Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 94 artiklit, väljastan 50

aastake ‹s›
(lüheldasena näiv, ainult üks) aasta
(lyhyeltä tuntuva, vain yksi) vuosi
–

▪ ja jälle aastake möödas ja taas on yksi vuosi kulunut

▪ Või peaks ikka aastakese lapsega rahulikult kodus olema? Vai pitäisikö kuitenkin olla vuoden verran rauhassa kotona lapsen kanssa?

aja|kulu

‹s›

millekski tarvitatav, kuluv aeg
johonkim toimintaan tai tapahtumaan kuluvasta jaksosta
aika, ajan|hukka

▪ vokkimise puhul läheb põhiline ajakulu ettevalmistustööde peale vokkaamisessa eniten aikaa kuluu valmisteluihin

▪ peaks vältima asjatut ajakulu pitäisi välttää tarpeetonta ajanhukkaa

andma

1 kellelegi, kellegi kätte ulatama, toimetama
antaa

▪ vend andis võtmed minu kätte veli antoi avaimet minulle / veli ojensi avaimet minulle

■ süüa, juua pakkuma
(ruoan tai juoman tarjoamisesta)
antaa

▪ andis kassile süüa ja juua antoi kissalle syötävää ja juotavaa

▪ laadalistele anti maitsta mett ja setude roogi markkinavieraille tarjottiin maistettavaksi hunajaa ja setukaisten ruokia

▪ andis lapsele rinda antoi lapselle rintaa

■ raha, vara kellegi teise omandusse või kasutusse loovutama
luovuttaa jonkun omaisuudeksi, haltuun tai käyttöön
antaa, myöntää

▪ ma ei annaks selle eest sentigi en antaisi siitä senttiäkään

▪ andis õunu niisama (raha küsimata) antoi omenia maksutta

▪ Maailmapank andis laenu 20 aastaks Maailmanpankki myönsi lainoja 20 vuodeksi

2 kedagi teatavasse seisundisse panema, kellegi voli alla suunama
luovuttaa tai ajaa joku johonkin tilanteeseen
antaa

▪ poiss anti lastekodusse poika annettiin lastenkotiin

▪ vaenlase sõdurid andsid end vangi vihollisen sotilaat antautuivat vangeiksi

■ ülesandeks, kohustuseks tegema
jakaa tehtäviä, töitä tms., teettää jotakin
antaa

▪ Mis homseks õppida anti? Mitä annettiin läksyksi huomiseksi? / Mitä tuli läksyksi huomiseksi?

▪ raamat anti trükki kirja painatettiin

▪ andsin kella parandusse korjautin kellon

▪ tööd andma antaa töitä / työllistää

3 ‹ühendites› midagi teatavaks tegema, midagi (käsuna, loana, infona) esitama
(tiedottamisesta)
antaa

▪ Ma võin nõu anda! Minä voin neuvoa! / Voin antaa neuvon!

▪ andis käsu kohale tulla antoi käskyn tulla paikalle

▪ prokurör ei andnud luba tööruumide läbiotsimiseks syyttäjä ei antanut lupaa työhuoneiden kotietsintään

▪ lõplik otsus anti teada neljapäeval lopullisesta päätöksestä tiedotettiin torstaina

▪ allkirja andma allekirjoittaa

▪ ajaleht annab aimu eeluurimise käigust sanomalehdestä saa jonkinlaisen käsityksen esitutkinnan kulusta

▪ seda sõna pole üheski sõnaraamatus antud tätä sanaa ei ole esitetty yhdessäkään sanakirjassa

▪ sellised huvitavad road, et ei oska neile nime anda sellaisia mielenkiintoisia ruokia, joita ei osaa nimetä

▪ ega talle üle 40 ei annaks (ei peaks vanemaks kui 40) ei häntä yli 40-vuotiaana pitäisi

▪ antud juhul (sel konkreetsel juhul) tässä tapauksessa

■ ‹ühendites› (esinemise, esitamise vms kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
(jonkin esittämisestä, opettamisesta tms.)
antaa

▪ ma ei anna intervjuusid en anna haastatteluja

▪ õpetaja andis tunni ära, siis läks teatrisse opettaja piti tunnin ja lähti sitten teatteriin

▪ bänd hakkas andma kontserte üle Eesti bändi alkoi konsertoida ympäri Viroa

▪ annab koolis matemaatikat ja füüsikat opettaa koulussa matematiikkaa ja fysiikkaa

▪ arvestust andma pitää kertauskuulustelu

■ ‹ühendites› mingil viisil tervitama
(tervehdyksiin ja toivotuksiin liittyvästi)
antaa, suoda

▪ ei tahtnud võhivõõrastele kätt anda ei halunnut antaa ventovieraille kättä / ei halunnut kätellä ventovieraita

▪ suud andma antaa suuta / suudella

▪ Andku jumal talle tervist! Suokoon jumala hänelle terveyttä!

4 ‹ühendites› millegagi lööma, karistama vms
(lyömisestä, kurituksesta, rankaisemisesta tms.)
antaa

▪ andis poisile vitsa antoi pojalle vitsaa

▪ andis löögi kuklasse antoi iskun niskaan

▪ kohtunik andis mängus kolm kollast kaarti tuomari antoi ottelussa kolme keltaista korttia

▪ sõjas ei anta armu sodassa ei anneta armoa

▪ ise kriitikat ei kannata, aga teistele annab, kus vähegi saab itse ei siedä kritiikkiä, mutta antaa sitä toisille aina kun suinkin voi

■ ‹ühendites› midagi tootma, tekitama
saada aikaan, aiheuttaa
antaa, tuottaa

▪ lamp annab valgust lamppu antaa valoa

▪ lootust andma antaa toivoa

▪ öösel anti häire yöllä annettiin hälytys

▪ õunapuud hakkavad saaki andma omenapuut alkavat kantaa satoa

▪ andis gaasi ja kihutas edasi painoi kaasua ja jatkoi kaahaamista

5 [mida teha] ‹ka isikuta lauses› laskma, võimaldama; võimalik olema
sallia, mahdollistaa; olla mahdollista, olla tehtävissä
saada

▪ kott on nii raske, et annab tõsta kassi on niin painava, että sitä saa todella nostaa

▪ sõrmed ei anna kõverduma sormia ei saa koukistettua

▪ mantel ei andnud eest kinni takkia ei saanut edestä kiinni / takki ei mennyt edestä kiinni

▪ rootslaste ja meie tööd ei anna võrrelda ruotsalaisten ja meidän työtämme ei voi verrata

▪ rikkus ei anna häbeneda rikkautta ei tarvitse hävetä

▪ nii haledat läbikukkumist annab mäletada niin surkea epäonnistuminen ei unohdu

▪ väsimus andis tunda juba sõidu eel väsymys painoi jo ennen ajomatkaa

arvuti|ekraan

kuvari helendav pind
tietokoneen kuvaruutu, tietokoneen näyttöruutu

▪ puutetundlik arvutiekraan tietokoneen kosketusnäyttö

▪ monitori ostmisel peaks kõige suuremat rõhku panema arvutiekraani suurusele tietokoneen monitoria ostaessa pitäisi kiinnittää eniten huomiota kuvaruudun kokoon

ase

‹s›

1 millegi kunagi olnu asupaik (kus hrl on sellest säilinud jäänuseid või jälgi)
sija, paikka, kohta

▪ elamu lähedal põllul on vana sepikoja ase pellolla asuinrakennuksen lähellä on vanhan pajan kohta

▪ haudade ase on tasandatud hautojen paikka on tasoitettu

■ millegi survel või vajutamisel kuhugi jäänud jälg
painauma, jälki

▪ istumise ase samblamättas istumisjälki sammalmättäässä

2 voodi vm (ka loomade) magamiskoht
vuode, makuu|paikka, peti ark.

▪ minule meeldib näiteks pehme ase pidän esimerkiksi pehmeästä vuoteesta

▪ kassi ase peaks olema lihtsalt juurdepääsetavas kohas kissan makuupaikan pitäisi olla paikassa, johon on helppo päästä

audit

‹s›

ühekordne auditeerimine; audiitorkontroll
auditointi

▪ auditi tulemus peaks selguma aprillis auditoinnin tuloksen pitäisi selvitä huhtikuussa

▪ tellitud on keskkonnamõjude audit on tilattu ympäristövaikutusten auditointi

▪ riigikontrolli audit tuvastas mõningaid puudusi ministeeriumi rahakasutuses valtiokonttorin auditoinnissa löydettiin joitakin puutteita ministeriön rahankäytöstä

eba|õiglus

ebaõiglane-olek; ebaõiglane olukord või tegu
epä|oikeudenmukaisuus, vääryys

▪ ebaõiglusega ei peaks leppima epäoikeudenmukaisuuteen ei pitäisi tyytyä

edasi arendama ‹v›
midagi veel paremaks, täiuslikumaks muutma
kehittää

▪ seda ideed peaks edasi arendama tätä ideaa pitäisi kehittää

▪ loomulikult saame autot edasi arendada, kuid see on juba praegu hea tietysti voimme kehittää tätä autoa, vaikka se on hyvä jo tällaisena

eksalteeritud ‹adj›
suurest vaimustusest, erutusest jne kantud, emotsioone väga, ka liiga ekspressiivselt väljendav
hurmioitunut, haltioitunut

▪ saatejuht tundub liiga eksalteeritud, ta peaks miimikaga olema vaoshoitum juontaja tuntuu liiallisen hurmioituneelta: hänen ilmehdintänsä pitäisi olla hillitympää

▪ kirjutis kaldus eksalteeritud paatosse kirjoitus luisui haltioituneen paatoksen puolelle

Seotud sõnad
eksalteeritult ‹adv›
hurmioituneesti, haltioituneesti
eksalteeritus ‹s›
hurmioituneisuus, haltioituneisuus

ennast kehtestama ‹v›
teisi oma huvidega arvestama panema, neid oma väärtuses või üleolekus veenma, end arvestatavaks tegema
panna toiset ottamaan itsensä huomioon, vakuuttaa toisia tärkeydestään tai paremmuudestaan, tehdä itsestään varteenotettava
–

▪ õpetaja peaks suutma ennast kehtestada opettajan pitäisi osata olla jämäkkä

▪ ennast kehtestades ei tohiks teisi maha trampida määrätietoisesti käyttäydyttäessä ei saisi kävellä toisten yli

ennem ‹adv›, ennemini ‹adv›
1 (vastandusega ühenduses:) osutab eelistusele või ülekaalukusele
ennemmin, pikemmin, mieluummin

▪ niisugused asjad ei hirmutanud, ennemini panid muigama sellaiset asiat eivät pelottaneet, pikemmin hymyilyttivät

2 ajaliselt millestki eespool
aiemmin, aikaisemmin, ennemmin, varhemmin

▪ peaks ta ikka ennem kohale jõudma hänen pitäisi kyllä ehtiä paikalle aiemmin

esik|laps

(perre) esimesena sündinud laps
esikoinen

▪ näitlejapaari esiklaps peaks sündima suve algul näyttelijäparin esikoisen pitäisi syntyä kesän alussa

■ (kellegi esimese teose vms kohta)
kuvaannollisesti jonkun esikoisteoksesta tms.
–

ette

‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]

1 esiküljest ettepoole; esiossa, esiküljele
Vastand taha
eteen

▪ astus kaks sammu ette astui kaksi askelta eteen

▪ läksin peegli ette ja uurisin end igast küljest menin peilin eteen ja tarkastelin itseäni joka puolelta

▪ tõmbas kardinad akna ette veti verhot ikkunan eteen

▪ saime istekohad suhteliselt ette saimme paikat suhteellisen edestä

■ esikülje lähedusse (mingiks tegevuseks valmis); (esiküljele) külge
eteen

▪ tõld sõitis ette vaunu ajoi eteen

▪ maja sai aknad ette taloon pantiin ikkunat

▪ õmbles pluusile nööbid ette ompeli puseroon napit

■ möödudes ettepoole
edelle

▪ mootorratas tuiskas meist ette moottoripyörä pyyhälsi edellemme

■ ajaliselt ettepoole, tulevikku
ajallisesti eteenpäin, tulevaisuuteen –

▪ oskab kaugele ette planeerida osaa suunnitella kauas tulevaisuuteen

▪ ette rutates olgu öeldud, et tegime õige otsuse menen nyt asioiden edelle, mutta sanottakoon, että teimme oikean päätöksen

2 (ettepoole) takistuseks
eteen

▪ keegi astus ette ja ma ei näinud enam midagi joku astui eteen enkä nähnyt enää mitään

▪ takso keeras kaubikule otse ette taksi kääntyi suoraan pakettiauton eteen

■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistavaks, segavaks teguriks
(ilmiöistä, tilanteista:) tielle, esteeksi
–

▪ üritan talle kirjutada, aga ikka tuleb midagi ette yritän kirjoittaa hänelle, mutta aina tulee jokin este

▪ jälle jään sulle ette taas olen tielläsi

3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või lähemal ajal jõutakse
viittaamassa tilanteeseen tai ilmiöön, johon on päästy tai päästään lähiaikoina
eteen

▪ mees ei tohiks naist sellise valiku ette panna mies ei saisi panna naista sellaisen päätöksen eteen

4 eelnevalt, enne, millestki toimuvast, tehtavast varem
jotakin tapahtuvaa tai tehtävää aiemmin tai ennen
–

▪ korraldas kõik sõidud ja kohtumised pool aastat ette järjesti kaikki matkat ja tapaamiset puolta vuotta aiemmin

▪ tuli külla ette teatamata tuli kylään ilmoittamatta

▪ aimasin õnnetust ette aavistin onnettomuuden

▪ tunnen seiklusterohkest reisist juba ette rõõmu iloitsen jo etukäteen jännittävästä matkasta

▪ valimistulemusi ei julge keegi ette ennustada kukaan ei uskalla ennustaa äänestyksen tuloksia

■ eelnevalt valmis, tulevase aja jaoks varuks või millegi tulevase eeldusena
etu|käteen, ennakkoon, ennakolta, ennalta, edeltä|käsin

▪ neil, kes kaasa sõitsid, on töö ette tehtud ne, jotka lähtivät mukaan, olivat tehneet työn etukäteen

▪ ühe kuu üür tuleb ette maksta yhden kuun vuokra pitää maksaa ennakkoon

■ (males, jäähokis jm materjali või punktide mängueelse loovutamise kohta)
šakissa, jääkiekossa jms. jonkin luovuttamisesta ennen peliä
–

▪ suurmeister andis vastasele ratsu ette suurmestari antoi vastustajalle ratsun verran hyvitystä

▪ noortemeeskonnale anti kolm väravat ette nuorten joukkueelle annettiin kolmen maalin verran hyvitystä

5 tasemelt, saavutustelt vms kaugemale, ettepoole, mööda
edellä

▪ keelteoskuselt on ta vendadest ette jõudnud kielitaidossa hän on veljiään edellä

▪ vastasmeeskond läks peagi ette 13 : 8 vastustajajoukkue johti pian 13–8

■ (kella käigu kohta:) ettenähtust kiiremini
(kellosta)
edellä

▪ kell käib paar minutit ette kello on pari minuuttia edellä

■ tähtsuse poolest esimeseks, etteotsa
tärkeimmäksi, johtavaksi
–

▪ panga nõukogu ette sai oma mees pankin neuvoston johtoon pääsi oma mies

6 liikumisteele, vaate- või tegevusvälja
tielle, näköpiiriin tms.
–

▪ tuli hävitas kõik, mis ette jäi tuli tuhosi kaiken tieltään

▪ sööb, mis ette juhtub syö mitä eteen sattuu

▪ vaatame, mis võimalusi veel ette sattub katsotaan, millaisia mahdollisuuksia vielä tulee

7 kellelegi näha, kuulata, tutvuda, hinnata vms
jonkun nähtäväksi, kuultavaksi, tutustuttavaksi, arvioitavaksi tms.
eteen

▪ dirigent kutsuti viis korda publiku ette tagasi kapellimestari kutsuttiin viidesti takaisin yleisön eteen

▪ Näita ette, mis sul seal on! Näytä mitä sinulla on siellä!

▪ kohtuotsus loeti ette oikeuden päätös luettiin ääneen / oikeuden päätös luettiin kuulijoille

▪ asi tiriti avalikkuse ette asia vedettiin julkisuuteen

■ kellegi juurde uuritavaks, kellegi jutule; arutlusele, otsustamisele
jonkun luokse kuulusteltavaksi, tuomittavaksi tms., jonkun puheille
eteen

▪ asjaosaline ei ilmunud komisjoni ette asianosainen ei ilmaantunut toimikunnan eteen

▪ paari nädala pärast peaks asi kohtus ette tulema parin viikon kuluttua asian pitäisi tulla käsittelyyn oikeudessa

■ eeskujuks, näidiseks
malliksi, esimerkiksi
–

▪ treener tegi harjutuse ette ja lapsed tegid järele valmentaja näytti harjoituksen ja lapset tekivät perässä / valmentaja näytti, kuinka harjoitus tehdään, ja lapset tekivät perässä

hea

1 ‹adj› meeldivat tunnet tekitav, rõõmu või rahulolu esile kutsuv
Vastand halb, paha
hyvä

▪ mõni päev toob halbu, teine häid uudiseid toinen päivä tuo huonoja uutisia, toinen hyviä

▪ selles restoranis on alati head söögid-joogid tuossa ravintolassa on aina hyvät ruoat ja juomat

▪ emal on poja edusammude üle hea meel äiti on iloinen pojan edistysaskeleista

▪ jõuluvana küsis: „Kas siin häid lapsi on?“ joulupukki kysyi: "́Onko täällä kilttejä lapsia?”

■ ‹adj› sõbralik ja lahke, positiivsete omadustega, moraalselt väärtuslik
Vastand halb, paha
hyvä

▪ küll sul on ikka hea naine onpa sinulla hyvä vaimo

▪ riikidevahelised head suhted valtioiden väliset hyvät suhteet

▪ ole hea tüdruk, ära kiusa väiksemaid ole kiltti tyttö, älä kiusaa pienempiä

■ lähedane või intiimne
hyvä

▪ ta on mu hea kolleeg, julgen kindlasti abi paluda hän on hyvä kollegani, varmaankin uskallan pyytää apua

▪ igaühel peaks mõni väga hea sõber olema jokaisella pitäisi olla muutama erittäin hyvä ystävä

2 ‹adj› oma laadi, omaduste, kvaliteedi poolest hinnatav, väärtuslik, nõuetele vastav
Vastand halb
hyvä

▪ uues filmis teevad kaasa väga head näitlejad uudessa elokuvassa ovat mukana erittäin hyvät näyttelijät

▪ mul on üsna hea tervis minulla on aika hyvä terveys

▪ tema head maitset tasub usaldada hänen hyvään makuunsa on syytä luottaa

▪ heast kangast ülikond hyvästä kankaasta tehty puku

▪ poisil on head kombed pojalla on hyvät tavat

▪ see on tõeliselt hea raamat se on todella hyvä kirja

■ ‹s› „rahuldavast“ kõrgem hinne (4), hrl koolis
arvosana
hyvä, hyvät tiedot
■ ‹adj› mingis suhtes soodus, kasulik või sobiv
hyvä

▪ tänu heale juhusele leidsin uue töökoha onnellisen sattuman kautta löysin uuden työpaikan

▪ väga hea, et sa tulid erittäin hyvä, että tulit

3 ‹adj› mugav, lihtne ja kerge
hyvä

▪ Sul hea naerda! Hyvä sinun on nauraa!

▪ jalgrattaga on hea koolis käia pyörällä on hyvä käydä koulussa

4 ‹s› miski väärtuslik, hinnatav, meeldiv või kasulik
hyvä

▪ võitlus hea ja kurja vahel taistelu hyvän ja pahan välillä

▪ tema kohta olen ma ainult head kuulnud olen kuullut hänestä ainoastaan hyvää

▪ katsuks õige heaga läbi ajada jos yritettäisiin tulla toimeen hyvällä

▪ Mis hea pärast ma peaksin talle andestama? Mistä hyvästä minun pitäisi antaa hänelle anteeksi?

5 ‹adj› (kogust, kvantiteeti, hulka märkivalt või rõhutavalt:) rohke, tugev või suur
hyvä

▪ mitu head aastat tagasi monen monta vuotta sitten

▪ mul oli teiste ees hea edumaa minulla oli hyvä etumatka muihin

■ ‹omadussõna vm sõna ees› kõnek (intensiivistab sellega väljendatut:) üsna, võrdlemisi
vahvistussanana
–

▪ hilinesin hea mitu korda myöhästyin aika monta kertaa

6 ‹adj› murd (suuna kohta:) parem
Vastand kura
(suuntaan viittaamassa)
oikea yleisk.

huviline

‹s›

inimene, kes millegi või kellegi vastu huvi tunneb
[jonkin] harrastaja, [jostakin] kiinnostunut

▪ iga huviline peaks programmist midagi enda jaoks leidma jokaisen kiinnostuneen pitäisi löytää itselleen jotain ohjelmasta

▪ eesti muusika huvilised virolaisesta musiikista kiinnostuneet

▪ ajaloohuviline historianharrastaja

▪ loodushuviline luontoharrastaja

▪ muusikahuviline musiikinharrastaja

häbi

‹s›

sobimatust käitumisest, ebaväärikast teost tingitud hingepiin, tugev kahetsus- või piinlikkustunne
(tunteesta)
häpeä, nolous, häpy

▪ Kristiina tundis häbi ja punastas Kristiina tunsi häpeää ja punastui / Kristiinaa nolotti, ja hän punastui

▪ päris häbi tunnistada, et ma nii laisk olen ihan hävettää tunnustaa, että olen niin laiska

▪ Häbi peaks sul olema! Sinun sietäisi hävetä!

■ see, mis alandab, häbistab; alandav, häbistav olukord
(tunteen aiheuttavasta seikasta tai tilanteesta)
häpeä

▪ tugevale vastasele pole häbi kaotada ei ole häpeä hävitä vahvalle vastustajalle

▪ pean oma häbiks tunnistama, et ma ei tea minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, etten tiedä

▪ ta teeb oma vanematele häbi hän on vanhemmilleen häpeäksi

■ (häbistamis-, hurjutamissõnana)
(moittivissa ilmauksissa)
häpeä, hävetkää

▪ Häbi-häbi, proua minister! Hävetkää, rouva ministeri!

ideaal

‹s›

taotluste kõrgeim eesmärk, ettekujutus millestki täiuslikust
ihanteellinen tavoite, mielikuva jostakin täydellisestä
ideaali, ihanne

▪ reservarmee peaks ideaalis küündima kuni 100 000 meheni ideaalitapauksessa reserviarmeijan pitäisi käsittää jopa 100 000 miestä

▪ võistlustel oli ilmgi ideaali lähedal kilpailuissa sääkin oli lähellä ideaalia

■ millegi täiusliku kehastus, parim võimalik kuju
jonkin täydellinen ruumiillistuma, paras mahdollinen ilmenemismuoto
ideaali, ihanne, peri|kuva

▪ kunagine vormika naise ideaal on meediast kadunud entinen muodokkaan naisen ideaali on kadonnut mediasta

jagama

1 tükkideks või (mõttelisteks) osadeks tegema
jakaa, osittaa, pilkkoa, paloitella, lohkoa

▪ jagasime õuna neljaks jaoimme omenan neljään osaan

▪ aasta on jagatud 12 kuuks vuosi on jaettu 12 kuukauteen / vuosi jakautuu 12 kuukauteen

■ rühmadeks liigitama
jakaa, jaotella, ryhmitellä, lajitella

▪ häälikud jagatakse täishäälikuteks ja kaashäälikuteks äänteet jaotellaan vokaaleiksi ja konsonanteiksi

■ mitmele või paljudele midagi (osade kaupa) andma
antaa (osia jostakin) usealle
jakaa, jaella

▪ lastele jagati kaardid ja mäng võis alata lapsille jaettiin kortit ja peli voi alkaa

▪ riik jagas järjekordseid teatripreemiaid valtio jakoi perinteiset teatterialan palkinnot

▪ vanaisa armastas õpetussõnu jagada isoisä jakoi mielellään viisauden sanoja

2 antud arvu teatav arv kordi vähendama
Võrdle korrutama (2. täh)
jakaa mat.

▪ kümme jagada kahega on viis kymmenen jaettuna kahdella on viisi

3 ühiselt kasutama või omama; kellelegi enda omast osa loovutama
käyttää tai omistaa jotakin yhteisesti; antaa jollekulle omastaan
jakaa

▪ ülikooli ajal jagasin korterit hilisema õppejõuga yliopistoaikoina jaoin asunnon myöhemmän yliopistonopettajan kanssa

■ kellegagi koos või ühtmoodi läbi elama; tundma sedasama mis keegi teine
kokea yhdessä jonkun kanssa; tuntea samoin kuin toinen
jakaa

▪ tema ei jaga oma muresid kellegagi hän ei jaa murheitaan kenenkään kanssa

4 kõnek taipama, aru saama
hoksata, kekata, kässätä
mennä jakeluun

▪ poisil pea jagab, ta peaks kindlasti edasi õppima pojalla on hyvät hoksottimet, hänen pitäisi ehdottomasti opiskella pidemmälle

▪ muidu hea ülemus, aga majandusasjadest ei jaga ta midagi muuten hyvä esimies, mutta talousasiat eivät mene hänellä ollenkaan jakeluun

5 kõnek jagelema, tülitsema, sõnelema
tapella, kränätä, kiistellä yleisk., kinastella yleisk.

▪ Justkui mul poleks targemat teha kui sinuga jagada! Ihan kuin minulla ei olisi parempaa tekemistä kuin tapella kanssasi!

‹adv›

1 ‹rõhutava üldlaienda› näitab, et miski on kõneleja meelest endastmõistetav või niigi teada
-han/-hän

▪ me ju tegime kõik ära mehän teimme kaiken

▪ ta ei lase ju teistel rääkida hänhän ei anna muille suunvuoroa

▪ sa olid ju ise ka seal sinähän olit itsekin siellä

2 küllap, arvatavasti, tõenäoliselt
-han/-hän, kai

▪ ju ta teadis, mida tegema peaks kai hän tiesi, mitä pitäisi tehdä

▪ võib ju olla voihan se olla

kaasa tooma
1 midagi põhjustama, tagajärjena esile kutsuma
tuoda mukana(an [jotakin], tuoda muassa(an [jotakin]

▪ ühtne Euroopa energiaturg peaks kaasa tooma odavamad hinnad Euroopan yhteisten energiamarkkinoiden pitäisi tuoda muassaan halvemmat hinnat

2 midagi (endaga) kuhugi tooma või kaasa võtma
tuoda, tuoda mukana(an

▪ vanaema tõi kaasa paar üleküpsenud banaani isoäiti toi pari ylikypsää banaania

kaas|kiri

saadetisele lisatud selgitav kiri; töökohale kandideerija lühike kirjalik enesetutvustus, mis lisatakse elulookirjeldusele
saate|kirje, saate, lähete|kirje, lähete

▪ kandidaat lisas eluloole kaaskirja, milles selgitas, miks just tema sellele ametikohale peaks sobima hakija lisäsi CV:hen saatekirjeen, jossa hän selitti, miksi juuri hän sopisi kyseiseen virkaan

kahe|poolne

mõlemat osapoolt haarav, kahe vahel, vastastikku toimuv
kahden|välinen myös tal., pol., bi|lateraalinen
molemmin|puolinen

▪ kahepoolne üürileping kahdenvälinen vuokrasopimus

▪ Eesti-Vene kahepoolsed suhted Viron ja Venäjän kahdenväliset suhteet / Viron ja Venäjän bilateraaliset suhteet

▪ usaldus peaks olema kahepoolne luottamuksen pitäisi olla molemminpuolista

■ ‹adj› (haiguste kohta:) mõlemas kohas, mõlemal pool esinev
(sairauksista:) kummassakin paikassa, molemmilla puolilla esiintyvä
molemmin|puolinen

▪ kahepoolne kopsupõletik molemminpuolinen keuhkokuume

▪ kahepoolne puusaliigese nihestus molemminpuolinen lonkkaluksaatio

■ ‹adj› (esemete kohta:) kahe samasuguse külje või osaga
(esineistä:) sellainen, jossa on kaksi samanlaista puolta
kaksi|puolinen

▪ kahepoolne teip kaksipuolinen teippi

▪ arheoloogid leidsid kahepoolse luukammi arkeologit löysivät kaksipuolisen luukamman

Seotud sõnad
kahe|poolselt ‹adv›
kahden|välisesti
molemmin|puolisesti
kaksi|puolisesti

kikki

‹adv›

⇒ Samas sarjas kikkis
‹adv› esileulatuvalt püsti, õieli, sirgu
hörölle{en}, pystyyn

▪ mõne aja pärast peaks õis end kikki ajama vähän ajan päästä kukan pitäisi suoristua

kindel

‹adj›

1 selline, mis püsib ja ei muutu; püsivamat laadi, mittejuhuslik
varma, vakaa, muuttumaton
vakituinen, vakinainen

▪ maale sõites oli mul päris kindel plaan minna metsa mustikale kun menen maalle, menen varmasti metsään poimimaan mustikoita

▪ laste kasvatamisel ei olegi kindlaid reegleid lasten kasvattamisessa ei olekaan selviä sääntöjä

▪ kindlat tüdrukut tal polnud vakituista tyttöystävää hänellä ei ollut

■ (liigutuse, liikumise kohta:) selline, mis ei väärata või ei värise
(liikkeestä, liikkumisesta:) sellainen, joka ei horju tai tärise
varma, vakaa, horjumaton

▪ mees astus kindlal sammul ukse poole mies astui varmoin askelin oven suuntaan

▪ tüdruku kindlad käed hoidsid masinat oma kontrolli all tytön vakaat kädet pitivät koneen hallinnassaan

■ milleski veendunud või mittekahtlev, millegi või kellegi suhtes julge
vakuuttunut jostakin
varma

▪ ma olen kindel, et ta saab võistlustel esikoha olen varma, että hän voittaa kilpailun

▪ „See on vale vastus,“ jäi Mari endas kindlaks ”Se on väärä vastaus”, oli Mari varma

2 mingis suhtes usaldusväärne, oma funktsiooni hästi täitev
varma, luotettava, turvallinen, pettämätön

▪ keldriuks peaks olema tugev ja kindla lukuga varustatud kellarin oven pitää olla tukeva ja siinä pitää olla vahva lukko

▪ kena, sportlik, majanduslikult kindel mees sooviks tutvuda kena blondiiniga komea, urheilullinen ja taloudellisesti hyvin toimeen tuleva mies haluaa tutustua kauniiseen blondiin

3 üheselt mõistetav, kõigile nähtav
varma, selvä, pitävä

▪ ilma kindlate tõenditeta on kogu see jutt tühipaljas pläma ilman varmoja todisteita koko tämä tarina on pelkkää hölynpölyä

▪ mõnikord võib süsteemitaaste päästa arvuti kindlast hävingust joskus oletusasetusten palauttaminen voi pelastaa tietokoneen varmalta tuholta

■ teatav konkreetne, kellelegi või millelegi omane; ettenähtud, määratud
jokin tietty konkreettinen, jollekulle tai jollekin tunnusomainen; määrätty
–

▪ tiraaž ei ole veel kindel painosmäärä ei ole vielä varma

▪ igal asjal on riiulis oma kindel koht joka asialla on oma tietty paikkansa hyllyllä

▪ hinneteleht tuleb tagastada vanema allkirjaga kindlaks kuupäevaks todistus, jossa on huoltajan allekirjoitus, pitää palauttaa tiettynä päivänä

kinnitus

‹s›

1 asjaolu, avaldus või muu, millega näidatakse, et miski on tõsi või õige
vahvistus, vakuutus, varmennus, näyttö, osoitus

▪ taas kord leiab kinnitust tõsiasi, et raha eest ei saa osta kõike jälleen kerran on vahvistettu, että rahalla ei saa kaikkea

▪ küsitlused andsid kinnituse, et .. kyselyt vahvistivat, että...

■ kindlamaks, tugevamaks, kestvamaks muutmine
varmemmaksi, vahvemmaksi, kestävämmäksi muuttaminen
vakuus, varmennus

▪ koolidevahelise sõpruse kinnituseks istutati staadioni kõrvale tamm ystävyyskoulujen yhteistyön merkiksi stadionin viereen istutettiin tammi

■ kõrgema, otsustava instantsi heakskiitmine või sanktsioon millegi kohta
ylemmän, päättävän instanssin hyväksyntä tai sanktio
vahvistus

▪ rakenduskõrgkool sai ametliku kinnituse, et kooli sotsiaaltöö õppekava on akrediteeritud ammattikorkeakoulu sai virallisen vahvistuksen, että koulun sosiaalityön opetusohjelma on akkreditoitu

2 kellegi seisukoha väljendamine, sõnadega tõendamine
jonkun ilmaisu kannastaan, sen todistaminen sanoin
–

▪ arstide kinnituse järgi peaks ta varsti hakkama paranema lääkärien mukaan hänen pitäisi pian alkaa parantua

▪ Ekspressi allika kinnitusel helistati lärmi pärast ka politseisse Ekspress-lehden lähteen mukaan melusta soitettiin myös poliisille

3 millegi külge kinni panemine või millegi küljes kinni olemine; kinni hoidev vahend või seadis
kiinnitys

▪ sarikate kinnitused olid halvasti tehtud kattotuolien kiinnitykset oli tehty huonosti

▪ palgi kinnitus reele pidi tugev olema puu piti kiinnittää sitä vetävään rekeen tukevasti

kirja|oskaja

‹s› lugeda ja kirjutada oskav inimene
luku- ja kirjoitustaitoinen, kirjoitus|taitoinen

▪ õppima võeti kõik kirjaoskajad, kel rahakott kannatas opiskelemaan pääsivät kaikki luku-ja kirjoitustaitoiset ihmiset, joilla oli riittävästi rahaa

■ ‹adj› lugeda ja kirjutada oskav
luku- ja kirjoitustaitoinen

▪ kirjaoskaja inimene peaks avalduse esitamisega hakkama saama hakemuksen laatimisen pitäisi onnistua kirjoitustaitoiselta ihmiseltä

kokku sobima ‹v›
omavahel või millegagi kooskõlas olema; (üheskoos) ladusalt, sujuvalt toimima või toimuma
sopia yhteen

▪ viis ja sõnad ei taha mõnel juhul omavahel kokku sobida melodia ja sanat eivät välillä ole sopia yhteen

▪ ehitatav hoone peaks kokku sobima olemasolevate majadega rakennettavan rakennuksen pitäisi sopia yhteen olemassa olevien talojen kanssa

komisjon

‹s›

1 mitmest inimesest koosnev üksus mingite ülesannete täitmiseks
komissio, toimi|kunta, työ|ryhmä, lauta|kunta, valio|kunta

▪ komisjon otsustas tarbija kaebuse rahuldada lautakunta päätti hyväksyä kuluttajan valituksen

▪ sõjakuritegude uurimise komisjon sotarikostutkimuksen komissio / sotarikoksia tutkiva komissio

▪ Nobeli preemia komisjon Nobel-toimikunta

▪ komisjon ei jõudnud üksmeelele, kes peaks koosolekut juhatama toimikunta ei päässyt yksimielisyyteen siitä, kenen pitäisi johtaa kokousta / työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen siitä, kenen pitäisi toimia kokouksen puheenjohtajana

2 kõnek komisjonipood
kauppa, jossa myydään tietyllä palkkiolla myyntiin otettuja (käytettyjä) tavaroita
–

▪ me ostsime komisjonist lapsele turvahälli ostimme osto- ja myyntiliikkeestä lapselle turvakaukalon yleisk.

kompenseerima

rahalist kulu tasa tegema, kellegi kulusid korvama
(rahallisesti)
kompensoida, hyvittää, korvata

▪ toidulisandit haigekassa esialgu ei kompenseeri sairauskassa ei alkuun hyvitä ravintolisää

▪ elukohavahetuse kulud kompenseerib riik valtio korvaa muuton kulut

▪ see summa peaks aitama natuke kompenseerida hinnatõusu sen summan pitäisi hieman auttaa kompensoimaan hinnannousua

■ midagi heaks tegema, millegagi tasa tegema või tasakaalustama
kompensoida, korvata

▪ puudujääke ajalooteaduses kompenseerib autor lugematõmbava stiiliga historiallisen tietämyksensä puutteita kirjoittaja kompensoi kirjoitustyylillään, joka innostaa lukemaan

▪ lihalõigud olid natuke vintsked, kuid selle kompenseeris kuhjaga kaste lihaviipaleet olivat vähän sitkeitä, mutta sen korvasi monin verroin kastike

▪ magusaga patustamise kompenseerin trenniga makeansyömisen synnin hyvitän treenaamalla

konstruktsioon

‹s›

1 viis, kuidas miski on kokku seatud, millegi (üles)ehitus
rakenne, konstruktio, perus|rakenne

▪ konstruktsioonilt sarnaneb muusikateos ööbiku lauluga rakenteeltaan sävellys on satakielen laulun kaltainen

▪ laserid on erineva konstruktsiooniga laserit ovat rakenteeltaan erilaisia

■ ehitise, masina vm suure objekti peamine, hrl kandev osa
rakennuksen, koneen tms. suuren kohteen olennainen, tav. kantava osa
rakenne tekn.

▪ maja konstruktsioon peaks olema selline, et savi ei saaks vett talon rakenteen pitäisi olla sellainen, että savi ei kostuisi

■ see, mis on millestki kokku seatud või see, mis on millegi osa
jokin, joka on koostettu jostakin tai joka on jonkin osa
rakennelma, rakenne tekn.

▪ laual vedeles ilus metallist konstruktsioon pöydällä lojui kaunis metallinen rakennelma

2 mõtteline üksus (nt lause, väide, üldistus) abivahendina keerukate nähtuste selgitamisel
ajatusrakennelmasta
rakennelma, konstruktio

▪ loogiline konstruktsioon looginen rakennelma

▪ teoreetiline konstruktsioon teoreettinen rakennelma

■ keel grammatiliselt seostatud morfeemide või sõnade rühm
rakenne

▪ umbisikuline konstruktsioon passiivirakenne

■ see, mis on joonestusvahenditega konstrueeritud (nt joonis, skeem)
piirtämällä konstruoidusta
konstruktio

▪ geomeetrilised konstruktsioonid geometriset konstruktiot

kooli|jüts

väike, hrl algklassi laps
pieni koululainen
–

▪ igal koolijütsil peaks olema helkur jokaisella pienellä koululaisella pitäisi olla heijastin

koristama

1 puhtaks tegema, kraamima, midagi korda tegema või seadma
siivota, siistiä, puhdistaa, raivata, ruokota vars. ark.

▪ tube koristati iga päev huoneet siivottiin joka päivä

▪ talgulised koristasid loomade varjupaiga ümbrust talkoiden osanottajat siivosivat löytöeläintalon ympäristöä

2 ära, kõrvale viima, kõrvaldama või ühte kohta kokku koguma
korjata, raivata, luoda {lapioida}

▪ uusaastaöösel ei tohtinud lauda ära koristada uudenvuodenyönä ei saanut korjata pöytää / uudenvuodenyönä ei saanut raivata pöytää

▪ korista Windows Exploreri kaust sealt Windows 7 töölaua tegumirealt ära siirrä Windows Explorerin kansio pois Windows 7:n työpöydän tehtäväpalkista

▪ hommikul pidin jälle lund koristama aamulla minun piti taas luoda lunta

■ (kellegi äraajamise, äraviimise, kõrvaldamise või tapmise kohta)
jonkun pois ajamisesta, pois viemisestä tai tappamisesta
–

▪ need kerjusteenistujad peaks linnapildist ikka ära koristama ne kerjäläiset pitäisi kyllä siivota pois katukuvasta

▪ ta andis valvuritele peanoogutusega märku soovimatu tegelane ära koristada hän antoi päännyökkäyksellä valvojille merkin poistaa ei-toivottu henkilö

▪ Võtke oma paberid ja koristage end siit! Ottakaa paperinne ja lähtekää täältä!

3 valminud põllu- ja aiasaadusi lõikama või üles võtma, ka kokku koguma ja hoiukohtadesse toimetama
korjata {viljasta, heinästä}, nostaa (erik.) {perunoista, juureksista}

▪ hilisem saak koristatakse enne sügiseste külmade saabumist myöhäissato korjataan ennen syyspakkasten saapumista

▪ uued kombainid koristavad põllult rekordsaake uudet leikkuupuimurit korjaavat pelloilta ennätyssatoja

▪ kartul koristatakse põllult otse konteineritesse peruna nostetaan pellosta suoraan kontteihin

korraldama

1 mingit üritust ette valmistama ja ellu viima
järjestää, järjestellä, organisoida, järkätä ark.

▪ pererahvas korraldab ekskursioone ümbruskonda isäntäväki järjestää retkiä ympäristöön

▪ peetakse kirjandusõhtuid ja korraldatakse näitusi pidetään kirjallisuusiltoja ja järjestetään näyttelyitä

▪ Äkki peaks korraldama vestlusringi? Ehkä pitäisi järjestää keskustelupiiri?

■ midagi teoks või ära tegema, mingit tegevust sooritama, läbi viima
järjestää, organisoida

▪ küsitlus korraldati eelmisel nädalal kysely järjestettiin viime viikolla

▪ olen teistele juba liialt probleeme korraldanud olen aiheuttanut toisille jo liikaa ongelmia

2 vajalikku, sobivasse korda või seisu seadma; joonde, korda ajama, ära tegema
järjestää, järjestellä

▪ mulle korraldati koht autosse minulle järjestettiin paikka autoon

▪ naine palus haiglal asi ära korraldada nainen pyysi sairaalaa järjestämään asian

▪ korraldasin pabereid oma kirjutuslaual järjestelin papereita kirjoituspöydälläni

■ (seaduste, õigusaktidega ühenduses:) täideviimiseks juhiseid, käske andma
säätää [jostakin], määrätä [jostakin], säädellä, säännellä

▪ veeliiklust korraldav õigusakt vesiliikenteestä säätävä asetus

▪ ehitustegevust reguleerivad ja korraldavad arvukad seadused rakentamista sääntelevät ja säätelevät monet lait / rakentamista säännellään ja säädellään monilla laeilla

Seotud sõnad
korraldamine ‹s›
järjestely, organisointi, järjestäminen, järjesteleminen, organisoiminen
säätely, sääntely, säätäminen, sääteleminen, säänteleminen

kui

1 ‹konj› võrdlussidesõna, esineb hrl võrdlustes
kuin

▪ pereisa on laisk kui lohe perheenisä on laiska kuin lapamato

▪ karjub kui ratta peal huutaa kuin syötävä; huutaa kuin hengen hädässä

▪ nõnda kui täna pole varem sadanud aiemmin ei ole satanut niin kuin tänään

▪ nii kaugele ma ei julge ujuda, kui Laura ujus en uskalla uida niin kauas kuin Laura ui

■ (erinevust väljendava võrdluse korral)
(erilaisuutta ilmaisevissa vertailuissa)
kuin

▪ sõnavõtt oli pikem kui tavaliselt puheenvuoro oli pidempi kuin tavallisesti

▪ rahvast kogunes rohkem, kui osati oodata väkeä tuli paikalle enemmän kuin osattiin odottaa

▪ pigem ma loobun, kui võtan vastu sellised tingimused ennemmin luovun kuin hyväksyn sellaiset ehdot

■ alustab näimist või tundumist väljendavat võrdluse varjundiga kõrvallauset
aloittamassa vaikutelmaa tai tuntumista ilmaisevaa sivulausetta, jossa on vertailun sävy
kuin

▪ talle näis, kui variseks maailm tema ümber kokku hänestä tuntui kuin maailma romahtaisi

▪ omavahel kõneldi tasahääli, kui oleks majas olnud surnu keskenään puhuttiin puoliääneen, ikään kuin talossa olisi ollut vainaja

■ (väljendites, mis rõhutavad mingi asjaolu, seisundi ülemmäära või sellele lähenemist)
ilmauksissa, jotka painottavat jonkin asiaintilan tai tilanteen maksimimäärää tai sen lähenemistä
–

▪ viimane kui üks istekoht oli hõivatud joka ikinen istumapaikka oli varattu

▪ suvi on samahästi kui käes kesä on melkein saapunut

■ (mõnedes suurt määra osutavates väljendites)
(joissakin suuren määrän ilmauksissa)
kuin

▪ esinejate valik oli enam kui imelik esiintyjien valinta oli enemmän kuin kummallinen

▪ asi on hullem kui hull juttu on hulluakin hullumpi

▪ viga saab parandatud rutem kui muidu vika korjataan silmänräpäyksessä

2 ‹konj› ajasidesõna, alustab aega väljendavat kõrvallauset
kun

▪ ta tuli siis, kui ma magasin hän tuli silloin, kun vielä nukuin

▪ kui lapsed olid söönud, läksid nad õue syötyään lapset menivät ulos

▪ kuulsin, kui te tülitsesite kuulin kun riitelitte

3 ‹konj› tingimussidesõna, alustab tingimust väljendavat (kõrval)lauset
jos, mikäli

▪ kui sulle ülikond selga panna, näed sa päris viisakas välja jos panet puvun päälle, näytät oikein hyvältä

▪ asi pidi tühine olema, kui kõik nii lihtsalt lahenes asian täytyi olla tyhjänpäiväinen, jos kaikki ratkesi niin helposti

▪ teie olete vist, kui ma ei eksi, see inimene, kes .. ellen erehdy, olette ilmeisesti se, joka... / jos en erehdy, olette ilmeisesti se, joka... / mikäli en erehdy, olette ilmeisesti se, joka...

▪ neid oli kolm, kui mitte rohkem heitä oli kolme ellei enemmän

■ (otsustavust ning tegevuse tõhusust väljendavates konstruktsioonides)
päättämistä ja tekemisen tehokkuutta ilmaisevissa rakenteissa
kun, jos

▪ kui sõita, siis sõita –

▪ kui juba, siis juba –

▪ kui mitte, siis mitte jos ei niin ei; kun ei niin ei

■ (kõrvutava vastanduse korral)
rinnastavassa vastakkainasettelussa
–

▪ kui mardid soovisid peamiselt põlluõnne, siis kadrid saatsid karjaõnne martit toivottivat varsinaisesti viljelysonnea, katrit taas karjaonnea

■ alustab soovi, tagasihoidlikku palvet või kõhklust, kahtlust väljendavat lauset
toivomuksissa, pyynnöissä, epäröintiä ilmaisevissa lauseissa
kunpa, jospa

▪ Kui ta ometi natuke kannatlikum oleks! Kunpa hän olisi vähän kärsivällisempi!

▪ kui õige saadaks talle kirja jospa lähettäisi hänelle oikein kirjeen

4 ‹konj› möönev sidesõna, toob esile asjaolu, millest hoolimata pealauses märgitud tegevus või olukord siiski aset leiab
vaikka

▪ ja poiss, kui ta oligi väga häbematu, ei julgenud iialgi vastu hakata isale ja poika, vaikka röyhkeä olikin, ei koskaan uskaltanut vastustaa isäänsä

■ (umbmäärasust märkides:)
(epämääräisyyttä merkitsemässä)
niin–kuin

▪ kui tark ta ka poleks, kõike ta ikka ei tea niin viisas kuin hän onkin, kaikkea hän ei kuitenkaan tiedä

5 ‹konj› samastav sidesõna, osutab täpsustusele
osoittamassa täydennystä
-na/-nä

▪ sinu isa kui tohter peaks seda teadma isäsi pitäisi lääkärinä tietää se

▪ teda tuntakse kui vaikset ja tagasihoidlikku inimest hänet tunnetaan hiljaisena ja vaatimattomana ihmisenä

6 ‹konj› ‹seob koondlause kaht rööpliiget› ühendav sidesõna, seob kindlakskujunenud sõnapaare sisutervikut moodustavates ühendites
sitomassa kiteytyneitä sanapareja
–

▪ ta valvas haiget ööd kui päevad hän valvoi sairasta yötä päivää / hän valvoi sairasta öin ja päivin / hän valvoi potilasta niin öisin kuin päivisinkin

▪ olen sellest ühelt kui teiselt midagi kuulnud olen kuullut siitä yhdeltä ja toiselta

7 ‹adv› koos omadus-, kesk-, määrsõnadega ning asesõnadega mitu ja palju moodustab määra, astet, ulatust väljendava fraasi
kuinka, miten

▪ Kui vana sa oled? Kuinka vanha olet?

▪ Kui palju see maksab? Mitä tämä maksaa? / Kuinka paljon se maksaa?

▪ Kas sa tead, kui mitu kilomeetrit meil veel minna on? Tiedätkö montako kilometriä on vielä jäljellä? / Tiedätkö kuinka monta kilometriä on vielä jäljellä?

▪ ma ei tea, kui kaua see kestis en tiedä, kuinka kauan se kesti / en tiedä, miten kauan se kesti

■ (tundeid, nt imetlust, üllatust või kahetsust väljendades)
(tunteita, esim. ihmetystä tai yllätystä ilmaistaessa)
kuinka, miten

▪ Kui mõistvad vanemad sul on! Kuinka ymmärtäväiset vanhemmat sinulla onkaan!

▪ Hullusti läks, oi kui hullusti! Huonosti kävi, voi miten huonosti!

8 ‹s› häiriv, kahtlust tekitav, küsitav asjaolu
häiritsevästä, epäröintiä aiheuttavasta, arveluttavasta tilanteesta
–

▪ selles asjas on liiga palju kuisid siinä asiassa on liian paljon muttia

▪ töö tähtajaks lõpetamisega on oma kuid ja agad työn saamisessa määräikaan mennessä valmiiksi on omat jossinsa ja muttansa

kummi venitama
millegi toimumist, tegemist vm aeglustama, edasi lükkama, millegagi venitama
hidastaa jonkin tapahtumista, tekemistä tms., lykätä eteenpäin, viivytellä
–

▪ ta peaks elukaaslasest lahku minema, mitte kummi venitama hänen pitäisi erota puolisostaan eikä viivytellä

kõrvaline

1 ‹adj› selline, mis ei ole asjaga seotud või ei puutu sellesse
asiaan|kuulumaton, asiaan kuulumaton

▪ õppuste ajal ei lubata kõrvalisi isikuid territooriumile harjoitusten aikana alueelle ei päästetä asiaankuulumattomia henkilöitä

2 ‹adj› teisejärguline, väheoluline või vähem tähtis
tois|arvoinen

▪ mu mällu ladestus igasuguseid kõrvalisi detaile muistiini kasautui kaikenlaisia toisarvoisia yksityiskohtia

3 ‹adj› (keskusest, suurest liiklusest, käidavast paigast) kõrvale jääv, eemal asuv
syrjäinen

▪ rattamatk kulgeb mööda kõrvalisi paiku pyöräretken reitti kulkee syrjäisiä paikkoja pitkin

4 ‹adj› mujalt lähtuv, väljastpoolt tulev
ulkopuolinen

▪ ta on ratastoolis ja ei suuda ilma kõrvalise abita liikuda hän on pyörätuolissa eikä pysty liikkumaan ilman ulkopuolista apua

5 ‹s› asjaga mitteseotud isik
sivullinen, ulko|puolinen, asiaan|kuulumaton, asiaton

▪ see pole küsimus, kuhu keegi kõrvaline peaks oma nina toppima se ei ole sellainen asia, johon kenenkään sivullisen pitäisi nokkaansa pistää

▪ kõrvalistele jättis ta igati ontliku mulje ulkopuolisille hän jätti kaikin tavoin säädyllisen vaikutelman

laul on lauldud
[kelle/mille] keegi on omadega läbi, millegagi on lõpp
joku on uuvuksissa, jokin on tiensä päässä
[jonkun/jonkin] laulut on laulettu mon. kuv.

▪ kui puit peaks pragunema, on selle pilli laul lauldud jos puu halkeaa, on tämän soittimen laulut laulettu

liige

‹s›

1 organisatsiooni, liitu vm ühendusse kuuluv inimene, rühm või riik
järjestöön, liittoon tms. kuuluva ihminen, ryhmä tai valtio
jäsen

▪ riigikogu liikmed parlamentin jäsenet

▪ juhatuse liige johtokunnan jäsen

▪ Island on NATO liige Islanti on Naton jäsen

▪ seltsi võeti kolm uut liiget yhdistykseen otettiin kolme uutta jäsentä

2 liikuv kehaosa (nt käsi või jalg, ka peenise kohta); liiges
(raajasta)
jäsen

▪ peaks istumisest kangeid liikmeid sirutama pitäisi venytellä istumisesta kangistuneita jäseniä

▪ kõik luud ja liikmed valutavad kaikkia luita ja jäseniä särkee

3 mingi jada vm iseseisvatest osadest koosneva terviku osis
jonkin sarjan tms. itsenäisistä osista koostuvan kokonaisuuden osa
jäsen myös mat., kiel.

▪ hulkliikme liikmed polynomin jäsenet

lust

‹s›

heameel, tahe midagi teha, sellest rõõmu tunda; rõõm millestki
ilo, hupi, lysti ark.

▪ lausa lust lugeda asjalikke kommentaare on suorastaan ilo lukea asiallisia kommentteja

▪ oli puhas lust tutvuda nii paljude erinevate inimestega oli silkkaa lystiä tutustua niin moniin erilaisiin ihmisiin

▪ väikesed põnnid treenivad suure lustiga pikku taaperot harjoittelevat suurella innolla

▪ tegutsemislust toimintatarmo

■ lõbutsemine, pidu
hauskanpidosta, juhlista
–

▪ ta peaks leidma koha, kus saaks omasugustega lusti pidada hänen pitäisi löytää paikka, jossa hän voisi pitää hauskaa kaltaistensa kanssa

▪ ta nägi kogu seda lusti pealt hän katseli koko sitä ilonpitoa sivusta

▪ elu on lausa lust ja lillepidu elämä on yhtä juhlaa kuv.

läbi|paistev

‹adj›

1 selline, millest läbi vaadates on näha, mis on teisel pool
Vastand läbi|paistmatu
jonka läpi voi nähdä
läpi|näkyvä, läpi|kuultava, kirkas

▪ leiliruumi uks on läbipaistvast klaasist löylyhuoneen ovi on läpinäkyvää lasia

▪ läbipaistva veega järv kirkasvetinen järvi

▪ näitlejanna läbipaistev kleit jättis fantaasiale vähe ruumi näyttelijän läpinäkyvä mekko ei jättänyt juuri sijaa mielikuvitukselle

2 selgesti ja arusaadavalt toimuv või tehtav
Vastand läbi|paistmatu
avoin, vapaasti tarkkailtavissa oleva toiminta tai teko
läpi|näkyvä kuv.

▪ läbipaistev juhtimine läpinäkyvä johtaminen

▪ erakondade rahastamine peaks muutuma läbipaistvaks puolueiden rahoituksen pitäisi muuttua läpinäkyväksi

▪ eesmärk on läbipaistev eelarve tavoitteena on läpinäkyvä budjetti

■ (millegi varjatu kohta:) kergesti äraarvatav või taibatav
valheelliseksi, harhauttavaksi havaittava
läpi|näkyvä kuv.

▪ see oli nii läbipaistev vale, et ma ei küsinud enam midagi se oli niin läpinäkyvä valhe, etten kysynyt enää mitään

läbi töötama ‹v›
põhjalikult uurima või läbi arutama, ammendavalt käsitlema
tutkia tai keskustella perusteellisesti, käsitellä tyhjentävästi
–

▪ võistlustöid lugenud komisjonil tuli läbi töötada 682 lehekülge materjali kilpailutöitä lukeneen toimikunnan piti käydä perusteellisesti läpi 682 sivua materiaalia

▪ eeluurimise käigus pidi uurija läbi töötama suure hulga materjale esitutkinnassa tutkijan piti käsitellä perusteellisesti suuri määrä materiaalia / esitutkinnassa tutkijan piti kahlata läpi suuri määrä materiaalia

▪ probleemi peaks läbi töötama poliitiliselt sõltumatu ekspertide rühm poliittisesti riippumattoman asiantuntijaryhmän pitäisi tutkia ongelma läpikotaisin

lähi|nädal

‹hrl mitm väliskohakäänetes› järgnev nädal
lähi|viikko

▪ selgus peaks saabuma lähinädalatel asiaan pitäisi tulla selvyys lähiviikkoina / sen pitäisi selvitä lähiviikkoina

lööma

1 kellegi või millegi pihta lööki andma; löögiga mingisse seisundisse viima või kuskile liikuma panema
lyödä, iskeä, kolkata {tainnoksiin tai kuoliaaksi}, potkaista {jalalla}

▪ maaslamajat ei lööda älä lyö lyötyä

▪ röövel oli vanaproua oimetuks löönud ryöstäjä oli kolkannut vanhan rouvan tajuttomaksi

■ naelte ja haamriga kinnitama
kiinnittää naulalla tai nauloilla
naulata, naulita

▪ ehitajad hakkasid katust lööma rakentajat alkoivat naulata kattoa

▪ Jeesus löödi risti Jeesus ristiinnaulittiin / Jeesus naulittiin ristiin

■ kogemata valusasti millegi vastu minema
(tahattomasti) osua, törmätä johonkin jollakin ruumiinosallaan
lyödä, iskeä

▪ laps lõi varba vastu kivi lapsi löi varpaansa kiveen

■ ‹väljendites› (puudutades kellekski kuulutamise kohta)
lyödä (erik.)

▪ Mick Jaggeri lõi rüütliks Walesi prints Charles Mick Jaggerin löi ritariksi Walesin prinssi Charles

▪ Henri löödi kulliks Henristä tuli hippa

2 midagi millegi vastu liigutades heli tekitama
soittaa

▪ kirikumees ei pea enam kella lööma, selle teeb ära automaatika suntion ei tarvitse enää soittaa kirkonkelloja, vaan siitä huolehtii automatiikka

■ kellaheli kuuldavale laskma
(kellojen soimisesta)
lyödä

▪ katedraali kellad hakkasid lööma tuomiokirkon kellot alkoivat lyödä

▪ raekoja kell lõi keskööd raatihuoneen kello löi keskiyön merkiksi

3 vastase vastupanu murdma, teda võitma; (võistlejaid) edestama
voittaa joku taistelussa, kilpailussa tms.
lyödä, hakata ark., rökittää ark., kepittää kuv., pudottaa urh.

▪ Grünwaldi lahingus lõid Poola ja Leedu rüütlid Saksa ordut Grünwaldin taistelussa Puolan ja Liettuan ritarit löivät Saksalaisen ritarikunnan

▪ otsustavas viiendas geimis löödi vastast 15 : 12 ratkaisevassa viidennessä erässä vastustaja lyötiin 15-12

▪ bistroo lööb konkurente taskukohaste hindadega bistro lyö kilpailijansa kohtuullisilla hinnoillaan

■ parimat tulemust ületama
lyödä

▪ rajarekord jäi löömata rataennätys jäi lyömättä

■ (lauamängudes:) käigu tegemisega vastasmängija nuppu laualt eemaldama
(eräissä lautapeleissä:) poistaa omalla siirrolla vastustajan pelinappula laudalta
lyödä, syödä

▪ must lööb lipuga valge vankri b4 musta lyö kuningattarella valkoisen tornin b4:ssä

■ ‹ka väljendites› (tugevasti mõjumise, tähelepanu äratamise kohta)
voimakasta vaikutusta, huomion herättämistä tms. kuvaavissa ilmauksissa
lyödä

▪ selline soeng lööb kõik pahviks tällainen kampaus lyö kaikki ällikällä

4 hoogsa liigutusega midagi tegema; (hoogsa, energilise tegutsemise kohta)
tehdä jotakin rivakalla liikkeellä tai vauhdikkaasti
–

▪ piiril löödi passi tempel rajalla passi leimattiin / rajalla passiin lyötiin leima

▪ lõin suitsu ette panin tupakaksi

■ ‹ühendites› (tegevuse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)
toimintaa kuvaavissa ilmauksissa
–

▪ kass lööb nurru kissa kehrää

▪ pereisa praadis vilet lüües pannkooke perheenisä paistoi vihellellen ohukaisia

■ keha või kehaosa asendit muutma
kehon tai ruumiinosan asennon muuttamista kuvaavissa ilmauksissa
panna

▪ naine lõi käed puusa nainen pani kädet puuskaan

■ (rütmiliste liigutustega tegevuse või rütmiliste liigutuste kohta)
rytmikkäistä liikkeistä tai toiminnasta, joka koostuu sellaisista
lyödä, hakata, takoa

▪ süda hakkas kiiremini lööma (tuksuma) sydän alkoi lyödä nopeammin / sydän alkoi hakata nopeammin

▪ munavalge tuleb vahule lüüa munanvalkuainen pitää vaahdottaa

■ (hooga liikudes) paiskuma või levima
lyödä

▪ lained lõid üle muuli aallot löivät aallonmurtajan yli

■ ‹kindla kõneviisi ainsuse 3. isikus› (äkilise valgusnähtuse kohta)
äkilliseen valoilmiöön liittyvissä ilmauksissa
–

▪ müristab ja lööb välku jyrisee ja salamoi

5 märgib tegevuse või olukorra, seisundi järsku algust
jonkin toiminnan tai tilanteen äkillistä alkamista kuvaavissa ilmauksissa
alkaa

▪ laste silmad lõid särama lasten silmät alkoivat loistaa

▪ Ära löö põnnama! Älä ala jänistää!

▪ kõhtu lõi valu mahaa alkoi särkeä

▪ araks lööma alkaa arkailla

■ mingit uut seisundit esile kutsuma
tilanmuutokseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ värske õhk lõi pea klaariks raitis ilma selvitti pään

■ ‹väljendites› (mingiks tegevuseks ühinemise, liitumise kohta)
liittyä yhteen, yhtyä johonkin joukkoon
lyöttäytyä

▪ Miks peaks lugupeetud härra sulidega ühte punti lööma? Miksi kunnianarvoisa herra lyöttäytyisi yhteen lurjusten kanssa?

lühem

komp ‹adj›

väiksema pikkuse või kestusega
lyhyempi, lyhempi

▪ tal on üks jalg teisest lühem hänen toinen jalkansa on toista lyhyempi

▪ peaks juuksed lühemaks lõikama pitäisi leikata hiukset lyhyemmiksi

▪ päevad on järjest lühemad ja ööd pikemad päivät ovat koko ajan lyhempiä ja yöt pidempiä

Seotud sõnad
lühemalt ‹adv›
lyhyemmin
lühemus ‹s›
lyhemmyys harv

maitsma

, maitsema

1 toitu või jooki maitse proovimiseks suhu võtma; (pisut) sööma või jooma
maistaa

▪ maitse, kas soola on parajalt maista, onko suolaa sopivasti

▪ mett peaks enne ostmist maitsma hunajaa pitäisi maistaa ennen ostamista

■ midagi kogema, tunda saama
saada tuntea, kokea jotakin
maistaa kuv.
2 (toidu, joogi kohta:) maitselt meelepärane olema
maistua [jollekulle], maittaa [jollekulle]

▪ toit maitses kõigile ruoka maistui kaikille / ruoka maittoi kaikille

▪ vorst mulle ei maitsenud makkara ei maistunut minulle

■ (toidu, joogi kohta:) teatud maitsega olema
maistua [joltakin]

▪ sa ütled alati, et mu kohv maitseb nagu nõudepesuvesi sanot aina, että keittämäni kahvi maistuu tiskivedeltä

■ (olukordade, nähtuste kohta:) mingisugusena tunduma
maistua kuv., maittaa kuv.

▪ peale kõva aiatööd maitses uni hea kovien puutarhatöiden jälkeen uni maistui

▪ raskelt tulnud võit maitseb eriti hästi vaivan takana ollut voitto oli erityisen makoisa

makse|võimeline

majanduslikust seisundist olenevalt võimeline täitma rahalisi kohustusi, tasuma oma võlgu
Vastand makse|võimetu
maksu|kykyinen, vaka|varainen, solidi

▪ ettevõte ei ole enam maksevõimeline yritys ei ole enää maksukykyinen

■ piisavalt rahakas, et osta kaupa ja kasutada tasulisi teenuseid, hea ostuvõimega
maksu|kykyinen

▪ kultuuripealinna staatus peaks suurendama maksevõimeliste turistide voogusid kulttuurikaupungin aseman pitäisi lisätä maksukykyisten turistien virtaa

meie|sugune

‹adj, s›

selline (isik) nagu meie
meidän|laisemme, meidän kaltaisemme

▪ Mida siis meiesugune tegema peaks? Mitä meidänlaisemme sitten pitäisi tehdä?

muidugi mõista
‹rõhutava üldlaiendina› (otse) loomulikult, (aga) muidugi
tietysti, tietenkin, tietenkään, luonnollisesti
–

▪ muidugi mõista ei peaks ta sekkuma teiste ellu hänen ei tietenkään pitäisi sekaantua toisten elämään

nii|sama

‹adv›

1 ilma erilise põhjuse või eesmärgita
muuten vain, huvikse(en, piruutta(an ark.

▪ Mis mõtet on niisama raha kulutada? Mitä järkeä on kuluttaa rahaa muuten vain? / Mitä järkeä on kuluttaa rahaa vain huvikseen?

■ ilma et keegi kasutaks
ilman että kukaan käyttää
–

▪ ämma käest saadud saapad jäid kappi niisama seisma anopin antamat kengät jäivät vain kaappiin seisomaan

■ midagi ette võtmata või tegemata
tekemättä mitään
–

▪ ei saa ju seda lihtsalt niisama pealt vaadata sitähän ei voi vain katsoa vierestä

■ nii nagu on
sellaisenaan

▪ ilusad suured õunad, võib niisama süüa või kooki teha kauniita isoja omenia, niitä voi syödä sellaisenaan tai tehdä niistä piirakkaa

■ (vastu)tasuta, ilma rahata
ilmaiseksi, ilman murt.

▪ miks ma peaks jope kuskilt ostma, kui sõbralt niisama saab miksi minun pitäisi ostaa takki jostakin, jos ystävältä saa ilmaiseksi

2 ‹adv› ‹adjektiivi ja adverbi laiendina› (võrdlustes:) näitab, et mingi omaduse poolest on mõlemad ühesugused
yhtä

▪ kasum on niisama suur kui eelmises kvartalis voitto on yhtä suuri kuin edellisessä neljänneksessä

▪ lõpetasin kooli niisama hästi kui mu sõbranna valmistuin koulusta yhtä hyvin arvosanoin kuin ystävättäreni

■ millegagi võrreldes samamoodi
samoin

▪ kõik on niisama nagu vanasti kaikki on samoin kuin ennenkin / kaikki on niin kuin ennenkin

■ (võrdluseta:) nii
niin

▪ seda meest niisama lihtsalt kaamera ette ei püüa sitä miestä ei saa kameran eteen niin helposti

nõudmine

‹s›

1 kindel soov, tahtmine või taotlus; see, kui midagi nõutakse
vaatimus, ehto

▪ teine pool ei peaks esitama nõudmisi, mida täita ei suudeta toisen osapuolen ei pitäisi esittää ehtoja, joita ei pystytä täyttämään

▪ vaimustunud publiku nõudmisel kõlas veel mitu lisapala ihastuneen yleisön vaatimuksesta kuultiin vielä monta ylimääräistä / ihastuneen yleisön vaatimuksesta kuultiin vielä monta encorea

▪ palganõudmine palkkavaatimus

■ nõudmiseni saaja nõudmisel väljastatav kiri vm postisaadetis
poste restante -lähetys

▪ nõudmiseni pakk oli lõpuks saabunud poste restante -paketti oli vihdoin saapunut

2 (ostujõuline) vajadus teatud kauba või teenuse järele
Võrdle pakkumine
kysyntä vars. tal.

▪ maailmas aina kasvab nõudmine luksusautode järele luksusautojen kysyntä kasvaa maailmassa jatkuvasti

veebiliides @ veebihaldur