[SLS] Saksa laensõnad eesti keeles

haak, haagi 'konks (kinnise, suluse osana); haagis' < kasks hāke 'id.'

Esmamaining: Gutslaff 1648-1656
Vana kirjakeel: Gutslaff 1648-1656 temma hahkit, temma lawwat; Gutslaff 1648-1656 Nink peat sedda Ettepandawat Täkki Haakidega kinnipanema; Göseken 1660: 225 haaki 'hake (am kleide)'; haak 'Hake am Kessel'; Helle 1732: 306 [voki] lühte hakid 'die Haken an den Flügeln'; Hupel 1780: 149 haak, -i r. 'ein Haken, Heft'; Lunin 1853: 21 haak, -i r. d.; haak, -i r. d. 'крюкъ, рукоятка, крючекъ'
Murded: aak ~ oak ~ (v)uak eP; aak´ M T; haak´ V; `aaki R EMS I: 47
Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 66 hāk : hāgi 'Haken'; ÕS 1980: 144 haak
Saksa leksikonid: MND HW II: 1 hāke 'Haken, eiserne große, kleine Haken zu verschiedenen Zwecken'
Käsitlused: < kasks hake Liin 1964: 51; Raun 1982: 9; < sks Haken 'haak, konks; haak, poksilöök; adramaa', asks hake 'haak, konks' EES 2012: 64; EKS 2019
Läti keel: lt ãķis [1638 Ahki] 'Haken' < kasks hāke Sehwers 1918: 61, 82, 141; ME: I: 237; āķis 'Haken' < kasks hāke Sehwers 1953: 5; Jordan 1995: 53
Sugulaskeeled: sm haka, hakanen [1637] 'väkä, koukku; haka; keksi, puoshaka / Haken' < rts hake SSA 1: 130; lv ō̬i`k, ò̬i̯`k, å̀i̯`k 'öse am haken' < kasks hake Kettunen 1938: 267; lv ǭik 'haak / āķis, krampis' LELS 2012: 216; vdj gaakki 'haak (pelitoes) / гак (железный крюк на судне)' VKS: 228; vdj haakki 'haak, konks; õngekonks; ahing; voki lüht / крюк, крючок; острога; дуга веретена' VKS: 242; is haaɢiᴅ pl. '(voki) lüht' Laanest 1997: 28
Vt haakima

poots|haak, -haagi 'metallkonksuga ritv' < asks bôshake, bôteshāke 'id.', sks Bootshaken 'id.', vrd rts båtshake 'id.'

Esmamaining: Göseken 1660
Vana kirjakeel: Göseken 1660: 87 Pooshaki 'Boßhacke'; Göseken 1660: 225 Raud/pooshaki 'Hake (zum Schiffe)'
Murded: pootshaak : -`haagi Jõe Kuu; `pootsak, -i (-uo-) Sa Hi Ris; `pootsaak : -aagi (-oagi, -uagi) Khk Vll Muh Mar Han Vän Ris; pootsak : pootsagi Rid; `pootsvaak : -vaagi Sim Lai; `poostvaak : -vaagi Ksi Plt; puustak : puustagi KJn Ran; puustaak : -taagi Ran Nõo; `puostav, -i Jõh; `potstam, -i JõeK EMS VII: 686; puos(s)haak (-aak) Kuu JõeK Iis; poosvaak (-vuak) JMd Trm Lai; puosvaak (-vuak) Koe Kad VJg; `puosak : `puosakki Jõe; `puśsak : `puśsagi Räp; pu̬u̬sshaak´ Plv EMS VII: 685
Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 942 pōts-hāk : -hāgi 'Bootshaken'; ÕS 1980: 529 pootshaak 'teraskonksuga latt, ritv'; Mereleksikon 1996: 329 pootshaak '(hol bootshaak)'
Saksa leksikonid: Lübben 1888 bôshake 'Bootshaken'; MND HW I bôshāke, bôteshāke 'Bootshaken'
Käsitlused: < kasks bôtshâke 'Bootshaken' [vrd kasks bôtshâke] GMust 1948: 53, 88; < asks Boos-haken Liin 1964: 49; < asks bō(t)shake ~ sks Bootshaken ~ rts båtshake 'pootshaak' EES 2012: 380
Läti keel: lt buõstaks 'Bootsstange (Bootsstock)' < sks Sehwers 1918: 66; lt buosāks 'Bootshaken' < asks bōshāke 'Bootshaken' Sehwers 1953: 22
Sugulaskeeled: sm puoshaka [1644 botzhaca] 'uitto-, vene-, tukki-, palokeksi / Flöß-, Boots-, Heuerhaken' < rts båtshake 'vene-, tukki-, palokeksi' SSA 2: 432; lv bùo̯ts-ò̬i̭k 'bootshaken' Kettunen 1938: 32