Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 23 artiklit

aina
M
‹adv›
1 kogu aeg, jätkuvalt ühtmoodi või samal viisil muutudes
yhä, aina vain, aina, koko ajan, alinomaa
▪ aina sajab ja sajab aina vain sataa
▪ asjad lähevad aina hullemaks asiat menevät yhä hullummiksi
2 lausa, päris
suorastaan, vallan, aivan, täysin
▪ uhked ehted – ja kõik aina kullast hienot korut – ja kaikki täyttä kultaa
hoopis
M
‹adv›
1 rõhutab mitmest võimalusest ühte, hrl ootuste mõttes vastandlikku; rõhutab üht kahest (või mitmest) otseselt vastandatud võimalusest
painottamassa yhtä mahdollisuutta monesta, tav. epäodotuksenmukaista; painottamassa yhtä kahdesta (tai monesta) täysin päinvastaisesta vaihtoehdosta
-kin
taas, puolesta(an
▪ tahan hoopis magama minna minä haluankin mennä nukkumaan
▪ asjade seis läks hoopis hullemaks tilanne menikin huonommaksi
▪ kopra asemel tabas jahimees hoopis rebast majavan sijaan metsästäjä osuikin kettuun
▪ kes leiab inspiratsiooni loodusest, kes hoopis geomeetriast joku löytää inspiraatiota luonnosta, joku taas geometriasta
■ (hrl millegagi võrreldes:) täiesti, täies ulatuses
täysin, kokonaan, vallan, tyystin, aivan
▪ tegelikult on olukord hoopis vastupidine oikeastaan tilanne on täysin päinvastainen
▪ Äkki laps ise oleks teinud hoopis teise valiku? Ehkäpä lapsi itse olisikin valinnut aivan toisin?
▪ linnas oli öö hoopis teistsugune kui külas kaupungissa yö oli tyystin erilainen kuin kylässä
2 ‹koos keskvõrdevormiga› küllaltki suurel, tähelepandaval määral
‹yhdessä komparatiivimuodon kanssa›
huomattavasti, selvästi, melkoisesti
▪ Koos sinuga on hoopis lõbusam! Sinun kanssasi on huomattavasti hauskempaa!
▪ praegusel kriisil on hoopis suurem ühiskondlik mõjujõud tämänhetkisen kriisin vaikutus yhteiskuntaan on huomattavasti suurempi
▪ päikese käes muutusid pargi sügisvärvid hoopis kirkamaks auringossa puiston syysvärit muuttuivat selvästi kirkkaammiksi
▪ ilm on täna hoopis soojem ilma on tänään selvästi lämpimämpi
hoopiski
M
‹adv›, hoopis|tükkis ‹adv›
1 (rõhutab mitmest võimalusest ühte, hrl ootuste mõttes vastandlikku)
(painottamassa yhtä, usein odotuksenvastaista vaihtoehtoa)
taas, puolesta(an
-kin, kuitenkin, sittenkin
▪ Suits on hoopiski arvanud, et .. Suits taas on ollut sitä mieltä, että...
▪ Kas sa ei arva, et peaksid hoopistükkis teatrikooli minema? Etkö ole sitä mieltä, että sinun pitäisikin mennä teatterikouluun? / Etkö ole sitä mieltä, että sinun pitäisi sittenkin mennä teatterikouluun?
■ (hrl millegagi võrreldes:) täiesti, täies ulatuses
täysin, kokonaan, tyystin, aivan, ihan
▪ olin tüdruku hoopiski unustanud olin unohtanut tytön täysin / olin aivan unohtanut tytön
2 ‹eitavas lauses› üldse, sugugi
‹kielteisissä yhteyksissä›
suinkaan, mitenkään, todellakaan, lainkaan, ollenkaan
▪ ma ei väida hoopiski, et üks sugu on teisest parem en todellakaan väitä, että jompikumpi sukupuoli olisi toista parempi
▪ hoopiski mitte ei suinkaan / ei todellakaan
just
M
‹adv›
1 praegusel hetkel või pisut varem
(ajasta:) parhaillaan tai hetki sitten
juuri, vast|ikään, äsken, just ark., justiin ark.
▪ just hakkas sadama alkoi juuri sataa
▪ olin just magama jäänud, kui helises telefon olin juuri nukahtanut, kun puhelin soi
2 (rõhutab, tõstab esile, kinnitab midagi:) nimelt, täpselt
(tähdentävänä, vahvistavana:) nimenomaan, täsmälleen
juuri, just ark.
▪ just seda olen ma kogu aeg rääkinud juuri sitä olen koko ajan sanonutkin
▪ just lapsest olen kõige rohkem puudust tundnud juuri lasta olen kaivannut eniten
▪ sageli tulevad just joostes kõige paremad ideed usein juuri juostessa tulevat parhaimmat ideat
■ ‹otseses kõnes› väljendab nõusolekut kaaslase jutuga, jaatavat vastust
(ilmaisemassa samanmielisyyttä tai myöntävää vastausta)
juuri niin, just niin ark.
▪ Kas sa tahad öelda, et ta valetab? – Just. Tarkoitatko, että hän valehtelee? – Juuri niin.
3 pehmendab öeldavat, vähendab väite või soovi kategoorilisust
(ilmausta lieventämässä)
aivan, ihan, juuri
▪ ta pole just kõige targem hän ei ole ihan niitä älykkäimpiä
▪ seda just öelda ei saaks sitä ei oikein voi sanoa
4 ‹tingimuslauses› märgib juhtumisi võimalikku olukorda
(ehtolauseessa:) ilmaisemassa, että jotakin voi sattumalta tapahtua
–
▪ eks ma tule, kui just peab kyllähän minä tulen, jos niikseen tulee
▪ kui just aega on, lähen kinno jos sattuu olemaan aikaa, menen elokuviin
just|kui
M
‹konj, adv›
1 ‹konj› võrdlussidesõna, esineb hrl võrdlustes
vertailua ilmaiseva konjunktio, esiintyy etenkin vertauksissa
kuin, aivan kuin, ikään kuin
▪ poiss tormas minema justkui tuulispask poika ryntäsi tiehensä kuin tuulispää
▪ kõik kohad olid justkui tuld täis kaikki paikat olivat kuin tulessa
▪ püüdis end teiste selja taha peita, justkui häbeneks oma välimust yritti piiloutua muiden selän taa, ikään kuin olisi hävennyt ulkonäköään
2 ‹adv› esineb suhtumise väljendamisel või rõhutamisel
suhtautumistapaa ilmaisemassa tai korostamassa
–
■ (tundumise, väite kaheldavuse või teadmise ebakindluse korral)
jonkinlaista tuntumaa, väitteen epäilyttävyyttä tai epävarmaa tietoa ilmaistaessa
ikään kuin
▪ valu justkui taandus hetkeks oli kuin kipu olisi hellittänyt hetkeksi / kipu tuntui hellittävän hetkeksi / kipu ikään kuin hellitti hetkeksi
▪ uudis olnud justkui hea uutinen taisi olla hyvä
■ (tagasihoidliku ettepaneku, meeldetuletuse, möönduse vms korral)
varovaista ehdotusta, muistutusta, myöntymistä tms. ilmaistaessa
–
▪ oleks justkui aeg lõunale minna taitaa olla aika mennä lounaalle
■ (millegi möönmisel väljendab (kerget) pahameelt)
(lievää) mielipahaa ilmaisemassa
muka, mukamas
▪ ja õigust justkui jääks veel ülegi kuin se muka olisi liiankin oikeudenmukaista
▪ Justkui sellest veel vähe oleks! Ihan kuin se ei vielä riittäisi!
kohe ‹adv›
1 viivitamata, lühikese ajavahemiku jooksul või möödudes
heti, oitis, viipymättä
kohta, pian
▪ Tule kohe siia! Tule heti tänne!
▪ raamat müüdi kohe läbi kirja myytiin heti loppuun
▪ kohe selgub, kellel oli õigus kohta selviää, kuka oli oikeassa
2 millegi või kellegi vahetus läheduses, lähedusse või lähedusest, vahetult
jonkin tai jonkun välittömässä läheisyydessä, läheisyyteen tai läheisyydestä
aivan, heti
▪ suvila asus kohe järve kaldal kesämökki oli aivan järven rannalla
▪ bussipeatus on kohe maja ees bussipysäkki on heti talon edessä
3 kõnek rõhu-, vahel ka lihtsalt täitesõnana: päris, lausa, otse
painottavana tai täytesanana
–
▪ Ma kohe ei kannata teda! Minä en tosiaankaan siedä häntä!
▪ kohe rõõm näha, kuidas töö edeneb tosi mukava nähdä, kuinka työ edistyy
▪ sellest ei taha kohe rääkidagi siitä ei halua edes puhua
lausa
M
‹adv›
1 rõhutab millegi täit määra, toob esile ootamatuse nüansi
aivan, suorastaan, peräti, vallan
▪ lausa lust oli koostööd teha oli suorastaan ilo tehdä yhteistyötä
▪ asi on lausa vastupidi asia on aivan päinvastoin
2 hrv keerutamata, otsekoheselt
suoraan, kiertelemättä
▪ ütle lausa välja, et tulid nuhkima sano suoraan, että tulit nuuskimaan
nagu
M
1 ‹konj› võrdlussidesõna, esineb hrl võrdlustes
kuin, kuten, niin kuin
▪ tunne ennast nagu kodus ole kuin kotonasi
▪ elu nagu seiklusfilmis elämä kuin seikkailuelokuva
▪ parem tee nii, nagu ma ütlesin tee mieluummin niin kuin minä sanoin
▪ töötab nagu kellavärk toimii kuin rasvattu
■ alustab näimist või tundumist väljendavat võrdluse varjundiga kõrvallauset
kuin
▪ manitsetud kass tegi näo, nagu oleks tal häbi kissa, jota toruttiin, näytti häpeävän / kissa, jota toruttiin, näytti siltä kuin se häpeäisi
■ (tegevuse intensiivsust osutavates võrdlustes)
toiminnan intensiivisyyttä kuvaavissa vertauksissa
lailla ‹adv.›
▪ kääksutas viiulit nagu hull vingutti viulua hullun lailla
▪ kukeseened kasvavad tänavu nagu müriseb kantarellit kasvavat tänä vuonna kohisten
2 ‹konj› ‹alustab ajalauset› ajasidesõna, alustab kõrvallauset, mille tegevus või olukord eelneb vahetult pealause tegevusele või olukorrale
heti kun
▪ nagu ma ukse avasin, hakkas sadama heti kun avasin oven, alkoi sataa
3 ‹konj› siduv asesõna, osutab täpsustusele
kuten, niin kuin
▪ eksikombel on peetud saksa keelest pärinevaks sõnu nagu „õng“, „hoidma“ jt sellaisia sanoja kuten ”õng”, ”hoidma” ym. on virheellisesti pidetty saksasta peräisin olevina
4 ‹adv› esineb suhtumise väljendamisel või rõhutamisel
■ (näimise, tundumise, kahtluse või ebakindluse korral)
aivan kuin, ihan kuin, kuin
▪ olen teda nagu kusagil näinud ihan kuin olisin nähnyt hänet jossain / olen tainnut nähdä hänet jossain
▪ midagi oleks nagu teisiti aivan kuin jokin olisi toisin
■ (tagasihoidliku ettepaneku, meeldetuletuse, möönduse vms korral)
niin kuin, ikään kuin, vaikka
▪ oleks nagu enamat oodanud olisin ikään kuin odottanut enemmän
▪ võiks nagu edasi sõita voisi vaikka jatkaa ajamista
■ (millegi möönmisel (kerge) põlastuse, pahameele või hurjutuse väljendamiseks)
aivan kuin, ihan kuin, muka
▪ Nagu sa seda ise ei teaks! Aivan kuin et itse tietäisi!
▪ Nagu ma sureksin, kui ei saa temaga õhtust süüa! Ihan kuin minä muka kuolisin, jos en saa syödä illallista hänen kanssaan!
nüüd|sama
M
‹adv›
väga vähe aega tagasi, natukese aja eest
äsken, vasta ‹adv.›, juuri ‹adv.›, äskettäin, hiljattain
▪ kihlusime just nüüdsama menimme hiljattain kihloihin
■ selsamal ajahetkel, nüüd kohe
juuri ‹adv.›, aivan tällä hetkellä
▪ külalised on nüüdsama tulemas vieraat ovat juuri tulossa
omaette number
keeruline lugu, vaeva nõudev asi
hankala juttu, vaivaa vaativa asia
aivan oma luku(nsa
▪ etendusele piletit saada on omaette number lipun saaminen esitykseen on aivan oma lukunsa
omaette ooper
keeruline lugu, vaeva nõudev asi
hankala juttu, vaivaa vaativa asia
aivan oma luku(nsa
▪ lapsevanemad teavad, et lapse hambaarsti juurde viimine ja seal suu lahti saamine on omaette ooper vanhemmat tietävät, että lapsen vieminen hammaslääkäriin ja siellä suun auki saaminen on aivan oma lukunsa
otse
M
‹adv›
1 ‹adv› sirgjooneliselt mingis suunas; (asendi kohta:) mitte viltu
suoraan
suorassa
▪ kuus kilomeetrit sõitke otse, seejärel keerake paremale ajakaa kuusi kilometriä suoraan ja kääntykää sitten oikealle
▪ Kas lips on otse? Onko solmio suorassa?
■ ‹adj› ‹hrl saavas› sirges asendis olev
suora
▪ sättisin lipsu otseks asettelin kravatin suoraan
2 ‹adv› keerutamata, midagi varjamata, otsekoheselt
suoraan
▪ ütle otse, kui sulle miski ei meeldi sano suoraan, jos et pidä jostakin
▪ mehed pidavat asjadest aru saama siis, kui neist räägitakse otse miehet kuulemma ymmärtävät silloin, kun asioista puhutaan suoraan
3 ‹adv› vahetult, ilma vaheastme vm vahepealseta; väljendab vahetut lähedust
suoraan, suoraa päätä, heti
▪ ortopeedi juurde otse ei pääse, enne tuleb perearstilt saatekiri võtta ortopedille ei pääse suoraan, ensin pitää saada omalääkäriltä lähete
▪ jõmmid kulistasid viskit otse pudelist äijät kulauttelivat viskiä suoraan pullosta
▪ tulen otse trennist tulen suoraan harjoituksista
▪ auto peatus otse maja ees auto pysähtyi aivan talon edessä
4 ‹adv› lausa, päris
suorastaan, aivan, vallan
▪ arvud näitavad otse vastupidist luvut osoittavat täysin päinvastaista
▪ peaauhinnaks on otse loomulikult auto pääpalkintona on tietenkin auto
otse|kui
M
‹konj, adv›
1 ‹konj› võrdlussidesõna, esineb sarnasusele osutavates võrdlustes või alustab võrdluse varjundiga kõrvallauset (on veidi raamatuliku ja piduliku varjundiga)
kuin, aivan kuin, ikään kuin
▪ kostis hele laksatus, otsekui vehiks keegi piitsaga kuului heleä paukahdus, ikään kuin joku viuhtoisi piiskalla
▪ avas suu, otsekui tahaks midagi öelda avasi suunsa kuin olisi halunnut sanoa jotakin
2 esineb suhtumise väljendamisel väite kaheldavuse, teadmise ebakindluse korral
kuin
▪ ütles seda otsekui muuseas sanoi sen kuin sivumennen
▪ asi tuli ilmsiks otsekui poolkogemata asia tuli ilmi kuin puolivahingossa
■ (millegi möönmisel (kerge) põlastuse, pahameele väljendamiseks)
ilmaisemassa (kevyttä) halveksuntaa, mielipahaa myönnettäessä jotakin
aivan kuin
▪ Otsekui oleks võimalik vältida mälestusi! Aivan kuin olisi mahdollista välttää muistoja!
puha
M
‹adv›
(rõhutavalt:) täiel määral, kogu ulatuses, viimne kui üks
aivan, ihan, tykkänään, tyystin, täysin
kaikki
▪ kõik on puha sinu süü kaikki on täysin sinun syytäsi
▪ Vale puha! Silkkaa valhetta!
▪ püksid puha lõhki housut ovat ihan rikki
▪ tal lapsed puha välismaal hänen lapsensa ovat ulkomailla kaikki tyynni
■ suurelt osalt või üksnes, ainult
enimmäkseen
vain, ainoastaan
▪ saarel on vähe sõiduautosid, puha mootorrattad saarella on enimmäkseen moottoripyöriä ja vähän autoja
▪ kohale olid tulnud puha mehed paikalle oli tullut vain miehiä
päris
M
1 ‹adv› täiel määral; (määra rõhutavalt:) peaaegu et väga
aivan, ihan, vallan, täysin, kerrassaan, aika, suorastaan
▪ päris kindel ma selles muidugi pole en tietenkään ole aivan varma siitä
▪ Ole päris rahulik! Ole ihan rauhallinen!
▪ filmiti päris tükk aega kuvattiin suorastaan pitkään
2 ‹adj› ‹rõhulise täiendina nimisõna ees, indekl› tõeline, tegelik; ehtne
oikea, todellinen, tosi taipum., varsinainen, suoranainen
▪ suuremal osal lennuõnnetustest jääb päris põhjus üldse välja selgitamata useimpien lento-onnettomuuksien todellinen syy jää täysin selvittämättä
▪ Kas meile tuleb ikka päris jõuluvana? Tuleeko meille ihan oikea joulupukki?
▪ sojakanaliha maitses täpselt nagu päris kanaliha soijakana maistui aivan oikealta kanalta
püsti
M
‹adv›
1 (asendi kohta, milles inimene seisab või kõnnib); (loomade kohta:) tagajalgadel või tagajalgadele
seisaalla(an), seisaalle(en), pystyssä, pystyyn
▪ Tõuse püsti! Nouse seisaallesi! / Nouse ylös!
▪ publik aplodeeris püsti seistes yleisö osoitti suosiota seisten
▪ karu ajas end püsti karhu nousi pystyyn
■ (ühe) otsaga ülespidi, suunaga otse üles; õigetpidi üles
pystyyn
ylös
▪ Käsi püsti, kel pole elus midagi tobedat juhtunud! Käsi ylös ne, joiden elämässä ei ole tapahtunut mitään typerää!
▪ aitasin motonaisel tsikli püsti tõsta autoin naispuolista motoristia nostamaan moottoripyörän pystyyn
■ üles seatuks, valmis ehitatuks või üles seatuna, valmis ehitatuna
pystytetyksi, valmiiksi rakennetuksi; pystytettynä, valmiiksi rakennettuna
–
▪ panime telgi püsti pystytimme teltan; panimme teltan pystyyn ark.
▪ loodame, et uus maja sügisel püsti oleks toivomme, että uusi talo olisi syksyllä valmis
▪ teiste abiga sai lava kiiresti püsti toisten avulla lava saatiin pystytettyä nopeasti
■ ‹väljendites› (märgib normaalse toimimise seisundit)
ilmaisemassa normaalisti toimimista
–
▪ usalduseta on võimatu demokraatlikku ühiskonda püsti hoida ilman luottamusta on mahdotonta pitää yllä demokraattista yhteiskuntaa
▪ tänu naftale siin elu püsti seisabki öljyn vuoksi täällä elämä jatkuukin / öljyn vuoksi elämä täällä onkin mahdollista
2 ette sirutatud asendis või sellisesse asendisse
ylös, pystyyn
pystyssä
▪ Rind ette, kõht sisse, lõug püsti! Rinta eteen, vatsa sisään, leuka ylös!
▪ ise seisis, kõht püsti, keset tuba itse seisoi vatsa pystyssä keskellä huonetta
▪ ta seisab tikksirgelt, jalad harkis, nina püsti hän seisoo tikkusuorana, jalat harallaan, pää pystyssä
■ tähelepanu keskmes, esil
esillä
▪ probleem on endiselt püsti ongelma on edelleen esillä
3 täiesti, päris
aivan, täysin
▪ Ragne läks ju püsti hulluks Ragnestahan tuli aivan hullu
▪ psühhiaater oli temaga püsti hädas psykiatri oli suurissa vaikeuksissa hänen suhteensa
▪ Nüüd on püsti kurat lahti! Nyt on kyllä piru täysin irti!; Nyt on piru merrassa!
siin|samas
M
‹adv›
siin, sellessamas kohas; siin lähedal
tässä, tässä näin
tässä lähellä, aivan vieressä
▪ homme kohtume siinsamas kell 10 tavataan tässä huomenna kello 10
▪ oleme piiriäärne küla, kohe siinsamas on Lätimaa kylämme on rajan tuntumassa, Latvia on aivan vieressä
■ selsamal ajahetkel, nüüd kohe
juuri ‹adv.›, aivan tällä hetkellä
▪ ma võin kohe siinsamas laulma hakata voin ruveta laulamaan aivan tällä hetkellä
sootuks
M
‹adv›, sootumaks ‹adv›
(hrl millegagi võrreldes:) täiesti, täies ulatuses
kokonaan, aivan, täysin, tykkänään, tyystin, vallan
▪ aga elu, mida ta nägi, oli sootuks teine mutta elämä, jota hän näki, oli täysin toisenlaista
▪ küsimus on sootuks muus kyse on aivan muusta
▪ lõpuks lakkasid kirjad sootumaks lopulta kirjeet lakkasivat tyystin tulemasta
täielikult
M
‹adv›
täiel määral, kogu ulatuses
täydellisesti, täysin, aivan, tyystin, totaalisesti
▪ usaldan teda täielikult luotan häneen täysin
▪ ta on täielikult emasse hän tulee aivan äitiinsä
täiesti
M
‹adv›
täiel määral, kogu ulatuses
täysin, aivan, kokonaan, tyystin, läpeensä, läpi|kotaisin
▪ esmapilgul täiesti mõistlik ensikatsomalta täysin järkevää
täitsa
M
‹adv, adj›
1 ‹adv› osutab millegi täit määra, seda samas rõhutamata
ihan ark. {melko, melkoisen, varsin}
täysin, aivan, vallan
▪ täitsa toredad pildid ihan kivoja kuvia
▪ mul on sust täitsa kahju minun käy sinua aivan sääliksi
▪ tänase ilmaga on täitsa võimalik ujuda tänään on sellainen ilma, että voi mennä uimaan
▪ Mulle on see täitsa kama! Minusta se on aivan samantekevää!
▪ õhtuks olin täitsa läbi iltaan mennessä olin aivan uupunut
▪ ta oli näost täitsa higine hänen kasvonsa olivat täysin hikiset
▪ see on täitsa teine asi se on aivan toinen asia
2 ‹adj› kõnek tore, tubli, vahva
reilu, rehti
▪ Olge täitsad, tulge appi! Olkaa reiluja ja tulkaa apuun!
täpselt
M
‹adv›
1 õigesti; üksikasjalikult, selgelt
jonkin kanssa täsmäävästi, oikein; perusteellisesti, seikkaperäisesti
tarkasti, tarkoin, tarkalleen, tarkkaan, täsmällisesti^
▪ ta mäletas juhtunut täpselt hän muisti tapahtuneen tarkasti
▪ ma ei tea täpselt, millal ma jõuan en tiedä tarkalleen, milloin saavun
■ mitte rohkem ega vähem (või varem ega hiljem)
ei enempää eikä vähempää, ei ennemmin eikä myöhemmin tms.
täsmälleen, tasan, tismalleen
▪ pakk kaalub täpselt üks kilo paketti painaa tasan kilon
▪ see juhtus täpselt nädal aega tagasi se tapahtui tasan viikko sitten / se tapahtui täsmälleen viikko sitten
■ mõõte arvestades; hoolikalt, rangelt
tarkasti, täsmällisesti, tunnollisesti
▪ pead õppima täpsemalt tagurdama sinun pitää opetella peruuttamaan tarkemmin
2 tabavalt, otse sihtmärki
tarkasti
▪ poiss viskab täpselt, aga kaitses on kehv poika heittää tarkasti mutta on kehno puolustaja
3 ‹rõhutava üldlaiendina› (kinnitavalt:) just, täiesti vms
täsmälleen, tismalleen, aivan, juuri
▪ Täpselt minu mõte! Älä muuta sano!; Veit sanat suustani!
▪ õdedel on täpselt ühesuguse mütsid siskoksilla on täsmälleen samanlaiset myssyt / siskoksilla on aivan samanlaiset pipot
õige ‹adj, s, adv›
1 ‹adj› tõele, tõsiasjadele vastav; midagi õigesti osutav, väljendav vms
Vastand vale (2. täh), väär
oikea, tosi
▪ salasõna oli õige salasana oli oikea
▪ mees ei taha, et ajakirjanduses ilmuks ta õige nimi mies ei halua oikeaa nimeään lehtiin
▪ õiged vastused on: 1a, 2b, 3d, 4a oikeat vastaukset ovat: 1a, 2b, 3d, 4a
▪ Kumb on õige, kas tainas või taigen? Kumpi on oikein, tainas vai taigen?
▪ kõik on õige, mis ma räägin kaikki mitä kerron on totta
■ ‹adj› teatavas olukorras, mingiks otstarbeks sobiv või vajalik
Vastand vale (2. täh)
oikea, oikean|lainen
▪ koht paistis õige olevat paikka tuntui olevan oikea
▪ Miks plaat õigeks ajaks valmis ei saanud? Miksi levy ei valmistunut oikeaan aikaan?
▪ õige toitumine oikeanlainen ravitsemus
▪ ravimite õige tarvitamine lääkkeiden oikeanlainen käyttö
■ ‹s› keegi, kes on millegi poolest kõige parem, nt sobiv elukaaslane
oikea
▪ ta pole veel seda õiget leidnud hän ei ole vielä löytänyt sitä oikeaa
■ relig õiglane, vaga
hurskas usk., vanhurskas usk.
▪ Kas tahad tõesti hävitada õige koos õelaga? Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? Raam.
■ õigeks ‹adv› sirgeks, otseks
suoraksi
▪ kõverad naelad taoti õigeks väärät naulat suoristettiin
2 igas suhtes mõõtu välja andev, väga hea
sopiva, hyvä, järkevä, sellainen kuin pitää olla
oikea
▪ turniir sai oma õige hoo sisse alles eile turnaus pääsi kunnolla vauhtiin vasta eilen
▪ pole tast enam õiget elulooma ei hänestä enää ole eläjäksi
3 ‹adj› inimese õiglustundega seotud; moraalselt õigustatud või põhjendatud
oikea
oikein ‹adv.›
▪ last lüüa pole õige ei ole oikein lyödä lasta
4 ‹adj› (möönva, kinnitava sõnana:) tõsi jah, tõepoolest, just nii
aivan, niin
▪ „Õige küll“, noogutasin ”Aivan niin”, nyökkäsin
▪ õige mis õige niinpä niin / totta maar
■ ‹adv› (tugevdavalt, määra rõhutavalt:) üsna, üpris
sangen, perin, varsin
▪ oli juba õige pime oli jo sangen pimeää
▪ õige pea kohtusime jälle tapasimme taas varsin pian
■ ‹rõhutava üldlaiendina› tugevdab väidet, väljendab ja rõhutab imestust, pahameelt, hoiatust vms
vahvistussanana
–
▪ Õige mul asi! On siinäkin!
▪ kui keedaks õige kohvi mitä jos keitettäisiin kahvit
▪ Kelleks sa mind õige pead? Miksi minua oikein luulet?

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur