Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 16 artiklit

eel|mainitud

‹adj›

eelnevalt, eespool mainitud
edellä mainittu

▪ oleks põnev teada, kelle huvisid eelmainitud härrad ja proua kaitsevad olisi mielenkiintoista tietää, kenen etuja edellä mainitut herrat ja rouva suojelevat

ees

‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]

1 liikumise või esikülje poolses suunas, eespool
Vastand taga
edessä, edellä

▪ laps kõnnib, selg ees lapsi kävelee selkä edellä

▪ ma ei näe, mis seal ees toimub en näe, mitä tuolla edessä tapahtuu

▪ nii nad läksid, naine ees ja mees järel niin he lähtivät: vaimo edellä, mies perässä / niin he menivät: nainen edellä, mies perässä

▪ kokku saadi kohviku ees tavattiin kahvilan edessä

▪ juuksed sorakil näo ees tukka roikkuu kasvojen edessä

▪ olime järjekorras üsna ees olimme jonossa aika kärjessä

■ ette kinnitatud või asetatud, oma otstarbeks valmis
edessä

▪ ettekandjal oli valge põll ees tarjoilijalla oli valkoinen esiliina edessä

▪ augu ees pole prunti reiässä ei ole tappia

▪ poole tunni pärast on auto ees puolen tunnin kuluttua auto on ovella

■ ajaliselt eespool, tulemas; kavatsusel, teoksil
ajallisesti myöhemmin; suunnitteilla, tekeillä
edessä, tulossa

▪ ees on kaks vaba päeva edessä on kaksi vapaapäivää

▪ Mis sul täna õhtul ees on? Mitä sinulla on tänä iltana?

2 (eespool) takistamas
edessä, tiellä

▪ turvamees seisis ukse peal ees turvamies seisoi ovella

■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistava, tülika tegurina, segamas
esteenä
edessä, tiellä

▪ ma ei saa aru, kellel ma ees olen, miks minust lahti tahetakse saada en käsitä, kenen tiellä minä olen, miksi minusta halutaan päästä eroon

3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või ollakse jõudmas
edessä

▪ olin keerulise valiku ees olin vaikean valinnan edessä

4 eelnevalt, enne kedagi teist või teisi, kellestki varem
edellä

▪ Kas ootan su ära või hakkan ees minema? Odotanko sinua vai alanko mennä edellä?

▪ laps matkib seda, mis teised ees teevad lapsi matkii sitä, mitä muut tekevät edellä

■ varem kohal, varem olemas
aiemmin

▪ saarele sattusime seetõttu, et siin oli üks tuttav pere juba ees saarelle satuimme sen takia, että täällä oli jo aiemmin yksi tuttu perhe

▪ kiilu on kõige kergem sinna lüüa, kus pragu ees kiila on helpointa lyödä sinne, missä on jo valmiiksi rako

5 tasemelt, edasijõudmiselt, saavutustelt kedagi edestamas
edellä

▪ matemaatikas on ta teistest pikalt ees, klassi parim matematiikassa hän on pitkällä muita edellä, luokan paras

▪ pikkuselt on poiss pea jagu isast ees poika on isäänsä päätä pitempi

■ (kella näidu kohta:) õigest ajast ette jõudnud
edellä

▪ kell on paar minutit ees kello on pari minuuttia edellä

6 kellegi juuresolekul, nähes või kuuldes; kuskil küsitletavana vms
jonkun läsnä ollessa, jonkun nähden tai kuullen; jossakin kuultavana tms.
–

▪ esimene ülesastumine publiku ees ensimmäinen esiintyminen yleisölle

▪ rektor annab ametivande ülikooli nõukogu ees rehtori vannoo virkavalansa yliopiston neuvostolle

▪ süüdlane kahetses kohtu ees oma tegu syyllinen katui tekoaan oikeudessa

7 osutab sellele, kelle või mille suhtes midagi tehakse, miski toimub või on olemas
viittaamassa siihen, jonka suhteen jotakin tehdään, jotakin tapahtuu tai jokin on olemassa
-lta, -ltä

▪ pean teie ees vabandama minun pitää pyytää teiltä anteeksi

▪ hirm valu ees kivun pelko

▪ meil pole teineteise ees saladusi meillä ei ole salaisuuksia toisiltamme

■ millegagi, kellegagi võrreldes
[johonkin/johonkuhun] verrattuna, [johonkin/johonkuhun] nähden

▪ tal on sinu ees mõningaid eeliseid sinuun verrattuna hänellä on joitakin etuja

■ osutab kellegi suhtumisele, vaatenurgale; millegi seisukohalt
edessä, silmissä

▪ Ära tee end maailma ees naeruks! Älä tee itseäsi naurettavaksi maailman edessä!

▪ seaduse ees on kõik võrdsed kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä

haldama

1 asutust, teatavat töölõiku vms juhtima ja korraldama
hallinnoida, hoitaa

▪ tema hallata jääksid üldised majandusküsimused hänen hoidettavakseen jäivät yleiset talouskysymykset

▪ raha haldab riigikassa rahoja hallinnoi valtiokonttori

▪ panka juhib ja haldab juhatajate nõukogu pankkia johtaa ja hallinnoi johtajien neuvosto

■ infotöötluse mingi lõigu eest vastutama
yllä|pitää tietotekn.

▪ portaali arendab ja haldab riigi infosüsteemide keskus portaalia kehittää ja ylläpitää valtion tietojärjestelmäkeskus

▪ veebidisainer loob ja haldab kümneid veebilehti web-suunnittelija luo ja ylläpitää kymmeniä verkkosivuja

2 kinnisvara, selle hoolduse, korrasoleku eest vastutama
(kiinteistöstä tms.)
huoltaa, yllä|pitää, hoitaa

▪ probleem on, kes peab parki hooldama ja haldama ongelmana on se, kenen pitäisi huoltaa ja ylläpitää puistoa

▪ Balti jaama tunnelit hakkab haldama erafirma Balti jaam -aseman tunnelin huolto siirtyy yksityisyritykselle

3 (riigis:) seaduste alusel juhtima ja korraldama
(valtiossa:) ohjata ja panna toimeen lakien pohjalta
hallinnoida, hallita, määrätä
Seotud sõnad
haldamine ‹s›
hallinto, hallinta
yllä|pito

huvi

‹s›

1 [mille vastu] soov, tahtmine midagi teada saada või tundma õppida; millegi harrastamine
mielen|kiinto [johonkuhun/johonkin, jotakuta/jotakin kohtaan], kiinnostus [johonkuhun/johonkin, jotakuta/jotakin kohtaan], viehtymys [johonkuhun/johonkin]
[jonkin] harrastus, [jonkin] harrastaminen

▪ olen Idamaade filosoofia vastu kogu aeg huvi tundnud olen aina ollut tuntenut kiinnostusta itämaiseen filosofiaan

▪ väike huvi mul on minulla on hieman kiinnostusta

▪ jään huviga ootama jään mielenkiinnolla odottamaan

▪ spordihuvi urheiluharrastus

▪ kunstihuvi taideharrastus

■ [mida teha] tahtmine, soov midagi teha
halu, tahto, tavoite

▪ tema huvi on kirikutüli lahendada hänen tavoitteenaan on ratkaista kirkkoriita

2 huvid pl see, mida keegi taotleb, hrl kasu vm soodsad asjaolud
etu yks., intressi yks., pyrkimys yks., pyyde tav. mon.

▪ selline seadus rikuks valijate huve sellainen laki loukkaisi äänestäjien etuja

▪ mul on omad huvid ka kaubanduses minulla on intressejä myös kaupan alalla

▪ finantshuvid taloudelliset intressit

▪ julgeolekuhuvid turvallisuuspyrkimykset

■ huvides [kelle/mille] kellegi, millegi kasuks või hüvanguks
hyväksi, eduksi, hyödyksi, vuoksi

▪ Kelle huvides see toimus? Kenen hyväksi se koitui?

▪ võistlemine keelatakse tervise huvides kilpaileminen kielletään terveyssyistä

iga|üks ‹pron›
iga üksik eraldi võetuna
jokainen, kukin, joka ainoa, joka ikinen

▪ igaüks ostis pudeli veini jokainen osti pullon viiniä

▪ igaühel on omaette tuba jokaisella on erillinen huoneensa

▪ kompvekid jagati hunnikutesse, igaühes kaksteist tükki konvehdit jaettiin kasoihin, kuhunkin kaksitoista kappaletta

■ ükskõik kes
kuka vain, kuka hyvänsä

▪ igaühega reisile ei lähe ei lähde matkalle kenen kanssa vain

kaasas

‹adv›

⇒ Samas sarjas kaasa1
kellegagi või millegagi koos; enda juures, endaga koos
mukana, kanssa, kera ylät.

▪ Kes sinuga kaasas oli? Kuka sinulla oli mukanasi? / Kenen kanssa sinä olit?

▪ mul pole täna raha kaasas minulla ei ole tänään rahaa mukanani

■ millegi lisaks, millegi saateks, millegagi koos (esinedes, toimudes, mõjudes)
(esiintymisestä, tapahtumisesta:) jonkin lisäksi, yhdessä jonkin kanssa
–

▪ majanduslangusega käib kaasas tööpuuduse kasv talouden taantuma liittyy työttömyyden kasvuun / talouden taantuma ja työttömyyden kasvu kulkevat käsi kädessä

▪ talle meeldib kõik, mis käib kaasas hea eluga hän pitää kaikesta hyvään elämään liittyvästä

komisjon

‹s›

1 mitmest inimesest koosnev üksus mingite ülesannete täitmiseks
komissio, toimi|kunta, työ|ryhmä, lauta|kunta, valio|kunta

▪ komisjon otsustas tarbija kaebuse rahuldada lautakunta päätti hyväksyä kuluttajan valituksen

▪ sõjakuritegude uurimise komisjon sotarikostutkimuksen komissio / sotarikoksia tutkiva komissio

▪ Nobeli preemia komisjon Nobel-toimikunta

▪ komisjon ei jõudnud üksmeelele, kes peaks koosolekut juhatama toimikunta ei päässyt yksimielisyyteen siitä, kenen pitäisi johtaa kokousta / työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen siitä, kenen pitäisi toimia kokouksen puheenjohtajana

2 kõnek komisjonipood
kauppa, jossa myydään tietyllä palkkiolla myyntiin otettuja (käytettyjä) tavaroita
–

▪ me ostsime komisjonist lapsele turvahälli ostimme osto- ja myyntiliikkeestä lapselle turvakaukalon yleisk.

kord2 ‹s, adv›
1 ‹s› märgib mingi üksiku (korduva) sündmuse või tegevuse toimumise aega või juhtu
tilaisuus, jolloin jotakin tapahtuu
kerta

▪ see oli ka ainus kord, kui reisil arstiabi vaja läks se olikin ainoa kerta, kun matkalla tarvittiin lääkärin apua

▪ iga kord lõpeb see halvasti joka kerta se päättyy ikävästi

▪ sel korral tuli ta üksi tällä kertaa hän tuli yksin

▪ ma palun veel kord vabandust pyydän vielä kerran anteeksi

■ ‹s› osutab millegi kordumise hulgale või sellele, kui palju on miski suurem või väiksem
(ilmaisemassa määrää tai kokoa johonkin verrattuna)
kerta

▪ Ütlen seda juba sajandat korda! Sanon sen jo sadannen kerran! / Sanon sen jo sadatta kertaa!

▪ olen teist korda abielus olen toista kertaa naimisissa

▪ teenin sinust mitu korda vähem ansaitsen monta kertaa vähemmän kuin sinä

▪ hiinlasi on ju mitmeid kordi rohkem kiinalaisiahan on monta kertaa enemmän

■ ‹s› korrutamise tehtemärkide (nt x) sõnaline väljend
(ilmaisemassa kertolaskua)
kerta

▪ kaks korda kaks on neli kaksi kertaa kaksi on neljä

2 ‹s› aeg, millal kellelgi on võimalus midagi teha, saada vm
vuoro, huki ark., tuuri ark.

▪ Kelle kord on nõusid pesta? Kenen vuoro on pestä astiat? / Kenen vuoro on tiskata? / Kenen tiskivuoro?

▪ nüüd on kord Ukraina käes nyt on Ukrainan vuoro

▪ Sinu kord! Sinun vuorosi!

■ ‹adv› ‹korduvana, sidesõnalaadselt seob eri lauseosi või lauseid› märgib olukordade vaheldumist
kerran

▪ kord nii, kord naa kerran niin, kerran näin

3 ‹adv› mingil täpsemalt määratlemata ajal, millalgi minevikus või tulevikus
(ilmaisemassa epämääräistä ajankohtaa)
kerran, joskus

▪ Ehk kord võin olla õnnelik? Ehkä joskus voin olla onnellinen?

▪ elasid kord eit ja taat olipa kerran ukko ja akka

■ ‹adv› rõhutava või mingit asjaolu kinnitava sõnana
(ilmausta vahvistamassa)
kerrankin

▪ Saage ometi kord aru! Yrittäkää nyt kerrankin ymmärtää!

▪ niisugused need emad kord on äidit nyt vain ovat sellaisia

kukkur

‹s›

1 kotike raha hoidmiseks ja kaasaskandmiseks
kukkaro

▪ nahkkukkur nahkakukkaro

■ (raha, rahaliste võimaluste, varandusliku seisu kohta)
kukkaro kuv.

▪ Kelle kukrusse sealt saadav raha läheb? Kenen kukkaroon sieltä saatavat rahat menevät?

2 (kukkurloomadel:) emaslooma kõhul olev nahakurdudest tasku, mis on poegadele toitumis- ja kasvamispaigaks
(pussieläimillä)
pussi
■ (taimedel:) paljuseemneline vili, mis avaneb üht õmblust pidi
tuppilo kasv.

leht

‹s›

1 roheline taimeosa, mis kinnitub varre või oksa külge
○ (folium)
lehti

▪ nahkjate lehtedega rododendronid nahkealehtiset alppiruusut

▪ tuul keerutab langenud lehti tuuli kieputtaa pudonneita lehtiä

▪ kaseleht koivunlehti

▪ pohlaleht puolukan lehti

■ lehes (kevadise olukorra kohta, kus puudel on hakanud kasvama lehed)
lehdessä

▪ puud on juba täies lehes puut ovat jo täydessä lehdessä

■ lehte (kevadise olukorra kohta, kus puudel on hakanud kasvama lehed)
lehteen

▪ kased hakkavad lehte minema koivut alkavat puhjeta lehteen

2 paberileht (puhas või tekstiga); selline raamatu vm koostisosa
arkki, liuska
lehti, sivu

▪ paberipakis on 500 lehte paperipakkauksessa on 500 arkkia

▪ ei viitsinud peatükki lõpuni lugeda ja keerasin lehte en viitsinyt lukea lukua loppuun, käänsin sivua

▪ vihikuleht kouluvihon sivu

▪ plokileht muistilehtiön sivu

■ (mängukaardi kohta)
peli|kortti, kortti, lappu ark.

▪ Kes teeb lehed? (kes segab lehed?) Kuka sekoittaa kortit? / Kenen työt?

■ õhuke ristkülikukujuline tükk mingit materjali või ainet
levy

▪ vineerileht vanerilevy

▪ lainepapp on müügil rullis või lehtedena aaltopahvia myydään rullina tai levyinä

■ mingi tööriista plaatjas lõikeosa
työkaluissa
terä

▪ labidaleht lapion terä

3 ajaleht
lehti, sanoma|lehti

▪ pühapäeval lehed ei ilmu sunnuntaisin lehdet eivät ilmesty

▪ mida lehes kirjutatakse? mitä lehdessä lukee?

▪ panin kuulutuse lehte panin ilmoituksen lehteen

4 veebi osa, mis on arvutiekraanil korraga näha, kodulehekülg vms; lehekülje mahus osa tekstifailist
sivu tietotekn., verkko|sivu

▪ enne printimist ava lehe eelvaade ennen tulostamista avaa sivun esikatselu

pidama1
1 (hrl tegevusalaga seoses:) midagi või kedagi kestvamalt enda käsutuses hoidma; koduloomi kasvatama
pitää, hoitaa, harjoittaa, pyörittää

▪ Jass peab Pärnumaal talu Jass pitää tilaa Pärnumaalla

▪ minu esivanemad harisid põldu ja pidasid lehmi esivanhempani viljelivät peltoa ja pitivät lehmiä

▪ mitut töökohta ei jaksa pidada useaa työpaikkaa ei jaksa pitää

▪ meister võis pidada õpipoisse mestari saattoi pitää oppipoikia

2 mingis olukorras, kohas hoidma; alal hoidma, mitte lakata või kaduda laskma
säilyttää, pitää, hoitaa

▪ peab kodu kenasti korras pitää kodin hyvässä kunnossa

▪ ketis peetud loom muutub kurjaks ketjussa pidetty eläin muuttuu vihaiseksi

▪ pidas kuuldu enda teada piti kuulemansa omana tietonaan

▪ õpetas kutsika puhtust pidama opetti koiranpennun huolehtimaan puhtaudestaan

▪ Ärme pea viha! Älkäämme pitäkö vihaa! yleisk., ylät.; Ei pidetä vihaa! ark.

■ ‹ühendites› (kestvama suhte kohta, kusjuures suhte laadile osutab nimisõna)
ilmaisemassa, että jollakulla on jonkun kanssa jonkinlainen pidempiaikainen suhde
–

▪ mis see minu asi on, kellega ta sõprust peab mitä se minulle kuuluu, kenen ystävä hän on

■ öeldust või kokkulepitust mitte taganema
pitää

▪ tüdruk ei pidanud lubadust tyttö ei pitänyt lupaustaan

3 ‹hrl koos verbiga jääma› pikemat aega mingis olukorras või kohas püsima; kestma
pitää, kestää

▪ pilk jäi pidama väravast mööduval kenal näitsikul katse pysähtyi portin ohi kulkevaan kauniiseen neitoon

▪ seekord jäi rasedus pidama sillä kertaa raskaus kesti

▪ lapse tehtud sõlm ei pidanud lapsen tekemä solmu ei pitänyt

■ ‹hrl isikuta lauses› (ilma, ilmaolude muutumatuna püsimise kohta)
ilman muuttumattomuudesta
–

▪ augustis pidas kuiva vaid viis ööpäeva elokuussa oli kuivaa vain viisi vuorokautta

4 midagi või kedagi tagasi hoidma; ohjeldama, takistama, pidurdama
pidätellä

▪ olukord oli nii koomiline, et ma ei suutnud naeru pidada tilanne oli niin koominen, että en pystynyt pidättelemään nauruani

▪ ega siis lukk varast pea eihän lukko varasta pidättele

■ (esemete, hoonete vms kohta:) vedelikku, soojust vm mitte läbi laskma
(esineistä, rakennuksista tms.:) pitää vettä tai lämmintä
pitää

▪ telk ei pidanud vihma teltta ei pitänyt sadetta

▪ Kuidas teie maja sooja peab? Kuinka talonne pitää lämmintä?

▪ kontrolli, kas tihend peab tarkista, onko tiiviste tiivis

■ (liikumise või tegevuse pidurdumise, peatumise, lakkamise kohta)
liikkumisen tai tekemisen lopettamisesta
–

▪ sain verejooksu ise pidama sain verenvuodon tyrehdytettyä itse

▪ kõht valutas naermisest, kui ma lõpuks pidama sain vatsa oli nauramisesta kipeä, kun lopulta pystyin lopettamaan nauramisen

▪ raha taha asi pidama ei jää (raha pole takistuseks, raha pärast asi tegemata ei jää) rahasta asia ei ole kiinni

▪ algul ei saanud tööga kuidagi otsa peale, pärast ei saanud pidama alkuun en saanut aloitettua työtä, myöhemmin en saanut lopetettua

■ ‹käskivas kõneviisis› (kedagi minekul või mingis tegevuses peatavalt)
‹imperatiivissa› jonkun pidättelemisestä
–

▪ Oota, pea kinni, ajame veidi juttu! Odota, jutellaan!

▪ Pidage, ärge tulistage! Seis, älkää ampuko!

5 [milleks/kelleks] kellekski, millekski, mingisuguseks arvama või oletama
pitää [jotakin/jotakuta, jonakin/jonakuna], luulla

▪ tamme peeti Zeusi pühaks puuks tammea pidettiin Zeuksen pyhänä puuna

▪ ma ei aimanud, et tegemist on ajateenijaga, pidasin teda ohvitseriks en aavistanut, että kyse oli varusmiehestä, vaan pidin häntä upseerina

■ [millest/kellest] hoolima, lugu pidama; (kõrgelt) hindama
välittää, tykätä ark.

▪ juubelikõnedest ta suurt ei pea juhlapuheista hän ei juuri välitä

6 ‹ühendites› (soorituse, korraldamise vms kohta, kusjuures tegevuse liigile osutab nimisõna)
pitää
viettää

▪ pidas pika kõne piti pitkän puheen

▪ jahti pidama metsästää; ajaa; pyydystää; saalistaa

▪ blogi pidama pitää blogia

▪ järgmine konverents peetakse Tallinnas seuraava konferenssi pidetään Tallinnassa

▪ vanemad olid kodust ära ja perepoeg pidas pidu vanhemmat olivat poissa kotoa ja poika piti juhlat

▪ Millal sa sünnipäeva pead? Koska vietät syntymäpäivääsi?

■ (mingi eripäraga aja, elujärgu veetmisse kohta)
pitää, viettää

▪ maalrid pidasid suitsutundi maalarit pitivät tupakkataukoa

▪ pidas poissmehepõlve ja nautis vabadust vietti poikamiespäiviä ja nautti vapaudesta

pöörduma

1 oma asendit muutma, end pöörama
vaihtaa asentoaan
kääntyä, käännähtää

▪ magaja pöördus selili nukkuja kääntyi selälleen

▪ pöördusin näoga päikese poole käännyin kohti aurinkoa

▪ kuulis enda taga samme ja pöördus kähku ümber kuuli takaansa askelia ja käännähti ympäri

▪ paat pöördus kummuli vene kääntyi nurin

■ ümber keskpunkti või telje liikuma või nihkuma
kääntyä, kiertyä, kierähtää, pyöriä

▪ võti pöördub lukuaugus avain kiertyy lukossa

▪ rool peab pöörduma sujuvalt ratin pitää kääntyä vaivatta

2 [kuhu] oma suunda muutma, kõrvale või tagasi pöörama; kuskile (tagasi) minema
vaihtaa suuntaansa
kääntyä

▪ tüdruk pöördus põiktänavasse tyttö kääntyi poikkikadulle

▪ tuul on pöördunud tuuli on kääntynyt

▪ otsustasime koju pöörduda päätimme kääntyä kotiin

▪ pilk pöördus viivuks naise dekolteele katse käväisi naisen dekolteessa

■ (tee, jõe jms kohta:) käänakut tegema
(tiestä, joesta tms.:) tehdä käännös
kääntyä

▪ raudtee pöördus lõunasse rautatie kääntyi etelään

■ (nähtuse, protsessi suunamuutuse või olukorra muutumise kohta)
(jonkin ilmiön, prosessin tai tilanteen kehittymisestä)
kääntyä, muutttua

▪ majandus pöördus kasvule talous kääntyi kasvuun

▪ loodame, et kõik pöördub siiski heaks toivomme, että kaikki kääntyy sittenkin hyväksi

▪ äkitselt õnn pöördus äkkiä onni kääntyi

■ pöörduv vastupidiseks muutuda võiv
kierto-

▪ pöörduv protsess kiertoprosessi fys.

■ (usu vahetamise, maailmavaate muutmise, meeleparanduse kohta)
(uskonnon vaihtamisesta, maailmankuvan muuttumisesta tms.)
kääntyä, tulla uskoon
tehdä parannus

▪ naine pöördus islami usku nainen kääntyi islamiin / nainen kääntyi islamin uskoon

▪ ta on usklikuks pöördunud hän on tullut uskoon

▪ mõni patune võib veel pöörduda muutama syntinen voi vielä tehdä parannuksen

■ piltl (kõneaine vahetumise kohta)
(puheenaiheen vaihtumisesta)
kääntyä, kiertyä

▪ jutt pöördus lastele keskustelu kääntyi lapsiin

■ [mille poole, mille juurde] tegevust millelegi suunama, millegagi tegelema hakkama
suuntautua [johonkin]

▪ nii mõnigi poeet on pöördunud proosa poole yksi jos toinenkin runoilija on suuntautunut proosaan

▪ keskeas pöördus ta kokkamise juurde tagasi keski-iässä hän palasi ruoanlaiton pariin

3 [kuhu, kelle/mille poole] kellegi juurde abi, nõu või info saamiseks minema; kedagi kõnetama
kääntyä [jonkun] puoleen
puhutella [jotakuta]

▪ dokumentideta mees pöördus abipalvega Eesti konsulaati paperiton mies kääntyi Viron konsulaatin puoleen pyytämään apua

▪ infotöötaja seletas, kelle poole pöörduda ja mida teha neuvonnasta kerrottiin, kenen puoleen kääntyä ja mitä tehdä

4 keel (verbi kohta:) pöördeti muutuma
(verbeistä)
taipua

saama

1 kellegi omaks, omandisse, valdusse või kasutusse tulema
saada

▪ sain sõnumi sain viestin

▪ lapsed said tunnistused lapset saivat todistukset

▪ nad ei saanud pangast laenu he eivät saaneet pankista lainaa

▪ ta sai loa lahkuda hän sai luvan poistua

▪ kui aega saad, astu läbi pistäydy, kun ehdit

■ (karistamise kohta, eriti kahjurõõmuavaldustes)
joutua kurituksen, pahoinpitelyn, moitteiden tms. kohteeksi
saada

▪ poiss sai asja eest poika sai mitä ansaitsikin

▪ Aga sa saad, kui ema tuleb! Saat sapiskaa, kun äiti tulee!

▪ Said nüüd! Siitäs sait!; Ähäkutti! last.

■ (millegi tunda, kogeda, omandada tulemise kohta)
saada

▪ öö otsa ei saanud und en saanut unta koko yönä

▪ Kas mu silmad seda enam näha saavad? Saanko enää ikinä nähdä sitä?

▪ sain mesilaselt nõelata sain mehiläisenpiston

▪ ajapikku on sõna saanud uue tähenduse aikaa myöten sana on saanut uuden merkityksen

▪ saime hulk aega oodata meidän piti odottaa aika kauan / saimme odottaa melko kauan

▪ tüdruk sai haiget tyttöön sattui / tyttö satutti itsensä

▪ kõndides saab sooja kävellessä lämpenee

■ (millegi hankimisega ühenduses); (järglaste soetamise kohta)
saada

▪ Kust abi saada? Mistä saada apua?

▪ Põlva mehed loodavad Soomest tööd saada põlvalaismiehet toivovat saavansa töitä Suomesta

▪ nad said juba teise poja he saivat jo toisen pojan

▪ Kellelt ta lapse sai? Kenen lapsen hän sai?

■ (arvutamise vms tulemuse kohta)
saada

▪ korrutades kahte kolmega saame kuus kun kaksi kerrotaan kolmella, saadaan kuusi

■ saada saadaval, kättesaadav
saatavilla

▪ müügijuhi koht on nüüd saada myyntipäällikön paikka on nyt saatavilla

2 väljendab kellegi või millegi viimist mingisse olukorda, seisundisse või tegevusse
saada

▪ sain talle aru pähe sain hänet ymmärtämään

▪ uppunu saadi hinge hukkunut saatiin elvytetyksi

▪ meistergi ei saanud klaverit häälde mestarikaan ei saanut pianoa viritettyä

3 [milliseks, kelleks/milleks] osutab mingi olukorra, seisundi, oleku jne muutusele, arenemisele, kujunemisele (sageli positiivses suunas)
tulla

▪ ülesanne sai selgeks tehtävä tuli selväksi

▪ elu on täitsa teiseks saanud elämästä on tullut aivan toisenlaista

▪ ta tahab arstiks saada hän haluaa tulla lääkäriksi

▪ Jüri sai isaks Jüri tuli isäksi

▪ poiss saab viis aastat vanaks poika täyttää viisi vuotta

▪ õpetaja sai vihaseks opettaja suuttui

▪ tahan sinuga tuttavaks saada haluan tutustua sinuun

4 ‹hrl 3. isikus› osutab millegi tekkimisele või sündimisele
tulla

▪ Saagu valgus! Ja valgus sai Tulkoon valkeus! Ja valkeus tuli

▪ meist saigi paar meistä tulikin pari

▪ Mis siis saab, kui tööd enam pole? Mikä sitten eteen, kun ei ole enää töitä?

■ (seoses omadusega:) mingisugune välja kukkuma
tulla, sukeutua

▪ kook sai väga maitsev kakusta tuli oikein maukas / kakku tuli oikein maukas

▪ artikkel saab vist liiga keeruline artikkelista tuli kai liian monimutkainen

■ seoses ajalise piiriga, milleni varsti jõutakse; kellaajaga ühenduses
tulla

▪ homme saab lapse sünnist nädal huomenna lapsen syntymästä tulee kuluneeksi viikko

▪ kell saab varsti kuus kello tulee pian kuusi

5 mingisse kohta, olukorda, tegevusse jõudma, pääsema
päästä
päätyä

▪ majja saab tagaukse kaudu taloon pääsee takaoven kautta

▪ sai napilt enne välja, kui katus sisse langes pääsi ulos juuri ennen kuin katto romahti

▪ hea, et põgenema saime hyvä, että pääsimme pakenemaan

▪ Kuidas sa siia said? Miten sinä tänne päädyit?

■ (tegevusse käskides, sundides:) hakkama; kasima
alkaa

▪ Kas sa saad minema! Alatkos mennä siitä!

▪ Tehke, et minema saate! Alkakaa painua nyt!

6 väljendab tegevuse võimalikkust ja subjekti võimelisust või võimalust selleks
voida, pystyä, päästä

▪ sirgel teelõigul saab sajaga sõita suoralla tieosuudella voi ajaa satasta

▪ seda juttu ei saa tõsiselt võtta tuota puhetta ei voi ottaa tosissaan

▪ saan anda ainult mõne vihje voin antaa vain muutaman vihjeen

▪ ma ei saanud teisiti teha en voinut tehdä toisin

▪ Kas sa saad ise käia? Pystytkö kävelemään itse?

▪ keegi ei saanud tulla kukaan ei päässyt tulemaan

7 ‹ainsuse 3. isikus› piisama, aitama, jätkuma
riittämisestä
–

▪ siit saab endale ja teistele tästä riittää itselle ja muille

▪ kaklesime, et küll sai tappelimme vaikka kuinka

8 [mida tegema] tulevikku väljendav abiverb
tulla

▪ meie elu saab olema ilus elämämme tulee olemaan kaunis

9 ‹umbisikuliselt› väljendab ebamäärast lubadust, teadet vms
tulla

▪ eile sai kõvasti viina võetud eilen tuli otettua kovasti viinaa

▪ Saab tehtud! Onnistuu!; Homma hoituu! ark.

Seotud sõnad
saamine ‹s›
saaminen, saanti
tuleminen

sisu

‹s›

1 see, mis mingi ümbrise, kesta, anuma vm sees leidub
sisältö, sisällys, sisus, sisusta

▪ mehed olid valmis iga vastutulijaga pudeli sisu jagama miehet olivat valmiita jakamaan pullon sisällön kenen tahansa vastaantulijan kanssa

▪ arbuusi sisu vesimelonin sisus

2 see, mida mingi teos, kõne vms sisaldab; aine, teema, süžee vms
(suullisesta, kirjallisesta tai kuvallisesta esityksestä:) se, mitä esitetään tai käsitellään; aihe, juoni tms.
sisältö

▪ ettepaneku sisu ei muutu ehdotuksen sisältö ei muutu

▪ propagandistliku sisuga lendleht sisällöltään propagandistinen lentolehtinen

■ (mõiste, tegevuse, kogetu vm kohta:) olemus, mõte, tähendus
(käsitteen, toiminnan tms.) olemus tai merkitys
sisältö, ydin

▪ mõiste sisu käsitteen sisältö

▪ tema elu sisuks sai heategevus hänen elämänsä sisällöksi muodostui hyväntekeväisyys

▪ venelaste poolt on õppetunni sisu selles, et keegi ei tõtta meid kaitsma venäläisten tapauksessa opetuksen ydin on siinä, että kukaan ei kiiruhda puolustamaan meitä

taevas

‹s›

1 nähtav maailmaruumi osa, kus asuvad pilved, Päike, Kuu ja tähed
taivas

▪ vanasti oli rohi rohelisem ja taevas sinisem ennen vanhaan ruoho oli vihreämpi ja taivas sinisempi

■ (kellegi tegevusvälja, mingi valdkonna vms kohta)
taivas kuv.

▪ tõusev täht välispoliitika taevas nouseva tähti ulkopolitiikan taivaalla

2 uskumustes jumala asupaik
taivas

▪ taevas ja põrgu taivas ja helvetti

■ jumal, jumalikud jõud
(Jumalasta, taivaallisista voimista)
taivas (erik.)

▪ see on taeva tahtmine tämä on taivaan tahto

▪ taevale meelepärane tegu taivaalle mieluisa teko

■ (esineb üllatust, imetlust väljendavates hüüatustes)
(huudahduksissa)
taivas

▪ Oh sa püha taevas! Voi pyhä taivas!

▪ Taevas hoidku! Taivas varjelkoon! ark.; Taivaan vallat! (erik.)

▪ taevas teab, kellega ta seal suudles taivas tietää, kenen kanssa hän siellä suuteli

teadma

1 teatud infot, teadmisi omama, milleski kindel olema
tietää

▪ maur teab, kust kõrbes vett saab mauri tietää, mistä autiomaassa saa vettä

▪ naine hakkas seda alles aimama, mida arst juba teadis nainen alkoi vasta aavistaa sen, minkä lääkäri jo tiesi

■ ‹da-vormis› esineb ühendites, mis märgivad info ja teadmiste hankimist, edastamist, hoidmist
tietää

▪ sain võlast teada alles pangas sain tietää velasta vasta pankissa

▪ anna teada, kus sa ööbid ilmoita, missä yövyt

▪ poiss jättis saladuse enda teada poika piti salaisuuden itsellään

■ (ära) tundma, tuttav olema
tuntea

▪ naabrid teadsid üksteist niipalju, et teretasid naapurit tunsivat toisiaan sen verran, että tervehtivät

■ oskama; taipama, millegi peale tulema
osata

▪ tüdruk teab ükskordühte peast tyttö osaa kertotaulun ulkoa

▪ ma ei teadnud seda tähele panna en osannut kiinnittää siihen huomiota

2 ‹väljendites› ebaselgust, kõhklust, kahtlust vms väljendavana
‹sanonnoissa› epäselvyyttä, epäröintiä, epäilystä ilmaisemassa
tietää

▪ teab kelle laps see tegelikult on tiedä häntä, kenen lapsi hän itse asiassa on

▪ tea, kas ta nii kaua elabki mene ja tiedä elääkö hän lainkaan näin kauan

▪ see on ei tea kelle kelk mene ja tiedä kenen kelkka tuo on

■ ‹väljendites› tundetoonilise rõhutamise korral
‹sanonnoissa›
kas ‹interj.›

▪ tead, see pole mingi puravik kas, se ei ole mikään tatti

■ ‹väljendites, eitavas lauses gi-liitega› kellegi või millegi mõjule allumist, kellegi kuulda võtmist väljendades
‹sanonnoissa, gi-liitteellisenä kielteisissä yhteyksissä›
–

▪ kojuminekust ei tahetud teadagi kotiinlähdöstä ei oltu tietävinäänkään

▪ mees vajutas kangile, aga kivi ei teinud teadmagi mies väänsi kankea, mutta kivi ei liikahtanutkaan

veebiliides @ veebihaldur