|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 21 artiklit
haukuma
haukkua, räksyttää, räkyttää, louskuttaa
(yskimiseen liittyvästi)
hakata kuv.
nalkuttaa, räksyttää ark., jäkättää ark., urputtaa ark.
M
1 (koera hariliku häälitsemise, harva mõne muu looma samalaadse häälitsemise kohta)haukkua, räksyttää, räkyttää, louskuttaa
▪ koer pistis lõrinal haukuma koira puhkesi muristen haukkumaan
▪ koer haugub võõra peale koira haukkuu vieraille
■ (tugeva, kinnise köha puhul tekkiva häälitsuse kohta)(yskimiseen liittyvästi)
hakata kuv.
▪ viiruse tagajärjel tekkis lapsel tugev nohu ja haukuv köha viruksen seurauksena lapselle tuli kova nuha ja hakkaava yskä
2 häbematult, järsult teisega kõnelema või kellegi kallal norimanalkuttaa, räksyttää ark., jäkättää ark., urputtaa ark.
▪ poiss haukus oma vanematele vastu poika räksytti vanhemmilleen
▪ Ära haugu õpetaja kallal! Älä purnaa opettajalle!
keret täis sõimama
[kellel] kedagi põhjalikult läbi sõimama
haukkua joku perin pohjin
haukkua pataluhaksi kuv.
[kellel] kedagi põhjalikult läbi sõimama
haukkua joku perin pohjin
haukkua pataluhaksi kuv.
▪ ole õnnelik, et keret täis ei sõimatud ole onnellinen, että ei haukuttu pataluhaksi
kirka
hakku
M
‹s›risti varre otsa kinnitatud ühe või kahe terava otsaga tööriist kõva pinnase, kivimi, jää vms. purustamisekshakku
klahv2
paukku, naukku, hömpsy, ryyppy yleisk.
M
‹s›kõnek lonks, suutäis hrl kanget alkoholipaukku, naukku, hömpsy, ryyppy yleisk.
▪ enne sööki tehti kiiresti mõned klahvid ennen ruokaa otettiin nopeasti parit paukut
klähv
paukku, naukku, hömpsy, ryyppy yleisk.
M
‹s›kõnek lonks, suutäis hrl kanget alkoholipaukku, naukku, hömpsy, ryyppy yleisk.
▪ hing igatseb ühe klähvi järele tekisi mieli yhtä naukkua
kull
päiväpetolintujen yleisnimityksenä
haukka
■ (hrl inimese kohta käivates võrdlustes)
ihmiseen liittyvissä vertauksissa
–
hippa, hippa|leikki
■ juhtiv mängija selles
kiinniottaja hippaleikissä
hippa
vaakunakotka
kotka
Võrdle kiri
kruuna
setelistä
–
M
‹s›1 röövlindude (ning mõne välistunnuse poolest neid meenutavate lindude) rahvapärane üldnimetuspäiväpetolintujen yleisnimityksenä
haukka
■ (hrl inimese kohta käivates võrdlustes)
ihmiseen liittyvissä vertauksissa
–
▪ küüned nagu kullil kynnet kuin haukalla
2 laste jooksumäng, milles üks mängijatest on kull, kes püüab teisi taga ajades kedagi käega puudutada, et sellega püüdja osast vabaneda ja tabatu uueks kulliks lüüahippa, hippa|leikki
■ juhtiv mängija selles
kiinniottaja hippaleikissä
hippa
▪ teda löödi kulliks hän joutui hipaksi
3 vapikotka kujutisvaakunakotka
kotka
▪ dokumendi õigsust kinnitas keisri kulliga pitser asiakirjan todisti oikeaksi leima, jossa oli keisarillinen kotka
■ (metallraha kohta:) mündi pool, millel on vapikujutisVõrdle kiri
kruuna
▪ visati kulli ja kirja heitettiin kruunaa ja klaavaa
■ kõnek (rahatähe kohta)setelistä
–
▪ laena viis kulli vippaa vitonen
kärakas
1 ‹s› (vali) pauk, (tugev) plahvatus
paukahdus, paukku
lyönti, isku
2 ‹s› kõnek viin vm kangem alkohol
viina, brenkku slg., häppä leik., meteli|vesi leik., aine ark.
■ napsuklaasi- või pitsitäis sellist jooki
ryyppy, napsu, paukku, moukku ark., napanteri leik.
3 ‹s› (suur) ebamäärase kujuga tükk
(suuri) epämääräisen muotoinen kappale
kimpale
1 ‹s› (vali) pauk, (tugev) plahvatus
paukahdus, paukku
▪ järsku kõlas ilmatu kärakas yhtäkkiä kuului hirmuinen paukahdus
■ löök, hoop, võmmlyönti, isku
2 ‹s› kõnek viin vm kangem alkohol
viina, brenkku slg., häppä leik., meteli|vesi leik., aine ark.
■ napsuklaasi- või pitsitäis sellist jooki
ryyppy, napsu, paukku, moukku ark., napanteri leik.
3 ‹s› (suur) ebamäärase kujuga tükk
(suuri) epämääräisen muotoinen kappale
kimpale
▪ kärakas pekki kimpale silavaa
laitma
moittia, soimata, haukkua, esittää moitteita, morkata ark.
M
kellegi või millegi suhtes pahameelt, rahulolematust avaldama, etteheiteid tegemamoittia, soimata, haukkua, esittää moitteita, morkata ark.
▪ mulle ta meeldib, pole põhjust teda laita pidän hänestä, minulla ei ole mitään syytä moittia häntä
▪ mugav lugemine, midagi eraldi kiita või laita ma ei oska helppoa lukemista, en osaa erityisesti kehua tai moittia mitään
maha tegema
1 millelegi halba hinnangut andma, midagi laitma
haukkua, moittia, kritisoida, suomia kuv. {arvostella tai moittia ankarasti}, teilata kuv. {arvostella murhaavasti}
sopia, päättää
kylvää
istuttaa
1 millelegi halba hinnangut andma, midagi laitma
haukkua, moittia, kritisoida, suomia kuv. {arvostella tai moittia ankarasti}, teilata kuv. {arvostella murhaavasti}
▪ arvustused on filmi juba maha teinud arvosteluissa filmi on jo haukuttu / arvostelut ovat jo teilanneet filmin
▪ vastaskandidaate tehti maha, enda saba kergitati vastaehdokkaita moitittiin ja omaa häntää nostettiin
2 kokku leppima, (midagi) lõplikult otsustamasopia, päättää
▪ mehed tegid kaubad maha miehet sopivat kaupoista
▪ tegime maha, et uuesti kohtume aasta pärast päätimme tapaavamme uudelleen vuoden päästä
3 seemneid mulda panemakylvää
▪ ema tegi porgandeid maha äiti kylvi porkkanoita
■ istikuid mulda panemaistuttaa
▪ hea, kui on koht, kus kurki ja sibulat maha teha on hyvä jos on paikka, johon istuttaa kurkkua ja sipulia
moraali lugema
pikalt-laialt manitsema, õiget käitumist õpetama
moittia perin pohjin, opettaa oikeaa käyttäytymistä
läksyttää, haukkua, saarnata, ripittää kuv., moralisoida, nuhdella
moraalilugemine ‹s›
moralisoiminen
moraalilugeja ‹s›
moralisoija
pikalt-laialt manitsema, õiget käitumist õpetama
moittia perin pohjin, opettaa oikeaa käyttäytymistä
läksyttää, haukkua, saarnata, ripittää kuv., moralisoida, nuhdella
▪ Ära hakka jälle moraali lugema! Älä ala taas moralisoida!
Seotud sõnad moraalilugemine ‹s›
moralisoiminen
moraalilugeja ‹s›
moralisoija
nahka täis sõimama
[kellel] kedagi põhjalikult läbi sõimama
haukkua joku perin pohjin
haukkua pataluhaksi kuv.
[kellel] kedagi põhjalikult läbi sõimama
haukkua joku perin pohjin
haukkua pataluhaksi kuv.
naps ‹s›
kange alkohoolne jook
viina, brenkku slg.
ryyppy, snapsi, paukku ark., naukku ark., hömpsy ark.
kange alkohoolne jook
viina, brenkku slg.
▪ võtame napsu ja ajame juttu otamme viinaa ja rupattelemme
▪ viinad ja peenemad napsid viinat ja hienommat väkevät
■ pitsitäis sellist jookiryyppy, snapsi, paukku ark., naukku ark., hömpsy ark.
▪ kohvi kõrvale pakuti naps konjakit kahvin kanssa tarjottiin konjakit
nägu täis sõimama
[kellel] kedagi põhjalikult läbi sõimama
haukkua joku perin pohjin
haukkua pataluhaksi kuv.
[kellel] kedagi põhjalikult läbi sõimama
haukkua joku perin pohjin
haukkua pataluhaksi kuv.
▪ vihastasin, siis sõimasin neil näod täis suutuin ja sitten haukuin heidät pataluhaksi
pauk
pamaus, pamahdus, paukahdus, paukku
laukaus, kuti ark.
kova lyönti johonkin
isku
paukku kuv. {yllättävästä, odottamattomasta tapauksesta, uutisesta tms.}
(siemensyöksystä)
latinki, mälli, kuti
M
‹s›1 vali lühike ja terav heli (nt lasust, plahvatusest, löögist)pamaus, pamahdus, paukahdus, paukku
▪ eemal käis ilmatu pauk kauempaa kuului kova pamaus
▪ õues kõlasid ilutulestiku paugud ulkona kuului ilotulituksen pauke
▪ tuul paiskas ukse kõva pauguga kinni tuuli paiskasi oven kiinni niin että pamahti
▪ kell lõi tornis juba kümnenda paugu kello löi tornissa jo kymmenennen lyönnin
■ lask tulirelvast, ka lastud kuul vmslaukaus, kuti ark.
▪ ega kõige paremal jahimehelgi iga pauk märki taba eihän parhaankaan metsästäjän joka laukaus osu maaliin
■ tugev löök millegi pihtakova lyönti johonkin
isku
▪ virutasin ründajale põlvega valusasse kohta ja paar pauku rusikatega vastu nägemist potkaisin hyökkääjää polvella arkaan paikkaan ja löin pari nyrkiniskua naamaan
2 midagi ootamatut, rabavat, (ootamatu) kahju või ebaõnnpaukku kuv. {yllättävästä, odottamattomasta tapauksesta, uutisesta tms.}
▪ kokkuvõttes kujunes reis rängaks pauguks rahakotile ja närvidele matka oli kallis paukku ja kävi hermoille
▪ vot see oleks alles pauk meie ärile no sepä olisikin paukku kaupallemme
3 kõnek (seemnepurske, sperma purskumise kohta)(siemensyöksystä)
latinki, mälli, kuti
▪ pauk läks lahti kuti lensi
pistrik
haukka, jalo|haukka
2 (sõjaõhutaja kohta, eriti USA kontekstis)
rauhanpolitiikan (vaikutusvaltaisista) vastustajista (vars. Yhdysvalloissa)
haukka kuv.
M
‹s›1 (linnujahil kasutatud) pikkade kitsaste tiibade ja ülanokal oleva hambakesega röövlindhaukka, jalo|haukka
2 (sõjaõhutaja kohta, eriti USA kontekstis)
rauhanpolitiikan (vaikutusvaltaisista) vastustajista (vars. Yhdysvalloissa)
haukka kuv.
ristima
kastaa kirk.
ristiä, kastaa ark.
asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään
vihkiä yleisk.
(varsinkin epävirallisesta nimenannosta)
ristiä
nimitellä, haukkua
jättää johonkin (märkä) läiskä
–
ristimine ‹s›
kaste kirk.
ristiminen
M
1 (kristlikus kombetalituses:) veega piserdades kogudusse vastu võtma; sellise toiminguga kedagi ristiusku pööramakastaa kirk.
▪ kogudusse kuulub 450 ristitud ja leeritatud liiget seurakuntaan kuuluu 450 kastettua ja konfirmoitua jäsentä
▪ mees ristiti katoliiklaseks mies kastettiin katoliseen uskoon
▪ ristitud rahvas nimetas ülejäänuid paganateks kristitty kansa nimitti muita pakanoiksi
■ sellise toiminguga kellelegi eesnime andmaristiä, kastaa ark.
▪ poeg ristiti vanaisa nimega poika nimettiin isoisän mukaan / poika kastettiin isoisän mukaan
2 pidulikult ametisse pühitsema, kuhugi vastu võtmaasettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään
vihkiä yleisk.
▪ preestriks ristitud rokitäht papiksi vihitty rocktähti
▪ rebasteks ristimine (gümnaasiumi või ülikooli õppijaks pühitsemine) mopokaste {siirtymäriitti yläkoulun aloittaville}; nasujaiset / nasukaste {siirtymäriitti lukion aloittaville}; fuksiaiset {siirtymäriitti uusille yliopisto-opiskelijoille}
■ midagi teatava nimega kutsuma(varsinkin epävirallisesta nimenannosta)
ristiä
▪ meedia ristis teisipäeva Aasia päevaks media risti tiistain Aasian päiväksi
▪ nende abielu ristiti sajandi armulooks heidän avioliittonsa ristittiin vuosisadan rakkaustarinaksi
■ kedagi sõimamanimitellä, haukkua
▪ petist ristiti kõige mahlakamate sõnadega petturia nimiteltiin värikkäin sanoin
3 kõnek millelegi (märga) plekki jätmajättää johonkin (märkä) läiskä
–
▪ lind ristis ta uue kaabu ära lintu pommitti hänen uutta hattuaan leik.
Seotud sõnad ristimine ‹s›
kaste kirk.
ristiminen
robi|hein
laukku kasv.
M
niitudel kasvav kollaste õitega, valminult kõrisevate seemnekupardega rohttaimlaukku kasv.
robi|rohi
○ (Rhinanthus)
laukku kasv.
M
niitudel kasvav kollaste õitega, valminult kõrisevate seemnekupardega rohttaim○ (Rhinanthus)
laukku kasv.
sõimama
haukkua [jotakuta, joksikin], herjata [jotakuta], soimata [jotakuta, jostakin], sättiä [jotakuta, jostakin]
sõimaja ‹s›
herjaaja
M
kedagi valimatute sõnadega halvustamahaukkua [jotakuta, joksikin], herjata [jotakuta], soimata [jotakuta, jostakin], sättiä [jotakuta, jostakin]
▪ isa peksis, ema sõimas isä pieksi, äiti soimasi
▪ mees olevat ametimehe ropult läbi sõimanud mies oli kuulemma haukkunut työmiehen pataluhaksi
Seotud sõnad sõimaja ‹s›
herjaaja
tropp2
paukku, naukku, hömpsy, ryyppy yleisk.
M
‹s›kõnek naps viina vm kangemat alkoholipaukku, naukku, hömpsy, ryyppy yleisk.
▪ Kuule, teeme ühed tropid! Kuule, otetaanpas paukut!
õnnistama
siunata [jotakuta/jotakin, joku/jokin] usk., pyhittää, vihkiä
siunata
soimata, moittia, haukkua
2 [keda/mida] rituaalse toiminguga (nt palvega, ristimärgi tegemisega) kellelegi või millelegi Jumala õnnistust paluma või soovima
siunata
vihkiä
siunata
M
1 [keda] Jumala armu jagama, õnnistust kinkima; midagi jumalikku, väga head osaks saada laskma, sel viisil kedagi õnnelikuks tegemasiunata [jotakuta/jotakin, joku/jokin] usk., pyhittää, vihkiä
▪ Jumal õnnistagu teid! Jumala siunatkoon teitä!
▪ kui jumal õnnistab, jääb poiss elama jos jumala siunaa, poika jää eloon
▪ Marion tundis, et teda on andega õnnistatud Marion tunsi, että hänet oli siunattu lahjoilla
■ [millega] midagi suures koguses osaks saada laskmasiunata
▪ ilmataat õnnistas üritust lõõmava päikesepaistega ilmojen haltija helli tilaisuutta loistavalla auringonpaisteella
■ [keda] kedagi ohtrate (vande)sõnadega märgistama, sel viisil sõimamasoimata, moittia, haukkua
2 [keda/mida] rituaalse toiminguga (nt palvega, ristimärgi tegemisega) kellelegi või millelegi Jumala õnnistust paluma või soovima
siunata
▪ paavst õnnistas kogu rahvast, eriti vaeseid paavi siunasi koko kansaa, eritysesti köyhiä
■ [millesse] vaimulikuametisse pühitsemavihkiä
▪ õpetaja õnnistatakse ametisse, aga köster mitte pappi vihitään virkaansa, lukkaria ei
3 [keda] kedagi väga tänama või kiitmasiunata
▪ rahvas õnnistas oma head valitsejat kansa siunasi hyvää hallitsijaansa
