Soome-eesti suursõnaraamat

duplikaatti 5*C duplikaat, teine eksemplar; (kaksoiskappale) koopia

eri
1 (taipum., adj.)
1a (erillinen) eri, erinev; (erilainen) teist·sugune; (toinen) teine
◊ kolme eri osaa kolm erinevat osa; eri huoneet erinevad toad; kaikilta eri puolilta kõigilt eri pooltelt; eri lähteistä saadut tiedot erinevatest (eri) allikatest saadud info; kukin anomus eri asiakirjana kumbki taotlus eri (eraldi) dokumendina; se on eri asia see on teine asi, see on iseasi; olla eri mieltä eri meelt olla; eri paria olevat kengät teine teisest paarist olevad kingad, erinevast (eri) paarist olevad kingad; eri tavalla eri moel; hän oli tapauksen jälkeen kuin eri mies ta oli peale juhtunut justkui teine mees
1b (ark. tehostavana ilmauksena) eri epeli tuo poika see poiss on üks paras võrukael
2 (adv.) eri
◊ eri suuret eri (erineva) suurusega; he ennättivät eri pitkälle nad jõudsid erinevale kaugusele
◊  (ark., erittäin, tavattoman) eri hauska mies eriti lõbus mees; eriti mõnus (meeldiv) mees

jompi·kumpi 16*H· 16*H emb-kumb, üks või teine
◊ jompikumpi heistä lähtee emb-kumb neist läheb, üks neist läheb

jälkimmäinen 38 järgmine, järgnev, teine; (kahdesta myös) viimane
◊ edellinen ja jälkimmäinen eelmine ja järgmine, eelnev ja järgnev, esimene ja viimane; teoksen jälkimmäinen osa teose järgmine (teine) osa

jälki·osa 10 (jälkimmäinen osa) järel·osa, teine (viimane) osa; (yhdyssanan) põhi·sõna
◊ teoksen jälkiosa teose teine (viimane) osa; yhdyssanan jälkiosa liitsõna põhisõna

jälki·painos 39 (kirjap. uusintapainos) uus trükk, teine trükk; ([luvaton] jäljennös t. väärennös) järele·trükk
◊ jälkipainos kielletään järeletrükk keelatud

jälki·puoli 26 teine pool; (jälkiosa) tagumine pool; (loppu) lõpp
◊ kirjan jälkipuoli raamatu teine pool, raamatu lõpuosa; elokuun jälkipuolella augusti teisel poolel, augusti lõpupoole ks. myös jälkimmäinen

jälki·puolisko 2 teine (tagumine) pool ks. myös jälkimmäinen

jälki·sato 1*F teine saak (pärast esimese saagi koristamist valminud); ädal
◊ (kuv.) novellikilpailun jälkisato novellivõistluse järelsaak (hiljem avaldatud materjal)

kahdes·kymmenes·kahdes 45· 45· 45 ; kahdes·kymmenes·toinen 45· 45· 38 kahekümne teine

kakkonen 38 number kaks, teine
◊ hän tuli kakkosena maaliin ta finišeerus teisena; mennä kakkosella töihin number kahega tööle minna (ühissõidukiga nr 2); vaihtaa kakkoselle teist käiku sisse panna; (kakkoskanavalle) teisele kanalile keerata (televiisorit); ajaa kakkosella teise käiguga sõita
◊  (urh. pesäpallossa) juosta kakkoselle teise pesasse joosta

kakkos·joukkue 48 (urh.) teine võistkond, duubel·meeskond

kakkos·kanava 10 (ark.) kanal 2, teine kanal (televiisoril)

kakkos·ketju 1 (urh.) teine ründekolmik (jäähokis)
◊  (kuv.) puolueen johdon kakkosketju parteiladviku [tähtsuselt] teine juhtrühm

kakkos·mies 42 teine mees (tähtsuselt); (varajohtaja tms.) ase·juhataja

kakkos·ohjelma 10 teine programm (raadios, TV-s)

kakkos·pesä 10 (urh.) teine pesa (pesapallimängus)

kakkos·vaihde 48*F teine käik (mootorsõidukil)

kakkos·verkko 1*A (radion) teine programm; (television) teine kanal
◊ kakkosverkon puolella on musiikkia teiselt kanalilt tuleb muusikat

lento·perä·mies 42 teine piloot

loppu·puoli 26 lõpu·pool ‹poole›, teine pool
◊ 1800-luvun loppupuolella 19. sajandi teisel poolel; loppupuolella kesää suve lõpupoolel

loppu·puolisko 2 teine pool, teine poolik
◊ vuosikymmenen loppupuolisko aastakümne teine pool

loppu·päivä 10
1 (päivän loppupuoli) päeva teine pool, ülejäänud osa päevast
◊ loppupäivän oli poutaa päeva teisel poolel pidas kuiva
2 (jonkin ajanjakson lopussa oleva päivä) lõpu·päev, viimane päev
◊ loman loppupäivät puhkuse viimased päevad

loppu·viikko 1*A
1 (viikon loppupuoli, loput viikosta) nädala teine pool, nädala lõpupool
◊ tulen loppuviikosta tulen nädala teisel poolel; loppuviikon olin maalla nädala lõpupoole olin maal
2 (viimeinen viikko) viimane nädal, lõpu·nädal
◊ vuoden loppuviikot aasta lõpunädalad

loppu·vuosi 27
1 (vuoden loppupuoli) aasta teine pool, aasta lõpupool
◊ loppuvuodesta hinnat nousivat aasta lõpupoolel tõusid hinnad; loppuvuoden olin ulkomailla aasta lõpupoole olin välismaal
2 (viimeinen vuosi) viimane aasta, lõpu·aasta
◊ elämän loppuvuodet elu lõpuaastad

loppu·yö 19 öö teine pool, hommikupoolne öö
◊ hän nukahti vasta loppuyöstä ta uinus alles hommiku poole ööd (vastu hommikut); loppuyöstä tuuli laantui öö teisel poolel andis tuul järele

moinen 38 (sellainen) selline, säärane, nii·sugune; sihuke (kõnek) nihuke (kõnek); selle·sarnane, selle·taoline; taoline, sugune; (mokoma myös) teine niisugune
◊ moista taituria ei ole ennen nähty taolist (sellist) virtuoosi pole enne nähtud; moinen laiminlyönti on käsittämätön niisugune hoolimatus on [lihtsalt] arusaamatu; hän suuttui moisesta kohtelusta ta vihastas taolise kohtlemise peale; moista ei muistettu ennen tapahtuneen ei mäletatud, et midagi sellist (sellesarnast) oleks kunagi varem juhtunud

muu 18
1 muu; teine; (tunnettu muu) üle·jäänud, teised; (useampia) rohkem, enam ‹—›
◊ tuleeko vielä muita? kas teisi ka veel tuleb?; kas tuleb rohkem rahvast?; puheenjohtaja, sihteeri ja muut johtokunnan jäsenet esimees, sekretär ja teised (muud) juhatuse liikmed; saha ja muut työkalut saag ja muud (teised) tööriistad; eräät muut mõned teised; me muut meie teised; hän jätti loppusuoralla kaikki muut ta jättis lõpusirgel kõik teised seljataha; ta jõudis lõpusirgel kõigist teistest ette; on harkittava muitakin vaihtoehtoja peab kaaluma teisigi võimalusi; hän unohti kaiken muun ta unustas kõik muu; onko sinulla muuta sanottavaa? on sul midagi muud öelda?; tahad sa öelda midagi muud?; (lisää) kas sul on veel midagi öelda?; on sul veel midagi lisada?; mitä muuta saisi olla? kas veel midagi?; on see kõik?; ei nyt muuta tällä kertaa seks korraks (sedapuhku) kõik; nüüd on kõik
◊  (loput) otan tämän, muut palautan ma võtan selle, teised (ülejäänud) annan tagasi
◊  (erik.) ynnä muuta ja muud; (lyh.) jm; ynnä muuta sellaista ja muud sellist; (lyh.) jms; tai muuta või muud; (lyh.) vm; tai muuta sellaista või muud sellist; (lyh.) vms; muun muassa muu seas (hulgas), muuseas; muiden muassa teiste seas (hulgas); hän opiskeli muun muassa kieliä ta õppis ka keeli; kutsuvieraana oli muiden muassa pääministeri kutsutud külaliste seas oli ka peaminister; ennen muuta (ennen kaikkea) ennekõike, eelkõige, esmajoones, kõigepealt, peamiselt; (ensi sijassa) eeskätt, kõigepealt; puhelin on minulle ennen muuta työväline telefon on mulle eelkõige töövahend; hän etsi varastotyötä tai muuta vastaavaa ta otsis laotööd või midagi muud selletaolist; siitä on syytettävä ennen muita häntä selles tuleb süüdistada ennekõike (kõigepealt) teda
2 (toinen) teine, muu
◊ joku muu kuin minä keegi teine kui mina; teettää työnsä muilla lasta oma töö teistel ära teha; hän herättää muissa sääliä ta äratab teistes kaastunnet; ta kutsub teistes esile kaastunnet; ei ole muuta mahdollisuutta ei ole muud (teist) võimalust; ei ole alternatiivi; asia on järjestettävä muulla tavoin asi tuleb korraldada muul viisil (teisel moel, teistviisi); muussa tapauksessa vastasel juhul
3a (eril. yhteyksissä) sano[pa]s muuta (älä muuta sano)! õigesti öeldud!; sul on õigus!; täitsa õigus!; õige jutt!; just nii!; kaikkea muuta kuin tyytyväinen kõike muud kui rahulolev; väga rahulolematu; kaiken muun lisäksi peale kõige muu; kõigele muule lisaks; ilman muuta [ilma] pikema jututa, ilma pikemata, otseteed; muidugi [mõista], loomulikult; muissa maailmoissa teises maailmas; muitta mutkitta [ilma] pikema jututa, lihtsalt, otseteed; olla muina miehinä asjast mitte välja teha; olla just nagu ei märkaks midagi; ükskõikne olla
3b (ei muuta, vain) ei voi muuta kuin valittaa ei jää muud üle kui kahetsust avaldada; jääb üle ainult kahetsust avaldada; ei voi muuta kuin valittaa, että näin kävi kahju, et nii läks; ei muuta kuin pöytään! (käykää pöytään) palun lauda!; mitäs tässä muuta kuin aloitetaan mis muud kui hakkame aga pihta; en kuntoile muuta kuin satunnaisesti ma teen tervisesporti nii nagu juhtub; velat eivät muuta kuin kasvoivat võlad muudkui kasvasid

muulloin (muulla kertaa) teine kord, teine·kord ‹—›, teisel korral; (muuna aikana) muul ajal, teisel ajal, muidu; (muina aikoina) muidu, tavaliselt, harilikult; (muissa tilanteissa) muidu, muul puhul
◊ nyt en ehdi, mutta tulen joskus muulloin ma praegu ei jõua, aga tulen mõni teine kord; muulloin kuin työaikana muul ajal kui tööajal; muulloin hän on hyvin rauhallinen muidu (tavaliselt) on ta väga rahulik

pääsiäis·maanantai 18 teine lihavõttepüha

sekundaari·vaihe 48 teine järk; hilisem järk

sekunda·laatu 1*F (vars. liik.) teine sort
◊ olla sekundalaatua teisesordiline olla

tapanin·päivä 10 teine jõulupüha, tehvani·päev

toinen 38
1 (lukus.) teine
◊ kesäkuun toinen päivä teine juuni, teine juunikuu päev; toinen joulupäivä teine jõulupüha, jõulu teine püha; toinen pääsiäispäivä teine ülestõusmispüha (lihavõttepüha), lihavõtte teine püha; toinen helluntaipäivä nelipühade teine püha, teine suvistepüha; toinen kerros teine korrus; toinen maailmansota Teine maailmasõda; hänen toinen vaimonsa tema teine naine; toinen perämies teine tüürimees; hän on kuvassa toinen vasemmalta ta on pildil teine vasakult (vasakult teine); hän on toisen polven helsinkiläinen ta on teise põlve helsingilane; mennä toisiin naimisiin teist korda abielluda; näin elokuvan toisen kerran (toista kertaa) nägin filmi teist korda; toiseksi haluaisin mainita — teiseks tahaksin mainida —
◊  (usk.) Kristuksen toinen tuleminen Kristuse teine tulemine, Kristuse taastulemine (jälletulemine)
◊  (arvo- tms. järjestyksestä) hän tuli toiseksi ta tuli (jäi) teiseks; hän tuli maaliin toisena ta tuli finišisse teisena; hän on pääjohtajan jälkeen toinen mies yhtiössä ta on peadirektori järel teine mees firmas; matkustaa toisessa luokassa teises klassis reisida; toisen luokan lippu teise klassi pilet; toisen luokan kyky kehvavõitu (tagasihoidlikud) võimed; teise sordi talent; tuntea itsensä toisen luokan kansalaiseksi end teise sordi kodanikuna tunda; toisen käden tieto kaudne teade
◊  (joka toinen) joka toinen iga teine, iga järgmine, üle ühe; joka toinen päivä iga teine päev, üle päeva, ülepäeviti; tuntuu, että joka toisella on sama ongelma tundub, et igal teisel on sama probleem
◊  (lääk.) toisen asteen palovamma teise astme põletushaav
◊  (mus.) toinen tenori teine tenor; toinen basso teine bass
2a ([yksi] lisää) teine; üks veel, veel üks
◊ ota vielä toinen! võta teine (üks) veel!; otatko toisen kupillisen kahvia? kas soovid veel tassi kohvi?; odotimme vielä toisen tunnin ootasime veel tunni; hän sai jo toisen muistutuksen ta sai juba teise märkuse; älä tee tätä toista kertaa! ära seda enam tee!, ära seda teist korda tee!; toista kertaa en käske! teist korda ma ei ütle (ei käsi)!; hän joutui tekemään kaiken toiseen kertaan tal tuli kõik teist korda teha, tal tuli kõik uuesti teha; tarjoan lisää toiset sata markkaa pakun veel sada marka, pakun sada marka juurde; työ vie vielä toiset kaksi viikkoa töö võtab veel kaks nädalat [aega]
◊  (vars. ark.) verkossa oli kymmenkunta ahventa ja toinen mokoma särkiä võrgus oli kümmekond ahvenat ja teist niipalju särgi
2b (enemmän kuin yksi mutta vähemmän kuin kaksi)
◊ toista metriä pitkä üle meetri pikk; toista kiloa painava hauki üle kilo kaaluv haug; työ kesti toista viikkoa töö kestis üle (rohkem kui) nädala; kuolonuhrien määrä nousi toiselle sadalle surmasaanute arv ulatus üle saja; toisella vuodella oleva lapsi üle aasta laps
2c (ilmaisemassa, että jokin on rinnastettavissa johonkin)
◊ hän oli minulle kuin toinen äiti ta oli mulle nagu teine ema; hän uskoi olevansa toinen Napoleon ta uskus end olevat teine Napoleon; toinen minä ks. minä 3 c; niin hyvää esimiestä ei hevin löydy toista teist nii head ülemust naljalt ei leia; oli niin komea talo, ettei toista koko kylässä oli nii uhke maja, et külas teist niisugust ei olnud
◊  (sananl.) tottumus on toinen luonto harjumus on teine loomus
◊  (ark. osoittamassa harmia tms.) ja Pekka sitten, toinen hyvä ja siis Pekka, teine samasugune (sama hea); ja siis Pekka, ka paras paar; no, siinä meillä on toinen tohelo! noh, siin on meil teine uimane (kobakäpp)
3 (indef.pron.) teine; üks
3a (ensimmäinen t. ainoa mainittu)
◊ toinen teistä teine (üks) teist kahest; molemmat kutsuttiin, mutta vain toinen tuli mõlemad kutsuti, aga vaid teine (üks) tuli; otan toiset saappaat võtan teised saapad; hän näkee vain toisella silmällään ta näeb ainult teise (ühe) silmaga; antaa puheen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos lasta jutt ühest kõrvast sisse, teisest välja; mennä äärimmäisyydestä toiseen ühest äärmusest teise minna; kadun toisella puolella tänava teisel poolel, teisel pool tänavat; heittelehtiä puolelta toiselle ühelt küljelt teisele viskuda; en sano mitään puoleen enkä toiseen ma ei ütle ühte ega teist, ma ei ütle midagi poolt ega vastu; on esiintynyt tyytymättömyyttä puolin ja toisin on esinenud rahulolematust mõlemalt poolt, on esinenud rahulolematust ühelt ja teiselt poolt
◊  (Suom.) toinen kotimainen kieli teine kodumaine keel
◊  (sananl.) ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli kus suitsu, seal tuld
◊  (vastakkainasettelussa) toinen — toinen üks — teine, üks ja teine; toiset — toiset ühed — teised, ühed ja teised; toinen lähti, toinen jäi üks läks, teine jäi; toiset menivät elokuviin, toiset kotiin ühed (mõned) läksid kinno, teised koju; toinen tyttö jäi tänne mutta toinen on lähtenyt kotiin üks tüdruk jäi siia, aga teine on koju läinud; veljeksistä toinen on naimisissa, toinen eronnut vendadest on üks abielus, teine lahutatud; toiset sanovat niin ja toiset näin ühed ütlevad nii, teised naa
◊  (erik. vastakkainen, kauempana oleva tms.) halu miellyttää toista sukupuolta tahtmine meeldida vastassugupoolele; kävelin kadun toiselle puolelle läksin teisele poole tänavat, läksin üle tänava; järven toisella puolella näkyi kirkko teisel pool järve paistis kirik, järve teisel kaldal paistis kirik; hän lähti toiselle puolen maapalloa ta läks teisele poole maakera, ta läks maakera teisele küljele; mitalin toinen puoli medali teine pool
◊  (leik. viittaamassa johonkin, jota ei haluta mainita) siellä puhuttiin yhtä ja toista ja varsinkin sitä toista seal räägiti ühest ja teisest, eriti aga sellest teisest
3b (epämääräisestä lukumäärästä)
◊ toisin paikoin paiguti, kohati; yksi ja toinen on kysellyt tätä üks ja teine on seda küsinud, mitmed on seda küsinud; sillä rahalla jo ostaakin yhtä ja toista selle rahaga saab juba ühte ja teist osta; olen kuullut hänestä yhtä ja toista olen tema kohta ühte ja teist kuulnud; kukaan heistä ei ole täysin syytön, ei yksi enempää kuin toinenkaan keegi neist ei ole täiesti süütu, ei üks rohkem kui teine; yksi sanoi sitä, toinen tätä üks ütles seda, teine teist; mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle mis ühele hea, see teisele paha; mis ühele kõlbab, ei kõlba teisele; joku valittaa rahapulaa, toinen ajanpuutetta mõni kurdab rahahäda, teine ajapuudust; mõni kurdab rahapuuduse üle, teine ajapuuduse üle; puhua yhtä ja ajatella toista rääkida üht, mõtelda teist; kõnelda üht, mõelda teist; tie kiemurtelee rinnettä ylös, toista alas tee lookleb küngastest üles ja alla; syystä tai toisesta ühel või teisel põhjusel; asia täytyy hoitaa tavalla tai toisella asi tuleb nii või teisiti (ühel või teisel viisil) joonde ajada; erotin puheesta vain sanan sieltä, toisen täältä eristasin jutust ainult ühe sõna siit, teise sealt
3c (toistumisesta)
◊ toinen toisensa jälkeen teineteise järel, üksteise järel; kerta toisensa jälkeen iga kord, igal korral; hän muutti alituiseen paikasta toiseen ta kolis kogu aeg ühest kohast teise; olen odottanut kirjettäsi viikosta toiseen olen oodanud su kirja nädalate viisi; hän eli vain päivästä toiseen ta elas lihtsalt päevast päeva, ta elas vaid ühe päeva kaupa
3d (lukuisuutta ilmaisemassa)
◊ olen yrittänyt kerran jos toisenkin olen üks ja teine kord proovinud, olen mitu korda proovinud; siihen hankkeeseen on uponnut miljoona jos toinenkin sellesse projekti on kulunud miljon miljoni järel, sellesse projekti on läinud mitu miljonit; siinä saa ottaa toisenkin askeleen ennen kuin siellä asti on annab minna, enne kui sinna saab; sinna on tükk teed minna; harkitse toisenkin kerran, ennen kuin teet mitään päätöstä! mõtle mitu korda, enne kui otsuse teed!
3e (jostakusta muusta ihmisestä)
◊ himoita toisen omaa teise (võõra) oma himutseda; ei pidä sekaantua toisten asioihin teiste asjadesse ei maksa vahele segada; hänellä on toinen nainen tal on teine naine; olla toisen palveluksessa teise (võõra) teenistuses olla; asua toisten nurkissa võõraste (teiste inimeste) juures elada; toiset [ihmiset] sanovat, että — teised [inimesed] ütlevad, et —; toista ei saa kiusata teist ei tohi kiusata; on se kumma, kuinka toisia aina onnistaa küll on imelik, et teistel alati veab
◊  (sananl.) joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa kes teisel[e] auku kaevab, see ise sisse langeb
◊  (jossakin tilanteessa mukana olevista, tiettyyn ryhmään kuuluvista) hän iski toista vasten kasvoja ta andis teisele vastu nägu, ta andis teisele vastu vahtimist (kõnek); tässä saa raataa itsensä väsyksiin ja toinen ei muuta kuin makaa rühma nii et hing väljas ja teine veab muudkui (ainult) seanahka; hän valvoi toisten nukkuessa ta oli üleval (ärkvel), kui teised magasid
3f (vars. puheessa viittaamassa puhujaan itseensä)
◊ älä nyt noin hermostu, kun toinen tässä yrittää auttaa ära nüüd ärritu (pahaks pane), kui teine katsub aidata; toiset saavat raataa ja te vain laiskottelette teised peavad tööd rabama ja teie muudkui viilite (yl. ilmaisemassa eri henkilöä, asiaa tms.) jos tämä menee pilalle, tehdään toinen kui see viltu läheb, teeme uue (teise); kyllä sinä siinä pärjäät, missä joku toinenkin küll sinagi sellega hakkama saad nagu mõni teinegi; hän vaihtoi toiset vaatteet ta pani teised riided [selga], ta vahetas riideid; hän muutti toiselle paikkakunnalle ta kolis teise kohta (teise paikkonda); asiasta toiseen teise asja juurde; tulen joskus toisen kerran tulen mõni teine kord; tulemme jonakin toisena päivänä tuleme mõnel teisel päeval; palaan tähän asiaan toisessa yhteydessä tulen teises ühenduses selle juurde tagasi; olla toista mieltä teisel arvamusel (seisukohal) olla (toisenlainen)
◊ ajat ovat nyt toiset nüüd on teised ajad; asia muuttuu kokonaan toiseksi, jos — asi muutub (läheb) hoopis teiseks, kui —; hän on aivan toista maata kuin äitinsä ta on hoopis teisest puust kui [tema] ema; sehän on aivan toista! see on ju hoopis midagi muud!, see on ju hoopis teine asi!; talossa on nyt toinen komento majas maksab (on) nüüd teine kord; toista olisi, jos meillä olisi auto oleks teine asi, kui meil auto oleks; tämä on nyt aivan toista, kun olemme saaneet apuakin olukord on nüüd hoopis teine, kuna oleme ka abi saanud
◊  (ilmaisemassa, että on tapahtunut muutos) loman jälkeen olin kuin toinen ihminen pärast puhkust olin kui teine inimene; sen jälkeen olen katsonut asiaa aivan toisin silmin pärast seda olen vaadanud asjale täiesti teise pilguga; koko seutu tuntui muuttuneen aivan toiseksi kogu ümbruskond tundus olevat hoopis teiseks muutunud
4 (resiprookkipronominina)
◊ he tapasivat toisensa nad said teineteisega kokku, nad kohtasid teineteist; he katsoivat toinen toistaan nad vaatasid teineteisele otsa; he halasivat toisiaan nad kallistasid teineteist; lopussa he saivat toisensa lõpuks nad said teineteise omaks; he rakastavat toisiaan nad armastavad teineteist; he sanoivat toisilleen hyvää yötä nad ütlesid teineteisele (üksteisele) head ööd; he saavat tukea toisiltaan nad saavad teineteiselt (üksteiselt) toetust; he eivät pidä toisistaan nad ei hooli teineteisest
◊ (erik. komparatiivin ohella) tytöt olivat toinen toistaan kauniimpia tüdrukud olid üks ilusam kui teine

toiste1 teine kord; (myöhemmin) hiljem
◊ puhutaan siitä joskus toiste räägime sellest mõni teine kord, räägime sellest kunagi hiljem

toka [10] (myös taipum.) (slg.) teine
◊ jäädä tokaksi teiseks jääda; olla tokalla (toka luokalla) teises klassis olla (käia)

tuo 0 (tuon, tuota; vastaava mon, pron.: nuo)
1 too; see
◊ tuo tuossa on kytkin see seal on sidur; kuka tuo nainen on? kes see (too) naine on?; tuon verran minäkin tiedän niipalju tean minagi; tuon verranko sinä vain otit? kas sa ainult niipalju võtsidki?, kas sa nii vähe võtsidki?; tuolla tavoin sel kombel, sel viisil, sedaviisi, niiviisi, sedamoodi, nõndaviisi, nõndamoodi, nõnda; tol kombel; tuon pituinen nii pikk, nõnda pikk; tuossa iässä selles eas
◊  (ihmettelevissä tms. ilmauksissa) tuo tyttö se jaksaa leikkiä küll see tüdruk jaksab ikka mängida; voi tuota poikaa, mitä se taas on keksinyt oh seda poissi, mis ta jälle välja on mõtelnud
2 (kahdesta toinen) teine; (kaukaisempi) too
◊ joen tuolla puolella jõe teisel kaldal; portaat ovat käytävän tuossa päässä trepp on koridori teises otsas; kokous siirtynee vuodenvaihteen tuolle puolen koosolek lükkub vist üle aastavahetuse, koosolek jääb vist uue aasta sisse
3 (viittaamassa johonkin edellä mainittuun)
◊ mitä sinä tuolla tarkoitat? mida sa sellega mõtled (silmas pead)?; tuo on sitä hänen ikuista pessimismiään see on see tema alaline (igavene) pessimism; palelsi, mutta ihmekös tuo, kun oli pakkasta hakkas külm, aga mis seal imestada, väljas oli ju pakane; samapa tuo teeb ühe välja; ükstakama (kõnek) üksta[s]kõik (kõnek) üksta[s]puha (kõnek); se tapahtui tuona samana yönä see juhtus tol samal ööl
4 (viittaamassa johonkin jäljessä mainittavaan)
4a (viittaamassa sivulauseeseen)
◊ tuo, mitä sanoit, pitää paikkansa see, mida ütlesid, peab paika; mitäs tuosta, vaikka vähän koskeekin mis se[lle]st, kuigi on pisut valus
4b (viittaamassa sanaan)
◊ mahtaisiko tuo pystyä lääkärikään auttamaan? kas arstki saab (suudab) siin aidata?; eiköhän tuo riittäisi vähempikin ju siin vähemastki aitab
5 (viittaamassa johonkin yleisesti tunnettuun)
◊ nyt tarvittaisiin tuota kuuluisaa suomalaista sisua nüüd oleks tarvis seda kuulsat soomlaste sitkust; tahtoo tuo terveyskin jo pettää tervis kipub ka juba alt vedama; se on hauskaa puuhaa tuo kalastus on üks mõnus värk see kalalkäimine; Cicero, tuo kuuluisa puhuja Cicero, too (see) kuulus kõnemees
6 (eräissä kiteytyneissä yhtymissä, ajasta)
◊ tuon tuosta[kin] aeg-ajalt, vahetevahel, mõnikord, tükati; tuossa tuokiossa otsekohe, jalamaid, silmapilk; (samassa) samal hetkel, samal silmapilgul
7 (ilmaisemassa epäröintiä tms.)
◊ tuota [noin], mitenkähän olisi, jos — tead, mis oleks, kui õige —; tuota tuota, mitäs minun pitikään sanoa seda et noh, mis ma tahtsingi ütelda; sedamoodi et, mis ma pidingi ütlema
8 (ark. vieraiden kielten muodollisen subjektin tapaan ja täytesanana)
◊ jokohan tuo tekee talven? kas see talv hakkab õige tulema või?, kas siis nüüd hakkab talveks minema või?; "Mitäs kuuluu?" — "Siinähän tuo menee." ("Eipä tuota ihmeitä.") "Kuidas läheb?" — "Eks ta läheb kah." ("Ei midagi erilist."); päivää, tai iltahan tuo jo taitaa olla tere päevast, või on [see] juba õhtu käes

vara·miehistö 2 varu·meeskond; teine koosseis

vastakkainen 38
1 vastandlik; (päinvastainen) vastu·pidine; (ristiriitainen) vastu·oluline; (vars. mielipiteistä tms.) risti vastupidine
◊ täysin vastakkaiset luonteet täiesti vastandlikud iseloomud; vastakkaiset edut vastandlikud huvid; heidän etunsa ovat vastakkaiset nende huvid on risti vastupidised; heillä on täysin vastakkaiset mielipiteet neil on täiesti vastupidised arvamused, nad on täiesti vastupidistel seisukohtadel; vastakkaiset sähkövaraukset vastandmärgiga elektrilaengud; vastakkaisessa tapauksessa vastasel juhul
2 (vastapuolella oleva, vastapäinen) vastak, vastas-; (toinen) teine
◊ vastakkainen ranta vastaskallas, teine kallas; vastakkainen seinä vastassein; vastakkainen puoli vastaspool; he tulivat vastakkaisilta tahoilta nad tulid teine teiselt poolt; vastakkainen sukupuoli vastassugupool; (kasv.) vastakkainen lehtiasento vastak leheseis

ylä·kerta 9*K
1 üla·korrus, ülemine korrus; kõrgem korrus (järgmine korrus kõrgemal); teine korrus (kahekorruselise hoone ülakorrus)
◊ yläkerran naapurit ülemise korruse naabrid; yläkerrastamme kuului meteliä kõrgemalt korruselt (ülakorruselt) kostis müra
◊  (leik.) äijäparalla on yläkerta sekaisin vaesel vanamehel on pea segi, vaene vanamees on peast põrunud (segi); yläkerran ukko taevataat
2 ks. yliö