Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 30 artiklit

ennast laadima
kaotatud jõudu ja erksust, aktiivsust taastama (nt puhates)
ladata akkuja(an) mon. kuv.

▪ lähen nädalavahetusel loodusesse ennast laadima lähden viikonloppuna luontoon lataamaan akkujani

folk

‹s›

rahvamuusika tänapäevased seaded ja nende laadis loodud muusika
folk ark., folk|musiikki

▪ kandlel saab mängida kõike: folki, rokki ja poppi kanteleella voi soittaa kaikkea: folkia, rokkia ja poppia

■ (selle muusika festivali, folgifestivali kohta)
folk|festivaali tav. mon., folkmusiikki|festivaali tav. mon., folkit mon. ark.

▪ lähen elus esimest korda folgile menen ensimmäistä kertaa elämässäni folkeille ark.

▪ meie programm pole folgi kavas meidän ohjelmamme ei ole folkfestivaalien ohjelmalehtisessä

just

‹adv›

1 praegusel hetkel või pisut varem
(ajasta:) parhaillaan tai hetki sitten
juuri, vast|ikään, äsken, just ark., justiin ark.

▪ just hakkas sadama alkoi juuri sataa

▪ olin just magama jäänud, kui helises telefon olin juuri nukahtanut, kun puhelin soi

2 (rõhutab, tõstab esile, kinnitab midagi:) nimelt, täpselt
(tähdentävänä, vahvistavana:) nimenomaan, täsmälleen
juuri, just ark.

▪ just seda olen ma kogu aeg rääkinud juuri sitä olen koko ajan sanonutkin

▪ just lapsest olen kõige rohkem puudust tundnud juuri lasta olen kaivannut eniten

▪ sageli tulevad just joostes kõige paremad ideed usein juuri juostessa tulevat parhaimmat ideat

■ ‹otseses kõnes› väljendab nõusolekut kaaslase jutuga, jaatavat vastust
(ilmaisemassa samanmielisyyttä tai myöntävää vastausta)
juuri niin, just niin ark.

▪ Kas sa tahad öelda, et ta valetab? – Just. Tarkoitatko, että hän valehtelee? – Juuri niin.

3 pehmendab öeldavat, vähendab väite või soovi kategoorilisust
(ilmausta lieventämässä)
aivan, ihan, juuri

▪ ta pole just kõige targem hän ei ole ihan niitä älykkäimpiä

▪ seda just öelda ei saaks sitä ei oikein voi sanoa

4 ‹tingimuslauses› märgib juhtumisi võimalikku olukorda
(ehtolauseessa:) ilmaisemassa, että jotakin voi sattumalta tapahtua
–

▪ eks ma tule, kui just peab kyllähän minä tulen, jos niikseen tulee

▪ kui just aega on, lähen kinno jos sattuu olemaan aikaa, menen elokuviin

kahtlema

1 [milles] midagi küsitavaks, ebakindlaks pidama
pitää jotakin kyseenalaisena, epävarmana
epäillä [jotakin], kyseen|alaistaa [jokin]

▪ ma kahtlen sügavalt, kas ma ikka saan sellega hakkama epäilen syvästi, selviydynkö todella siitä

▪ hakkasin endas kahtlema aloin epäillä itseäni

2 kahevahel olema, mitte teadma, kuidas toimida või mida teha
olla kahden vaiheilla, olla tietämättä kuinka toimia
epäröidä, empiä

▪ ma kahtlesin viimase hetkeni, kas lähen võistlema või mitte epäröin viime hetkeen asti, lähtisinkö kilpailemaan vai en

kokku saama
1 [kellega] kellegagi kohtuma
tavata [joku], kohdata [joku]

▪ võiksime pärast filmi kokku saada voisimme tavata elokuvan jälkeen

2 kedagi ühte kohta koondama, üheks (tervikuks) liitma
saada kokoon

▪ pillimehi oli päris raske kokku saada soittajia oli hyvin vaikea saada kokoon

▪ meeskond saab täiskoosseisus kokku alles sügisel joukkue saadaan täysilukuisena kokoon vasta syksyllä

3 raha, asju vm vajalikul määral koguma
saada kokoon, saada kasaan

▪ kui raha kokku saan, lähen turismireisile kun saan rahat kasaan, lähden turismimatkalle

▪ algselt loodeti kokku saada 500 miljonit dollarit alun perin haluttiin saada kokoon 500 miljoonaa dollaria

kuuene

‹adj›

(vanuse kohta:) kuueaastane
(iästä)
kuusi|vuotias

▪ Ma olen nüüd kuuene! Minä olen nyt kuusivuotias!; Minä olen nyt kuusi! ark.

▪ mul on kaks last: kuuene Kristjan ja kolmene Mari minulla on kaksi lasta: kuusivuotias Kristjan ja kolmivuotias Mari

■ (kellaaja kohta:) kella kuue ajal algav, toimuv vms
(kellonajasta:) kello kuudelta alkava, tapahtuva tms.
kuuden gen.

▪ lähen kuuese rongi peale menen kuuden junalla

■ kuuest ühikust või üksusest koosnev
kuudesta yksiköstä koostuva
–

▪ kuuesest pakist sain poole endale sain itselleni puolet kuuden kappaleen paketista

minema

1 (eemaldudes) liikuma (käima, sõitma vms); midagi tegema suunduma
mennä, kulkea, lähteä

▪ Kas lähme jalgsi või autoga? Menemmekö jalkaisin vai autolla?

▪ Mis kell sa tavaliselt magama lähed? Mihin aikaan menet yleensä nukkumaan?

▪ Matilda läks ees, Mattias tema järel Matilda meni edellä, Mattias hänen perässään / Matilda kulki edellä, Mattias hänen perässään

▪ poisid läksid kinno pojat menivät elokuviin / pojat lähtivät elokuviin

▪ vaatasime kaldal, kuidas laev läheb katsoimme rannalla, kuinka laiva lähtee

■ ‹sariühendis, koos samas vormis järgneva verbiga› (lisab ütlusele otsustavust, tugevdab palvet, käsku)
mennä

▪ lähen vaatan veel sinna kasti menen vielä katsomaan siitä laatikosta

▪ Mine too mulle juua! Mene hakemaan minulle juotavaa!

■ ‹käskivas kõneviisis, väljendites› (tõrjuvalt)
‹imperatiivimuodossa, sanonnoissa› (torjuvasti)
mennä, painua

▪ Mine metsa oma jutuga! Mene metsään puheinesi!

▪ Mine kassi saba alla! Painu sinne missä pippuri kasvaa!

■ läks! (käsklusena mingi liikumise või tegevuse alustamiseks)
nyt!, hep!

▪ Tähelepanu! Valmis olla! Läks! Paikoillanne! Valmiina! Nyt! / Paikoillanne! Valmiina! Hep!

■ kuskil paiknema, seal liikumist või sealt läbipääsu võimaldama
mennä, kulkea, johtaa

▪ tee läheb läbi metsa tie menee metsän läpi / tie kulkee metsän läpi

▪ esikust läheb üks uks kööki, teine tuppa eteisestä menee yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen / eteisestä johtaa yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen

■ (suunatud või juhuslike liigutuste või liikumise kohta)
mennä

▪ käsi läks taskusse käsi meni taskuun

▪ pilved tulevad ja lähevad pilvet tulevat ja menevät

▪ päike läheb pilve taha aurinko menee pilveen

▪ pall läks korvi pallo meni koriin

■ (seoses sõnalise vm abstraktsema tegevusega, nt omanduse, alluvuse vahetamisega)
(sanalliseen tai muuhun abstraktiin toimintaan, esim. omistajan vaihtumiseen liittyen)
mennä, päätyä, siirtyä, lähteä, käydä

▪ maja läks pärijatele talo meni perillisille

▪ päris vana uudis läks lehte melko vanha uutinen päätyi lehteen

▪ jutt läks teisele teemale keskustelu siirtyi toisiin uomiin

▪ need sõnad läksid mulle südamesse nuo sanat kävivät sydämeen

2 lahkuma, eemalduma; (öeldisverbi tugevdavalt:) ära
poistua, alkaa mennä (pois); (vahvistussanana)
lähteä, mennä
pois

▪ pean nüüd minema minun pitää nyt mennä

▪ lõi ukse kinni ja läks pamautti oven kiinni ja lähti

▪ auto sõitis minema auto lähti matkaan / auto ajoi pois

▪ Mine minema, enne kui ma lõplikult vihastan! Mene pois, ennen kuin suutun todella!

■ (suremise kohta)
(kuolemisesta)
lähteä

▪ ta on väga haige, päris minemas hän on hyvin sairas, lähtö on lähellä

3 (esemete, olukordade kohta:) kaduma, ära võetud saama või olematuks muutuma
(esineistä, tilanteista:) hävitä, muuttua olemattomaksi tms.
–

▪ järsku avastasin, et rahakott on läinud yhtäkkiä huomasin, että lompakkoni on kadonnut

▪ varsti on kevad käes ja lumi läinud pian on kevät ja lumi on poissa

■ (millegi peale) kuluma
kulua, huveta
mennä

▪ mida rohkem raha saad, seda rohkem seda läheb mitä enemmän rahaa saat, sitä enemmän sitä menee

▪ talvel läks palju kütet talvella meni paljon polttoainetta

■ (aja kohta:) kuluma, mööduma
(ajasta:) kulua
mennä

▪ läks palju aega, enne kui liikuma pääsesime meni paljon aikaa, ennen kuin pääsimme liikkeelle

4 (seisundi, oleku või asendi muutumise ja kujunemise kohta)
(tilan tms. muutoksiin liittyvissä ilmauksissa)
mennä

▪ uks läks sneprisse ovi meni takalukkoon

▪ äri läks pankrotti liike meni konkurssiin / liike teki konkurssin

▪ osa andmeid on kaduma läinud osa tiedoista on kadonnut / osa tiedoista on joutunut kadoksiin

▪ Mis edasi-tagasi sõit maksma läheb? Mitä meno-paluumatka maksaa?

▪ onu on paksuks läinud setä on lihonut

▪ läksin näost punaseks punastuin

■ ‹ka isikuta lauses› (ilmamuutustega seoses)
(säänmuutoksiin liittyen)
tulla

▪ läheb vist sulale taitaa tulla suoja

■ [kellesse] välimuselt või loomult kellegi sarnaseks kujunema
tulla jonkun tapaiseksi, luonteiseksi, näköiseksi tms.
tulla

▪ poiss on läinud isasse poika on tullut isäänsä

■ [mida tegema, milleks] ‹3. isikus› (seoses mingi protsessi või tegevuse algamise, alustamisega)
alkamiseen tai aloittamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ vesi läks keema vesi alkoi kiehua

▪ mehed läksid kaklema miehet alkoivat tapella

▪ ma ei taha kellegagi tülli minna en halua riitaantua kenenkään kanssa

▪ auto ei lähe käima auto ei käynnisty

▪ läheb vist löömaks taitaa tulla tappelu

5 ‹3. isikus› sujuma, edenema
‹3. persoonassa›
mennä, sujua, luonnistua, edistyä

▪ Kuidas elu läheb? Miten menee?

▪ töö ei lähe ega lähe työ ei suju sitten ollenkaan

▪ maandumine läks viperusteta laskeutuminen sujui ilman kommelluksia

■ ‹3. isikus› kujunema, juhtuma
käydä

▪ kahju, et nii läks harmi, että piti käydä näin

6 ‹3. isikus› sobima, kõlbama, sünnis olema
‹3. persoonassa›
käydä, sopia

▪ see pole viisakas, see lihtsalt ei lähe se ei ole kohteliasta, se ei yksinkertaisesti käy

▪ punane värv läheb talle punainen väri sopii hänelle

7 mahtuma; mõõtmetelt sobima
mahtua, sopia mitoiltaan
mennä, mahtua, sopia

▪ püksid ei lähe enam jalga housut eivät mene enää jalkaan / housut eivät sovi enää jalkaan

▪ kilosse läheb marju poolteist liitrit yhteen kiloon menee puolitoista litraa marjoja

8 (tarvis, vaja) olema, mingiks tarbeks ära kuluma
(tarpeellisuutta merkitsevissä ilmauksissa)
tulla

▪ võta need vidinad endale, ehk läheb tarvis ota sinä nämä kapistukset, ehkä tulevat tarpeeseen

9 ostetav, nõutav, menukas olema
(kaupaksi käymistä merkitsevissä ilmauksissa)
mennä

▪ miskipärast sellised raamatud ei lähe üldse jostain syystä tällaiset kirjat eivät mene ollenkaan kaupaksi

▪ lumelabidad läksid nagu soojad saiad lumilapiot menivät kuin kuumille kiville

■ (menuka esituse kohta)
menestyksekkääseen esitykseen liittyen
–

▪ kõik kontserdid läksid täissaalidele kaikki konsertit soitettiin täysille saleille

nats1

‹adv, s›, natsa ‹adv, s›

kõnek natuke
pikkuisen, pikkasen, hiukkasen, vähäsen, snadisti slg.

▪ nats piinlik lugu pikkuisen nolo juttu

▪ soola panin seekord nats rohkem panin tällä kertaa hiukkasen enemmän suolaa

▪ natsi aja pärast pikku hetken päästä

▪ lähen natsaks ajaks rulatama menen vähäksi aikaa skeittaamaan

no|jah ‹adv›
väljendab möönmist, nõustumist või kõhklust, rahulolematust; juhatab sisse seletava või täpsustava lauseosa
vastahakoisen myönnyttelevissä ilmauksissa; repliikin aloitus-, täyte- tai vahvistussanana
no, no jaa {myönteisen myönnyttelevissä ilmauksissa}

▪ nojah, ma siis lähen no, minä sitten lähden

▪ Sa mõtled, et olekski selline kuubikukujuline maja? – Nojah Ajattelet, että olisikin sellainen kuution muotoinen talo? – No joo

närima

1 hammustades millegi küljest osakesi eraldama, neid hammaste abil peenestama; hammastega, hamba all muljuma
pureskella, jyrsiä, järsiä, nakertaa, kaluta

▪ koer närib konti koira kaluaa luuta

▪ söö aeglaselt ja näri toit korralikult läbi syö hitaasti ja pureskele ruoka kunnolla

▪ kobraste näritud puu kukkus elektriliinile majavien jyrsimä puu kaatui sähkölinjalle

▪ Ära näri küüsi! Älä pureskele kynsiä!

▪ suitsetamise asemel närin nüüd nätsu tupakoinnin sijaan pureskelen nyt purkkaa

■ (söömise kohta)
(syömisestä)
nakertaa, jyrsiä, järsiä, pureskella, kaluta

▪ raske on õunu närida, kui hing ihkab lihakäntsakat on vaikea järsiä omenaa, kun mieli halajaa pihvinjärkälettä

■ kõnek (hrl juustega seoses:) ebaühtlaselt lõikama
(yleensä hiuksista:) leikata epätasaisesti
nyrhiä, jyrsiä

▪ Kuhu ma nüüd sellise näritud soenguga lähen? Mitä minä nyt tällaisen nyrhityn tukan kanssa teen?

2 [kelle kallal] noriva rääkimise, etteheidete või süüdistustega kiusama
(jatkuvasta, ärsyttävästä moittimisesta)
motkottaa [jollekulle], nalkuttaa [jollekulle], jäkättää [jollekulle] ark., mäkättää [jollekulle] halv.

▪ mehel on stress, seepärast näribki naise kallal mies on stressaantunut ja jäkättää siksi naiselle

3 (tunnete, mõtete, valu jm kehalise aistinguga seoses:) piinama, vaevama
(tunteista, ajatuksista, kivusta ja muista kehon aistimuksista:) piinata, vaivata
kalvaa kuv.

▪ kaotajaid näris kadedus häviäjiä kalvoi kateus

▪ kasutamata võimalus näris veel kaua hinge mahdollisuuden käyttämättä jättäminen kalvoi mieltä vielä pitkään

▪ tugev näljatunne närib kõhus kova nälkä kalvaa mahassa

■ (millegi toime kohta:) kahjustama, hävitama
kuluttaa, kalvaa, kaivertaa; syövyttää
syödä, nakertaa

▪ rooste näris ukselinki ruoste nakersi ovenkahvaa

nööri kaela panema
end üles pooma, elule lõppu tegema
hirttäytyä, lopettaa elämänsä
–

▪ enne panen nööri kaela, kui sotsiaalmajja lähen vedän itseni hirteen ennen kuin menen sosiaaliasuntolaan

pläru

‹s›

kõnek sigaret, suits
kessu, rööki slg.

▪ lähen tõmban ühe pläru menen vetämään yhden röökin

■ paberiribasse keeratud tubakast omatehtud sigaret
sätkä

pöörane ‹adj›
1 arust ära, arutult tegutsev
mieletön, järjetön, hullu, mieli|puolinen, vimmattu, päätön, silmitön

▪ kui vihastan, lähen täiesti pööraseks kun suutun, minusta tulee ihan mieletön

▪ pöörase armumisega ei kaasne alati igavesti õnnelik kooselu silmittömästä rakkaudesta ei välttämättä seuraa onnellinen yhteiselämä

▪ olin rõõmust pöörane olin ilosta sekaisin

■ uljalt lennukas, mõnevõrra hull, mitte mõistlik
huima, huimaava, huima|päinen, yltiö|päinen

▪ Milline pöörane idee! Mikä huima idea!

▪ tema kohta ringleb pööraseid kuulujutte hänestä kiertää hulluja huhuja

■ ohjeldamatult, intensiivselt kulgev; halb, hirmus, kohutav
hurja, riehakas, hillitön, hillitsemätön, pidäkkeetön,
hirmuinen, kauhea

▪ pöörane aastavahetustrall hurja uudenvuodenjuhlinta

▪ nüüd, enne jõule, on varastamine täiesti pööraseks läinud nyt, ennen joulua, on varastaminen mennyt aivan pidäkkeettömäksi

▪ pöörases kakluses hukkus kaks inimest rajussa tappelussa sai surmansa kaksi ihmistä

▪ väljas on pöörane ilm ulkona on hirmuisen huono ilma

2 väga suur, hulluks ajavalt intensiivne
huima, huimaava, raju

▪ tehnika areneb pöörase kiirusega tekniikka kehittyy huimaavaa vauhtia

▪ pöörane elutempo mieletön elämänrytmi

▪ pöörane valu raju kipu

riskeerima

võimaliku ohu või kahjuga arvestades toimima, kellegi elu, heaolu vm ohtu seades toimima, riski peale välja minema
riskeerata, ottaa riski, panna alttiiksi, vaarantaa

▪ pank riskeerib klientide rahaga pankki riskeeraa asiakkaiden rahat

▪ ma ei lähe riskeerima, lähen kindla peale en aio ottaa riskiä vaan pelaan varman päälle

siis

‹adv›

1 osutab teatavale ajahetkele: sel ajal, sel hetkel
viittaamassa tiettyyn ajankohtaan
silloin
tällöin
tuolloin

▪ see oli siis, kui ema veel elas se oli silloin, kun äiti vielä eli

▪ siis käis kahin rahva seast läbi silloin väkijoukossa kävi kohahdus

2 osutab (ajalisele) järgnevusele: seejärel, pärast seda
ajalliseen järjestykseen viitaten: sen tai tämän jälkeen
sitten

▪ esmalt tuleb minna otse, siis keerata paremale ensin pitää mennä suoraan, sitten kääntyä oikealle

▪ alguses ootasime püstijalu, siis istudes aluksi odotimme seisten, sitten istuen

■ (esineb vastandavas, kõrvutavas lauses)
sitten

▪ kord ei saanud üks minister tulla, siis jälle teine ensin yksi ministeri ei päässyt tulemaan, sitten taas toinen

3 osutab millegi asjaoludele, tingimustele vms: sel juhul, niisugusel puhul
siinä tapauksessa
niin, sitten, silloin

▪ kuna keegi ei tulnud, siis lahkusime meiegi koska kukaan ei tullut, niin mekin poistuimme

▪ kui tahad, siis suudad jos haluat, niin pystyt

▪ kui õhtul sajab, siis välja ei lähe jos illalla sataa, niin en mene ulos

4 (hrl täitesõnana:) aitab väljendada kõneleja suhtumist, tundetooni
(painottomana) täyte- ja vahvistussanana
sitten

▪ hakkab veel pärima, ja seleta siis alkaa vielä udella, ja selitä siinä sitten

▪ Kes siis su väljavalitu on? Kuka sinun valittusi sitten on?

▪ parem lähen siis juba kloostrisse sitten menen mieluummin vaikka luostariin

▪ Ma astun siis teie poolt läbi? Pistäydynkö sitten teillä?

▪ ütelnud siis kohe, et on vaja minna olisi sitten heti sanonut, että pitää mennä

sisse viima ‹v›
1 kehtestama, sisse seadma
määrätä, säätää, ottaa jotakin käyttöön
–

▪ kaks aastat tagasi viisime sisse selge korra, kuidas erilubasid antakse kaksi vuotta sitten otimme käyttöön selvän järjestelmän, jonka mukaan lupia annetaan

▪ Rootsis on ettevõtjaid, kes on sisse viinud kuuetunnise tööpäeva Ruotsissa on yrittäjiä, jotka ovat ottaneet käyttöön kuusituntisen työpäivän

■ (dokumendi) teksti midagi lisama või selles muudatusi tegema
lisätä jotakin (asiakirjan) tekstiin tai tehdä siihen muutoksia
–

▪ seadustesse tahetakse sisse viia täiendus, mille kohaselt .. lakiin halutaan lisätä täydennys, jonka mukaan...

▪ tõlkija viis parandused sisse kääntäjä teki korjaukset tekstiin

2 (dokumente) asutusele esitama
antaa jotkin asiakirjat johonkin laitokseen, virastoon, toimistoon tms.
–

▪ ta pole veel pabereid kooli sisse viinud hän ei ole vielä vienyt papereitaan kouluun

▪ lähen panka laenutaotlust sisse viima menen pankkiin viemään lainahakemuksen

3 teatud territooriumile või teise riiki viima; majja või varju alla viima
viedä jollekin alueelle tai toiseen maahan; viedä taloon tai suojaan
–

▪ alkoholi oli rohkem, kui Vene toll sisse viia lubas alkoholia oli enemmän kuin Venäjän tullista sai viedä läpi

▪ jõudsin pesu enne vihma sisse viia ehdin viedä pyykit sisään ennen sadetta

■ kuhugi mingit tehnilist süsteemi, seadmeid rajama
tehdä johonkin jokin tekninen järjestelmä
–

▪ majas ei elanudki veel kedagi, kui vesi sisse viidi talossa ei asunutkaan vielä ketään, kun vesijohdot asennettiin

söömine

‹s›

(söögi, millegi söödava kohta)
(ruoasta, jostakin, mitä voi syödä)
syöminen, syötävä

▪ lähen otsin söömist kah lauale lähden etsimään jotain syömistä myös

teeb ühe välja
on ükskõik
yhdentekevästä
sama se, samapa tuo

▪ lähen või ei lähe, teeb ühe välja menen tai en, sama se

tobi tegema
piipu tõmbama; suitsetama, suitsu tegema
polttaa piippua; polttaa tupakkaa
–

▪ nüüd lähen suitsuruumi ja teen ühe tobi nyt menen tupakkahuoneeseen ja poltan piipullisen; nyt menen tupakkahuoneeseen ja poltan tupakan

täna|päev

‹s› käesolev, praegune aeg
nyky|aika, nyky|hetki, nykyisyys, nyky|päivä

▪ tänapäeval me ei teagi, mis on kõrgstiil nykyään emme edes tiedä, millaista on korkea tyyli

■ kohe (täna), veel täna
tänään, tänä päivänä

▪ Lähen veel tänapäev koju tagasi! Lähden vielä tänä päivänä takaisin kotiin!

uinak

‹s›

(lühem) magamine, (kerge) uni
nokka|unet vain mon, nokoset vain mon ark., torkku tav. mon., tirsat vain mon ark.

▪ ma lähen viskan end võrkkiike väikesele uinakule menen verkkokeinuun ottamaan pienet nokoset

vaheldus

‹s›

tavalisest erinev tegevus või olukord; värskendus, kosutus, meelelahutus
vaihtelu, vaihde

▪ vahelduseks tahaks teha füüsilist tööd tekisi mieli tehdä vaihteeksi ruumiillista työtä

▪ vahelduse mõttes lähen täna jala tööle vaihtelun vuoksi menen tänään jalan työhön

▪ lemmikloomalegi üritati vaheldust pakkuda lemmikieläimellekin yritettiin tarjota vaihtelua

vastasel korral
muu kui lause esiosas mainitu toimudes, muul juhul, muidu
muussa tapauksessa, muuten, muutoin

▪ kui terveks saan, lähen starti, vastasel korral mitte jos parannun, osallistun lähtöön, mutta muuten en

viskama

1 käeliigutusega, käega või kätega hoogu andes kuhugi lennutama
heittää, viskata, paiskata, singota, nakata

▪ Viska pall tagasi! Heitä pallo takaisin!

▪ laps viskas mündi vette lapsi heitti kolikon veteen

▪ lõkkesse visatud padrun plahvatas nuotioon heitetty patruuna räjähti

▪ oda viskama (odaviskes) heittää keihästä

▪ leili viskama (leili saamiseks vett kuumale kerisele viskama) heittää löylyä

■ (hanguga, labidaga töötades, ka kaevamise kohta)
(hangolla tai lapiolla työskentelystä)
luoda

▪ sõnnikut viskama luoda lantaa

▪ kraavi viskama kaivaa ojaa

■ (mittevajalikust, kasutuskõlbmatust loobumise kohta)
(tarpeettomasta, käyttökelvottomasta luopumiseen liittyvästi)
heittää

▪ prügi visatakse, kuhu juhtub roskia heitetään mihin sattuu

▪ Viska see mõte peast! Heitä tuo ajatus mielestäsi!

■ paiskama (ka sellekohastes võrdlustes)
heittää, paiskata

▪ plahvatus viskas mehe kus seda ja teist räjähdys paiskasi miehen tietymättömiin

▪ ta kargas püsti nagu vedrust visatud hän hyppäsi pystyyn kuin vieteriukko

■ kedagi kuhugi, mingisse olukorda toimetama või minema sundima
heittää

▪ toomhärra visati vangikongi tuomioherra heitettiin vankityrmään

2 (riietusesemete jm seoses:) panema, võtma või andma
(vaatekappaleista:) pukea tai riisua; (muista asioista:) antaa
heittää

▪ viskan jope selga ja tulen heitän takin niskaani ja tulen

▪ viska kingad jalast heitä kengät jalasta

▪ viskasin taksojuhile jootraha ka heitin taksikuskille tippiäkin / annoin taksinkuljettajalle juomarahaa

▪ Ole hea mees, viska kümnekas! Ole hyvä mies, heitä kymppi!

3 mingi kehaosaga järsku liigutust tegema; mingisse asendisse laskuma
heittää
heittäytyä

▪ ta viskas pea selga ja kõndis minema hän heitti päänsä takakenoon ja lähti

▪ lehm viskas sabaga lehmä huiski hännällään

▪ viskan end väheks ajaks pikali heittäydyn vähäksi aikaa pitkäkseni / heittäydyn vähäksi aikaa pitkälleni

■ (vaate kiire suunamise kohta)
luoda

▪ ohkas ja viskas pilgu maha huokasi ja loi katseen alas

■ (masinaosade vm kohta:) hüplikult liikuma, jõnksu sisse tegema; (heliplaadi kohta:) nõela või laserikiirt mõnelt plaadirajalt risti üle libistama, nii et plaat mängib hüplikult
(koneenosista tms., äänilevyistä)
heittää
hyppiä

▪ võll viskab veidi akseli heittää hieman

4 ‹ka isikuta lauses› (helki, varju, lõhna jms) heitma või levitama
äänen, varjon, hajun tms. leviämisestä tai levittämisestä
–

▪ seintel liikusid küünlaleegist visatud varjud seinillä liikkui kynttilän liekin heittämiä varjoja

▪ käivitamisel viskab bensiinilõhna sisse bensiininhajua tulvii sisään käynnistäessä

▪ jube hais viskas ninna nenään lemahti kamala löyhkä

5 midagi vahele või vastu ütlema, lühidalt, hooletult või järsult lausuma
puhumisesta, vastaan sanomisesta, lyhyen huomautuksen, väitteen esittämisestä
heittää

▪ „Lähen välja,“ viskas ta üle õla ”Menen ulos”, heitti hän olan yli

6 (hoogsa käimise, kiire sõitmise, sõidutamise kohta)
ripeästä kävelystä, nopeasta ajosta, kuljettamisesta
heittää {kyydin antamisesta}

▪ ainult paar kilomeetrit jalgsi visata pitää kävellä vain pari kilometriä

▪ Ehk viskad mu lennujaama ära, kui sa niikuinii sinnapoole sõidad? Ehkä heität minut lentoasemalle, kun kuitenkin olet menossa sinnepäin?

■ (kiire kasvamise kohta)
nopeasta pituuskasvusta
venyä kuv.

▪ Uskumatu, kuidas taimed on vahepeal kasvada visanud! Uskomatonta, miten kasvit ovat tällä välin venyneet pituutta!

▪ poiss on kõvasti pikkust visanud poika on kovasti venynyt pituutta

■ (kiire, lohaka kirjutamise vm käelise tegevuse kohta)
nopeasta kirjoittamisesta tai muusta käsin tehtävästä
–

▪ viska allkiri alla ja asi ants vetäise allekirjoituksesi paperiin ja sillä selvä / vedä allekirjoituksesi alle ja sillä siisti

▪ viskasin kiiruga mõne rea paberile sepustin kiireesti paperiin muutaman rivin

■ (kiire alkoholi joomise kohta)
nopeasta alkoholin juomisesta
–

▪ mees viskas pitsikese ja läks koju mies siemaisi ryypyn ja lähti kotiin

■ ‹isikuta lauses› (hooti) tugevasti sadama
runsaasta (kuuroittaisesta) satamisesta
–

▪ üks päev sajab vihma, teine päev viskab lund yhtenä päivänä sataa, toisena tupruttaa lunta

■ ‹ühendi osana› sooritama, tegema
heittää

▪ hundiratast viskama heittää kärrynpyörää

▪ Vaat kus viskas viguri! Jopas tempun teki! / Johan myrkyn lykkäsi!

võtma

1 enda kätte (loomade-lindude korral suhu, nokka, küünte vahele vms) toimetama
ottaa

▪ Võta kott ja lähme! Ota kassi ja lähdetään!

▪ vares võttis leivatüki noka vahele varis otti leipäpalan nokkaansa

■ [mida] (söömise, ravimite vms manustamise ning joomise, eriti alkoholi tarvitamise kohta)
ottaa

▪ pere asus einet võtma perhe ryhtyi ruokailemaan

▪ võtsin ühe aspiriini otin yhden aspiriinin

▪ mees armastab viina võtta mies ottaa mielellään viinaa

▪ naine olevat mürki võtnud nainen on kuulemma ottanut myrkkyä

■ ‹käskivas kõneviisis› (koera ässitades, et ta kellestki või millestki kinni hakkaks)
kiinnikäymiskehotus koiralle
–

▪ Äss, võta! Pus kii! ark.

2 enda kasutusse, omandusse või valdusse toimetama, saama (nt tellides, laenates, palgates)
ottaa

▪ Võtame takso! Otetaan taksi!

▪ kui hakkasime maja ehitama, võtsime laenu kun aloimme rakentaa taloa, otimme lainaa

▪ ametnik võttis altkäemaksu virkamies otti lahjuksia

▪ võtan talu rendile otan tilan vuokralle

▪ tuleb võtta hea advokaat pitää ottaa hyvä asianajaja

■ enda hoolealuseks, hoitavaks, kaitstavaks tegema
ottaa

▪ noor pere võttis kasulapse nuori perhe otti kasvattilapsen

▪ mul on plaan võtta koer harkitsen koiran ottamista

▪ noori võeti kaitseväkke nuoria otettiin armeijaan

■ endale tehtavaks, teostatavaks, töödeldavaks tegema
ottaa

▪ võtan teha ainult jõukohaseid töid otan tehtäväkseni vain voimieni ja kykyjeni mukaisia töitä

▪ Tartu maratoni võiks sel aastal plaani võtta küll Tarton maratonin voisi tänä vuonna kyllä ottaa ohjelmaan

▪ kell võeti parandada kello otettiin korjattavaksi

■ (naisega) seksuaalvahekorda astuma
sukupuoliyhteydestä vars. miehen kannalta
ottaa

▪ tüdruk ütles, et poiss võttis teda vägisi tyttö sanoi, että poika otti hänet väkisin

■ (aja (juurde)tekitamise kohta)
lisäajan hankkimisesta
–

▪ töö lõpetamisega on kiire, tuleb uneajast lisa võtta työn valmistumisella on kiire, täytyy tinkiä yöunista

■ (võimu, kohustuse, õiguse jms kohta:) endale haarama või võimaldama
ottaa

▪ võtan endale õiguse valida, kellele kassipoja müün otan itselleni oikeuden valita, kenelle myyn kissanpennun

▪ võttis süü enda peale otti syyn niskoilleen

3 [mida] vajama, tarvitama, nõudma
viedä

▪ väga praktiline auto, võtab vähe kütust oikein käytännöllinen auto, vie vain vähän polttoainetta

▪ vana õmblusmasin seisab kasutult ja võtab ruumi vanha ompelukone seisoo tarpeettomana ja vie tilaa

▪ võttis aega, enne kui masin taas töökorda saadi vei aikaa, ennen kuin kone saatiin taas työkuntoon

4 kellegi või millegi suhtes mingisugusel arvamusel olema, teatud viisil midagi tõlgendama või millessegi suhtuma
pitää jonakin, katsoa joksikin, suhtautua johonkin määrätavalla
ottaa

▪ Ärge võtke ta juttu tõsiselt! Älkää ottako hänen puheitaan vakavasti!

▪ loogiliselt võttes on asjade selline käik üsna kummaline tällainen asioiden kulku on loogisesti ottaen aika kummallinen

▪ ma ei võta tõe pähe kõike, mida internetist loen en ota todesta kaikkea, mitä internetistä luen

▪ Kust sa seda võtad? (miks sa seda arvad?) Miksi niin arvelet?

▪ kõnet võeti üleskutsena puhe otettiin vetoomuksena

■ osutab sellele, mis mingi teemaga seoses näiteks tuuakse
ottaa

▪ Võtame või Anne: vaata, milline välimus, aga millise poisi kinni püüdis! Otetaan vaikka Anne: katso mikä ulkonäkö, mutta millaisen pojan nappasi!

5 mingit seisundit, olukorda, tegevust esile kutsuma, teise asendisse, seisundisse, olukorda viima või minema
tuoda esiin jokin tila tai tilanne, viedä tai siirtyä toiseen asentoon, tilaan tai tilanteeseen
–

▪ uskumatu vaatepilt võttis sõnatuks uskomaton näkymä veti sanattomaksi

▪ trepist ülesminek võtab hingeldama rappujen nousu hengästyttää

▪ nii armas, et võtab silma märjaks niin suloinen, että tuo kyyneleet silmiin

▪ rivis võetakse valvelseisang rivissä otetaan asento

▪ poisid võtsid ritta pojat järjestäytyivät riviin

▪ võtsin riidest lahti riisuuduin / riisuin vaatteet yltäni

■ rikkuma, kahjustama; hävitama
viedä

▪ öökülm võttis viinapuude lehed halla vei viininlehdet

▪ tuli võttis kolm inimelu tulipalo vei kolme ihmishenkeä

6 toimima, mõju avaldama; mingile mõjule alluma, end sellele allutama
ottaa

▪ kutsu keegi appi, kui omal mõistus ei võta kutsu joku apuun, ellei oma järki riitä

▪ tuld võtma (põlema hakkama või minema, süttima) ottaa tulta / syttyä; roihahtaa

▪ päike võtab hästi (ereda, pruunistava päikese kohta) aurinko tarttuu hyvin

▪ päikest võtma (päevitama) ottaa aurinkoa; paistatella päivää / paistattaa päivää

▪ leili võtma ottaa löylyä

■ ‹väljendites› (intensiivset tegevust väljendavates võrdlustes:) jaksama, suutma
lähteä

▪ karjub nagu kõri võtab hän huutaa minkä kurkusta lähtee

▪ jookseb mis jalad võtavad hän juoksee minkä jaloista lähtee; hän juoksee minkä jaksaa

7 (liikumise kohta)
(liikkumisesta)
ottaa

▪ lennuk võtab kõrgust (tõuseb) lentokone ottaa korkeutta

▪ auto võttis paigalt (hakkas liikuma) auto lähti liikkeelle

▪ võttis trepil mitu astet korraga hän harppoi portaissa monta askelmaa kerrallaan

8 (mingi tegevuse, soorituse kohta, ka mõne teise verbi asemel)
ottaa

▪ politsei palub ühendust võtta kõigil, kes õnnetust pealt nägid poliisi pyytää kaikkia onnettomuuden silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä

▪ teenija võttis tolmu (pühkis tolmu) palvelija pyyhki pölyjä

■ (salvestamise, talletamise või mõõtmise, arvestasime, hindamise kohta)
ottaa

▪ passitaotlejalt võeti sõrmejäljed passin hakijalta otettin sormenjäljet

▪ meister käis kohal ja võttis ukse mõõdud mestari kävi paikan päällä ja otti oven mitat

▪ treener võttis stopperiga aega valmentaja otti aikaa sekuntikellolla

■ (saagi koristamise kohta)
sadon korjaamisesta
–

▪ kartulit võtma nostaa perunaa

■ kõnek kinnitab teise verbiga väljendatud tegevust, tugevdab otsustust, tahet
ottaa

▪ võtan ja lähen homme Pärnusse otan ja lähden huomenna Pärnuun

9 pahandama, riidlema, õiendama
torumiseen, moittimiseen liittyvästi
–

▪ sai hilinemise pärast kõvasti võtta hän sai ankarat haukut myöhästymisestä

■ (kirumisväljendites)
sadatteluissa
viedä

▪ Pagan võtaks, kus autovõtmed on? Pahus vieköön, missä auton avaimet ovat?

▪ Tont võtku, tüdrukul võis isegi õigus olla! Hitto vie, tyttö saattoi olla oikeassakin!

Seotud sõnad
võtmine ‹s›
otto, ottaminen

välja

‹adv›

1 seest, seestpoolt pealispinnale või millestki ümbritsevast esile; peidus või varjatud olekust nähtavale
ulos
esiin, esille
ilmi, julki

▪ hingas sügavalt sisse ja välja hengitti syvään sisään ja ulos

▪ kaevas lillesibulad maast välja kaivoi kukkasipulit maasta

▪ päike tuli pilve tagant välja aurinko tuli esiin pilven takaa

■ koosseisust, hulgast, seast ära
kokoonpanosta, joukosta pois
–

▪ astus parteist välja erosi puolueesta

▪ viimane punkt jäi päevakorrast välja viimeinen kohta jäi pois asialistalta

■ siseruumist, hoonest vabasse õhku, õue; mingist kohast, piirkonnast ära, mujale
ulos, ulkosalle
pois

▪ astus uksest välja astui ovesta ulos

▪ panin pesu välja kuivama panin pyykin ulkosalle kuivumaan

▪ üürivõlglane tõsteti korterist välja vuokravelallinen häädettiin asunnosta

▪ sõitsime linnast välja (maale, loodusesse) ajoimme pois kaupungista

▪ tahtsin kohvikust sööki kaasa osta, aga öeldi, et välja ei müüda halusin ostaa kahvilasta ruokaa mukaan, mutta sanottiin, että mukaan ei myydä

■ (avalikus kohas viibimise kohta:) kodust ära, eemale
ulos

▪ kutsus tüdruku välja pyysi tytön ulos

▪ lähme välja sööma mennään ulos syömään

■ (kehaosade kohta:) kehast eemale
(ruumiinosista:) vartalosta poispäin
–

▪ sirutas jalad mõnusasti välja venytteli jalkojaan mukavasti

2 ‹ühendverbi osana› koos vastava verbiga märgib millegi avaldamist, avalikkuse ette toomist, ilmumist vms
‹yhdysverbin osana› ilmaisemassa jonkin julkistamista, ilmestymistä, ilmituloa tms.
–

▪ romaanivõistlus on välja kuulutatud romaanikilpailu on julistettu

▪ see ei ole nii pidulik, kui välja paistab se ei ole niin juhlallista kuin miltä näyttää

▪ poliitik ei saanud kõike välja rääkida poliitikko ei voinut kertoa kaikkea

▪ temas lõi välja isa iseloom isän luonne tuli hänessä esille

3 esineb ühendites, mis osutavad mingi olukorra, seisundi, oleku muutmisele või muutumisele
tilan, tilanteen tms. muutosta kuvaavissa ilmauksissa
–

▪ kampsun on välja veninud villatakki on venynyt

▪ Kas feminism on juba moest välja läinud? Onko feminismi jo mennyt muodista?

■ [millest/kellest] osutab millegi lõppemisele või lõpetamisele, millegi katkestamisele
ilmaisemassa jonkin loppumista, lopettamista tai keskeyttämistä
–

▪ haige toodi koomast välja potilas herätettiin koomasta

▪ aitas mind hädast välja päästi minut pinteestä

▪ lülitas mobiiltelefoni välja pani kännykän pois päältä

4 ‹ühendverbi osana› osutab tulemusele või tulemuslikkusele, saavutusele, millegi lõplikkusele või lõpetatusele
‹yhdysverbin osana› ilmaisemassa tulosta tai tuloksellisuutta, lopullisuutta tai loppua
–

▪ jagasin kaardid välja jaoin kortit

▪ nii segane käekiri, et midagi ei loe välja niin sekava käsiala, ettei saa mitään selvää

▪ teadlased selgitasid välja, et .. tiedemiehet saivat selville, että..

5 [milleni/kelleni] esineb ühendites, mis osutavad, kui kaugele, milleni miski ulatub või läheb, kuni
ilmauksissa, jotka kuvaavat, kuinka kauas, mihin saakka jokin tai joku ulottuu, kulkee tai tapahtuu
–

▪ kui vaja, lähen kas või kohtuni välja mikäli on tarpeen, menen vaikka oikeuteen asti

▪ sõitsid peatumata Tallinnani välja ajoin pysähdyksittä perille Tallinnaan

▪ töötas südaööni välja teki töitä keskiyöhön

välja minema
1 ära kaduma, olematuks muutuma
lähteä

▪ plekid läksid pesus välja tahrat lähtivät pesussa

■ (taime kohta:) ära kuivama, hääbuma
kuihtua

▪ valge alpikann läks välja, aga lilla jäi alles valkea syklaami kuihtui, mutta violetti pysyi elossa

2 teatud arvestusega tegutsema
toimia tietyn arvioinnin perusteella
–

▪ läks suure riski peale välja hän otti suuren riskin

▪ läheb välja kindla peale pelaa varman päälle ark.

3 kusagilt, millegi seest välja liikuma
liikkua ulos jostakin
–

▪ kui koduuksest välja lähen, liiguvad mõtted tööasjadele kun astun ulos kotiovesta, ajatukset siirtyvät työasioihin

▪ Lähme täna välja! Mennään tänään ulos!

värske

‹adj›

1 (toiduaine kohta:) selline, mis on äsja või hiljuti saadud, püütud, valminud, valmistatud vms
Võrdle vana (2. täh)
tuore, vasta|leivottu kuv., veres

▪ Kas krevetid on ikka värsked? Ovatkohan katkaravut tuoreita?

▪ laual oli värske piim pöydällä oli tuoretta maitoa

■ töötlemata
tuoreeltaan

▪ kõige kasulikum on süüa aedvilju värskena hyödyllisintä on syödä kasvikset tuoreeltaan

■ ‹s› äsja saadud, valminud jne toidupoolis
tuore|tavara

▪ lähen turule värsket ostma menen torille ostamaan tuoretta tavaraa

2 (millegi kohta:) selline, mis on äsja tekkinud, loodud vms
tuore, uusi

▪ iga tunni tagant saime värsket infot joka toinen tunti saimme tuoretta tietoa

▪ värske haav tuore haava

■ uuenduslik
tuore, uusi

▪ värskete ideede saamiseks korraldati mõttetalgud tuoreiden ideoiden saamiseksi järjestettiin aivoriihi

■ kuivamata või kuivatamata
tuore, märkä

▪ Ettevaatust, värske värv! Varokaa tuoretta maalia! / Varokaa märkää maalia!

3 (kellegi kohta:) alles väga lühikest aega mingil alal tegutsenud või praeguses seisundis olnud
tuore

▪ värske rektor tervitas üliõpilasi tuore rehtori tervehdi opiskelijoita

▪ värske meister tundis end kohmetuna tuore mestari tunsi itsensä häkeltyneeksi

4 reostamata, puhas; turgutav
raitis, raikas

▪ Ole rohkem värskes õhus! Ole enemmän raittiissa ilmassa!

▪ panin voodisse värsked linad panin sänkyyn raikkaat lakanat

▪ puhus värske tuuleke puhalsi raikas tuuli

5 (inimese kohta:) nooruslik, jumekas, elujõudu ilmutav, väljapuhanud jne
raikas, pirteä, vetreä, virkeä

▪ ma ei olnud hommikul just värske väljanägemisega en näyttänyt aamulla juuri raikkaalta

▪ treener saatis platsile värske mehe valmentaja vaihtoi kentälle pirteän miehen

▪ alustasime tööd värske jõuga aloitimme työn vetrein voimin

Seotud sõnad
värskelt ‹adv›
raittiisti, tuoreeltaan, tuoreesti, verekseltään
värskus ‹s›
tuoreus, uutuus, virkeys

ühene

‹adj›

1 üheti mõistetav; üks ja ainus, ainuvõimalik
yksi|selitteinen, yksi|tulkintainen
yksi ainoa, vain yksi

▪ hinnangud on enam-vähem ühesed arviot ovat suurin piirtein yksiselitteisiä

▪ sellele ei ole ühest vastust siihen ei ole yksiselitteistä vastausta; siihen ei ole vain yhtä vastausta

2 (vanuse kohta:) üheaastane
(iästä)
yksi|vuotias

▪ Kas ühene laps vajab veel turvahälli? Tarvitseeko yksivuotias lapsi vielä turvakaukalon?

▪ laps saab üheseks lapsi täyttää vuoden

■ (kellaaja kohta:) kella ühe ajal algav, toimuv vms
(kellonajasta:) kello yhdeltä alkava, tapahtuva tms.
yhden

▪ lähen kella ühese lennukiga lähden yhden koneella

■ ühele inimesele määratud
yhdelle ihmiselle tarkoitettu
yhden hengen gen.

▪ ühene tuba yhden hengen huone

ühes

‹adv›, ‹prep› [kellega], ‹postp› [kellega]

1 (kuhugi minnes) kellegagi või millegagi koos, üheskoos
kanssa ‹postp.›, mukaan, mukana, yhdessä

▪ Ma lähen linna, kas tuled ühes? Menen kaupungille, tuletko mukaan?

▪ sinuga ühes ei karda ma midagi sinun kanssasi en pelkää mitään

2 (kuhugi minnes) endaga kaasas
mukana, mukaan

▪ jahimees võttis püssi ühes metsästäjä otti kiväärin mukaan

▪ meil oli nädala toit ühes meillä oli viikon ruoat mukana

veebiliides @ veebihaldur