haettavaksi [ameti]kohta vakantseks kuulutada; hakea kouluun kooli pürgida, kooli pääsemiseks paberid sisse anda; hakea harjoittelijaksi tavarataloon kaubamaja praktikandi kohta taotleda
5 (vars. oik.: koettaa saada aikaan) {midagi} kohtu kaudu nõuda, hageda; (yleisk. usein) sisse nõuda; (periä) {midagi} kohtu kaudu [sundkorras] sisse nõuda
◊ hakea avioeroa abielulahutust taotleda (algatada), lahutust sisse anda; hakea saataviaan saadaolevat summat (võlga) sisse nõuda; hakea muutosta päätökseen otsuse peale edasi kaevata; hakea yhtiö konkurssiin firmale pankrotti taotleda, firma pankrotiavaldust sisse anda

kantaja 10 kandja; paki·kandja; (oik.) hageja
◊ sanomalehtien kantaja ajalehekandja; olla hautajaisissa kantajana olla matustel [kirstu]kandja

kiivaasti
1 ägedalt, ägedasti; (äkäisesti) äkiliselt; (innokkaasti) innukalt; (impulsiivisesti) impulsiivselt; (intohimoisesti) kirglikult
◊ hän puolusti kiivaasti kantaansa ta kaitses ägedalt oma seisukohta
2 (kiihkeästi) ägedalt; (voimakkaasti) kõvasti; (tulisesti) tuliselt
◊ koko yön salamoi kiivaasti öö läbi lõi kõvasti välku
3 (nopeasti) kiiresti; (ripeästi) nobedalt; (vauhdikkaasti) hoogsalt

mitta 9*C
1 (mittausväline) mõõt
◊ kahden litran mitta kaheliitrine mõõt
◊  (kuv.) vastata (antaa takaisin) samalla mitalla sama mõõduga tasuda; kaikkea ei voi mitata samalla mitalla kõike ei või sama mõõduga (mõõdupuuga) mõõta; Porvoon mitalla väga rikkalikult, küllaga, kuhjaga
2 (mitallinen) mõõt; mõõdu·täis ‹täie›; (pituudesta) pikkus
◊ kukkurainen mitta kuhjaga mõõt; vajaa mitta napp (poolik) mõõt; väliä oli käsivarren mitta vahet oli käsivarre pikkuselt; suksen mitan jäljessä suusa pikkuse võrra taga (maas)
3 (mon ulottuvuuksista) mõõt; mõõde (oskuskeeles)
◊ rakennuksen mitat ehitise mõõtmed (mõõdud); jonkun mittojen mukaan tehty puku kellegi mõõtude järgi tehtud ülikond; ottaa mitat jostakin millegi mõõte võtta, midagi mõõta
◊  (kuv.) he ottivat mittaa toisistaan nad proovisid (katsusid) [omavahel] jõudu; nad võtsid teineteisest (teineteisega) mõõtu
4 (koko) suurus; (pituus) pikkus
◊ kasvaa (venyä) mittaa pikkust (pikkusesse) kasvada; hän oli kasvanut jo täyteen mittaansa ta oli oma pikkuse täis kasvanud; saavuttaa miehen mitta mehepikkuseks kasvada; täiskasvanuks saada; onpa pojalla jo mittaa! küll on poiss juba pikk (pikaks veninud)!; vaat[a] kus volask! (kõnek)
◊  (kuv. vaatimukset) täyttää miehen mitta mehe mõõtu välja anda; ehdokas täyttää mitat kandidaat vastab nõuetele; kandidaat annab mõõdu välja
5 (sietokyvystä) mittani on täysi mu mõõt (lõõg) on täis
6 (määrästä, paljoudesta) kaikkea oli tarjolla runsain mitoin kõike oli rikkalikult; miehiä oli vaikka millä mitalla mehi oli koos palju (hulgaliselt, rohkesti); valmistaa jotakin pienessä (suuressa) mitassa midagi väheses (suures) koguses valmistada; vastustus oli lisääntynyt siihen mittaan, että — vastuseis oli suurenenud juba sellise määrani, et —; riemulla ei ollut mittaa eikä määrää rõõmul polnud piire; rõõm oli otsatu (tohutu); rõõmul polnud otsa ega äärt
7 (ajan ilmauksissa) päivän (kesän) mittaan päeva (suve) jooksul; ajan mittaan aja jooksul; (ennen pitkää) pikapeale, aegamööda, pikkamisi; yhteen mittaan lakkamatult, pidevalt, katkematult, vahetpidamata; yhtä mittaa ühtepuhku, ühtelugu, alatasa, korduvalt, sageli
8 (run.) värsi·mõõt
◊ kalevalamitta regivärsi värsimõõt

painaa 56
1 vajutada, suruda; (puristaa) pressida, pigistada, suruda
◊ painaa soittokellon nappia signaalkella nuppu vajutada; painaa kaasupoljinta gaasipedaali vajutada; painaa nasta seinään knopkat seina vajutada; painaa omenasose siivilän läpi õunapüreed läbi sõela pressida; painaa kansi paikalleen kaant oma kohale suruda; hän painoi lakin syvemmälle päähän ta surus mütsi sügavamale pähe; hän painoi oven hiljaa kiinni ta vajutas ukse tasakesi kinni; hän painoi käden suulleen ta surus (vajutas) käe suule; painaa silmänsä kiinni oma silmi kinni pigistada; painaa joku rintaansa vasten kedagi vastu rinda suruda; painaa jokin veden alle midagi vee alla suruda; tuuli painoi veneen laituria vasten tuul surus paadi vastu kaid
◊  (kuv.) painaa jokin asia villaisella mingit asja maha vaikida; painaa mieleensä meelde jätta
◊  (ark.) paina puuta palun istu, võta istet; painaa lusikka pohjaan gaasi põhja vajutada
2 (tuottaa jälki, painauma tms.) painaa jälki hiekkaan liiva sisse jälge jätta; painaa leima johonkin kuhugi templit lüüa; painaa sinetti johonkin kuhugi pitserit [alla] lüüa
◊  (laajemmin) painaa suudelma jonkun huulille kedagi huultele suudelda
3 (kirjap.) trükkida
◊ väitöskirja hyväksyttiin painettavaksi doktoriväitekiri loeti trükivalmis olevaks, väitekiri lubati trükki; teoksen painetut ja painamattomat lähteet teose trükitud ja käsikirjalised allikad; painettu sana trükisõna; painaa kangasta kangale trükkida; painettu kangas trükiriie
4 (saattaa t. päästää laskeutumaan, painumaan) langetada
◊ painaa päänsä pead langetada, pead norgu lasta; painaa katseensa alas pilku maha lüüa; painaa päänsä jonkun syliin oma pead kellegi sülle panna; työ oli painanut hartiat kumaraan töö oli mehe (naise) kumarasse litsunud; töö oli mehe (naise) õlad längu vajutanud
◊  (kuv.) painaa hinnat alas hindu alla lüüa; isiltä perityt arvot painettiin lokaan isadelt päritud väärtused trambiti porri; painaa jokin asia unohduksiin mingit asja ära unustada, mingit asja unustusse jätta
5 (rasittaa painollaan) koormata, rõhuda; (puristaa) pigistada; (kiristää) pinguldada
◊ taakka painoi selkää raskus rõhus selga; laukun hihna alkoi painaa olkapäätä kotirihm hakkas õlga soonima; kenkä painoi varpaita king pigistas varbaid
◊  (kuv.) uni painoi silmäluomia uni tikkus silmile; eilinen juoksu painoi vielä jaloissa eilne jooksmine annab veel jalgades tunda; askel alkoi painaa samm muutus raskeks; vuodet eivät näy häntä vielä painavan aastad ei näi teda veel kimbutavat; murhe painaa mure painab (rõhub); salaisuus painoi häntä saladus painas teda; mikä sinun mieltäsi painaa? mis su meelt rõhub?
6 (olla jonkin painoinen) kaaluda
◊ kala painoi toista kiloa kala kaalus üle kilo
◊  (kuv.) se seikka painaa paljon asian käsittelyssä see tõsiasi loeb küsimuse arutluse juures palju; hänen mielipiteensä on yleensä se, joka painaa üldiselt on tema arvamus see, mis loeb
7 (vars. ark.)
7a (kulkea, mennä nopeasti) hän painoi yhtä kyytiä koko matkan ta pani (pressis) terve tee ühe jutiga; hän painoi kuin ammuttu pakoon ta pani ajama kui oleks teda tulistatud; ta pani ajama nagu õlitatud välk (kõnek); alahan painaa! hakka astuma!, tõmba uttu!
7b (olla kimpussa, ahdistaa) painaa päälle peale käia; rabada, pingutada; en voi luvata mitään, työt painavat päälle ma ei saa midagi lubada, tööd on palju kaelas
◊  (ponnistella) olimme painaneet päälle koko aamun me olime pingutanud terve hommiku
◊  (leik.) painaa päälle kuin yleinen syyttäjä peale käia nagu vene valitsus

palkita 69 au·tasustada {joku t. jokin jollakin kedagi, midagi millegagi} ; {kellelegi} autasu anda; premeerida {joku t. jokin jollakin kedagi, midagi millegagi} ; (korvata) tasuda, korvata {joku t. jokin jollakin kedagi, midagi millegagi} ; (maksaa) maksta {joku t. jokin jollakin kellelegi, millelegi millegi eest}
◊ parhaat kirjoittajat palkitaan parimaid kirjutajaid autasustatakse (premeeritakse); koira palkittiin näyttelyssä ensimmäisellä palkinnolla näitusel sai koer esikoha; palkita jollekulle hänen vaivansa kellelegi tema vaeva tasuda; hän palkitsi auttajansa runsaskätisesti ta tasus oma aitajale heldelt; yleisö palkitsi esityksen kättentaputuksin publik premeeris esitust aplausiga; palkita paha hyvällä halba heaga tasuda

peruuttaa 53*C
1 tagurdada, tagurpidi sõita
◊ ajaa auto peruuttamalla talliin autot tagurdades garaaži juhtida, auto garaaži tagurdada; peruuttaa päin puuta vastu puud tagurdada
2 (kieltää, perua) tühistada; annulleerida; tagasi võtta; ära öelda; (tilaisuudesta) ära jätta; (lakkauttaa, lopettaa) lõpetada; (purkaa, kumota) ümber lükata, kummutada
◊ peruuttaa antamansa käsky enda antud käsku tühistada; peruuttaa testamentti testamenti tühistada; peruuttaa varatut liput piletite broneeringut tühistada, kinnipandud piletitest ära öelda; hän soitti lääkärille ja peruutti ajanvarauksen ta helistas arstile ja tühistas kinnipandud aja; peruuttaa kauppa kaubatehingut ära jätta, kaubatehingust loobuda; peruuttaa kokous koosolekut ära jätta; sotilaiden lomat peruutettiin sõdurite puhkused tühistati; peruuttaa puheensa öeldut tagasi võtta

pullistaa 53 paisutada; pungi ajada, punni ajada; (laajentaa) laiendada; suureks ajada
◊ pullistaa rintaansa rinda paisutada; tuuli pullistaa purjeita tuul paisutas purjeid

pusertaa 54*K
1 (puristaa) pigistada; suruda; litsuda; (rutistaa) muljuda; (tekn.) pressida
◊ pusertaa jokin kokoon midagi kokku suruda; pusertaa jotakuta käsivarresta kellegi käsivart pigistada; sormet pusersivat veitsen kahvaa sõrmed pigistasid noa käepidet; pusertaa jokin rintaansa vasten midagi oma rinna vastu suruda; massa on puserrettu tiiviiksi mass on pressitud kompaktseks
◊  (kuv.) tuska pusersi sydäntä mure rõhus (pigistas) südant; hän pusersi ennätyksensä vielä pari sekuntia paremmaksi ta parandas oma rekordit veel paari sekundi võrra
2 (erottaa puristamalla jostakin jotakin) pressida; (vääntämällä) väänata, puserdada
◊ pusertaa mehu[a] hedelmistä puuviljadest mahla välja pressida; pusertaa vaatteet kuiviksi riideid välja väänata, riideid kuivaks puserdada
◊  (kuv.) hän pusersi silmästään pari kyyneltä ta poetas (pigistas) paar pisarat; pusertaa itkua pisaraid valada; nuttu kiskuda
3 (ahdistaa, kiristää) pigistada
◊ kengät pusertavat jalkaa kingad pigistavad jalgu

rinta 9*J
1 rind; (povi) põu (poeetilisemas stiilis)
◊ miehen leveä rinta mehe lai rind; rinta ulos, vatsa sisään! rind ette, kõht sisse!; nainen painoi lasta rintaansa vasten naine surus last vastu rinda (rindu), naine surus last oma rinna vastu; miestä iskettiin puukolla rintaan mehele löödi pussiga rinda (rindu); rintaa ahdistaa rinda rõhub; rintaan pistää rinnus pistab; huokaus nousi rinnasta rinnast tõusis (vallandus) ohe
◊  (ruok.) naudan rintaa loomarind, looma rinnaliha; kanan rinta kanarind
◊  (kuv.) röyhistää rintaansa rinda ette ajada (lüüa), uhkustada, uhkeldada, suurustada; lyödä rintoihinsa endale vastu rinda taguda (lüüa), uhkustada, uhkeldada, suurustada; riemu täytti hänen rintansa rõõm täitis ta rinna, rõõm paisutas ta rinda; suru täytti rinnan kurbus puges [ta] põue (rinda); laulaa täysin rinnoin täiest rinnast (täie rinnaga, täiel rinnal) laulda; nauttia täysin rinnoin täiel rinnal nautida
◊  (ylät. raskaudesta) kantaa lasta rintansa alla last rinna all kanda
◊  (leik.) panna murua rinnan alle midagi süüa; suupistet võtta; midagi hamba alla saada
2 (vars. mon naisen nisä) rind, tiss (kõnek)
◊ tytöllä ei ollut vielä rintoja tüdrukul polnud veel rindu (tisse)
◊  (erik.) antaa lapselle rintaa lapsele rinda (tissi) anda, last rinnaga toita (sööta), last imetada; saada rintaa rinda saada; vieroittaa lapsi rinnasta last rinnast võõrutada
3a ks. rinnus 1
3b (etuosa, rintaosa) jalan (jalkapöydän) rinta pealpöid, peallaba; kengän rinta ks. rinnus 2; sahan hampaan rinta saehamba esiserv
◊  (runok.) metsän rinta metsaserv, metsaäär; kaislikon rinta roostikuserv, roostikuäär
4 ks. rinnan, rinnakkain

rutistaa 53
1 (rypistää) [kokku] kortsutada; kägardada; kägrutada; käkerdada
2 (puristaa, pusertaa) suruda; pigistada; litsuda; pressida; vajutada; (likistää, halata) emmata; kallistada; sülelda, süleleda
◊ rutistaa jotakuta käsivarresta kedagi käsivarrest pigistada; jäät rutistivat alusta jäämassid surusid (pressisid) laevale peale; rutistaa joku rintaansa vasten kedagi vastu rinda suruda
◊  (kuv.) hän rutisti loppusuoralla muiden ohi ta pingutas lõpusirgel teistest mööda (ette)

röyhistellä 67 (frekv.) < röyhistää uhkeldada {jollakin millegagi} ; uhkustada {jollakin millegagi} ; kelkida {jollakin millegagi} ; hoobelda {jollakin millegagi} ; suurustada {jollakin millegagi}
◊ (kuv.) röyhistellä rintaansa rinda ette ajada (lüüa)

röyhistää 53
◊ röyhistää rintaansa rinda ette ajada (lüüa)
◊  (kuv.) röyhistää rintaansa ks. röyhistellä

sattua 52*C
1 (kohdistua, osua) [märki] tabada; pihta minna; sattuda
◊ luoti sattui hänen rintaansa kuul tabas teda rindu
◊  (puheesta, mielipiteestä) pilkka sattuu omaan nilkkaan pilge tuleb enda pihta tagasi; huomautus sattui arkaan paikkaan märkus tabas hella kohta; arvaus sattui naulan kantaan oletus tabas naelapead; oletus sattus otse naelapea pihta; oletus läks täppi (täkkesse); oletus tabas märki; se sattui juuri kohdalleen! see tabas märki!; see läks täppi (täkkesse)!
2 (osua sattumalta) varpaani sattui kiveen lõin [oma] varba vastu kivi ära; katseeni sattui julisteeseen mu pilk langes müürilehele (plakatile)
3 (joutua sattumalta johonkin, osua) sattuda; juhtuda
◊ satuimme samaan junaan me juhtusime (sattusime) samasse rongi; poliisit sattuivat paikalle politseinikud juhtusid kohale tulema; politseinikud sattusid kohale; hän rikkoi kaiken, mikä eteen sattui ta lõhkus kõik ära, mis ette juhtus jääma; hän leipoo, kun sille päälle sattuu ta küpsetab [meelsasti], kui juhtub selline tuju tulema; vappu sattui sunnuntaiksi esimene mai (maipüha) juhtus (sattus) pühapäeva peale
4 (tulla tehneeksi t. olleeksi) juhtuda
◊ satuin tapaamaan hänet kadulla juhtusin temaga tänaval kokku; sain temaga juhuslikult tänaval kokku; hän sattui tietämään asiasta ta juhtus seda asja teadma; myyjä sattui olemaan pahalla päällä müüja juhtus olema halvas tujus; müüja oli juhuslikult halvas tujus; ei sinulla sattuisi olemaan paria markkaa? ega sul ei juhtu olema paar ülearust marka?; on sul juhuslikult paar ülearust marka?
5 (tapahtua) juhtuda; aset leida; toimuda; sündida; ette tulla; minna
◊ aina sattuu ja tapahtuu alati (kogu aeg) juhtub midagi; ühtelugu midagi toimub; jos minulle sattuisi jotakin kui minuga midagi juhtuks; kui mulle peaks midagi juhtuma; kaikkea sitä pitää sattuakin juhtub (tuleb ette) igasuguseid asju; kõike võib ette tulla; sattui seuraava tapaus leidis aset järgmine sündmus; hänelle sattui vahinko talle juhtus äpardus (õnnetus), teda tabas ebaõnn; hänelle sattui erehdys talle juhtus eksitus, ta eksis kogemata kombel; hänelle sattui onnettomuus temaga juhtus õnnetus, teda tabas õnnetus; tekevälle sattuu ks. tekevä; kuinka se sattui? kuidas see juhtus?; voi, voi, pitipäs sattua [huonosti]! oh, miks küll nii pidi juhtuma (minema)!; oh, miks küll ometi nii läks!; älä välitä, sattuuhan sitä ära tee väljagi, kõike võib juhtuda; ära võta südamesse, igasuguseid asju võib ette tulla; mitä täällä on sattunut? mis siin on juhtunud?, mis siin toimus?; sattuneesta syystä teatud põhjusel, ettetulnud põhjusel; sateen sattuessa vihma (vihmase ilma) korral (puhul); sattui niin, että — juhtus (läks) nii, et —; tulen, jos hyvin sattuu kui hästi läheb, siis ma tulen; sattui niin ikävästi, että — läks nii kehvasti, et —; tehdä jotakin vähän miten sattuu midagi lohakalt (hooletult) teha; hän pukeutui vähän miten sattui ta käis riides pisut lohakalt; ta ei pööranud oma riietusele kuigi suurt tähelepanu
6 (tehdä kipeää, koskea) haiget teha; valu teha; haiget saada; valus olla
◊ hampaan poraaminen sattui hamba puurimine tegi haiget (oli valus); kaaduin ja polveen sattui kukkusin ja lõin põlve ära; sattuiko [sinuun] pahasti? said sa väga haiget?

selvittää 53*C
1 (kirkastaa) selge[ma]ks teha, selge[ma]ks muuta, selgitada, [ära] klaarida
◊ raitis ilma selvitti päätäni värske õhk tegi mu pea selgemaks; värske õhk selgitas mu pead; keskustelumme selvitti ajatuksiani meie vestlus selgitas (korrastas) mu mõtteid
2 (saattaa järjestykseen) korrastada, korda seada; klaarida; (järjestää) korraldada; (maksuja) maksta, tasuda; arveldada
◊ selvittää verkkoa võrku lahti harutada; selvittää kurkkuaan kurku (häält) puhtaks köhida; hän yritti selvittää sotkuiset raha-asiansa ta püüdis korrastada oma sassiläinud rahaasju; he ovat jo selvittäneet välinsä nad on oma vahekorra (suhted) juba ära klaarinud
◊  (oik.) pesän selvittäminen pärandvara valitsemine; pärandi jaotamine; pankrotivara haldamine
◊  (mer.) selvittää laiva laeva klaarida
3 (ottaa selville) välja selgitada, kindlaks teha; (tutkia) välja uurida; (ratkaista) lahendada
◊ selvittää vainajan henkilöys kadunu isikut välja selgitada (kindlaks teha, identifitseerida); hän on juuri selvittämässä, milloin juna lähtee ta on just kindlaks tegemas (teada saamas), millal rong väljub; oikeus katsoo selvitetyksi, että — kohus peab tõendatuks, et —
4 (antaa tietoa jostakin, selittää) seletada; selgitada; teatavaks teha
◊ hän selvitti kantaansa lehdistölle ta selgitas ajakirjandusele oma seisukohta; ta tegi ajakirjandusele selgeks oma seisukoha
5 (selviytyä, suoriutua) {millegagi} toime tulla, {millegagi} hakkama saada; {kuhugi} välja jõuda (pääseda)
◊ hän selvitti itsensä loppukilpailuun ta jõudis (pääses) finaali; hän selvitti urakan nopeasti ta sai tööga kiiresti hakkama

vastaan·sanomattomasti vaieldamatult; eitamata
◊ hän perusteli kantaansa vastaansanomattomasti ta põhjendas oma seisukohta, nii et vaielda polnud midagi

vasten
1 (jonkin nojassa, nojaan tms.) vastu
◊ nojata seinää vasten vastu seina toetada; asettaa tikkaat seinää vasten panna redel vastu seina; puristaa joku rintaansa vasten kedagi oma rinna vastu suruda
2 (päin)
◊ laiva murskautui kalliota vasten laev purunes vastu kaljut; isku vasten kasvoja löök vastu nägu; vesi roiskui vasten kasvoja vesi pritsis vastu nägu
◊  (kuv.) sanoa jotakin jollekulle vasten kasvoja kellelegi midagi otse näkku öelda
3 (siten että jokin on taustana)
◊ tarkastella läpikuultavaa esinettä valoa vasten läbipaistvat eset vastu valgust vaadata
◊  (kuv.) tarkastella ilmiötä sen historiallista taustaa vasten vaadelda nähtust selle ajaloolisel taustal
4 (aikaan liittyvissä ilmauksissa)
◊ torstaita vasten yöllä ööl vastu neljapäeva; lähteä matkaan yötä vasten vastu ööd teele asuda; istutuksia ei kannattanut tehdä talvea vasten istutustöid ei olnud mõtet vastu talve teha
5 (kohti)
◊ joukkue pelasi ensimmäisen puoliajan vasten aurinkoa meeskond mängis esimese poolaja vastu päikest; soutaa vasten tuulta vastu tuult sõuda; katsoa vasten aurinkoa vastu päikest vaadata; valo loisti suoraan vasten silmiä valgus paistis otse silmi
6 (vastoin)
◊ tehdä jotakin vasten tahtoaan midagi teha vastu tahtmist; vasten tahtoaankin hänen oli myönnettävä se vastu tahtmistki pidi ta seda möönma; puhua vasten parempaa tietoa teadvalt valet rääkida
7 (kans.) ks. varten
8 (varta vasten, nimenomaan)
◊ varta vasten ekstra, nimme

verta 9*K (vaill.)
1 (vertaisuuteen tms. viitaten) taitaja, jolle ei ole vertaa meister (spetsialist), kellele ei leidu võrdset; vertaansa vailla oleva näyttely võrreldamatu (erakordne) näitus; vertojaan hakeva röyhkeys jultumus, mille sarnast annab otsida; vetää vertoja jollekin millegagi võrdne olla, millegagi võrreldav olla
2 (määrien tm. ominaisuuksien vertailussa) kahta vertaa suurempi kaks korda suurem; monin verroin mitmekordselt, mitmevõrra; hän ei viipynyt sen vertaa, että olisi kahvit juonut ta ei jäänud niigi kauaks, et oleks kohvi joonud
3 (määrän ilmauksissa) sen (tämän) verran sedavõrd; minkä verran? kuivõrd?; altaassa on vettä metrin verran basseinis on meetri jagu vett; teelusikallisen verran suolaa umbes teelusikatäis soola; meillä on tunnin verran aikaa jäljellä meil on veel tunni jagu aega, meil on umbes tund aega jäänud; hän sai saman verran kuin toiset ta sai niisama palju kui teised; oli sen verran kylmää, että — oli niivõrd külm, et —; työtä on vaikka minkä verran tööd on üle pea; karvan verran oikealle natukene (karvakene) paremale; pisaran verran anista tilgakene aniisi; hinta on kohonnut jonkin verran hind on mingil määral tõusnud, hind on mõnevõrra tõusnud; ei karvan[kaan] vertaa mitte karvavõrdki; ei tuuman[kaan] vertaa mitte üks toll; ei pennin[kään] vertaa mitte kopika eestki; hän ei välittänyt muista pennin[kään] vertaa ta ei hoolinud teistest kopika (kopka) eestki