Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 14 artiklit

alles
M
‹adv›
1 (endisest) säilinud, veel või endist viisi olemas
jäljellä, tallella, tallessa
jäljelle
▪ pool leiba on söödud, pool on alles puolet leivästä on syöty, puolet on jäljellä
▪ osakonnast jäi alles ainult 10 inimest osastosta jäi jäljelle vain 10 ihmistä
2 väga vähe aega tagasi, natukese aja eest
vasta, vastikään, juuri
▪ täiesti uus maja, alles sai valmis aivan uusi talo, vastikään valmistunut
▪ alles ostsin uue pastapliiatsi ja nüüd juba kadunud vasta ostin uuden kuulakynän ja nyt se on jo hukassa
▪ hooaeg on alles alanud sesonki on vasta alkanut
3 (osutab millegi kestmisele, pooleli-olekule:) (ikka) veel
vielä, vasta ‹adv.›
▪ võistlus alles käib kilpailu on vielä meneillään
▪ ise alles algaja, aga mängib professionaali itse vasta aloittelija, mutta esittää ammattilaista
▪ uurimistöö on alles algusjärgus tutkimustyö on vasta alkuvaiheessa
■ (ajalist jm järjekorda, järgnevust silmas pidades)
vasta ‹adv.›
▪ ta on järjekorras alles kümnes hän on jonossa vasta kymmenes
▪ tagajärjed ilmnesid alles poole aasta pärast seuraukset ilmenivät vasta puolen vuoden päästä
■ osutab, et midagi on vähem kui vaja või eeldatud
vasta ‹adv.›, vielä
▪ kell on alles neli kello on vasta neljä
▪ õhtu oli alles noor ilta oli vielä nuori
▪ olen alles viiskümmend lehekülge läbi lugenud olen lukenut vasta viisikymmentä sivua
■ (osutab oodatust hilisemale ajale:) mitte varem kui, mitte enne kui
vasta ‹adv.›
▪ alles nüüd taipas Jaak, milles asi vasta nyt Jaak tajusi, mistä on kysymys
4 (esineb imestust vm väljendavates hüüatustes:) ikka, vast
vasta ‹adv.›, -pa/-pä
▪ Kus ta alles kirus vene värki! Kylläpä hän sätti venäläistä meininkiä!
avalduma
M
1 (mingil viisil, kujul) esile või ilmsiks tulema; tunda andma, esile tulema
ilmetä, ilmentyä, käydä ilmi
olla havaittavissa, näkyä
▪ tema muusikas avalduvad impressionistlikud jooned hänen musiikissaan ilmenee impressionistisia piirteitä
▪ Milles see haigus avaldub? Kuinka sairaus ilmenee?
2 avaldisena väljenduma; avaldatav olema
olla esitettävissä lausekkeena
–
▪ L avaldub mingi regulaarse avaldise kaudu L ilmaistaan jollakin säännöllisellä lausekkeella
hingama
M
1 (kõrgemate loomade, eriti inimese kohta:) õhku kopsudesse tõmbama ja sealt eemaldama
hengittää, vetää henkeä
▪ laps hingab rahulikult lapsi hengittää rauhallisesti
▪ hingasin nina kaudu sisse ja suu kaudu välja hengitin nenän kautta sisään ja suun kautta ulos
▪ kõrgel mägedes on raske hingata korkealla vuoristossa on vaikea hengittää
▪ inimene hingab keskmiselt viisteist korda minutis ihminen vetää henkeä keskimäärin viisitoista kertaa minuutissa
▪ lähme õue värsket õhku hingama lähdetään ulos haukkaamaan raitista ilmaa
■ elama, elust osa võtma
hengittää kuv.
▪ ärge ahistage noori, laske neil vabalt hingata älkää ahdistako nuoria, antakaa heidän hengittää vapaasti
▪ pärast alagrupi võitu võis meeskond kergemalt hingata lohkovoiton jälkeen joukkue pystyi hengittämään vapaammin
■ (naha kaudu) õhku saama
hengittää
▪ koolis on hea kanda jalatseid, milles jalad saavad hingata koulussa on hyvä pitää jalkineita, joissa jalat voivat hengittää
■ väliskeskkonnast elutegevuseks vajalikku hapnikku võtma ja sinna süsihappegaasi eritama
(eliöiden hapen ottamisesta ja hiilidioksidin poistumisesta)
hengittää
▪ roomajad ja kahepaiksed hingavad osalt naha, osalt kopsude kaudu matelijat ja sammakkoeläimet hengittävät osittain ihon, osittain keuhkojen kautta
2 midagi (nt niiskust, soojust) endast välja levitama
henkiä, huokua, hohkaa
▪ meri hingab jäist udu meri henkii jäistä usvaa
▪ järv hingab endast välja mürkaineid järvestä huokuu myrkkyaineita
3 ‹hrl vormilt või sisult eitavas lauses› kõnek millestki kõnelema, midagi välja lobisema
‹muodoltaan tai sisällöltään kielteisissä yhteyksissä›
hiiskua yleisk., hiiskahtaa yleisk.
▪ ära sellest kellelegi hinga, eks ethän hiisku tästä kenellekään
4 van puhkama, magama
levätä yleisk., hengähtää yleisk.
▪ jumal tegi kuus päeva tööd ja seitsmendal hingas Jumala teki kuusi päivää töitä ja seitsemäntenä lepäsi
▪ vanaema hingab ammu hauas isoäiti on levännyt haudassa jo kauan
Seotud sõnad
hingamine ‹s›
hengitys, hengittäminen
kaas|kiri
M
saadetisele lisatud selgitav kiri; töökohale kandideerija lühike kirjalik enesetutvustus, mis lisatakse elulookirjeldusele
saate|kirje, saate, lähete|kirje, lähete
▪ kandidaat lisas eluloole kaaskirja, milles selgitas, miks just tema sellele ametikohale peaks sobima hakija lisäsi CV:hen saatekirjeen, jossa hän selitti, miksi juuri hän sopisi kyseiseen virkaan
kust|poolt
M
‹adv›, ‹prep› [mida]
⇒ Samas sarjas kus|pool, kuhu|poole
mis suunast, mis kandist
mistä päin
▪ kustpoolt teed sa need seened leidsid? Kummalta puolelta tietä löysit nuo sienet?
▪ taipas teise jutust peagi, kustpoolt tuul puhub (mis on põhjus, milles on asi) tajusi toisen puheesta pian, mistä päin tuuli puhaltaa {mistä on kyse, mikä on syynä}
lahti
M
‹adv›
1 avatud seisundisse või avatud seisundis; millestki katvast vaba(ks)
Vastand kinni
auki
irti
▪ magab, suu lahti nukkuu suu auki
▪ uks on pärani lahti ovi on selällään / ovi on apposen auki
▪ harutas kompveki paberi seest lahti kuori karamellin käärepaperista
▪ võttis lapse riidest lahti riisui lapsen
■ (asutuse kohta:) tööks, asjaajamiseks, tegutsemiseks avatud või avatuks
avoinna, auki
▪ pangakontor on lahti tööpäeviti pankin konttori on avoinna arkipäivisin
■ millestki täitvast tühjaks või tühi
auki
▪ valutav hammas puuriti lahti kipeä hammas porattiin auki
▪ politsei lasi haua lahti kaevata poliisi kaivatti haudan auki
■ millestki piiravast, takistavast vaba(ks), ligipääsetav(aks), kättesaadav(aks)
avoin, avoinna
▪ rand on tuultele lahti ranta on tuulille avoin
▪ vabas maailmas on parimatele kõik teed lahti vapaassa maailmassa kaikki tiet ovat avoinna parhaille
■ (seadmete kohta:) sisselülitatud olekus või olekusse
(laitteisiin liittyen)
auki, päällä
▪ meil on televiisor lahti ainult hilisõhtul televisio on meillä auki vain myöhään illalla / televisio on meillä päällä vain myöhään illalla
▪ keerasin teleka lahti, et vaadata õhtuseid uudiseid avasin television katsoakseni iltauutiset
2 millegi küljest lahku või lahus või ära
jostakin irrallaan tai irralleen, erillään tai erilleen
irti
▪ laps lasi käest lahti lapsi päästi kädestä irti
▪ jää murdus kaldast lahti jää murtui irti rannasta
▪ taigent sõtku niikaua, kuni ta käte küljest lahti lööb vaivaa taikinaa kunnes se irtoaa käsistä / vaivaa taikinaa kunnes se lähtee käsistä irti
▪ kassil on karv lahti (kass ajab karva) kissalla on karvanlähtöaika
■ eemal(e), teatud vahemaa taha või taga
irti
▪ kilomeeter hiljem rebis etiooplane end teistest lahti ja suutis üksinda kuni lõpuni ees joosta kilometriä myöhemmin etiopialainen repi itsensä irti toisista ja pystyi juoksemaan yksin kärjessä loppuun saakka
3 kokkupandud olekust laiali
Vastand kokku
auki
▪ ei saa sõlme lahti ei saa solmua auki
▪ liblikas lõi tiivad lahti perhonen levitti siipensä / perhonen avasi siipensä
▪ laotas rannalina liivale lahti levitti rantapyyhkeen hiekalle
■ osadeks, detailideks või tükkideks (eraldatuna)
(osiin, paloiksi tai kappaleiksi)
auki
▪ et saada selgusele, tuleb mootor lahti võtta ja hoolega üle vaadata asian selvittämiseksi pitää purkaa moottori ja tutkia se huolellisesti
▪ võtsin relva lahti, panin kokku ja asetasin seina najale purin aseen, kokosin sen ja panin seinää vasten
▪ sättisime end telkidesse sisse ja pakkisime kotid lahti asetuimme telttoihin ja purimme reput
▪ tort lõigati lahti kakku leikattiin
■ (probleemi, teema vm olemuse põhjalikuma, detailsema selgituse kohta)
auki
▪ projekti eelarvet koostades tuleb kulutused hästi täpselt lahti kirjutada projektin budjettia laadittaessa kulut täytyy kirjoittaa auki hyvin tarkkaan
▪ Kas te seletaksite lahti, mida see tähendab? Selittäisittekö, mitä se tarkoittaa?
4 kellestki või millestki vaba(ks), ilma; kuskilt, mingist olukorrast vaba(ks)
irti
▪ Täna õnne, et temast lahti oled! Kiitä onneasi, että pääsit hänestä eroon! / Kiitä onneasi, että pääsit irti hänestä!
■ mingist asutusest, ametikohalt, töölt, kohustusest vaba(ks)
työstä, virasta, koulusta tms. vapautumiseen tai vapauttamiseen liittyen
–
▪ täna saan koolist lahti kell kaks tänään pääsen koulusta kahdelta
▪ jääb mulje, et keegi tahab rektorit ametipostilt lahti kangutada tulee vaikutelma, että joku haluaa panna rehtorin viralta
▪ võttis end töölt lahti, et lapselast hoidma jääda irtisanoutui töistä jäädäkseen hoitamaan lapsenlastaan
■ vanglast, kinnipidamiskohast vaba(ks)
pois tai poissa vankilasta tai vankeudesta
vapaaksi
vapaana
▪ mees sai paar aastat lahti olla, siis pandi jälle kinni mies sai olla pari vuotta vapaana, sitten hänet vangittiin taas
5 (mingi tegevuse algusega, puhkemisega seoses)
jonkin toiminnan alkamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ naised lõid tantsu lahti naiset pistivät tanssiksi
▪ õhtul läks lastel mürgliks lahti illalla lapset alkoivat riehua
▪ tal on iga väikse asja peale kohe nutt lahti hän rupeaa itkemään jokaisen pikkuasian takia
▪ saun võttis higi lahti sauna pani hikoilemaan
▪ Mis lahti? (mis juhtus, milles on asi?) Mikä on?
6 (kõhulahtisuse kohta)
(ripulista)
löysällä, kuralla (erik.)
▪ kõht on lahti vatsa on löysällä / on ripuli
7 heasse või normaalsesse vormi või sellises vormis
hyvään tai normaaliin kuntoon; hyvässä tai normaalissa kunnossa
–
▪ lauljad laulavad enne kontserti hääle lahti laulajat avaavat äänensä ennen konserttia
pea ei võta
ei saa aru, ei taipa (ka edukaks õppimiseks vajalike eelduste puudumise kohta)
ei ymmärrä, ei tajua (myös menestyksekkääseen opiskeluun tarvittavien edellytysten puuttumisesta)
–
▪ minu pea ei võta, milles asi en tajua, mistä on kyse
▪ matemaatikat selle poisi pea ei võta matematiikkaa se poika ei opi
risk
M
‹s›
mingi tegevuse, olukorraga vm kaasnev võimalik oht või kahju
riski
▪ suhkrutõve risk tõuseb vanusega diabetesriski kasvaa iän myötä
▪ risk haigestuda riski sairastua / sairastumisriski
▪ milles näete riski ja kuidas üritate seda vältida? Missä näette riskin ja kuinka yritätte välttää sen?
▪ nakatumisrisk tartuntariski
■ äritehingus raha kaotamise oht
riski tal.
▪ ettevõtete risk väheneb stabiilse valuutakursi tõttu yritysten riski pienenee vakaan valuuttakurssin ansiosta
■ toimimine hea õnne peale
riski
▪ mõnikord risk õigustab ennast joskus riski on oikeutettu / joskus kannattaa ottaa riski
▪ inimesed armastavad riski ihmiset rakastavat riskejä
süütu
M
‹adj, s›
1 ‹adj› süü- või pahategu mitte teinud, mitte süüdi olev, ilma süüta
viaton, syytön
▪ tapetud on sadu süütuid inimesi on tapettu satoja viattomia ihmisiä
■ ‹s› süüdi mitteolev isik, mittesüüdlane
joka ei ole syyllinen johonkin
syytön
2 ‹adj› puhta südamega, mitte midagi halba teinud või kavatsev, ilma patuta (ka selle oleku välise väljenduse kohta)
viaton, puhdas|sydäminen
▪ süütu ilme kadus mehe näolt kohe viaton ilme katosi heti miehen kasvoilta
▪ valetada oskavad isegi need, kes näevad süütud tallekesed välja valehdella osaavat nekin, jotka näyttävät viattomilta kuin lampaat
■ ‹adj› (pealtnäha) kahjutu või ohutu, pahatahtluseta, ilma halva tagamõtteta
pahaa tarkoittamaton
viaton, harmiton
▪ see oli süütu nali se oli harmitonta pilaa / se oli viatonta pilantekoa
▪ tegemist ei ole mingil juhul süütu meelelahutusega kyse ei missään tapauksessa ole harmittomasta huvittelusta
▪ Milles kass süüdi on, süütu loom! Eihän se kissan syytä ole, viattoman eläimen!
3 ‹adj› seksuaalselt kogenematu või seksuaalsusest vaba
sellainen, joka ei ole ollut seksuaalisuhteessa tai joka on seksuaalisuudesta vapaa
koskematon, kokematon
▪ minu abikaasa oli 35 ja süütu, kui meie kohtusime aviopuolisoni oli 35 ja koskematon kun tapasimme
Seotud sõnad
süütult ‹adv›
viattomasti, syyttömästi
neitseellisesti
uba
M
‹s›
1 ovaalseid või neerukujulisi seemneid sisaldavate kaunviljadega rohttaim; selle seeme (koos kaunaga), ka toiduna
papu
▪ kauss keedetud ube vadillinen keitettyjä papuja
■ oapõld või -peenar
papu|maa, papu|penkki
▪ oas kasvas ka maltsa papumaassa kasvoi myös maltsaa
2 kohviuba
kahvi|papu, kahvin|papu
▪ kohv on saadaval ubadena, jahvatatult ja lahustuvana kahvia voi saada papuina, jauhettuna ja pikakahvina
3 (sisuline, kaalukas) mõte
asian ydin, juju ark., pointti ark.
▪ kas keegi oskab öelda, milles on asja uba? osaako joku sanoa, missä on asian ydin
▪ uba on selles, et .. pointti on siinä että
valija|mees
M
kaudsetel valimistel isikut või esindusorganit valiv, spetsiaalselt selleks valitud isik
valitsija|mies
▪ järgmise presidendi valib ilmselt valijameeste kogu, milles on ka valdade esindajad seuraavan presidentin valitsee ilmeisesti valitsijamieskokous, johon kuuluvat myös kuntien edustajat
ära1 ‹adv›
1 mujal, teisal, mitte siin; mujale, teisale
poissa, muualla, toisaalla
pois, muualle, toisaalle, menemään, vek slg.
▪ pani raamatu (käest) ära pani kirjan pois
■ (mujale liikumisega seoses:) eemal või eemale
poissa
pois
▪ peremees on kodunt ära isäntä on poissa kotoa
▪ Tule teistel jalust ära! Tule pois toisten jaloista!
▪ Eest ära! Pois alta! / Pois edestä! / Pois tieltä!
▪ poiss kutsus koera ära poika kutsui koiran pois
■ (suunda vahetades:) kõrvale, mujale
(suunnasta)
sivuun, toisaalle
▪ teelt pöörab ära kitsas rada tieltä kääntyy kapea polku
2 millegi küljest maha või lahti, millestki vabaks, lahti
irtoamiseen, vapautumiseen tms. liittyvästi
–
▪ hammas tuli ära hammas lähti
▪ kooris kompvekil paberi ümbert ära kuori karamellin paperista
▪ võtsin saapad (jalast) ära otin kengät pois
▪ kapuuts käib ära trukkidega huppu irtoaa neppareilla
▪ ainult mõnest tunnist pean ära küsima vain joiltakin tunneilta pitää pyytää lupa poissaoloon
■ endale, enda omaks või valdusse
itselleen, omakseen tai haltuunsa
–
▪ koer püüdis lapse käest võileiba ära krahmata koira yritti kahmaista lapselta voileivän
3 esineb ühendites, mis osutavad mingi olukorra, seisundi, oleku muutumisele
olojen, tilanteen, olemuksen muutokseen viittaavissa ilmauksissa
–
▪ ilm pööras ära sää huononi
▪ vool läks ära virta katkesi
▪ tuli kustus ära valo sammui
■ [millest] väljendab korrasolust, asjade heast seisust väljas olekut või välja minekut
ilmaisemassa huonoon kuntoon tai epäkuntoon menoa taikka poistumista
–
▪ moest ära kübar hattu, joka on poissa muodista
▪ kõht läks korrast ära maha meni sekaisin
▪ söömine läks meelest ära syöminen unohtui
▪ selg on paigast ära selkä on huonossa kunnossa
■ (mingi tegevusega kahjustamise, rikkumise kohta)
vahingoittamiseen, rikkomiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ laud on ära kraabitud pöytä on naarmuuntunut
4 ‹ühendverbi osana› rõhutab, et mingi tegevus või protsess on lõppenud; osutab millegi lõplikkusele, tulemuslikkusele või tulemusele
(yhdysverbien osana:) painottamassa jonkin toiminnan tai tapahtumisen loppumista; osoittamassa jonkin lopullisuutta, tuloksellisuutta tai tulosta
–
▪ lilled on ära õitsenud kukat ovat kukkineet loppuun
▪ sõi võileiva ära söi voileivän
▪ lumi sulas ära lumi suli
▪ haiglasse sattunud mees suri ära sairaalaan joutunut mies kuoli
▪ tablett võttis valu ära tabletti poisti kivun
▪ taipas kohe ära, milles asi tajusi heti, mistä on kyse
▪ armusin temasse kõrvuni ära rakastuin häneen korviani myöten
▪ Lepime ära! Tehdään sovinto!
▪ õppisin kiiresti ära tein läksyt nopeasti; opin sen äkkiä
▪ kulutas raha ära tuhlasi kaikki rahat
▪ vähipüük keelati ära ravustus kiellettiin
▪ kaotas lapse ära (tegi aborti) keskeytti raskauden
5 esineb emotsionaalse värvinguga ütlustes, mis väljendavad üleolevat suhtumist, millegagi leppimist vms
tunneväritteisissä ilmauksissa, jotka ilmaisevat jonkin asian yläpuolella olemista, sietämistä tms.
–
▪ Mis see väike kukkumine siis ära ei ole! Ei tämä pieni putoaminen haittaa!
▪ mis sa teed ära, tuleb edasi elada minkäs sille mahtaa, täytyy elää jatkossakin
ära jagama
kõnek taipama, aru saama
hiffata, tajuta yleisk., älytä yleisk.
▪ jagas ära, milles asi tajusi, mistä oli kyse
üldse
M
‹adv›
1 ‹rõhuline intensiivistav laiend› (aitab väidet rõhutada)
(väitettä painottamassa)
yleensä, yli|päänsä, edes {eitavas lauses}, suinkin
▪ vaevalt et keegi üldse teadis, et ta siin on tuskinpa kukaan edes tiesi, että hän on täällä / tuskinpa kukaan yleensä tiesi hänen olevan täällä
▪ Kas sul üldse on praegu raha? Onko sinulla ylipäänsä nykyisin rahaa?
▪ vastane oli finaalis nii hea, kui üldse olla saab vastustaja oli finaalissa niin hyvä, kuin suinkin voi olla
■ ‹eitavas lauses› vähimalgi määral, sugugi
‹kielteisissä yhteyksissä›
yhtään, ollenkaan, lainkaan, laisinkaan, suinkaan
▪ Ta ei ole üldse tema ise! Hän ei ole ollenkaan oma itsensä!
▪ ma ei saanud üldse aru, milles nali on en lainkaan ymmärtänyt, missä on vitsi
▪ üldse mitte ei alkuunkaan / ei lainkaan / ei yhtään
2 üldisena, üldise kujul, abstraktsioonina
yleisesti, yleisessä muodossa, abstraktiona
yleensä, yli|päänsä
▪ ta tahaks õppida puhast teadust üldse ja üldse eriti puhast matemaatikat hän haluaisi opiskella ylipäänsä puhdasta tiedettä ja yleisesti varsinkin puhdasta matematiikkaa
▪ teadus üldse ei eita kategooriliselt mitte ühtegi hüpoteesi Jumalast, see lihtsalt kahtleb kõiges tiede ei yleisesti kumoa yhtäkään hypoteesia Jumalasta, se vain epäilee kaikkea
■ koguhulgana, kogusummana
yhteensä, kaikkiaan
▪ üldse oli neid 63 heitä oli yhteensä 63

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur