Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 49 artiklit

ah
M
, ahh
1 ‹interj› ‹hrl lause algul› väljendab ning rõhutab mingit tugevat tunnet (nt rõõmu, üllatust, tüdimust, pahameelt)
(ilmaisemassa iloa, yllättymistä, säikähdystä tms.)
oi, voi, ai, haa, noh, ah vars. runok.
▪ Ah, kuidas mulle see laul meeldib! Oi, miten pidän tästä laulusta!
▪ ah jaa, meelde tuli ai niin, muistui mieleen
▪ ah siis sellepärast haa, siis sen takia
▪ ahh, mul ükskõik noh, minulle samantekevää
▪ Ah või oma raha eest! Vai että ihan omalla rahalla!
2 ‹adv› küsilause lõpul kasutatav küsisõna; ka mittearusaamist väljendav küsisõna
kysymyslauseen lopussa
mitä, vai, täh ark., häh ark., hä ark.
(kysymyslauseen lopussa; ilmaisemassa ymmärtämättömyyttä)
ai, siis
▪ Mida sa seal näed, ah? Mitäs sinä siellä näet, hä?
▪ Ahh – mis sa ütlesid? Ai mitä sanoit? / Siis mitä sanoit?
alla sõitma
sõites või libisedes kuskilt kõrgemalt allapoole liikuma
ajaa tai liukua jostakin korkeammalta alaspäin
–
▪ kelgutamisel meeldib mulle jalad ees alla sõita pulkkaillessa lasken mielelläni jalat edellä
▪ hakkasime just liftiga alla sõitma, kui elekter ära läks aloimme juuri ajaa hissillä alaspäin, kun tuli sähkökatko
■ sõites kuskilt alla kukkuma
pudota jostakin ajaessa
–
▪ Türisalu pangalt oli jälle üks auto alla sõitnud Türisalun jyrkänteeltä oli taas ajanut yksi auto alas
▪ purjus juht sõitis teetammist alla humalainen kuljettaja ajoi alas tienpenkereeltä
ase
M
‹s›
1 millegi kunagi olnu asupaik (kus hrl on sellest säilinud jäänuseid või jälgi)
sija, paikka, kohta
▪ elamu lähedal põllul on vana sepikoja ase pellolla asuinrakennuksen lähellä on vanhan pajan kohta
▪ haudade ase on tasandatud hautojen paikka on tasoitettu
■ millegi survel või vajutamisel kuhugi jäänud jälg
painauma, jälki
▪ istumise ase samblamättas istumisjälki sammalmättäässä
2 voodi vm (ka loomade) magamiskoht
vuode, makuu|paikka, peti ark.
▪ minule meeldib näiteks pehme ase pidän esimerkiksi pehmeästä vuoteesta
▪ kassi ase peaks olema lihtsalt juurdepääsetavas kohas kissan makuupaikan pitäisi olla paikassa, johon on helppo päästä
disko
M
‹s›
1 plaadi- või lindimuusikaga tantsuüritus (või tantsukoht)
disko
▪ õhtul lähme diskole tantsima lähdetään illalla diskoon tanssimaan
2 soulmuusikal põhinev monotoonse rütmiga tantsumuusika; vastav tants
disko, disko|musiikki
disko|tanssi
▪ Tiinale meeldib kuulata diskot ja džässi Tiina pitää diskon ja jazzin kuuntelusta
doos
M
‹s›
organismi jõudnud või tahtlikult manustatav kogus keemilist ainet)
kerralla saatu tai nautittava lääke-erä
lääke|annos, annos
▪ vaktsiin koosnes kolmest doosist rokote koostui kolmesta annoksesta
■ (mingi nähtuse, tegevuse vm kohta)
annos, erä, määrä
▪ mulle meeldib selle kirjaniku teoseid nautida väikeste dooside kaupa pidän tämän kirjailijan teosten nauttimisesta pikku annoksina
ekstreemne
M
‹adj›
tavapärasest täiesti erinev, äärmusse kalduv
äärimmäinen, ääri-
▪ talle meeldib end ekstreemsetes olukordades proovile panna hän koettelee itseään mielellään ääritilanteissa
Seotud sõnad
ekstreemselt ‹adv›
äärimmäisesti
ekstreemsus ‹s›
äärimmäisyys, ääri-ilmiö
hiilima
M
hääletult, ettevaatlikult, vargsi liikuma; märkamatult liginema või eemalduma
hiipiä, hiippailla ark.
▪ ta ei tahtnud naist äratada ja hiilis ise kööki kohvi tegema hän ei halunnut herättää vaimoa ja hiipi itse keittiöön keittämään kahvia
▪ õige vaikselt ja pea märkamatult hiilib suvi meile üha lähemale hiljaa ja melkein huomaamatta kesä hiipii yhä lähemmäs
■ varitsema, luurama, salamisi piiluma
vaania, vakoilla, kurkkia salaa
–
▪ mulle meeldib looduses fotoka ja binokliga metskitsi hiilimas käia tykkään käydä luonnossa tähyilemässä metsäkauriita kameran ja kiikarien kanssa ark.; pidän metsäkauriiden tähyilemisestä luonnossa kameran ja kiikarien kanssa
ikkagi
M
‹adv›
sellegipoolest, kõigele vaatamata
siitä huolimatta, kaikesta huolimatta, joka tapauksessa
kuitenkin, kumminkin, silti, sittenkin, sentään
▪ ükskord pidi see ikkagi juhtuma joskus sen piti kuitenkin tapahtua
▪ mulle ikkagi see meeldib minä kumminkin pidän siitä
▪ tahtsid või ei, minna tuli ikkagi halusi tai ei, silti oli mentävä
▪ keegi ikkagi ei lahkunud kukaan ei kuitenkaan poistunut
inter|natsionaalne
eri rahvaste või riikide vaheline, neisse puutuv, neid siduv või neile ühine
kansain|välinen, maiden|välinen, yli|kansallinen
▪ mis mulle eriti meeldib, on meeletult internatsionaalne seltskond se, mistä pidän erityisesti, on mielettömän kansainvälinen porukka ark.
jõuline
M
‹adj›
suure intensiivsuse, tõhususe või mõjujõuga
intensiteetiltään, teholtaan tai vaikutukseltaan suuri
voimakas, vahva, tehokas, väkevä, voimallinen vars. ylät., leik.
▪ jõuline isiksus voimakas persoona
▪ kantslerile meeldib teha jõulisi avaldusi kansleri antaa mielellään vahvoja lausumia
■ suurt füüsilist jõudu omav või ilmutav, suure jõuga
suurta fyysistä voimaa omaava tai ilmaiseva
voimakas, vahva, väkevä
▪ jõuline mängustiil voimakas pelityyli
▪ ülijõuline todella voimakas / väkivahva
Seotud sõnad
jõuliselt ‹adv›
voimakkaasti, vahvasti, väkevästi
jõulisus ‹adv›
voimakkuus, vahvuus, väkevyys
kaasas
M
‹adv›
⇒ Samas sarjas kaasa1
kellegagi või millegagi koos; enda juures, endaga koos
mukana, kanssa, kera ylät.
▪ Kes sinuga kaasas oli? Kuka sinulla oli mukanasi? / Kenen kanssa sinä olit?
▪ mul pole täna raha kaasas minulla ei ole tänään rahaa mukanani
■ millegi lisaks, millegi saateks, millegagi koos (esinedes, toimudes, mõjudes)
(esiintymisestä, tapahtumisesta:) jonkin lisäksi, yhdessä jonkin kanssa
–
▪ majanduslangusega käib kaasas tööpuuduse kasv talouden taantuma liittyy työttömyyden kasvuun / talouden taantuma ja työttömyyden kasvu kulkevat käsi kädessä
▪ talle meeldib kõik, mis käib kaasas hea eluga hän pitää kaikesta hyvään elämään liittyvästä
kaaviar
M
‹s›
tuura, beluuga vm tuuraliste peeneteraline must kergelt soolatud kalamari
kaviaari ruok., sammen|mäti ruok.
▪ mulle meeldib hea kaaviar pidän hyvästä kaviaarista
kaelus
M
‹s›
1 kaelaava või seda ümbritsev osa riietusesemel
pään|tie, kaulus
▪ kleidil on avar kaelus mekossa on avara pääntie
▪ kõrge kaelusega džemper poolokauluksinen villapaita / korkeakauluksinen villapaita
■ kaela ümber kantev riietusese
kauluri
▪ lastele meeldib kanda sallide asemel kaeluseid lapset pitävät mieluummin kauluria kuin kaulaliinaa
2 kaela ümber kantav ese
panta, seurantapanta
▪ ilves varustati kaelusega, mille küljes olev seade annab teateid looma liikumist ilves varustettiin seurantapannalla, jonka yhteydessä oleva laite antaa tietoja pedon liikkumisesta
3 kaela piirkonnas olev moodustis (nt eri värvi sulgedest riba linnu kaelal)
kaulus-, sepel-, kaulansivu
▪ kaeluskaru kauluskarhu / sepelkarhu
▪ kaelustuvi sepelkyyhky
kama|pallid
M
pl
‹hrl mitm› väiksed ümmargused krõbinad kamajahust (hommikusöögiks või näksimiseks)
pienet pyöreät talkkunajauhoista valmistetut rapeat pallot, joita napostellaan tai syödään aamiaismurojen tapaan
talkkuna|murot tav. mon.
▪ tüdrukule meeldib kamapalle krõbistada tyttö pitää talkkunamurojen ratustelusta
kella|värk
M
kellamehhanism (hrl millegi toimimise või toimumise suurele täpsusele osutavalt)
kello|koneisto
▪ ühistransport käib meie kandis kellavärgi täpsusega joukkoliikenne kulkee meillä päin täsmällisesti kuin kello
▪ Kas sulle meeldib „Kellavärgiga apelsin“? – Film küll, romaani pole ma lugenud Pidätkö Kellopeliappelsiinista? – Elokuvasta kyllä, romaania en ole lukenut
korjama
M
1 kusagilt midagi (ära või üles) võtma; siit-sealt vähehaaval või osakaupa midagi koguma
kerätä, poimia, koota, noukkia
▪ mulle meeldib sügisel metsas marju ja seeni korjata pidän marjojen ja sienien poimimisesta syksyisessä metsässä
▪ ta mees on töötu - kerjab ja korjab pudeleid hänen miehensä on työtön – tämä kerjää ja kerää pulloja
▪ laps korjas lasteaiast jälle mingi haiguse üles lapsi sai taas päiväkodista jonkin taudin
■ kogumise eesmärgil kirja panema või salvestama
merkitä muistiin tai tallentaa keräystarkoituksessa
kerätä
▪ rahva suust korjatud jutud kansalta kerätyt tarinat
■ inimesi (kokku) koguma
ihmisten kokoamisesta
–
▪ õhtul tuleb koolibuss ja korjab lapsed peale illalla koulubussi tulee ja poimii lapset kyytiin
■ väljaspool abielu last saama
avioliiton ulkopuolisen lapsen saamisesta
–
2 (säästes, kokku hoides) tagavaraks või mingiks muuks eesmärgiks koguma
säästää
▪ üks minu tuttav reisib oma korjatud rahaga sel talvel Egiptusesse eräs tuttavani matkustaa säästämillään rahoilla Egyptiin tänä talvena
korrus
M
‹s›
hoone osa, mille moodustavad ühel rõhttasandil asuvad ruumid
(rakennuksessa)
kerros
▪ renoveerimise käigus ehitati hoonele üks korrus juurde remontissa rakennukseen tehtiin yksi kerros lisää
■ millegi muu korrusetaoline osa
kerros
▪ mulle meeldib sõita bussi teisel korrusel pidän bussin toisessa kerroksessa ajamisesta
korvi andma
tantsukutset või muu lähema suhtlemise ettepanekut tagasi lükkama
antaa kieltävä vastaus tanssiinkutsuun, ehdotukseen tehdä lähempää tuttavuutta tai kosintaan
antaa rukkaset kuv.
▪ Kas teile meeldib meestele korvi anda? Onko teistä mukavaa antaa miehille rukkaset?
Seotud sõnad
korviandmine ‹s›
rukkasten antaminen
käsi|töö
M
1 käsitsi (lihtsate tööriistadega) tehtav töö; vastav õppeaine koolis
käsi|työ
▪ keskajal elatus suur osa linnarahvast käsitööst keskiaikana suuri osa kaupunkiväestöstä eli käsityöllä
▪ mulle meeldib kududa, heegeldada ja üldse igasugust käsitööd teha pidän neulomisesta, virkkaamisesta ja yleensä kaikenlaisesta käsityöstä
■ (tuima, kesisevõitu loomingu kohta, eriti kunsti ja kirjanduse valdkonnas)
kehnosta kirjallisesta tai taiteellisesta luomuksesta
–
▪ tema esimest novelli võib nimetada kirjanduslikuks käsitööks hänen ensimmäistä novellia voidaan pitää kirjallisena käsityönä
2 käsitsi valmistatud (või valmistatav) tarbe- või iluese
käsityö
▪ õpilaste käsitööde näitus oppilaiden käsitöiden näyttely
laitma
M
kellegi või millegi suhtes pahameelt, rahulolematust avaldama, etteheiteid tegema
moittia, soimata, haukkua, esittää moitteita, morkata ark.
▪ mulle ta meeldib, pole põhjust teda laita pidän hänestä, minulla ei ole mitään syytä moittia häntä
▪ mugav lugemine, midagi eraldi kiita või laita ma ei oska helppoa lukemista, en osaa erityisesti kehua tai moittia mitään
langema
M
1 (oma raskuse mõjul) allapoole, maapinna poole liikuma
pudota, laskeutua
▪ meteoriit langes merre meteoriitti putosi mereen
▪ riisus langenud lehed kokku haravoi pudonneet lehdet kasaan
▪ kui eesriie langes, puhkes mürisev aplaus kun esirippu laskeutui, puhkesivat raikuvat aplodit
■ (vabalt, pehmelt) rippuma
laskeutua
▪ tüdrukul olid õlgadele langevad pruunid juuksed tytöllä oli hartioille laskeutuva ruskea tukka
▪ kleit on mõnusast materjalist, mis langeb hästi ja ei kortsu mekko on miellyttävää materiaalia, joka laskeutuu hyvin eikä rypisty
■ (valguse, varjuga seoses:) mingist suunast või millegi peale paistma
langeta
▪ jõulukaktusele meeldib, kui valgus langeb ühelt poolt joulukaktus pitää siitä, kun valo lankeaa yhdestä suunnasta
■ püsti- vm normaalasendit kaotama, maha või ümber kukkuma
painua, vaipua, langeta, kaatua
▪ pea langes rinnale pää painui rinnalle
▪ võitja langes suurest rõõmust põlvili voittaja lankesi polvilleen suuresta ilosta
▪ eilses keeristormis langesid puud ja purunesid katused eilisessä pyörremyrskyssä kaatui puita ja rikkoutui kattoja
■ senist seisundit kaotama, madalamale positsioonile paigutuma
pudota kuv., kaatua kuv.
▪ Eesti meeste esireket langes edetabelis kuue koha võrra Viron tenniksen paras miespelaaja putosi kuusi sijaa
▪ parlamendivalimiste järel valitsus langes parlamenttivaalien jälkeen hallitus kaatui
■ (maapinna jm kohta:) alanevalt kaldu olema, allapoole kulgema
laskeutua, viettää, laskea
▪ maastik langes järsult India ookeani suunas maasto vietti jyrkästi Intian valtameren suuntaan
▪ tee kord tõuseb, kord langeb tie vuoroin nousee, vuoroin laskee
■ (veeseisu kohta:) alanema, madalamale vajuma
laskea, laskeutua, aleta
▪ Pärnu lahes langes veetase 10 cm võrra Pärnunlahdessa vedenkorkeus laski 10 cm
■ (häälega seoses:) madalduma
(äänestä:) madaltua
aleta, laskea
▪ ta hääl langes sosinaks hänen äänensä aleni kuiskaukseksi
▪ tõusev ja langev intonatsioon nouseva ja laskeva intonaatio
2 tapetuna surma saama (hrl lahingus)
saada surmansa aseesta, vars. kuolla taistelussa
kaatua
▪ mälestati vabaduse eest langenud sõjamehi muistettiin vapauden puolesta kaatuneita sotilaita
■ vallutatuna võitja valdusse siirduma
siirtyä vallattuna voittajan hallintaan
–
▪ järgemööda ja ilma erilise vastupanuta langesid vaenlase kätte Narva ja Tartu peräkkäin ja ilman erityistä vastarintaa joutuivat vihollisen haltuun Narva ja Tallinna
3 (astme, määra, arvulise suuruse kohta:) vähenema
laskea, pudota
▪ vererõhk langeb verenpaine laskee
▪ elatustase on langenud elintaso on laskenut
▪ kehakaal langes, õllekõhust jäi vaid mälestus paino putosi, kaljamaha oli kuin muisto vain
■ kehvemaks muutuma, halvenema
huonontua
laskea
▪ ära lase tujul langeda älä anna mielialan laskea
■ (kõlbeliselt, moraalselt) alla käima
vajota kuv., langeta kuv., vaipua usein ylät.
▪ Kuidas saab üks inimene nii madalale langeda! Kuinka kukaan voi vajota noin alas!
4 mingisse olukorda, millegi meelevalda sattuma
joutua, langeta
▪ raskelt viga saanud mees langes koomasse vakavasti haavoittunut mies joutui koomaan
▪ vangi langema joutua vankilaan
▪ ta on langenud mängukire ohvriks hän on langennut pelihimon uhriksi
■ [millele] mingile ajale, kohale või kellelegi osaks sattuma
osua [johonkin], langeta [johonkin], kohdistua [johonkin/johonkuhun]
▪ 1. september langeb seekord laupäevale syyskuun ensimmäinen osuu tällä kertaa lauantaille
▪ eesti keeles langeb rõhk üldiselt esimesele silbile virossa paino lankeaa yleensä ensitavulle
▪ kahtlus on langenud Avele epäilys kohdistuu Aveen
lego ® ‹s›
Taanist pärit lapsi arendav mäng, mis seisneb omavahel haakuvatest mänguklotsidest kõikvõimalike kujundite, ehitiste jms kokkupanemises
Lego (®)
■ selle mängu klots
Lego-palikka, Lego
▪ legodest ehitamine meeldib talle väga hän rakentaa hyvin mielellään Legoilla
läbi mustade prillide
pessimistlikult, ilma midagi head lootmata
pessimistisesti, toivomatta mitään hyvää
–
▪ talle kohe meeldib kogu maailma läbi mustade prillide vaadata hän suorastaan pitää kaiken näkemisestä pessimistisesti
maitsestama
M
toidule või joogile mingit maitseainet, maitset lisama
maustaa, höystää
▪ maitsesta kala soola ja pipraga mausta kala suolalla ja pippurilla
▪ mulle meeldib maitsestamata jogurt pidän maustamattomasta jogurtista
▪ tüümianiga maitsestatud toorjuust timjamilla höystetty tuorejuusto
■ esitust, olukorda vm millegi abil meeleolukamaks, värvikamaks muutma
maustaa kuv., höystää kuv., ryydittää kuv.
▪ nauditavalt kirjutatud ning vaheda vaimukusega maitsestatud blogi nautittavasti kirjoitettu ja terävillä nokkeluuksilla höystetty blogi
meeldima
M
[kellele] kellelegi meelepärane olema, kellegi meelest ilus, hea või tore olema
pitää [jostakusta/jostakin], tykätä [jostakusta/jostakin] ark., miellyttää [jotakuta]
▪ tüdrukule meeldis hirmsasti kantri tyttö piti kovasti kantrista
▪ kui mulle ikka kleit ei meeldi, siis ma lihtsalt ei pane seda selga jos en kerran pidä mekosta, en vain sitten pane sitä päälleni
▪ ühele meeldib ema, teisele tütar yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä (sananl.) ark.
▪ poisile meeldib tähelepanu keskmes olla poika on mielellään huomion keskipisteenä
▪ Laurile hakkas Ameerikas nii meeldima, et jäigi sinna paigale Lauri alkoi viihtyä Amerikassa niin hyvin, että hän asettuikin sinne asumaan
▪ tee, mis sulle meeldib tee mitä tahdot / tee mitä sinua miellyttää
miisu
M
‹s›
(lastekeeles, hellitavalt:) kass
kisu, mirri
▪ meie miisule meeldib sülle pugeda meidän kisu tulee mielellään syliin
milline
M
‹pron›
1 ‹küsimustes ja kõrvallause algul› küsiv-siduv sõna mingi omaduse või valiku täpsustamiseks
millainen, minkä|lainen, mimmoinen, mikä, jollainen
▪ Milline kunst sulle meeldib? Millaisesta taiteesta pidät?
▪ Millisest ajalehest sa seda lugesid? Mistä lehdestä luit sen?
▪ kes teab, millist elu nad vahepeal on elanud kuka tietää, millaista elämää he ovat tällä välin eläneet
▪ see oli pidu, millist pole siinkandis ammu nähtud ne olivat juhlat, jollaisia täälläpäin ei ole pitkään aikaan nähty
2 ‹retoorilistes hüüatustes› tugevdab hinnangut või osutab kellegi, millegi täisväärtuslikkusele
mikä, millainen
▪ Milline ilu ja elegantsi paraad! Mikä kauneuden ja tyylikkyyden paraati!
▪ Tütar mehel – milline õnn! Tytär naimisissa – mikä onni!
▪ Milline elumees ta siiski oli! Millainen elostelija hän olikaan!
3 (mitmesugustes ebamäärasust väljendavates ühendites)
millainen, minkä|lainen
▪ tulgu otsus milline tahes, uusi valimisi ei hakka keegi korraldama tuli millainen päätös hyvänsä, kukaan ei ala järjestää uusia vaaleja
▪ ta on valmis vastu võtma ükskõik millise töö hän on valmis ottamaan vastaan millaisen työn tahansa
muusika|stiil
M
ajastule, piirkonnale, autorile vms omane väljenduslaad muusikas, sellele ühised jooned
musiikki|tyyli
▪ muusikastiilidest meeldib kuulata souli musiikkityyleistä kuuntelen mielelläni soulia
normaalne
M
‹adj›
1 kehtestatud piirides olev; üldtunnustatud tavale vastav; oma rühmas, liigis tavaline, kõrvalekalleteta
normaali, luonnollinen
▪ sellist olukorda ei saa pidada normaalseks sellaista tilannetta ei voi pitää normaalina
▪ naha normaalne pH-tase ihon luonnollinen pH-arvo / ihon normaali pH-arvo
▪ riideid, mida on normaalne kanda rannas, ei ole normaalne kanda Viru tänaval vaatteita, joita on luonnollista pitää rannalla, ei ole sopivaa pitää kadulla
■ omadustelt kahe äärmuse vahel, keskel olev
normaali, tavallinen, tavan|omainen
▪ enesetunne on normaalne olo on normaali / olo on tavallinen
■ psüühiliselt terve
psyykkisesti terve
normaali, terve
▪ Vene ajal pandi dissidente hullumajja, kus tablettide ja süstidega muudeti normaalne inimene hulluks neuvostoaikana toisinajattelijoita pantiin mielisairaalaan, jossa terveestä ihmisestä tehtiin tableteilla ja pistoksilla hullu
2 kõnek (üsna) hea, tavalisest parem
okei taipum., ookoo taipum.
▪ Üllatus-üllatus, ta on jumala normaalne! Ihme kyllä hän on tosi okei!
▪ Kuidas meeldib? – Täitsa normaalne! Mitäs pidät? – Ihan ookoo!
▪ töötan müügijuhina ja saan normaalset palka, ei kurda olen myyntipäällikkö ja saan ookoo palkkaa, en valita
orient
M
‹s›, Orient ‹pärisnimi›
maailma osa, mis hõlmab eriti Lähis-Ida, Kaug-Ida ja Kesk-Aasiat
orientti, itä|maat mon.
▪ suures osas oriendist on valitsevaks usuks islam suuressa osassa orienttia valtauskonto on islam
▪ mulle väga meeldib oriendi köök pidän paljon itämaisesta keittiöstä
ots
M
‹s›
1 tipmine osa; algus või lõpp(osa), ees- või tagaosa, ülemine või alumine pool
pää, puoli, kärki
▪ keeleots kielen kärki; kielen pää
▪ muna tömp ja terav ots munan tylppä ja terävä pää / munan tylppä pää ja terävä kärki
▪ Kummast otsast sina banaani avad? Kummasta päästä sinä avaat banaanin?
▪ tunneli Itaalia-poolne ots tunnelin Italian-puoleinen pää
▪ pingiots penkinpää
▪ elame Tallinna eri otstes asumme Tallinnan eri puolilla
▪ maja laguneb igast otsast (igalt poolt, üleni) talo ränsistyy joka puolelta
▪ ülespidi otsaga nina pystynenä
■ millegi lühem või väiksema pindalaga külg
pää, pääty
▪ salli otstes on lõngast tutid huivin päissä on lankatupsut
▪ võtsime pingi otstest kinni ja tõstsime ta teise kohta otimme penkinpäistä kiinni ja nostimme penkin toiseen paikkaan
▪ voodiots sängynpääty / sängyn pääty
■ (jutu, tegevuse vm alguse või järje kohta)
toiminnan tms. alusta; jonkin toiminnan vaiheesta
–
▪ kui asi välja ei tule, hakka jälle otsast peale jos asia ei onnistu, aloita taas alusta
▪ jaanalinnukasvatus on jõudnud otsaga Tartumaale strutsien kasvatus on aloitettu Tartumaalla
■ (seisundi, nähtuse ammendumisega seoses:) lõpp
loppu
▪ poissmehepõlvel on nüüd ots peal poikamieselämä on nyt lopussa
▪ räägiti viimsestpäevast ja maailma otsast puhuttiin tuomiopäivästä ja maailmanlopusta
■ kõnek (paljust, suurt hulka rõhutavates väljendites)
suurta määrää korostavissa ilmauksissa
–
▪ Kus selle häbi ots! Häpeällä ei ole rajaa!
2 teekond, teelõik kahe punkti vahel
matka kahden pisteen välillä
–
▪ rattaga tööl käia pole see mingi maa, ainult 15 kilomeetrit ots töihin pyöräillen se ei ole matka eikä mikään, vain 15 kilometriä suuntaansa
▪ sõidab neli korda nädalas Tartu–Tallinna vahelist otsa matkustaa neljä kertaa viikossa Tarton ja Tallinnan väliä
▪ mulle meeldib autoga pikki otsi sõita pidän pitkien matkojen ajamisesta autolla
3 kõnek töö(võimalus), teenistus(võimalus)
työ(mahdollisuus)
homma
▪ mees käib ehitustöödel juhuslikke otsi tegemas mies käy rakennuksilla tekemässä satunnaisia hommia
▪ sai Soomes tasuva otsa peale pääsi Suomessa hyvin palkattuun hommaan
▪ haltuuraots viraapelihomma
4 (meremeeste kõnepruugis:) laeva kinnitus- vm tross
(merimiesten puheessa:) laivan kiinnitys- tm. köysi
–
▪ kinnitusots kiinnitysköysi
▪ otsad päästeti lahti ja teekond Suessi kanali poole võis alata köydet irrotettiin ja matka Suezin kanavalle saattoi alkaa
▪ laev andis otsad (lahti) (asus teele) laiva lähti matkaan
5 otsmik, laup
otsa
▪ laksas endale peoga vastu otsa läimäytti itseään kämmenellä otsaan
paljalt
M
‹adv›
1 ilma riieteta
alasti
▪ minu mees magab alati paljalt mieheni nukkuu aina alasti
▪ paljalt päevitajatele on eraldi rannaosa alasti aurinkoa ottaville on oma rantaosuutensa
■ kergelt riides, ilma pealis- või soojade rõivasteta
kevyesti pukeutuneena, ilman päällys- tai lämpimiä vaatteita
vähissä vaatteissa
▪ nii paljalt on veel vara välja minna on vielä aikaista mennä ulos noin vähissä vaatteissa
■ ilma katteta, pakendita vms
paljaaltaan
■ ilma lisandi(te)ta
sellaisenaan, siltään
▪ mulle meeldib maksavorsti paljalt süüa syön mieluusti maksamakkaraa sellaisenaan
2 (muid võimalusi välistavalt:) ainult, üksnes; muud kõrvale jättes, muust rääkimata
pelkästään, ainoastaan, yksinomaan, yksin, vain
▪ paljalt õhust ja armastusest ära ei ela ei voi elää pelkästään ilmasta ja rakkaudesta
paljas
M
‹adj›
1 ilma rõivasteta, jalanõudeta vm keha katva või varjava katteta
alaston, paljas, naku ark.
▪ poiss tõmbas tossud palja jala otsa poika veti lenkkarit paljaisiin jalkoihin
▪ võtsin ülakeha paljaks riisuin ylävartalon paljaaksi
▪ mõnele kohe meeldib paljas olla jotkut pitävät alastomana olemisesta
■ ilma juusteta, karvadeta vm keha kaitsva katteta
kalju ‹adj.›, paljas, muli, karvaton
▪ mees oli pikka kasvu ja palja pealaega mies oli pitkä ja hänen päälakensa oli kalju
▪ pojad on sündides abitud, pimedad ja paljad poikaset ovat syntyessään avuttomia, sokeita ja karvattomia
■ (puude, põõsaste kohta:) ilma lehtedeta, raagus; ilma katvate karvakesteta
(puista, pensaista:) lehdetön
alaston, paljas
▪ saared ja pärnad on juba puhta paljad saarnet ja lehmukset ovat jo aivan paljaita
■ (pinna kohta:) millestki tühi, lage või vaba, nt ilma suuremate taimedeta, lumeta
(pinnasta:) tyhjä tai vapaa jostakin
alaston, avoin, paljas, sula {lumeton}, puuton
▪ vastrajatud Jaapani aed on veel üsna lage ja paljas vasta perustettu japanilainen puutarha on vielä melko aukea ja puuton
▪ reejalas ei libisenud paljal maal reen jalas ei lipsunut paljaalla maalla
2 ‹kohati adverbilaadselt, umbes nagu ainult, üksnes› ilma lisanditeta või abivahendita
pelkkä, paljas
▪ poisid püüdsid aerutada paljaste kätega pojat yrittivät meloa pelkin käsin
▪ baktereid palja silmaga ei näe bakteereita ei näe paljaalla silmällä
▪ palja entusiasmiga kaugele ei jõua pelkän entusiasmin avulla ei pääse pitkälle
▪ juba paljas mõte sulavõi joomisest ajab iiveldama jo pelkkä ajatus voisulan juomisesta tekee pahoinvointiseksi
■ ilma pealisrõivata, ainult mingi vähema rõivaga kaetud
viittaamassa ilman päällysvaatteita olemiseen
–
▪ on juba nii soe, et võib palja kleidiga käia on jo niin lämmin, että voi olla pelkässä mekossa
■ ilma varanduseta või omandita, vaene
pennitön, auki ‹adv.› ark.
▪ rikas ta pole, aga päris paljas ka mitte rikas hän ei ole, mutta ei aivan pennitönkään
pildistama
M
kaamera abil midagi või kedagi pildile jäädvustama
kuvata [jotakuta/jotakin, joku/jokin], valo|kuvata [jotakuta/jotakin, joku/jokin]
▪ Remole meeldib pildistada loodust Remo pitää luonnon kuvaamisesta
põhi2
M
‹s›
1 millegi alumine (rõhtne) osa või pind
pohja
▪ jõin pokaali põhjani (tühjaks) join maljan pohjaan
▪ mulle meeldib selline magustoit, kus moos on põhjas ja kohupiim peal pidän sellaisesta jälkiruoasta, jossa hillo on pohjalla ja rahka päällä
▪ laskusime Suure Kanjoni põhja laskeuduimme Grand Canyonin pohjalle
▪ merepõhi merenpohja / meren pohja
■ millegi aluseks olev, kandev pind või kiht
pohja, alusta
▪ tee oli kõva põhjaga tien pohja oli kova
■ (mütsi, sõrmkübara vm eseme) ülemine pind või osa
(pipon, sormustimen tm. esineen) päällyspinta tai -osa
–
■ mat geomeetrilise keha pind, mis asetseb risti selle kõrgusega
kanta mat.
▪ prisma põhjad prisman kannat
2 asjaolu, millel miski põhineb; vaimne või aineline alus
asia, johon jokin perustuu; henkinen tai aineellinen pohja
pohja kuv., perusta kuv., perustus kuv.
▪ nende suhtel puudus tugev põhi heidän suhteeltaan puuttui vahva pohja
▪ sellistel kahtlustel pole mingit põhja (põhjust, põhjendust) sellaisilla epäilyksillä ei ole minkäänlaista perustaa
▪ väike kool andis hea põhja edasiseks pieni koulu antoi hyvän pohjan tulevaisuutta varten
▪ tahan, et mingi majanduslik põhi oleks olemas, kui abielluma hakkame tahdon, että olisi olemassa jonkinlainen taloudellinen pohja, kun menemme naimisiin
3 taust, tagapõhi, foon
pohja, tausta
▪ valgel põhjal ilutses punane rist valkealla pohjalla oli kaunis punainen risti
4 ‹hrl sisekohakäänetes› millegi keskel asuv kauge (varjatud) koht
jonkin keskellä sijaitseva kaukainen (suojainen) paikka
–
▪ seitsmel vennal oli talu kaugel laane põhjas seitsemällä veljeksellä oli talo kaukana metsän keskellä
■ (sisemaailma ja sügavalt sisemusest lähtuva kohta)
sisäisestä maailmasta ja syvältä sisimmästä lähtevästä
–
▪ Aldo silmade põhjas on tume ja sügav valu syvällä Aldon silmissä on tumma kipu
5 põhjas (helitugevuse, kiiruse vm kohta:) maksimumvõimsusel, maksimumi peal
täysillä ark.
▪ naabripoiss kuulab muusikat, volüüm põhjas naapurinpoika kuuntelee musiikkia täysillä / naapurinpoika kuuntelee musiikkia volyymit kaakossa ark.
■ põhja (helitugevuse, kiiruse vm kohta:) maksimumvõimsusele, maksimumi peale
täysillä ark.
▪ reisiseltskonna soovil tuli bussis konditsioneer põhja keerata matkaseurueen toivomuksesta bussissa piti panna ilmastointi täysille
▪ vajutasin piduri põhja painoin jarrun pohjaan
■ põhjani täiesti, täielikult, täiel määral
perin pohjin, perin juurin, juurta jaksaen, juurta jaksain
▪ põhjani positiivne raamat perin pohjin positiivinen kirja
▪ kui pidutsen, siis ikka südamest ja põhjani kun juhlin, juhlin sydämestäni ja juurta jaksain
raamat
M
‹s›
1 kirjutatud teos, mida loetakse
kirja
▪ käsikiri ilmus raamatuna alles pärast autori surma käsikirjoitus ilmestyi kirjana vasta tekijän kuoleman jälkeen
▪ mulle meeldib raamatuid lugeda luen mielelläni kirjoja
▪ kõvakaaneline raamat kovakantinen kirja
▪ väga igav raamat erittäin tylsä kirja
▪ muinasjuturaamat satukirja
▪ lemmikraamat lempikirja; mielikirja; suosikkikirja
■ teose suurem alajaotus (nt Piibli osa)
kirjallisen teoksen lukua laajempi (itsenäinen) jakso
kirja
▪ Esimene Moosese raamat Ensimmäinen Mooseksen kirja
2 köidetud paberilehed või kaustik märkmete tegemiseks
merkintöihin tarkoitettu nidos paperiarkkeja
–
▪ kaastundeavalduste raamat osanottokirja
■ köidetud kogum kviitungeid, talonge jms
yhteen sidottu nidos kuittilomakkeita tms.
vihko
▪ talongiraamat kuponkivihko
▪ tšekiraamat sekkivihko
■ van (hoiuraamatu kohta)
pankkikirjasta
–
▪ tal on raha pangas raamatu peal hänellä on pankissa rahaa tilillä
3 sündmuste, asjaosaliste vm nimestik, register
luettelo, rekisteri
▪ telefoniraamat puhelinluettelo
4 paberi arvestusühik
(paperimäärän mittana)
kirja
rohkem
1 ‹adv› millegagi võrreldes suuremal hulgal või määral
Vastand vähem
enemmän, enempää {eitavas lauses}, enää {eitavas lauses}
▪ Läänemaal sündis lapsi rohkem kui mullu Läänemaalla syntyi enemmän lapsia kuin viime vuonna
▪ rohkem muudatusi ei tule enempää muutoksia ei tule / muutoksia ei enää tule
■ ‹adv› (aja kohta:) edaspidi, sellest peale
(ajasta)
enää
▪ rohkem me sellest ei räägi emme puhu siitä enää
■ ‹adv› (vastandusega ühenduses:) osutab eelistusele või ülekaalukusele
enemmän, pikemmin
▪ ühele meeldib rohkem paberitöö, teisele patrullimine toinen pitää enemmän paperityöstä, toinen partioinnista
2 ‹pron› ‹adjektiivselt või substantiivselt› (algsest suurema koguse kohta)
enemmän, enempää {eitavas lauses}, useampi
▪ rohkemate inimeste arvamusi ei ole eriti kuulda olnud useampien ihmisten mielipiteitä ei juuri ole kuulunut
▪ rohkemat mehed ei pärinud miehet eivät kyselleet enempää
rämps
M
‹s›
1 reostavad jäätmed, äravisatud asjad
roska, jäte
▪ puhas rämps ilusas pakendis täyttä roskaa kauniissa pakkauksessa
▪ ehitusrämps rakennusjäte
2 ‹ka omadussõnaliselt› miski tarbetu, kvaliteedilt kehv või väheväärtuslik
roska, romu, roju, roina
▪ su jutt on absoluutne rämps puheesi on aivan roskaa / puheesi on täyttä hölynpölyä
▪ süüa meeldib väga-väga ja läheb kõik: magus, soolane või rämps syöminen on hyvin mieluista ja kaikki maistuu: makea, suolainen tai roskaruoka
■ (halvustavalt alamaks, alaväärtuslikuks peetava inimese kohta)
halveksivasti alempiarvoisena pidettävästä ihmisestä
roska|väki halv. {ihmisjoukosta}, roska|sakki ark., halv. {ihmisjoukosta}
▪ tööline on rämps, las rügab 14 tundi päevas miiinimumpalga työläiset ovat roskasakkia, raatakoot 14 tuntia päivässä minimipalkalla
stiil
M
‹s›
1 ajastule, autorile, koolkonnale, teosele vm omane väljendus- või kujutuslaad
tyyli
▪ kirjaniku napp stiil kirjailijan pelkistetty tyyli
▪ gooti stiilis sambad goottilaistyyliset pylväät
▪ muusikas kohtuvad Kuuba ja Aafrika stiilid musiikissa yhtyvät kuubalainen ja afrikkalainen tyyli
■ keelekasutuse viis
tyyli, tyyli|laji
▪ hinnati sisu, stiili ja õigekirja arvioitiin sisältöä, tyyliä ja oikeinkirjoitusta
▪ akadeemiline stiil eeldab viitamist akateeminen tyyli edellyttää viittaamista
■ inimese käitumis- või tegutsemisviis
tyyli
▪ karjumine pole tema stiil huutaminen ei ole hänen tyyliään
▪ erakonna poliitiline stiil puolueen poliittinen tyyli
2 rõivastuse, välimuse vms laad
tyyli, look [luk] ark., staili slg.
▪ naine ei kavatse loobuda luksuslikust stiilist nainen ei aio luopua luksustyylistään
▪ saate stiil meeldib, aga sisu jäi segaseks pidän ohjelman tyylistä, mutta sisältö jäi hämäräksi
▪ riietumisstiil pukeutumistyyli
▪ soengustiil hiustyyli
■ eriline elegants ja väljapeetus
tyyli
▪ eesti arhitektidel on stiili virolaisissa arkkitehdeissa on tyyliä
▪ rafineeritud stiil hienostunut tyyli
3 spordiala teatava tehnikaga liik
tyyli
▪ võistlus toimub tavapärase klassikalise stiili asemel vabastiilis tavanomaisen klassisen tyylin sijaan kilpaillaan vapaalla tyylillä
sõitma
M
1 mingi sõiduvahendiga (edasi) liikuma
ajaa, ajella, kulkea, matkustaa, matkustella ‹frekv›
▪ kaks poisikest sõitsid jalgratastega minust mööda kaksi pikkupoikaa ajoi ohitseni polkupyörällä
▪ sõitsime nädalavahetuseks pealinna matkustimme viikonlopuksi pääkaupunkiin
▪ sõitsin valge hobusega mööda Pärnut ratsastin valkoisella hevosella ympäri Pärnua
■ (sõiduvahendi kohta:) (edasi) liikuma, teataval marsruudil liikuma
ajaa, kulkea, liikennöidä
▪ auto sõitis minema auto ajoi tiehensä
▪ rong sõidab ainult üks kord päevas juna kulkee vain kerran päivässä
▪ buss sõidab marsruudil Ülenurme–Tartu bussi kulkee reitillä Ülenurme–Tartto
2 sõiduvahendit kasutades sellega töötama või sportima
ajaa, kulkea
▪ 20 aastat merd sõitnud mees 20 vuotta merta kulkenut mies
▪ sõidan rulluiskudega teist aastat rullaluistelen toista vuotta
■ sõiduvahendit kasutades (kodust, töölt vm eemale ja tagasi) liikuma, reisil käima
kulkea, ajaa, matkustaa
▪ ta sõitis palju välismaa vahet hän kävi paljon ulkomailla
▪ sõidan puhkusele juuni lõpus lähden lomalle kesäkuun lopussa
3 (muu hoogsa liikumise kohta)
muusta vauhdikkaasta liikkumisesta
–
▪ poistele meeldib mööda käsipuid alla sõita pojat liukuvat mielellään alas kaiteita pitkin
▪ kuidas see juhtus, et 150 kg kast sul ringi sõitma hakkas? Miten sinulle niin kävi, että 150-kiloinen laatikko lähti liikkeelle?
Seotud sõnad
sõitmine ‹s›
ajelu, ajo, liikennöinti, matkan|teko, matkustus
temaatiline
M
‹adj›
ühtse teemaga seotud, ühtsel teemal põhinev; teemadeks jaotamisel, eri teemade kaupa käsitlemisel põhinev, teemasse või temaatikasse puutuv
temaattinen, teemallinen, teema-
▪ raamat on segu kronoloogilisest ja temaatilisest lähenemisest kirjassa yhdistyvät kronologinen ja temaattinen lähestymistapa
▪ temaatiline näitus teemanäyttely / temaattinen näyttely
▪ meile meeldib temaatilisi stiilipidusid korraldada järjestämme mielellämme teemajuhlia
tohutult
M
‹adv›
väga palju, väga suurel määral
valtavasti, suunnattomasti, tavattomasti, hirmuisesti, älyttömästi vars. ark., tuhottomasti ark.
▪ miski tegi meile tohutult nalja jokin oli meistä hirmuisen huvittavaa
▪ kohtuprotsess tõmbas tohutult tähelepanu oikeusprosessi sai suunnattomasti huomiota
▪ ma mõistsin, kui tohutult see minu meeli nüristab ymmärsin, kuinka valtavasti se tylsistää minua
▪ uute sadamate ehitamine nõuab tohutult aega ja raha uusien satamien rakentaminen vaatii valtavasti aikaa ja rahaa
▪ Mulle tohutult meeldib see laul! Minä pidän tästä laulusta valtavasti!
▪ linn on viie aastaga tohutult arenenud kaupunki on kehittynyt viidessä vuodessa tavattomasti
tähendus
M
‹s›
1 mõte, mida sõna, märk vms kannab
merkitys
▪ lause tähendus muutub, kui sellest jätta ära osa sõnu lauseen merkitys muuttuu, kun siitä jättää pois osan sanoista
▪ sõna tähendust vaata sõnaraamatust katso sanan merkitys sanakirjasta
▪ kitsam tähendus suppeampi merkitys
▪ laialt levinud tähendus laajalti levinnyt merkitys
▪ ülekantud tähendus kuvaannollinen merkitys
▪ sõnatähendus sanan merkitys
▪ lisatähendus lisämerkitys
▪ kõrvaltähendus sivumerkitys
2 see, mida miski endast kujutab või endaga kaasa toob; millegi olulisus, tähtsus
tarkoitus
merkitys
▪ talle meeldib vestelda kolleegidega elu tähendusest hän keskustelee mielellään työtovereidensa kanssa elämän tarkoituksesta
▪ tema tegevuse tähendus selgub peagi hänen toimintansa tarkoitus selviää pian
▪ jõulude kristlik tähendus joulun kristillinen merkitys
3 hrv (põgus) märkus, täiendus või kommentaar
huomio
▪ piirdun siinkohal vaid mõne kerge tähendusega esitän tässä vaiheessa vain muutaman lyhyen huomion
unistama
M
[millest] millegi ihaldusväärse teostumist ette kujutama; olematut kujutlema, fantaseerima
haaveilla, unelmoida, uneksia
▪ iga sportlane unistab olümpiavõidust jokainen urheilija haaveilee olympiavoitosta
▪ talle meeldib vaba olla ja unistada hän haluaa olla vapaa ja uneksia
■ ‹hrl v-vormis› (hrl silmade, pilgu kohta:) seda väljendav
haaveileva, uneksiva
▪ unistavate silmadega poiss poika jolla on uneksivat silmät
■ (uimase, uimerdava oleku kohta)
vitkastella, aikailla
▪ Mine hambaid pesema, mida sa siin unistad! Mene pesemään hampaasi, mitä täällä vitkastelet!
▪ tüdruk jäi unistama ja teised jõudsid ette tyttö jäi aikailemaan ja muut ehtivät edelle
Seotud sõnad
unistaja ‹s›
haaveilija, haihattelija, taivaanrannan maalari leik., uneksija
vari1 ‹s›
1 tumedam kujutis, mis tekib valgusvoo teele jääva keha taga
varjo
▪ õhtul on varjud pikemad iltaisin varjot ovat pidempiä
▪ koer käis peremehe kannul nagu vari koira kulki isännän perässä kuin varjo
■ koht, kuhu päike hrl ei paista ja kus on seetõttu pimedam ning jahedam
varjo, katve, siimes vars. ylät.
▪ mõni taim ei talu varju jotkut kasvit eivät siedä varjoa
■ (väljendites millegi ähvardava ja ebameeldiva kohta)
varjo kuv.
▪ neid kummitavad mineviku varjud menneisyyden varjot kummittelevat heille
▪ talle langes kahtluse vari epäilyksen varjo lankesi hänen ylleen
■ (hingelise seisundi peegelduse kohta inimese näol)
häivähdys, häive
▪ üle neiu näo libises kahtluse vari tytön kasvoilla käväisi epäilyn häivähdys
■ (väljendites tagaplaanil püsimise kohta)
tausta kuv., taka-ala, varjo kuv.
▪ mulle meeldib varju jääda pysyn mielelläni taustalla
▪ ta elab oma suure venna varjus hän elää isoveljensä varjossa
■ värvilt tumedam koht mingil pinnal; (pildi) varjutatud pind
varjo
▪ silmade all olid mustad varjud silmien alla oli mustat varjot
■ ‹adverbilaadselt, eitusega› üldse mitte, mitte kübetki
hiven
▪ ta näol polnud kahetsuse varjugi hänen kasvoillaan ei ollut katumuksen hiventäkään
2 kellegi või millegi ebaselgena nähtav kujutis
varjo
▪ puude taga vilksatasid tumedad varjud puiden takana häilähteli tummia varjoja
■ vaim, surnud inimese kehatu kuju
varjo, haamu
▪ tunneb kadunud isa varju enda üle valvamas tuntee edesmenneen isän varjon valvomassa häntä
▪ varjude riik (manala) kuoleman varjon maa ylät.
■ (kurjuse maailma kohta)
(pahan maailmasta)
pimeys kuv., varjo kuv.
▪ võitlus valguse ja varju vahel valon ja pimeyden välinen taistelu
3 ‹hrl kohakäänetes› kaitse millegi eest; kaitstud, varjatud, peidetud olek
suoja, katve
▪ Kust leida tuule eest varju? Mistä löytäisi suojaa tuulelta?
▪ põgenesime öö varjus pakenimme yön suojissa
▪ maapõues on varjul suuri rikkusi maan uumenissa piilee suuria rikkauksia
▪ õnneks saadi hein õigel ajal varju alla onneksi heinä saatii ajoissa suojaan
▪ memm tõstis käe varjuks silmade kohale mummo nosti käden varjoksi silmille
▪ mäetipud kadusid uduloori varju vuorien huiput katosivat sumuharsoon
■ kaitset pakkuv paik, ese vms
varjostin, varjo
▪ varju teeme lahti siis, kui päike lõõskama hakkab avaamme varjon, kun aurinko alkaa paahtaa
4 hrv kõhutäide
ruoasta
–
vutt2
M
‹s›
kõnek jalgpallimäng, jalgpall
futis, fudis
▪ poistele meeldib vutti taguda pojat tykkäävät pelata futista
väljas
M
‹adv›
1 seest või alt väljaspool, pealispinnal või nähtaval
ulkona
▪ särk on pükstest väljas paita on housuista ulkona; paita on housujen päällä
■ vabas õhus, mitte siseruumis; mingist kohast, piirkonnast kaugemal
Vastand sees
ulkona, ulkosalla
ulkopuolella
▪ väljas sajab ulkona sataa
▪ kes viitsib pubis istudes väljas suitsetamas käia? kuka viitsii käydä ulkona polttamassa, kun istuu pubissa
▪ elab linnast väljas asuu kaupungin ulkopuolella
■ (avalikus kohas viibimise kohta:) mujal, kodust vm ära, eemal
ulkona
▪ pühapäeviti sööme väljas sunnuntaisin syömme ulkona
▪ Liinale meeldib sõbrannadega väljas käia Liina menee mielellään ulos ystavattäriensä kanssa
2 avalikult välja pandud või esitatud, (kõigile) nähtaval, ilmunud
esillä, framilla ark.
▪ mingit silti pole väljas mitään kylttiä ei ole esillä
▪ kunstnikul oli väljas hulk maastikumaale taiteilijalla oli esillä joukko maisematauluja
▪ Kas uus seadus on juba väljas? Onko uusi laki jo julkistettu?
3 kohal, ettenähtud paigas, tööle või tegevusse asunud
liikkeellä, toiminnassa
▪ töötaja on pärast haigust esimest päeva väljas työntekijä on sairauden jälkeen ensimmäistä päivää paikalla
▪ kümme lumekoristusmasinat on korraga väljas kymmenen lumiauraa on samanaikaisesti liikkeellä
▪ Kas sääsed on juba väljas? Onko hyttysiä jo liikkeellä?
■ osutab kuhugi jõudmisele, saabumisele
viittaamassa jonnekin pääsemiseen tai saapumiseen
–
▪ varsti olin metsa veeres väljas pian olin päässyt metsän reunaan / kohta olinkin metsän reunassa
■ osutab eesmärgile, millegi toetamisele
osoittamassa päämäärää, jonkin tukemista
–
▪ ta on alati tõe ja õiguse eest väljas hän puolustaa aina totuutta ja oikeutta
■ esineb hrl üllatust või meelepaha väljendavates hüüatustes
yllätystä tai mielipahaa ilmaisevissa huudahduksissa
–
▪ Kus mul professor väljas! Mikä professori oikein olet olevinasi!
▪ Õige mul tita väljas, ei julge üksi koju jääda! Älä viitsi olla vauva, että et uskalla jäädä yksin kotiin!
4 [millest] esineb ühendites, mis osutavad millestki väljumisele või eemal-olekule, millegi lõppemisele
ilmauksissa, jotka viittaavat jostakin poistumiseen tai jostakin etäällä olemiseen, jonkin loppumiseen
–
▪ nüüd oleme kõige suuremast hädast väljas nyt olemme selvinneet suurimmasta pulmasta
▪ vigastuste tõttu on rivist väljas mitu mängijat useat pelaajat eivät pysty pelaamaan vammojen takia
▪ organism on täiesti tasakaalust väljas elimistö on täysin poissa tasapainosta
▪ helistasime, aga ta oli levist väljas soitimme, mutta hänen puhelimeensa ei saatu yhteyttä
▪ võhm on väljas voimat ovat lopussa
ära harjuma ‹v›
[kellega/millega] lõplikult kodunema, kuskil lõplikult kohanema
tottua [johonkin]
▪ pole midagi, küll ta pikapeale ära harjub ei hätää, hän kyllä tottuu ajan mittaan
▪ olen Rakverega ära harjunud, mulle see linn meeldib olen tottunut Rakvereen, pidän tästä kaupungista
üle lööma
1 ületama, üle trumpama
päihittää, voittaa
▪ püüab oma konkurenti reklaamiga üle lüüa yrittää päihittää kilpailijansa mainoksella
2 (armusuhete kohta:) kelleltki teiselt enda kallimaks võtma
viedä
▪ ta on võimeline üle lööma iga mehe, kes talle meeldib hän pystyy viemään joka miehen, josta hän pitää
3 riide lõigatud äärt hargnemise vältimiseks teatud pistetega üle õmblema
huolitella käs., luotella käs.

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur