Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 31 artiklit

arutu
M
‹adj›
1 ilma (selge) mõistuseta toimuv
järjetön, älytön, mieletön, hullu, hölmö
▪ ma ei poolda arutut kihutamist en kannata järjetöntä kaahailua
▪ praegune süsteem õhutab arutut tarbimist nykyinen järjestelmä lietsoo älyttömään kuluttamiseen
▪ see on inetu ja arutu tegu se on rumasti ja hölmösti tehty
2 ‹adj› väga suur
valtava, suunnaton, mieletön vars. ark., järjetön ark., tolkuton ark.
▪ konkursile laekus arutu hulk romaane kirjoituskilpailuun kertyi valtava määrä romaaneja
■ ‹adv› väga, tohutult
mielettömän vars. ark., kamalan vars. ark., hirveän vars. ark.
▪ arutu palju lund mielettömän paljon lunta / kamalan paljon lunta
Seotud sõnad
arutult ‹adv›
järjettömästi, mielettömästi
valtavasti, suunnattomasti
tajuttomasti ark., hirveästi ark.
arutus2 ‹s›
järjettömyys, älyttömyys, mielettömyys, tolkuttomuus ark.
et
M
‹konj›
1 kõrvallauset alustav sidesõna
että
jotta
▪ olukord oli säärane, et pidime kiiresti lahkuma tilanne oli sellainen, että meidän piti poistua kiireesti
▪ saavutasime niipalju, et koosolek lükati edasi saimme aikaan sen verran, että kokousta lykättiin tuonnemmas
▪ tundub, et kedagi pole tuntuu, että ketään ei ole
▪ kuulsin, et koer hakkas haukuma kuulin, kun koira alkoi haukkua
▪ tal oli tegemist, et võlgadest lahti saada hänellä oli täysi tekeminen päästä eroon veloista
▪ tõusti kikivarbaile, et paremini näha noustiin varpailleen, jotta nähtäisiin paremmin
2 alustab käsku, soovi, imestust väljendavat iseseisvat lauset
käskyä, toivetta, ihmetystä tms. ilmaisevan lauseen alussa
–
▪ Et see homseks korda tehtud oleks! Sen tulisi olla korjattu huomiseksi!
▪ Ah et sa ei teadnudki! Ai että sinä et tiennytkään!
■ esineb lauses täitesõnana
täytesanana
–
▪ Et mina pean minema? Pitääkö minun mennä vai?
▪ viimased meetrid läbis ta peaaegu et vaarudes viimeisistä metreistä hän suoriutui lähes hoiperrellen
▪ lund on vaata et vööni lunta on melkein vyötärön korkeudelle
hommiku|poolik
M
päeva osa enne lõunat
aamu|päivä, aamu|puoli
▪ hommikupoolikul sajab lund, lörtsi, tuiskab aamupäivällä sataa luntaa, räntää, tuiskuttaa
jalutama
M
1 aeglaselt kõndima (nt puhkuseks, meelelahutuseks)
kävellä, jaloitella
▪ koridoris jalutas keegi pikemat aega edasi-tagasi joku käveli käytävässä pitkän aikaa edestakaisin
▪ käige sagedamini jalutamas käykää useammin kävelemässä / jaloitelkaa useammin
▪ pühapäeviti käime perega Kadrioru pargis jalutamas sunnuntaisin käymme perheen kesken kävelyllä Kadriorgin puistossa
▪ mulle jalutas vastu hirmuäratava välimusega koer minua vastaan tuli pelottavan näköinen koira
▪ tüüp ütles kõigile halvasti ja jalutas minema tyyppi sanoi kaikille rumasti ja lähti menemään ark.
2 (kellegi juhtimisel, käe või nööri otsas) kõndida laskma
kävelyttää, ulkoiluttaa
▪ naabrimees teeb kõike: kütab ahju, lükkab lund, jalutab koera naapurin mies touhuaa kaikkea: lämmittää uunia, tekee lumitöitä, ulkoiluttaa koiraa
jõulu|aegne
M
jõulude ajal olev, tehtav, toimuv vms
joulun|ajan ‹subst.›, joulun|aikainen ‹adj.›
▪ jõuluaegne ilm toob lund ja lörtsi joulunajan sää tuo tullessaan lunta ja räntää
jõulud pl ‹s›
‹teistes käänetes peale nimetava vahel ka ainsuses› Kristuse sünnipäeva tähistavad pühad, 25.–27. detsember; eesti rahvakalendris talvepühad, 21. detsember – 7. jaanuar
joulu yks.
▪ jõuludeks tehti verivorsti jouluksi tehtiin verimakkaraa
▪ enne jõulu pole lund oodata ennen joulua ei ole odotettavissa lunta
▪ valged jõulud (jõulud, kus lumi on maas) valkea joulu / valkoinen joulu
▪ mustad jõulud (jõulud, kus lund pole maas) musta joulu
▪ Häid jõule! Hyvää joulua!
järge|mööda
M
‹adv›
1 (ajaliselt:) üksteise järel, ilma vahet pidamata
peräkkäin, perättäin, perätysten, perä|jälkeen, jäljekkäin
▪ kaks talve järgemööda polnud lund maas kahteen peräkkäiseen talveen ei ollut lunta maassa
2 järjekorras, mitte korraga, enne üks, siis teine
vuorotellen, vuoron perään, vuoroittain, vuoroin
▪ oodake, ma räägin teile järgemööda odottakaa, puhun teille vuorotellen
kiht
M
‹s›
1 lamedalt laotunud hulk ühtlase koostisega ainet või ühetaolisi asju, mis paikneb millegi peal, all või vahel
kerros, kerrostuma
▪ naha pindmine kiht ihon päällimmäinen kerros
▪ maas on õhuke kiht lund ja päike paistab maassa on ohut kerros lunta ja aurinko paistaa
▪ ühe millimeetri paksune kiht liimi millimetrin paksuinen kerros liimaa
▪ õunad pakitakse kihtide kaupa omenat pakataan kerroksittain
▪ panin selga mitu kihti riideid puin päälle monta kerrosta vaatteita
▪ lumekiht lumikerros
▪ mullakiht multakerros; kerros maata; maakerros / maakerrostuma / maapeite
▪ värvikiht maalikerros
▪ jääkiht jääkerros
▪ põhjaveekiht pohjavesikerros
▪ puudrikiht puuterikerros
■ geol kivimitest või setetest koosnev, selgelt eristuva ühtlase koostisega vähemalt 1 cm paksune lame mass teiste samalaadsete peal, all või vahel
kerrostuma yleisk., patja, sedimentti
▪ geoloogiline kiht geologinen kerrostuma
■ mat kera osa, mis jääb kahe paralleelse tasandi vahele
pallo|segmentti
2 sotsiaalsete, kultuuriliste vm tunnuste poolest ühesugune rühm inimesi
yhteiskunnallisesti samantasoiset t. yhteen kuuluvat ihmiset, yhteiskuntaluokka, -piiri
kerros, yhteiskunta|kerros
▪ Supilinna eri sotsiaalsed kihid paistavad omavahel hästi läbi saavat Supilinnan eri sosiaaliset kerrokset tuntuvat tulevan hyvin toimeen keskenään
▪ rahvakiht kansankerros
kohev
M
‹adj›
suurte õhuvahedega, poore sisaldav, pooride tõttu kobe
kuohkea, pöyheä, möyheä, muheva, höttö ark.
▪ vahusta munad suhkruga kohevaks vahuks vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi
▪ taevast sadas paksu kohevat lund satoi paksua höttöä lunta
Seotud sõnad
kohevalt ‹adj›
kuohkeasti, pöyheästi, möyheästi, muhevasti
kohevus ‹s›
kuohkeus, pöyheys, möyheys, muhevuus
kolima
M
endisest elukohast või asukohast uude siirduma koos oma varandusega
muuttaa
▪ Ludwig oli veel üsna väike, kui perekond kolis Viini Ludwig oli vielä melko pieni, kun perhe muutti Wieniin
▪ raamatukogu kolib uude majja kirjasto muuttaa uuteen rakennukseen
▪ poiss kolis elama vanemate juurde poika muutti asumaan vanhempien luokse
▪ ema kolis ära Pärnusse äiti muutti pois Pärnuun
■ mingil põhjusel ühest kohast teise liikuma või asuma
siirtyä
▪ poole öö pealt hakkas sadama ja oli vaja räästa alla kolida puolen yön maissa alkoi sataa ja piti siirtyä räystään alle
▪ Eestis lund polnud, sestap tuli Ramsausse kolida Virossa ei ollut lunta, joten piti siirtyä Ramsauhun
koristama
M
1 puhtaks tegema, kraamima, midagi korda tegema või seadma
siivota, siistiä, puhdistaa, raivata, ruokota vars. ark.
▪ tube koristati iga päev huoneet siivottiin joka päivä
▪ talgulised koristasid loomade varjupaiga ümbrust talkoiden osanottajat siivosivat löytöeläintalon ympäristöä
2 ära, kõrvale viima, kõrvaldama või ühte kohta kokku koguma
korjata, raivata, luoda {lapioida}
▪ uusaastaöösel ei tohtinud lauda ära koristada uudenvuodenyönä ei saanut korjata pöytää / uudenvuodenyönä ei saanut raivata pöytää
▪ korista Windows Exploreri kaust sealt Windows 7 töölaua tegumirealt ära siirrä Windows Explorerin kansio pois Windows 7:n työpöydän tehtäväpalkista
▪ hommikul pidin jälle lund koristama aamulla minun piti taas luoda lunta
■ (kellegi äraajamise, äraviimise, kõrvaldamise või tapmise kohta)
jonkun pois ajamisesta, pois viemisestä tai tappamisesta
–
▪ need kerjusteenistujad peaks linnapildist ikka ära koristama ne kerjäläiset pitäisi kyllä siivota pois katukuvasta
▪ ta andis valvuritele peanoogutusega märku soovimatu tegelane ära koristada hän antoi päännyökkäyksellä valvojille merkin poistaa ei-toivottu henkilö
▪ Võtke oma paberid ja koristage end siit! Ottakaa paperinne ja lähtekää täältä!
3 valminud põllu- ja aiasaadusi lõikama või üles võtma, ka kokku koguma ja hoiukohtadesse toimetama
korjata {viljasta, heinästä}, nostaa (erik.) {perunoista, juureksista}
▪ hilisem saak koristatakse enne sügiseste külmade saabumist myöhäissato korjataan ennen syyspakkasten saapumista
▪ uued kombainid koristavad põllult rekordsaake uudet leikkuupuimurit korjaavat pelloilta ennätyssatoja
▪ kartul koristatakse põllult otse konteineritesse peruna nostetaan pellosta suoraan kontteihin
kuhjama
M
hunnikusse, pealistikku või väga suures koguses kuhugi koguma või asetama
kasata
▪ vanad rehvid kuhjati töökoja taha vanhat autonrenkaat kasattiin korjaamon taakse
▪ roosile kuhjasin kaitseks lund kasasin ruusun suojaksi lunta
▪ tuul kuhjas jääpangad lahesoppi tuuli kasasi jäälautat lahdenpohjukkaan
▪ kuhjasin oma taldrikule kõike head ja paremat kasasin lautaselleni kaikenlaisia herkkupaloja
kühveldama
M
kühvliga, ka labidaga või muu sobiva riistaga midagi teise kohta tõstma või pilduma
lapioida, luoda, kauhoa, lappaa, mättää
▪ roosidele kühveldasin enne külmade tulekut lehti peale ennen pakkasten tuloa lapioin ruusujen päälle lehtiä
▪ suvel niidan muru, talvel kühveldan lund kesällä leikkaan ruohoa, talvella luon lunta
▪ vanaisa kühveldas tee sisse kolm lusikatäit suhkrut isoisä lappoi teehen kolme lusikallista sokeria
lage
M
1 ‹adj› laial alal vaadet või liikumist takistavate tõketeta, puudest vms vaba
aukea, avara, aava, lakea
▪ lage maastik avara maisema / lakea maasto
▪ tuisk keerutab lagedal väljal lund üles tuisku ryöpyttää lunta maasta aavalla aukealla
■ ‹s› selline koht või ala
aukea, lakeus, aava
▪ laial lagedal silkas rebane avaralla lakeudella vilisti kettu
▪ hooned olid suure lageda peal laiali rakennukset olivat hajallaan suurella aukealla
2 ‹adj› (millestki) tühi või paljas, hrl millegi puudumist rõhutavalt
paljas, autio
▪ korteris võtsid meid vastu lagedad seinad asunnossa meitä odottivat paljaat seinät
▪ Modigliani oli surres rahast lage Modigliani oli kuollessaan puilla paljailla
▪ pakane lõi tänavad inimestest lagedaks pakkanen tyhjensi kadut ihmisistä / pakkanen autioitti kadut
Seotud sõnad
lagedus ‹s›
avaruus, lakeus, autius
lopsakas
M
‹adj›
1 (taimede kohta:) jõudsa kasvuga, (mahlakas ja) tugev; (tugevate paksude juuste vm karvade kohta)
(kasveista; hiuksista tm. karvoista)
mehevä, rehevä, vehmas
tuuhea, muhkea
▪ lopsaka rohuga karjamaa laidun, jolla kasvaa mehevää ruohoa
▪ suveharja lopsakas rohelus keskikesän rehevä vehreys
▪ lopsakas juuksepahmakas muhkea hiuspehko
2 (keha või mõne kehaosa kohta:) täidlane, priske
(kehosta tai ruumiinosasta)
muhkea, uhkea, rehevä
▪ lopsakate kehavormidega daam nainen, jolla on uhkeat muodot
■ (millegi muu suurt, laia, külluslikku vormi omava kohta)
muhkea, runsas
▪ taevast hakkas langema pehmet ja lopsakat lund taivaasta alkoi putoilla pehmeitä ja muhkeita hiutaleita
▪ elegantne must laseb lopsakatel hõbeehetel täies ilus särada hienostunut musta sallii runsaiden hopeakorujen loistaa koko komeudessaan
3 laadilt jõuline, väljendusrikas, (rahvapäraselt) värvikas
ilmaisuvoimainen, (kansanomaisen) värikäs
rehevä, ronski ark.
▪ lopsakas sõnakasutus rehevä kielenkäyttö
▪ näidendis on lopsakat Iiri huumorit näytelmässä on ronskia irlantilaishuumoria
lumi
M
‹s›
talvel pilvedest langevad pehmed valged helbed; nende kiht maapinnal vm
lumi
▪ öösel on lund sadanud yöllä on satanut lunta
▪ Lõuna-Eestis on juba lumi maas Etelä-Virossa on jo lumi maassa
▪ lapsed hullasid lumes lapset peuhasivat lumessa
■ (võrdlustes millegi kiiresti otsalõppeva kohta)
(vertauksissa)
lumi
▪ välisinvestorite usaldus kahanes nagu lumi kevadpäikese käes ulkomaisten sijoittajien luottamus suli kuin lumi kevätauringossa
matemaatika
M
‹s›
teadus arvudest, kujunditest jm, nende omadustest ja seostest; vastav õppeaine
matematiikka, laskento vanh.
■ (arvutuse kohta)
laskutoimitus, laskeminen
▪ lihtne matemaatika näitab, et üks meeter rada nõuab 2,5 kuupmeetrit lund yksinkertainen laskutoimitus kertoo, että yksi metri latua vaatii 2,5 kuutiometriä lunta
Seotud sõnad
matemaatik ‹s›
matemaatikko
miinus
M
‹s›
1 matemaatiline märk (–)
Võrdle pluss
(matemaattinen merkki –)
miinus
▪ olin kogemata plussi asemel miinuse kirjutanud olin vahingossa kirjoittanut plussan sijasta miinuksen
■ (hindenumbri järel märgib tollest mõnevõrra kehvemat hinnangut)
Võrdle pluss
(arvosanassa)
miinus
▪ „Kõige halvem hinne on mul neli miinus,“ oli tüdruk uhke ”Kaikkein huonoin arvosanani on neljä miinus”, oli tyttö ylpeä
▪ näolapp on tal viis miinus hänen naamavärkkinsä on kymmenen miinus
2 ‹hrl sees- või sisseütlevas› (negatiivse seisu, eriti rahalise puudujäägi kohta)
Võrdle pluss
(negatiivisesta tilanteesta, erityisesti rahan puuttumisesta)
miinus
▪ ettevõte on mõne protsendiga miinuses yritys on muutaman prosentin miinuksella
▪ riigieelarve jääb tõenäoliselt miinusesse valtion budjetti jää todennäköisesti miinukselle
▪ iive on sügavas miinuses väestönkasvu on reippaasti miinusmerkkinen
■ (külmakraadide kohta)
Võrdle pluss
(pakkasasteista)
miinus
▪ väljas on lund ja parajalt miinust ulkona on lunta ja sopivasti miinusasteita / ulkona on lunta ja sopivasti miinusta
■ ‹nimetavas› märgib, et nimetatust tuleb midagi maha arvestada
Võrdle pluss
(ilmaisemassa, että mainitusta pitää vähentää jotakin)
miinus
▪ palk on 1000 eurot miinus maksud palkka on 1000 euroa miinus verot
3 väärtust vähendav tegur, nõrk külg
Võrdle pluss
(arvoa vähentävä tekijä, heikko puoli)
miinus kuv., haitta
▪ meeskonna miinus on vigaderohke mäng joukkueen miinus on peli, jossa on paljon virheitä / joukkueen miinus on virheitä täynnä oleva peli
nähtavus
M
‹s›
see, kuidas miski või keegi on nähtav, äratuntav
näkyvyys
▪ lund sadas, tee oli libe, nähtavus väga halb satoi lunta, tie oli liukas ja näkyvyys erittäin huono
■ kaugus, mille korral miski või keegi on (veel) nähtav
näkyvyys, näkemä, näkö|matka
▪ udus oli nähtavus kolm meetrit sumussa näkyvyys oli kolme metriä
paiku
M
‹postp› [mille]
ligikaudu mingil ajal, mingi ajahetke kandis
(ajasta)
paikkeilla, tienoilla, vaiheilla, korvilla, nurkilla
▪ ärkasin kella üheksa paiku heräsin kahdeksan paikkeilla
▪ lund sadas jõulude paiku vähe lunta satoi joulun tienoilla vähän
■ ligikaudu mingis vanuses
suunnilleen, nurkilla
▪ oma 15. eluaasta paiku oli ta juba Soomes, Eestist ära suunnilleen 15-vuotiaana hän oli jo Suomessa, poissa Virosta
palju ‹adv, pron›
1 ‹adv› suurel hulgal või määral; tavapärasest, vajaminevast vms suuremal hulgal
Vastand vähe
paljon, runsaasti, kosolti, viljalti
▪ ega magamiseks palju aega jää eipä nukkumiseen paljon aikaa jää
▪ ma olen sellest juba palju rääkinud olen puhunut siitä jo paljon
▪ täna on enesetunne palju parem tänään on paljon parempi olla
▪ inimesi on maailmas liiga palju maailmassa on liian paljon ihmisiä
▪ Palju õnne! Onneksi olkoon! / Paljon onnea!; Lykkyä tykö! ark.
■ ‹otseses ja kaudküsimuses› väljendab küsimust hulga või määra kohta (ka ühendis kui palju)
paljonko, kuinka paljon
▪ Kui palju on teie arvates mõistlik pulmadele kulutada? Paljonko teidän mielestänne on järkevää kuluttaa häihin?
▪ Palju sa tunnis teenid? Paljonko tienaat tunnissa?
▪ ma ei tea, palju sinna rahvast mahub en tiedä, paljonko ihmisiä sinne mahtuu
■ ükskõik kui suurel määral või hulgal
kuinka paljon hyvänsä
–
▪ räägi palju räägid, midagi ei muutu puhu kuinka paljon hyvänsä, mikään ei muutu
▪ hirmutagu ravimi infoleht palju tahes, Xanax müüb ikka hästi Xanax myy hyvin, pelottakoon lääkkeen pakkausseteli kuinka paljon hyvänsä
■ ‹eitavas lauses› suurt, eriti
‹kielteisissä yhteyksissä›
paljon
▪ ega rolleriga seal palju kuhugi sõita ei olnud eipä siellä voinut skootterilla ajaa paljon mihinkään
2 ‹pron› ‹adjektiivselt või substantiivselt› (viitab umbmääraselt suuremale hulgale)
Vastand vähene
‹adjektiivisesti tai substantiivisesti›
moni, usea
▪ paljude snoobide poolt mõttetuks kuulutatud üritus monien snobien turhaksi nimittämä tapahtuma
▪ paljudes kohtades sajab lund ja tuiskab monissa paikoissa pyryttää lunta
▪ kõneleja seisukohad ärritasid paljusid puhujan mielipiteet ärsyttivät monia
▪ selline tavaline päev, üks paljudest sellainen tavallinen päivä, yksi monista
■ paljuski, paljus suurel määral, suuresti
paljolti
▪ kütusekulu sõltub paljuski sõidustiilist polttoaineenkulutus riippuu paljolti ajotyylistä
▪ klassikaline kaariese diagnostika põhines paljus sondi kasutamisel perinteinen karieksen diagnosointi perustui paljolti sondin käyttöön
rahe1 ‹s›
hrl äikesepilvest teradena langevad jäätükikesed
tavallisesti kuuropilvistä satavia pieniä jääpalasia
rae
▪ Lätis möllab torm, sajab lund ja rahet Latviassa riehuu myrsky, sataa lunta ja rakeita
■ (millegi rohkuse kohta)
(jostakin jota tulee johonkin runsaasti)
kuuro kuv., sade kuv., ryöppy kuv., vyöry kuv.
▪ aknad olid purunenud süütepommide rahe all palopommien kuuro oli rikkonut ikkunat
▪ ministrile sadas kaela küsimuste rahe ministeri sai niskaansa kysymysryöpyn
▪ arvamusartikli autorit tabas solvangute rahe mielipidekirjoituksen kirjoittaja sai osakseen solvausten vyöryn
rookima
M
1 lumest puhastama või vabastama, lund kühveldama
luoda
▪ öö otsa rookisime lund, hommikul tuiskas uuesti kinni loimme lunta koko yön, mutta aamulla lumi satoi uudelleen
■ riideid vms (põhjalikult) nühkides puhastama
puhdistaa
▪ isegi määrdunud riided roogitakse kohe puhtaks jopa likaantuneet vaatteet puhdistetaan heti
■ kala või lindu sisikonnast jm mittetarvilikust puhastama
suolistaa, perata {tavallisesti kalasta}, suomustaa {kalasta}, kyniä {linnusta}
▪ lesta puhastamine on lihtne, sest soomuseid rookida pole vaja kampelan perkaaminen on helppoa, sillä sitä ei tarvitse suomustaa
2 midagi kuskilt (lõplikult) eemaldama, millestki puhastama
karsia
▪ menüüd ei tohi rookida täiesti rasvavabaks ruokavaliota ei pidä karsia täysin rasvattomaksi
senti|meeter
M
pikkuse mõõtühik: sajandik meetrit
○ lühend cm
sentti|metri, sentti ark.
▪ plaadi läbimõõt on 17,5 sentimeetrit levyn läpimitta on 17,5 senttimetriä
▪ öösel sadas maha kümme sentimeetrit lund yöllä satoi 10 senttiä lunta
sestap
M
‹konj›
sellepärast siis, sellepärast ju
siispä, siksipä, niinpä, siksi juuri
▪ Eestis lund polnud, sestap tuli Alpidesse suusatama minna Virossa ei ollut lunta, siispä täytyi mennä hiihtämään Alpeille
tunduvalt
M
‹adv›
tähelepandaval määral, üsna suurel määral
tuntuvasti, huomattavasti, merkittävästi
▪ vanasti oli lund ikka tunduvalt rohkem ennen vanhaan oli lunta aina tuntuvasti enemmän
viskama
M
1 käeliigutusega, käega või kätega hoogu andes kuhugi lennutama
heittää, viskata, paiskata, singota, nakata
▪ Viska pall tagasi! Heitä pallo takaisin!
▪ laps viskas mündi vette lapsi heitti kolikon veteen
▪ lõkkesse visatud padrun plahvatas nuotioon heitetty patruuna räjähti
▪ oda viskama (odaviskes) heittää keihästä
▪ leili viskama (leili saamiseks vett kuumale kerisele viskama) heittää löylyä
■ (hanguga, labidaga töötades, ka kaevamise kohta)
(hangolla tai lapiolla työskentelystä)
luoda
▪ sõnnikut viskama luoda lantaa
▪ kraavi viskama kaivaa ojaa
■ (mittevajalikust, kasutuskõlbmatust loobumise kohta)
(tarpeettomasta, käyttökelvottomasta luopumiseen liittyvästi)
heittää
▪ prügi visatakse, kuhu juhtub roskia heitetään mihin sattuu
▪ Viska see mõte peast! Heitä tuo ajatus mielestäsi!
■ paiskama (ka sellekohastes võrdlustes)
heittää, paiskata
▪ plahvatus viskas mehe kus seda ja teist räjähdys paiskasi miehen tietymättömiin
▪ ta kargas püsti nagu vedrust visatud hän hyppäsi pystyyn kuin vieteriukko
■ kedagi kuhugi, mingisse olukorda toimetama või minema sundima
heittää
▪ toomhärra visati vangikongi tuomioherra heitettiin vankityrmään
2 (riietusesemete jm seoses:) panema, võtma või andma
(vaatekappaleista:) pukea tai riisua; (muista asioista:) antaa
heittää
▪ viskan jope selga ja tulen heitän takin niskaani ja tulen
▪ viska kingad jalast heitä kengät jalasta
▪ viskasin taksojuhile jootraha ka heitin taksikuskille tippiäkin / annoin taksinkuljettajalle juomarahaa
▪ Ole hea mees, viska kümnekas! Ole hyvä mies, heitä kymppi!
3 mingi kehaosaga järsku liigutust tegema; mingisse asendisse laskuma
heittää
heittäytyä
▪ ta viskas pea selga ja kõndis minema hän heitti päänsä takakenoon ja lähti
▪ lehm viskas sabaga lehmä huiski hännällään
▪ viskan end väheks ajaks pikali heittäydyn vähäksi aikaa pitkäkseni / heittäydyn vähäksi aikaa pitkälleni
■ (vaate kiire suunamise kohta)
luoda
▪ ohkas ja viskas pilgu maha huokasi ja loi katseen alas
■ (masinaosade vm kohta:) hüplikult liikuma, jõnksu sisse tegema; (heliplaadi kohta:) nõela või laserikiirt mõnelt plaadirajalt risti üle libistama, nii et plaat mängib hüplikult
(koneenosista tms., äänilevyistä)
heittää
hyppiä
▪ võll viskab veidi akseli heittää hieman
4 ‹ka isikuta lauses› (helki, varju, lõhna jms) heitma või levitama
äänen, varjon, hajun tms. leviämisestä tai levittämisestä
–
▪ seintel liikusid küünlaleegist visatud varjud seinillä liikkui kynttilän liekin heittämiä varjoja
▪ käivitamisel viskab bensiinilõhna sisse bensiininhajua tulvii sisään käynnistäessä
▪ jube hais viskas ninna nenään lemahti kamala löyhkä
5 midagi vahele või vastu ütlema, lühidalt, hooletult või järsult lausuma
puhumisesta, vastaan sanomisesta, lyhyen huomautuksen, väitteen esittämisestä
heittää
▪ „Lähen välja,“ viskas ta üle õla ”Menen ulos”, heitti hän olan yli
6 (hoogsa käimise, kiire sõitmise, sõidutamise kohta)
ripeästä kävelystä, nopeasta ajosta, kuljettamisesta
heittää {kyydin antamisesta}
▪ ainult paar kilomeetrit jalgsi visata pitää kävellä vain pari kilometriä
▪ Ehk viskad mu lennujaama ära, kui sa niikuinii sinnapoole sõidad? Ehkä heität minut lentoasemalle, kun kuitenkin olet menossa sinnepäin?
■ (kiire kasvamise kohta)
nopeasta pituuskasvusta
venyä kuv.
▪ Uskumatu, kuidas taimed on vahepeal kasvada visanud! Uskomatonta, miten kasvit ovat tällä välin venyneet pituutta!
▪ poiss on kõvasti pikkust visanud poika on kovasti venynyt pituutta
■ (kiire, lohaka kirjutamise vm käelise tegevuse kohta)
nopeasta kirjoittamisesta tai muusta käsin tehtävästä
–
▪ viska allkiri alla ja asi ants vetäise allekirjoituksesi paperiin ja sillä selvä / vedä allekirjoituksesi alle ja sillä siisti
▪ viskasin kiiruga mõne rea paberile sepustin kiireesti paperiin muutaman rivin
■ (kiire alkoholi joomise kohta)
nopeasta alkoholin juomisesta
–
▪ mees viskas pitsikese ja läks koju mies siemaisi ryypyn ja lähti kotiin
■ ‹isikuta lauses› (hooti) tugevasti sadama
runsaasta (kuuroittaisesta) satamisesta
–
▪ üks päev sajab vihma, teine päev viskab lund yhtenä päivänä sataa, toisena tupruttaa lunta
■ ‹ühendi osana› sooritama, tegema
heittää
▪ hundiratast viskama heittää kärrynpyörää
▪ Vaat kus viskas viguri! Jopas tempun teki! / Johan myrkyn lykkäsi!
vähe|võitu ‹adj› ‹indekl›
koguselt vm veidi või üsna vähene
vähänlaisesti, niukalti, enempi vähän leik.
▪ lund on sel aastal vähevõitu lunta oli tänä vuonna vähänlaisesti
välja vedama
1 (nt ainet, materjali) kuskilt veovahenditega välja tooma või viima
kuljettaa jotakin (esim. ainetta, materiaalia) jostakin pois kuljetusvälineillä
–
▪ kesklinnast veeti välja 460 kuupmeetrit lund keskikaupungilta kuljetettiin pois 460 kuutiometriä lunta
2 kaupu, toodangut välismaale müüma ja vedama
vientikaupasta
viedä (erik.)
▪ peamiselt vedas ettevõte välja hapukoort ja võid pääasiassa yritys vei ulkomaille hapankermaa ja voita
3 [milleni] vastu pidama, toime tulema, hakkama saama
pärjätä
▪ tänu laenule vean palgapäevani välja pärjään palkkapäivään asti, kiitos lainan
■ mõõtu välja andma, millenigi (tasemelt) küündima
käydä jostakin, riittää joksikin, saavuttaa jokin taso
–
▪ üritab olla huumorisaade, aga ei vea nagu välja se yrittää olla huumoriohjelma, mutta ei oikein onnistu siinä
4 raskest olukorrast välja aitama
auttaa vaikeasta tilanteesta
–
▪ me olime kaotusseisus, kuid mehed vedasid välja olimme häviöllä, mutta miehet pelastivat meidät
õhemalt ‹adv›
rohkem õhukeselt
ohuemmalti, ohuemmin
▪ lagedatel kohtadel oli lund õhemalt kui majade vahel aukeilla paikoilla oli lunta ohuemmalti kuin talojen välissä
üle
M
‹prep› [kelle/mille], ‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 (liikumisel või asetsemisel:) osutab mingi pinna või takistuse ületamisele
yli ‹postp., prep., adv.›, ylitse ‹postp., prep., adv.›
▪ poiss ronis üle aia poika kiipesi aidan yli
▪ läksin üle tänava menin kadun yli
▪ istusin, jalg üle põlve istuin polvi toisen päällä
▪ üle järve on veel üks maja järven vastaapäisellä rannalla on vielä yksi talo
▪ jõest viib üle uhke sild upea silta kulkee joen ylitse
▪ ta pilk libises minust üle hänen katseensa liukui ylitseni
▪ piim kees üle (üle nõu ääre) maito kiehui ylitse
▪ vaatas üle õla tagasi katsoi yli olan taaksepäin
■ (sõidul:) mingi koha või vahepunkti kaudu
kautta
▪ sõitsime Riiga üle Pärnu matkustimme Riikaan Pärnun kautta
■ (ajaliselt:) mingi ajavahemiku järel
(aikaan viittaamassa:) jonkin ajanjakson jälkeen
–
▪ üle hulga aja sajab lund pitkästä aikaa sataa lunta
▪ loengud toimuvad üle nädala luennot ovat joka toinen viikkko
2 osutab sellele, mida miski hõlmab või katab, kus miski valitsev on
viittaamassa sellaiseen, jonka jokin käsittää tai jota jokin peittää, jossa jokin on vallitsevana
–
▪ naer kõlas üle toa nauru kaikui halki huoneen
▪ punastasin üle kogu näo punastuin korviani myöten
▪ puistas piruka riivitud juustuga üle ripotteli piirakan pinnalle juustoraastetta
▪ kurjus võidutses headuse üle pahuus voitti hyvyyden
■ osutab kohale või kollektiivile, kus keegi on millegi poolest kõige parem
osoittamassa paikkaa tai yhteisöä, jossa joku on jossain suhteessa paras
–
▪ üle küla tüdruk kylän kaunein tyttö
▪ Anne oli üle kooli baleriin Anne oli koulun paras ballerina
▪ just seal poes tundub olevat üle linna kalalett juuri siinä kaupassa tuntuu olevan kaupungin paras kalatiski
■ (ajaliselt:) millegi jooksul, kestel; mingi aeg läbi
yli
▪ muusika, mis kestab üle aegade musiikki, joka kestää yli aikojen
■ osutab sellele, millest räägitakse või mõeldakse
osoittamassa, mistä puhutaan tai mitä ajatellaan
–
▪ arutleti moodsa kunsti üle keskusteltiin modernista taiteesta
▪ kurtis väsimuse üle valitti väsymystä
▪ Mille üle sa kurvastad? Mittä murehdit? / Mitä suret?
3 (asendilt, ulatuselt) millestki kõrgemal(e), kaugemal(e), millegi kohal
yli, yläpuolella
▪ lipud lehvisid üle inimeste peade liput liehuivat ihmisten päiden yläpuolella
▪ üle põlve ulatuvad saapad ((altpoolt, saabastest lähtudes:) põlvest kõrgemale) polven yli ulottuvat saappaat / ylipolvensaappaat
▪ seelik ulatus üle põlve ((ülaltpoolt, vöökohast lähtudes:) põlvest allapoole) hame ulottui polven alapuolelle
■ mingist määrast, piirist rohkem, rohkem kui
yli
▪ temperatuur tõusis üle 30 kraadi lämpötila nousi yli 30 asteen
▪ üle kuuekümnene mees yli kuudenkymmenen ikäinen mies
▪ kell oli juba üle kesköö kello oli jo yli keskiyön
▪ töö käis üle jõu työ kävi yli voimien
▪ armastas üle kõige voodis lesida tykkäsi yli kaiken sängyssä loikoilusta
▪ leping oli tähtajast üle läinud sopimus oli mennyt määräajan yli
■ liiga palju, rohkem kui vaja või kasulik
yli, liikaa
▪ mootor kuumenes üle moottori kuumeni liikaa
▪ mõned kipuvad end üle hindama joillakuilla on taipumus yliarvioida itsensä
▪ olen üle töötanud olen työskennellyt liikaa
4 osutab muutunud, uuele asukohale või olukorrale
osoittamassa muuttunutta tai uutta sijaintipaikkaa tai tilannetta
–
▪ kolis Tartust üle Tallinna muutti Tartosta Tallinnaan
▪ Ameerika börsi langus kandus üle ka Euroopale Amerikan pörssin lasku tarttui myös Eurooppaan
▪ läks vastase poolele üle loikkasi vihollisen puolelle
5 (kontrollivalt) uuesti
vielä kerran, uudestaan
▪ luges rahatähed hoolikalt üle laski setelit vielä kerran
▪ küsi üle, mis ta tahtis kysy vielä kerran, mitä hän halusi
6 lõppenud, lakanud, möödas
ohi
▪ õhtuks oli tuisk üle illaksi tuisku oli ohi

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur