Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 33 artiklit

aint
kõnek ainult
vain yleisk.
▪ meie linnas on aint kaltsukad, ühtki korralikku poodi pole kaupungissamme on vain rättikauppoja, ei yhtään kunnon liikettä
ajama
M
1 kedagi või midagi kuhugi liikuma sundima või liikuma panema
ajaa
▪ piletita sõitjad aeti bussist välja liputtomat matkustajat häädettiin bussista / liputtomat matkustajat ajettiin ulos bussista
▪ ajasin lapsed magama ajoin lapset nukkumaan
▪ tuul ajas paadi kaldast eemale tuuli ajoi veneen kauemmas rannasta
▪ liha aeti vardasse liha työnnettiin vartaaseen
▪ Aja püksid jalga! Pane housut jalkaan!
■ (oma keha või kehaosa teatud asendisse viies)
kehon tai ruuminosan asennon ottamisesta
–
▪ ajas jalad harki otti haara-asennon; levitti jalkansa
▪ Aja ennast püsti! Nouse ylös!
■ (sõiduvahendi (või hobuse) juhtimise, ka sõitmise kohta)
(ajoneuvon ohjaamisesta, myös siinä matkustamisesta)
ajaa
▪ ajas auto tee äärde ajoi auton tiensivuun
▪ teekäijale aeti otsa jalankulkijan päälle ajettiin
▪ Ajame võidu! Ajetaan kilpaa!
■ (taime kohta:) oma osi kasvatama
(kasvista:) kasvattaa osiaan
–
▪ puu on juured alla ajanud puu on kasvattanut juuret
2 ‹ka isikuta lauses› mingit tundmust, meeleolu, seisundit, olukorda, muutust põhjustama, esile kutsuma
jonkin tunteen, tunnelman, tilan, tilanteen tai muutoksen aiheuttamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ iiveldama ajab tekee pahaa
▪ näkku valetamine ajas ta marru päin naamaa valehteleminen raivostutti häntä
▪ ära aja mind naerma älä naurata
▪ nii kurb lugu, et ajab nutu peale niin surullinen juttu, että itkettää
▪ sa ajad mind segadusse hämmennät minua
▪ viin on mehe hukka ajanud viina on vienyt miehen turmiolle
▪ aja see asi korda hoida se asia
3 ‹ühendites› (tegevuse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)
jonkin toiminnan yhteydessä
–
▪ mul on linnas asju ajada minulla on kaupungissa asioita hoidettavanani
▪ mingit äri ta ajab jotain liiketoimintaa hän pyörittää
▪ laps ajab jonni lapsi kiukuttelee
4 ‹ühendites› (rääkimise, kõnelemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
puhumisesta
–
▪ ajame pisut juttu rupatellaan vähän
▪ Ära aja jama! Älä horise! / Älä puhu pötyä!
▪ Ah, mis sa ajad! Älä viitsi!
■ ‹ühendites› (hääle, heli tekitamise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
äänen tuottamisesta
–
▪ poiss ajab vilet poika viheltelee
▪ kõrvad ajavad pilli korvat soivat
5 ihukarvu raseerides eemaldama
(ihokarvojen poistamisesta)
ajaa, ajella
▪ ajab habet ajaa partansa / ajelee partansa
6 midagi endast eraldama või välja saatma
erittää tai erottaa jotain itsestään
–
▪ kuusk hakkas juba enne uut aastat okkaid ajama joulukuusesta alkoi varista neulasia jo ennen uuttavuotta
▪ pliit ajab suitsu hella savuttaa
7 ‹ühendites› (kellegi või millegi jälitamise, sellele järgnemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
(jäljittämisestä, perässä pysymisestä tms.)
ajaa, ajaa takaa, jahdata, seurata
▪ koer ajab jänese jälgi koira seuraa jäniksen jälkeä
▪ kass ei viitsi hiiri taga ajada kissa ei viitsi ajaa hiiriä takaa
▪ tüdruk ajas raamatus näpuga järge tyttö seurasi sormella rivejä kirjassa
8 trassi, teed vms hrl otsesuunalist rajama
tien, väylän tms. tekemisestä
–
▪ mutt ajab käike kontiainen kaivaa käytäviä
▪ läbi metsa on siht aetud metsän läpi on raivattu linja
▪ suusarada jäigi sisse ajamata hiihtolatu jäikin ajamatta
9 ‹ühendverbi osana› õmmeldes kinnitama
kiinnittää ompelemalla
–
▪ ajas krae külge ja nööbid ette kiinnitti kauluksen ja ompeli napit
10 keetmise teel destilleerima; utma
tislata
▪ kartulitest aetud piiritus perunoista keitetty pontikka / perunoista tislattu pontikka
▪ tökatit aeti kasetohust tököttiä hiiletettiin koivun tuohesta
asi
M
‹s›
1 hrl olmega või tööga seotud tarbeese, vahend, riist vms
tavara, esine
▪ terve tuba oli igasuguseid asju täis koko huone oli täynnä kaikenlaisia tavaroita
▪ pakkis oma asjad kokku ja läks minema pakkasi tavaransa ja lähti
▪ armastab ilusaid asju pitää kauniista tavaroista
■ ‹hrl ainsuses› materjal, aine; söödav või joodav
materiaali, aine; syötävä tai juotava
–
▪ igast asjast ei saa maja ehitada taloa ei voi rakentaa mistä vain
▪ peolaud oli uhke, tekkis tahtmine kõiki asju maitsta juhlapöytä oli komea, tuli halu maistaa kaikkea
■ kirjandus- või kunstiteos
kirjallisen tai taiteellisen luomistyön tuote
teos, työ
▪ kunstinäitusel meeldisid talle Vive Tolli asjad taidenäyttelyssä häntä miellyttivät Vive Tollin työt
2 probleem, juhtum, nähtus, olukord või asjaolu
asia, seikka, tapaus, juttu
▪ võttis koosolekul asja üles otti asian esiin kokouksessa
▪ ta ei saa paljudest asjadest üldse aru monia asioita hän ei ymmärrä lainkaan
▪ asja tuleb uurida asiaa pitää tutkia
▪ Kuidas ma küll nii lihtsa asja peale ei tulnud! Miten minä en hoksannut näin yksinkertaista asiaa!
▪ püüab asju paremas valguses näha yrittää nähdä asiat paremmassa valossa
▪ asi on hullem kui arvasime juttu on hullumpi kuin luulimmekaan
■ miski kellessegi puutuv; (midagi tingiv) põhjus või vajadus
jotakuta koskettava seikka; jotakin edellyttävä tarve tai tehtävä
asia
▪ Mis on teistel sellega asja, millal mina oma töö valmis saan? Mitä se muille kuuluu, milloin minä saan työni valmiiksi? / ei se ole muiden asia, milloin minä saan työni valmiiksi
▪ Mis see sinu asi on? Mitä se sinulle kuuluu?
▪ Kas tulid niisama või oli sul asja ka? Tulitko muuten vain vai oliko sinulla asiaakin?
■ õigusrikkumine, süü-, kohtuasi vms
asia, oikeus|asia, juttu, oikeus|juttu
▪ asi jõudis lõpuks kohtusse asia päätyi lopulta oikeuteen
■ kellelegi või millelegi omased omadused, olukord või situatsioon
(jollekulle tai jollekin luonteenomaisista ominaisuuksista, oloista tai tilanteista)
seikka, piirre
asian|laita, tilanne
▪ vanainimese asi - samm tönts, kuulmine kehv vanhuksen tilanne: kömpelö askel ja heikko kuulo
3 tegemist vajav töö või toiming
asia, homma ark.
▪ mul on vaja linnas asju ajada minun on hoidettava asioita kaupungilla / minun pitää hoitaa hommia kaupungilla ark.
▪ selle asjaga pole kiiret sillä asialla ei ole kiirettä
4 miski omaette väärtus, midagi kõlblikku, kasulikku vms
kyllin hyvästä, kelvollisesta, hyödyllisestä tms.
–
▪ sellest käsikirjast küll asja ei saa siitä käsikirjoituksesta ei kyllä tule mitään
▪ pole tast asja kõnet pidama ei hänestä ole pitämään puhetta
▪ see raamat pole suurem asi se kirja ei ole kovin kummoinen
hinna|tase
M
(kaupade, teenuste) hindade suurus
hinta|taso
▪ maakaupluste hinnatase on kõrgem kui linnas maalaiskauppojen hintataso on korkeampi kuin kaupungin kauppojen
hoopis
M
‹adv›
1 rõhutab mitmest võimalusest ühte, hrl ootuste mõttes vastandlikku; rõhutab üht kahest (või mitmest) otseselt vastandatud võimalusest
painottamassa yhtä mahdollisuutta monesta, tav. epäodotuksenmukaista; painottamassa yhtä kahdesta (tai monesta) täysin päinvastaisesta vaihtoehdosta
-kin
taas, puolesta(an
▪ tahan hoopis magama minna minä haluankin mennä nukkumaan
▪ asjade seis läks hoopis hullemaks tilanne menikin huonommaksi
▪ kopra asemel tabas jahimees hoopis rebast majavan sijaan metsästäjä osuikin kettuun
▪ kes leiab inspiratsiooni loodusest, kes hoopis geomeetriast joku löytää inspiraatiota luonnosta, joku taas geometriasta
■ (hrl millegagi võrreldes:) täiesti, täies ulatuses
täysin, kokonaan, vallan, tyystin, aivan
▪ tegelikult on olukord hoopis vastupidine oikeastaan tilanne on täysin päinvastainen
▪ Äkki laps ise oleks teinud hoopis teise valiku? Ehkäpä lapsi itse olisikin valinnut aivan toisin?
▪ linnas oli öö hoopis teistsugune kui külas kaupungissa yö oli tyystin erilainen kuin kylässä
2 ‹koos keskvõrdevormiga› küllaltki suurel, tähelepandaval määral
‹yhdessä komparatiivimuodon kanssa›
huomattavasti, selvästi, melkoisesti
▪ Koos sinuga on hoopis lõbusam! Sinun kanssasi on huomattavasti hauskempaa!
▪ praegusel kriisil on hoopis suurem ühiskondlik mõjujõud tämänhetkisen kriisin vaikutus yhteiskuntaan on huomattavasti suurempi
▪ päikese käes muutusid pargi sügisvärvid hoopis kirkamaks auringossa puiston syysvärit muuttuivat selvästi kirkkaammiksi
▪ ilm on täna hoopis soojem ilma on tänään selvästi lämpimämpi
hõre
M
‹adj›
üksteisest suhteliselt kaugel asetsevatest ühesugustest osadest koosnev
Vastand tihe
harva, ohut, harsu kasv.
▪ hõredad juuksed harvat hiukset
▪ hõredad rehapulgad harvat haravanpiikit
▪ kõrgemal on õhk hõre ilma on korkealla ohutta
■ selline, kus midagi esineb harvalt, kus osalevad vähesed vms
sellainen, jossa jotakin on harvassa, johon osallistuvat harvat tms.
harva
▪ linnas oli eile harjumatult hõre liiklus kaupungissa oli eilen erityisen harva liikenne
▪ hõreda asustusega ääremaa harvaan asuttu syrjäseutu
■ sisult laialivalguv või pinnapealne
sisällöltään pintapuolinen
hatara
▪ näidend on ideelt huvitav, ent sisult hõre näytelmän idea on kiinnostava, mutta sisältö hatara
Seotud sõnad
hõredalt ‹adv›
harvaan
harvassa
hõredasti ‹adv›
harvaan
harvassa
hõredus ‹s›
harvuus, ohuus
hataruus
häire|olukord
M
olukord, kus tuleb ohu vältimiseks valmis olla tegutsema
hälytys|tila
▪ linnas kuulutati välja häireolukord kaupunkiin julistettiin hälytystila
juur
M
‹s›
1 taime (hrl maa-alune) kinnitus- ja toiteelund
juuri kasv.
■ kehaosa või elundi kinnitumis- või ühinemiskoht
juuri, tyvi
▪ hamba osad kroon, kael ja juur hampaan osat kruunu, kaula ja juuri
▪ juuksur õlitas juukseid juurtest kuni otsteni kampaaja öljysi hiuksia juurista latvoihin / parturi öljysi hiuksia juurista latvoihin
■ ‹väljendites› (kuhugi kinnistumise kohta abstraktsemas mõttes)
johonkin kiinnittymiseen liittyvissä ilmauksissa
juuri kuv.
▪ rahulolematus ajas hinges juuri tyytymättömyys juurtui sisimpään
▪ ta elamine oli juured alla saanud hän oli juurtunut / hän oli kotiutunut
▪ maainimene tunneb end linnas elades juurteta kaupungissa asuessaan maalainen tuntee itsensä juurettomaksi
2 millegi algus, lähtekoht, põhjus
juuri kuv., alku|juuri kuv.
▪ minu sugupuu juured ulatuvad 16. sajandisse sukupuuni alkujuuret yltävät 1500-luvulle
▪ paljude arvates on just viin kõige kurja juur monien mielestä viina on kaiken pahan alku ja juuri
3 sõna morfoloogiliselt jagamatu, tuletuselementideta osa
kanta kiel., kanta|vartalo kiel.
4 mat astme alus juurimisel, otsitav arv, mille antud aste võrdub antud arvuga
juuri
katk
M
‹s›
inimese ja loomade ohtlik nakkushaigus
rutto, rutto|tauti, musta surma kuv. {Euroopassa 1300-luvulla raivonnut rutto}
▪ linnas möllas katk kaupungissa riehui rutto
▪ inimese katk ihmisrutto
▪ siberi katk (antraks, põrnatõbi) pernarutto
▪ koerte katk penikkatauti
▪ kassikatk kissarutto
■ nuhtluse, õnnetuse, häda vms kohta, sageli võrdlustes
rutto kuv.
▪ narkomaania on tänapäeva katk narkomania on nykyajan rutto
▪ kardan suuri koeri kui katku pelkään suuria koiria kuin ruttoa
kinni
M
‹adv›
1 suletud seisundisse või suletud seisundis; (pealt) kaetuks või kaetuna
Vastand lahti
kiinni
▪ Pane aken kinni! Pane ikkuna kiinni!
▪ kohver ei taha kinni minna matkalaukku ei tahdo mennä kiinni
▪ silmad vajuvad vägisi kinni (uni kipub peale) silmät painuvat väkisin kiinni
▪ korkis pudeli kinni pani pulloon korkin
▪ pimesikul seoti silmad salliga kinni sokon silmät sidottiin huivilla
▪ meri on juba kinni (jääkattes) meri on jo jäässä
■ (asutuse kohta:) mittetöötav(aks), mittetegutsev(aks) (ajutiselt või alatiseks)
yleisöltä suljetuksi, suljettuna
kiinni (erik.)
▪ pühapäeval on apteek kinni sunnuntaina apteekki on kiinni
■ (süvendi vms korral:) täis, millestki täidetuks või täidetuna; liitunuks, kokku
umpeen, kiinni
ummessa, kiinni
▪ haud aeti kinni hauta luotiin umpeen
▪ haav on täiesti kinni kasvanud haava on täysin kiinni
■ (seadmete kohta:) väljalülitatud olekus(se)
(laitteista:) suljetuksi, suljettuna
kiinni
▪ televiisor on kinni, sest sealt ei tule midagi televisio on kiinni, koska sieltä ei tule mitään
2 sellisesse olukorda või sellises olukorras, et liikumine on takistatud või kellegi vabadus on piiratud
sellaiseen tilanteeseen tai sellaisessa tilanteessa, että liikkuminen ei ole mahdollista tai jonkun vapaus on rajoitettu
kiinni, jumiin
kiinni, jumissa
▪ auto jäi lumme kinni auto jäi lumeen kiinni / auto jäi lumeen jumiin
▪ Hoidke teda kinni, et ta põgenema ei pääseks! Pitäkää hänestä kiinni ettei hän pääse pakenemaan!
▪ koer on toas kinni koira on suljettuna huoneeseen
▪ tähtsad toimetused hoidvat teda linnas kinni tärkeät tehtävät pidättelevät häntä kaupungissa
▪ rongkäigu ajaks pannakse liiklus kinni kulkueen ajaksi liikenne pysäytetään
■ (mõtete, harjumuste, tunnete seotuse kohta; osutab asjaolule, mille tõttu on miski takistatud)
ajatuksista, tunteista, tottumuksista; viittaamassa asiaintilaan, jonka vuoksi jokin on estetty
–
▪ ära ole minevikus kinni älä takerru menneeseen
▪ ta on kinni oma endises mehes hän ei ole päästänyt irti entisestä miehestään
▪ paljuski on asi mõtlemises kinni paljon riippuu ajattelemisesta
■ kõnek vangi või vangis
vangituksi tai vangittuna
–
▪ mees läks kolmeks aastaks kinni mies joutui kolmeksi vuodeksi linnaan
▪ mõrvar istub kinni murhaaja istuu vankilassa
■ (osutab tihedalt kokkuköidetud, kokkusurutud seisundile)
viittaamassa tiukasti yhteen sidottuun tai yhteen puristettuun
–
▪ kui ma kooli läksin, ei osanud ma kingapaelugi kinni siduda kun menin kouluun, en osannut edes sitoa kengännauhoja
▪ tõmbas püksirihma kõvasti kinni kiristi vyön tiukalle
■ (hingamise tagasihoituse või takistatuse kohta)
hengityksen estymisestä tai vaikeutumisesta
tukkoon {nenästä}
tukossa {nenästä}
▪ nina on kinni nenä on tukossa
▪ proovisime, kumb meist suudab kauem hinge kinni hoida kokeilimme, kumpi meistä pystyy pidättämään hengitystään kauemmin
▪ poisil suurest jooksust hing kinni poika on hengästynyt kovasta juoksemisesta
■ osutab millegi lakkamisele
viittaamassa jonkin päättymiseen
–
▪ põud pani viljakasvu kinni kuivuus pysäytti viljan kasvun
■ (seoses ajaga, kus lehm ajutiselt ei lüpsa)
viittaamassa aikaan, jolloin lehmä ei tilapäisesti lypsä
ehdyksissä, ummessa (erik.)
ehdyksiin, umpeen (erik.)
▪ talveks jäid lehmad kinni lehmät ehtyivät talveksi / lehmät menivät talveksi ehdyksiin / lehmät menivät umpeen talveksi
▪ lehm on kinni lehmä on ehdyksissä / lehmä on ummessa
■ (harvenenud roojaerituse, kõhukinnisuse kohta)
ummetuksesta
kovalla, ummella
▪ kõht on kinni vatsa on kovalla / on ummetus
3 haarates külge, haardesse või haardes, küljes; (püütava, otsitava kättesaamise kohta)
kiinni pitämisestä, lähellä olemisesta; kiinni otettavan tai etsittävän tavoittamisesta
kiinni
▪ laps hoidis ema käest kinni lapsi piti äitiä kädestä kiinni
▪ Püüa pall kinni! Ota pallo kiinni!
▪ kõrv püüdis kinni mõne üksiku lausekatke muutama yksittäinen lauseenpätkä kantautui korviin
■ (mingi olukorra, mõtte ärakasutamise kohta)
jonkin tilanteen, ajatuksen hyödyntämisestä
–
▪ haarasime ideest kinni ja tegime näituse teoks tartuimme ideaan ja toteutimme näyttelyn kuv.
■ millegi rohkust märkivates väljendites osutab väga lähestikku paiknemisele
jonkin runsautta kuvaavissa ilmauksissa merkitsemässä hyvin lähekkäin sijaitsemista
–
▪ Kreetal on hotell hotellis kinni Kreetalla on hotelli hotellin vieressä
▪ maakaardilt näeme, et Karjala kaguosas on üks järv teises kinni kartasta näkee, että Karjalan kaakkoisosassa on järvi järven vieressä
4 mingi tegevusega või millegagi hõivatud; kellegi poolt mingiks otstarbeks hõivatud
Vastand vaba
varattu jonkin tekemisen vuoksi; jonkun jotakin varten varaama
kiinni kuv.
varattu
▪ tänan kutsumast, aga olen kahjuks tööga kinni kiitos kutsusta, mutta olen valitettavasti kiinni työssäni
▪ kohvikus olid kõik kohad kinni kaikki paikat kahvilassa olivat varattuja / kahvila oli täynnä
▪ tal on telefon kogu aeg kinni (telefoniühenduse taotlemisel) hänen puhelimensa on koko ajan varattu
kiusatus
M
‹s›
1 tugev tahtmine teha hrl midagi lubamatut, sobimatut või mittearukat
kiusaus, mieli|teko
▪ ta tundis kiusatust ütelda midagi õige halvasti hän tunsi kiusausta sanoa jotain oikein ilkeää
2 asjaolu, mis meelitab kedagi midagi tegema, mis kutsuvalt ligi tõmbab
kiusaus, houkutus, viettelys
▪ kunagi ei ole lihtne loobuda, kiusatusi on alati luopuminen ei ole koskaan helppoa, kiusauksia on aina
▪ suures linnas on palju kiusatusi suuressa kaupungissa on paljon houkutuksia
Seotud sõnad
kiusatuslik ‹adj›
kiusausta aiheuttava, kiusaukseen johtava
–
käima
M
1 jalga jala ette tõstes (rahulikus tempos) edasi liikuma, jalgsi (edasi) minema
kävellä, kulkea, käydä
▪ armastab jala käia rakastaa kävelemistä / rakastaa jalan kulkemista
▪ kikivarvul käima kävellä varpaillaan
▪ käi natuke aeglasemalt, ma ei jõua järele kävele vähän hitaammin, en pysy mukana
▪ käib mööda tuba edasi-tagasi kulkee huoneessa edestakaisin
■ males, kabes või kaardimängus käiku sooritama
siirtää, tehdä siirto, lyödä {korttipelissä}
▪ etturiga käima siirtää sotilasta
▪ käis ässaga löi ässän
■ kuhugi minema ja sealt tagasi tulema
käydä, kulkea
▪ käisime nädalavahetusel külas kävimme viikonloppuna kylässä
▪ marjul käima käydä marjassa
▪ arstide vahet käima kulkea lääkäriltä toiselle
▪ ma olen kasvanud ja koolis käinud Otepääl olen kasvanut ja käynyt kouluni Otepäällä
▪ poeg käib juba ülikoolis poika opiskelee jo yliopistossa
■ ‹hrl käskivas kõneviisis› kõnek minema, kasima; (vandumisel nördimuse, tugeva pahameele väljendamiseks)
‹tav. imperatiivissa›
häipyä
▪ Käi tee pealt eest! Häivy edestä!
▪ Käi kus kurat! Häivy silmistäni! / Suksi suolle!
■ regulaarselt liikuma
kulkea, liikkua
▪ Tallinnast Stockholmi käib lennuk Tallinnasta Tukholmaan kulkee lentokone
▪ kellapendel käib kindlas taktis kellon heiluri liikkuu tahdissa
▪ päike käib juba kõrgemalt aurinko on jo korkeammalla
▪ Kas sul mõni päevaleht käib? (on tellitud) Tuleeko sinulle jokin sanomalehti?
■ hooga või järsku paiskuma, lendama, kukkuma
lentää, kaatua
▪ šampanjapudeli kork käis vastu lage samppanjapullon korkki lensi kattoon
▪ poiss käis koos tooliga põrandale poika kaatui tuolilla lattialle
■ liikvel olema, ringi liikuma; kulgema, suunduma
kulkea
▪ õllekann käis käest kätte kolpakko kulki kädestä käteen
▪ elu käib oma rada elämä kulkee omaa rataansa
▪ jõgi käib loogeldes läbi metsa joki kulkee kiemurrellen metsän läpi
2 ‹ühendites› (helide kuuldavale laskmise, suulise või kirjaliku kõneteo kohta)
kuulua
▪ tema hele naer käis üle teiste jutu hänen heleä naurunsa kuului toisten puheen yli
▪ eemal käis ilmatu pauk kauempaa kuului kova pamaus
▪ ei mäleta enam, kuidas see salm täpselt käis en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen menee / en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen kuuluu
▪ linnas käivad jutud, et pangaautomaat suletakse kaupungilla puhutaan, että pankkiautomaatti suljetaan / kaupungilla kuuluu huhuja, että pankkiautomaatti suljetaan
▪ käivad läbirääkimised uute investoritega uusien sijoittajien kanssa pidetään neuvotteluja
■ ‹ühendites› (töötegemise, asjatoimetuste, millegi toimimise kohta)
kulkea, sujua
käydä kem., ruok.
▪ meil käib remont meillä on remontti / meillä tehdään remonttia
▪ töö käis kähku ja korralikult työ kulki nopeasti ja hyvin / työ sujui nopeasti ja hyvin
▪ teadis täpselt, kuidas selles erakonnas asjad käivad tiesi täsmälleen, miten siinä puolueessa asioita hoidetaan
▪ sinu käes käib kõik nii lihtsalt sinulta kaikki sujuu niin helposti
▪ see uks ei käi lukku se ovi ei mene lukkoon / sitä ovea ei saa lukkoon
▪ kell käib täpselt kello pysyy ajassa / kello on oikeassa / kello näyttää oikein
▪ käivad mängu viimased minutid pelataan pelin viimeisiä minuutteja
▪ laskis varrastel nobedalt käia antoi puikkojen suihkia
▪ õlu hakkas käima (käärima) olut alkoi käydä
■ (millegi alustamise, käivitamise kohta)
käynnistää
▪ pani tsikli mootori käima käynnisti moottoripyörän moottorin
▪ üritab tehast uuesti käima lükata yrittää käynnistää tehtaan uudelleen
■ ‹ühendites› (mitmesuguste tunnete, aistingute, seisunditega seoses)
erilaisista tunteista, aistimuksista, olotiloista
–
▪ mul käivad neelud šokolaadi järele minulla on suklaanhimoa
▪ aeg-ajalt käivad valuhood ajoittain on kipua
▪ mitu mõtet käis läbi pea monta ajatusta pälkähti päähän / monta ajatusta tuli mieleen
■ ‹ühendites› (teatud moel riietatud olemise, teatud riietuse kandmise kohta)
tietyllä tavalla pukeutumisesta, tiettyjen vaatteiden käyttämisestä
–
▪ ta on alati hästi riides käinud hän on aina pukeutunut hyvin
▪ loodusrahvad käisid alasti luonnonkansat olivat alasti
■ ‹ühendites› (mingi mõju, seotuse, kuuluvuse, asjade üldise käigu kohta)
jonkin vaikutuksesta, johonkin kuulumisesta, asioiden yleisestä kulusta
käydä (erik.), kuulua, kulkea
▪ terav valgus käib silmadele räikeä valo käy silmiin
▪ Kuhu see mutter käib? Mihin tämä mutteri kuuluu? / Mihin tämä mutteri tulee?
▪ see ei käi minu ametikohustuste hulka se ei kuulu työvelvollisuuksiini
▪ tal käib elu pigem teleseriaalide rütmis hänen elämänsä kulkee pikemminkin televisiosarjojen tahtiin
▪ Kelle kohta see kaebus käib? Kenestä se valitus on tehty? / Ketä se valitus koskee?
3 [kellega] kurameerima, kurameerivalt kellegagi sõbrustama
seurustella, heilastella ark.
▪ nad käisid enne abiellumist mitu aastat he seurustelivat monta vuotta ennen naimisiinmenoa
4 kõlbama, (tarvitamis)kõlblik olema, sobima
käydä, sopia, kelvata
▪ Kas see sobib? – Käib kah Sopiiko se? – Sopii kyllä / Käykö se? – Käy kyllä
▪ esialgu käib see töö küll, eks hiljem jõua paremat otsida alkuun se työ sopii kyllä, myöhemminhän ehtii etsiä parempaa
▪ rullikeeratud kampsun käis padja ette (asendas patja) rullattu villapaita oli tyynynä
lahedalt
M
‹adv›
1 (mahtumise, toimetuleku vm kohta:) nii, et ruumi, raha, aega vm piisab, jääb ülegi
(mahtumiseen, toimeentuloon tms. liittyen)
mukavasti
▪ muretse endale kott, kuhu kõik asjad lahedalt ära mahuvad hanki itsellesi laukku, johon kaikki tavarat mahtuvat mukavasti
▪ sissetulek oli selline, et võimaldas lahedalt ära elada tulot olivat sellaiset, että niillä saattoi elää mukavasti
■ takistamatult, vähese vaevaga, kergesti
(sujuvasti, vaivattomasti, helposti)
mukavasti
▪ alkoholi saab linnas osta liigagi lahedalt ööpäev läbi alkoholia voi kaupungissa ostaa liiankin mukavasti vuorokauden ympäri
2 mõnusasti, toredalt; pingevabalt, sundimatult
miellyttävästi; pakottomasti
mukavasti
luontevasti
▪ reisil tundsin end väga lahedalt matkalla minulla oli oikein mukavaa
▪ Näitleja mängib oma rolle nii lahedalt! Näyttelijä esittää osansa niin luontevasti!
ligi|kaudu
M
‹adv›
mitte päris täpselt, enam-vähem
liki|main, liki|määrin, suunnilleen, osa|puilleen, noin
▪ kulud olid planeeritust ligikaudu viis korda suuremad kulut olivat suunnilleen viisi kertaa suunniteltua suuremmat
▪ linnas on ligikaudu miljon elanikku kaupungissa on noin miljoona asukasta
liiklus|koormus
M
sõidukite (suur) hulk teedel või tänavatel
liikenne|kuormitus
▪ puhkuste lõpp kasvatab linnas taas liikluskoormust lomien loppuminen suurentaa taas kaupunkien liikennekuormitusta
liikumis|keeld
M
keeld teatud kohas käia või sõita
liikkumis|kielto
▪ linnas kehtestati eriolukord ja öine liikumiskeeld kaupunkiin julistettiin poikkeustila ja öinen ulkonaliikkumiskielto
ment ‹s›
kõnek, (sageli ka halvustavalt:) miilits või politseinik
kyttä vars. halv., jepari, jeppe, pollari
▪ poisid jäid mentidele vahele pojat jäivät kyttien kynsiin
■ kõnek miilitsa- või politseijaoskond
miliisi- tai poliisiasema
kamari
▪ sõber viidi menti, sest ta laamendas linnas kaveri vietiin kamarille, koska hän örvelsi kaupungilla
mõistlik
M
‹adj›
1 kainelt või avaralt mõtlev ja arukalt käituv
(ajatteluun tai käyttäytymiseen liittyen)
järkevä, ymmärtäväinen, terve|järkinen, fiksu ark.
▪ mõistlik inimene hoiab jamadest eemale järkevä ihminen välttää hankaluuksia
2 (tegude, jutu jms kohta:) arukas, mõistust ilmutav; õige ja otstarbekas
(tekoihin, puheisiin tms. liittyen)
järkevä, mielekäs, älykäs, fiksu ark.
▪ Turu linnas on kõige mõistlikum ringi liikuda jalgsi või jalgrattaga Turussa on järkevintä liikkua jalkaisin tai polkupyörällä
▪ Igati mõistlik mõte! Kaikin puolin järkevä ajatus!
▪ mõistlikku lahendust me kahjuks ei leidnud emme ikävä kyllä keksineet mielekästä ratkaisua
▪ tal ei ole niikuinii midagi mõistlikku öelda ei hänellä kuitenkaan ole mitään älykästä sanottavaa
■ normaalne (nt mitte liiga kallis, ülearu hilja)
sopiva, asianmukainen
järkevä, kohtuullinen, kohtuu-
▪ lõpuks leidsin ühest poest mõistliku hinnaga püksid lopulta löysin eräästä kaupasta kohtuuhintaiset housut / lopulta löysin eräästä kaupasta järkevän hintaiset housut
▪ mine siis mõistlikul ajal magama, kui hommikul üles ei saa! Menisit järkevään aikaan nukkumaan, jollet jaksa nousta aamuisin!
Seotud sõnad
mõistlikkus ‹s›
järkevyys, ymmärtäväisyys, järjellisyys, mielekkyys, maltillisuus
mõistlikult ‹adv›
järkevästi, ymmärtäväisesti, järjellisesti, maltillisesti
nüüdis-Eesti
tänapäeva Eesti
nyky-Viro
▪ eluga nüüdis-Eestis ei olda rahul linnas ega maal nyky-Virossa ei olla tyytyväisiä elämään kaupungissa eikä maalla
▪ trükiväljaandeid, raadiojaamu ja telekanaleid on nüüdis-Eestis hulga rohkem kui poole sajandi taguses Eestis nyky-Virossa on paljon enemmän painotuotteita, radioasemia ja televisiokanavia kuin viidenkymmenen vuoden takaisessa Virossa
pead kirjuks võtma
segadusse ajama, nõutuks tegema
saada hämmentymään, tehdä neuvottomaksi
–
▪ Tübingeni linnas orienteerumine võtab pea kirjuks Tübingenissä suunnistaminen tekee neuvottomaksi
rassima
M
rasket (ja palju) tööd tegema, millegi kallal vaeva nägema
rehkiä, puurtaa, uurastaa, raataa, huhkia
▪ üks poeg rassib maal tööd teha ja teine on linnas toinen poika puurtaa maalla ja toinen on kaupungissa
▪ rassisin jõusaalis mitu tundi rehkin kuntosalilla monta tuntia
Seotud sõnad
rassija ‹s›
puurtaja, raataja
roostesse ‹adv›
⇒ Samas sarjas roostes
(oskuste vähenemise või kadumise kohta seoses millegi unarusse, hooletusse jätmisega)
taitojen vähenemisestä tai katoamisesta laiminlyöntien tai välinpitämättömyyden takia
–
▪ linnas on minu setu keel roostesse läinud seton kielen taitoni on ruostunut kaupungissa
▪ roostesse jäänud hispaania keel ruostunut espanja
suunamine
ametliku korraldusena, käsu korras kuhugi saatmine (nt eriarsti vastuvõtule, karistusena); vastav kirjalik korraldus või soovitus
virallinen kehotus tai käsky mennä johonkin (esim. erikoislääkärin vastaanotolle), myös rangaistuksena; vastaava kirjallinen määräys tai kehotus
–
▪ üldkasulikule tööle suunamise otsustab kohus oikeus päättää yhdyskuntapalveluun määräämisestä
▪ perearstilt õnnestus saada suunamine taastusravile yleislääkäriltä onnistui saada lähete kuntoutukseen
■ (Nõukogude ajal:) ametikohale määramine
(Neuvostoaikana:) määrääminen virkaan, toimeen tai työtehtävään tietylle paikkakunnalle
–
▪ linnas sai töökoha vaid suunamisega või kui oli oma elamispind kaupungissa sai töitä vain määräyksen kautta tai jos oli oma asuinpaikka
▪ Ingrid sattus teatrisse suunamise alusel ja vastu tahtmist Ingrid joutui vasten tahtoaan töihin teatteriin, koska hänet määrättiin sinne
sõja|aeg
M
ajajärk, mil valitseb sõjaolukord
Vastand rahu|aeg
sota-aika
▪ elektrita jäänud linnas on olukord hullem kui sõjaajal sähköä vaille jääneessä kaupungissa tilanne on pahempi kuin sota-aikana
süütama
M
1 ‹hrl koos verbiga põlema› tuld, leeki läitma, midagi sel viisil põlema panema
sytyttää
▪ jõulude ajal süütame küünlad joulun aikaan sytytämme kynttilät
▪ pikne süütas põlema mitu maja ukkonen sytytti monta taloa palamaan
▪ süütasin sigareti sytytin savukkeen
▪ jaanituli süüdatakse kell 21 kokko sytytetään kello 21
■ ‹hrl koos verbiga põlema› lampi vm valgusallikat põlema panema
sytyttää
▪ tõmbasin ukse lahti ja süütasin lambi avasin oven ja sytytin valot / vedin oven auki ja sytytin lampun
▪ linnas süüdati tuled kaupungin valot sytytettiin
■ (millegi helendamise, punetamise kohta)
(kajastuksesta, hehkusta)
valaista, saada hehkumaan
▪ koit süütas taevaranna aamurusko valaisi taivaanrannan / aamurusko sai taivaanrannan hehkumaan
2 mingit tunnet või meeleolu tekitama
sytyttää kuv.
▪ laulupeotuli puudutas hingi ja süütas südameid laulujuhlien soihtu kosketti sieluja ja sytytti sydämet
tegema
M
1 midagi valmistama, tekitama, looma
tehdä, valmistaa, laatia, laittaa {ruokaa}
▪ sünnipäevaks teeme tordi syntymäpäiväksi teemme kakun
▪ Kas sul on testament tehtud? Oletko tehnyt testamentin?
▪ poiss tegi endale tuulelohe poika rakensi itselleen leijan
▪ tee käsikirjast koopia ota käsikirjoituksesta kopio
■ sigitama
siittää
tehdä ark., laittaa ark.
▪ poiss tegi tüdrukule tite poika teki tytölle lapsen
■ midagi korraldama, organiseerima
järjestää, organisoida jotakin –
▪ varsti teeme päris oma meeskonna pian perustamme oman joukkueen
▪ sügisel teeme vägeva peo syksyllä pidämme hyvät juhlat
2 (mingil viisil) tegutsema, toimima, käituma; ette võtma, korda saatma
toimia, käyttäytyä (jollakin tavalla)
tehdä
▪ tegi nagu mina: jättis sõitmata teki kuten minä: ei lähtenyt
▪ lastel pole linnas suvel midagi teha lapsilla ei ole kesällä kaupungissa mitään tekemistä
▪ Mis see lonks viina mehele teeb! Mitä yksi kulaus viinaa miehelle muka tekee?
▪ Tee ruttu! Tee nopeasti!
■ umbes tähenduses: mis seisus on?
merkitsemässä jonkin tilannetta
–
▪ Mis su tervis teeb? Millainen terveytesi on?
▪ vaja vaadata, mis ilm teeb pitää katsoa, miltä sää alkaa näyttää
■ ‹hrl käskivas kõneviisis› väljendab kiirele tegutsemisele õhutamist (hrl ähvardamisi) või kiiret tegutsemist
‹tav. imperatiivissa› ilmaisemassa nopeaan toimimiseen yllyttämistä (tav. uhaten) tai nopeaa tekemistä
–
▪ Tee, et kaod! Häivy silmistäni!
▪ tegi, et minema sai hän otti jalat alleen / hän häipyi ja äkkiä
■ esineb ütlustes, mis väljendavad võimatust midagi ette võtta või asjade käiku kuidagi mõjutada
ilmaisemassa, että jotakin on mahdotonta tehdä tai tilanteeseen on mahdotonta vaikuttaa
tehdä
▪ mis tehtud, see tehtud tehty, mikä tehty; tehtyä ei saa tekemättömäksi
▪ see pole meie teha emme voi tehdä sille mitään
▪ Mis teha! Minkä sille mahtaa!
▪ tee mis tahad, uks lahti ei lähe ovi ei aukea millään
3 ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (helide kuuldavale laskmise, suulise või kirjaliku kõneteo kohta)
äänten päästämisestä, puheaktista tai narratiivisesta aktista
tehdä
▪ tegin omad järeldused tein omat johtopäätökseni
▪ otsus tuleb täna ära teha päätös pitää tehdä tänään
▪ kokkulepe on tehtud sopimus on tehty
▪ ärge tehke lärmi älkää metelöikö
▪ keegi teeb pööningul kolinat joku kolistelee ullakolla
▪ tuli vastu ja tegi tere tuli vastaan ja tervehti
▪ rahast juttu ei tehtud rahasta ei puhuttu / rahaa ei mainittu
▪ tüdrukule tehti paremalt ja vasakult komplimente tytölle lausuttiin kohteliaisuuksia joka puolelta
▪ kohtunik tegi maadlejale hoiatuse tuomari antoi painijalle varoituksen
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (kehaliigutuste sooritamise, ühest paigast teise liikumise kohta)
kehon liikkeistä, paikasta toiseen liikkumisesta
tehdä
▪ sõdurid pandi kükke tegema sotilaat pantiin tekemään kyykkyjä
▪ tegin sügava kummarduse kumarsin syvään
▪ tee lapsele pai silitä lasta
▪ hobune tegi kiiret sõitu hevonen ravasi nopeasti
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (töötegemise, mingil alal tegutsemise, asjatoimetuste, millegi saavutamise kohta)
työn tekemisestä, jollakin alalla toimimisesta, asioiden hoitamisesta, jonkin saavuttamisesta
tehdä
▪ ta teeb tööd hän tekee työtä
▪ poeg teeb linnas poliitikat poika tekee kaupungissa politiikkaa
▪ teen oma ostud kaubamajas teen ostokseni tavaratalossa
▪ tegi hooaja tippmargi teki kauden ennätyksen
▪ poisid teevad sporti pojat urheilevat / pojat harrastavat urheilua
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (suitsetamise, alkohoolsete jookide joomise kohta)
tupakoinnista, alkoholin käytöstä
ottaa (erik.) {alkoholin nauttimisesta}
▪ mehed tegid suitsu miehet polttivat tupakkaa / miehet tupakoivat
▪ tegime baaris mõne pitsi otimme baarissa muutaman ryypyn
▪ uue auto liigud on veel tegemata uuden auton harjakaiset ovat vielä juomatta
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (mitmesuguste tunnete, aistingute, seisundite esilekutsumisega seoses)
aiheuttaa
▪ poeg tegi vanematele ainult häbi poika aiheutti vanhemmilleen vain häpeää
▪ Ära tee paanikat! Älä aiheuta paniikkia!
▪ Kuidas sulle küll rõõmu teha? Miten sinua oikein voisi ilahduttaa?
▪ selg teeb valu selkään sattuu / selkä on kipeä / selkään tekee kipeää
▪ lollus tegi viha tyhmyys suututti
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (tempude, krutskite jms sooritamise kohta)
(kepposten, kolttosten tms. tekemisestä)
tehdä
▪ Ärge tehke koerust! Älkää tehkö koiruuksia!
▪ koer on pahandust teinud koira on tehnyt pahojaan
▪ tegime koos igasugu tükke teimme yhdessä kaikenlaisia kolttosia
■ ‹ühendites, tegevuse liigile osutab nimisõna› (tegelikkuses muutumatuna püsiva olukorra, seisu kohta)
(todellisuudessa muuttumattomasta tilanteesta)
tehdä
▪ tee teeb siin käänaku tie tekee tässä mutkan
▪ Palju sada dollarit eurodes teeb? Paljonko sata dollaria on euroissa?; Paljonko sata dollaria tekee euroissa? ark.
4 asendab lauses eespool esinevat täistähenduslikku verbi
korvaamassa lauseessa aiemmin esiintyvää verbiä
tehdä
▪ ta oskab tantsida ja teeb seda meeleldi hän osaa tanssia ja tekee sitä mielellään
▪ tüdruk pistis jooksma ja õde tegi niisamuti tyttö pisti juoksuksi ja sisko teki samoin
5 kedagi või midagi kellekski või millekski (teiseks) muutma, mingisse (teistsugusesse) olukorda viima või teistsugusena näitama
muuttaa joku tai jokin joksikuksi tai joksikin (toiseksi), viedä johonkin (toiseen) tilaan tai näyttää toisenlaisena
tehdä
▪ küll meri poisist mehe teeb meri tekee kyllä pojasta miehen
▪ uudis tegi meele kurvaks uutinen teki mielen surulliseksi
▪ ta suudab oma puudustest voorused teha hän pystyy tekemään puutteistaan hyveitä
▪ kange jook tegi kohe purju väkevä juoma humallutti heti
■ (ametipostile panemisega ühenduses)
(virkaan tms. nimittämisestä)
tehdä
▪ temast tehti vallavanem hänestä tehtiin kunnanjohtaja
■ (teesklemise kohta)
teeskentelystä
–
▪ tegi, nagu ei tunnekski mind oli kuin ei tuntisikaan minua / ei ollut tuntevinaankaan minua
▪ ära unusta võimalikult tõsist nägu teha muista näyttää mahdollisimman vakavalta
topelt
M
‹adv›
kaks korda suuremana, rohkemana jne, kahekordselt; kaks korda suurem, rohkem jne, kahekordne
kaksin|kertaisesti, tuplasti ark.
kaksin|kertainen
▪ millegipärast maksis ta topelt käibemaksu jostakin syystä hän maksoi kaksinkertaisen liikevaihtoveron
▪ siin müüakse leiba topelt kallimalt kui linnas täällä myydään leipää tuplasti kalliimmalla kuin kaupungissa
▪ aeg-ajalt nägin topelt silloin tällöin näin kahtena
tuksuma
M
1 südamelihase kokkutõmbumise ja lõtvumise vahelduvas rütmis pidevalt, (löökidena, tuksetena) tajutavalt pulseerima
sykkiä, tykyttää, sykähtää, sykähdellä
▪ süda tuksus nii kõvasti, et ei saanud uinuda sydän tykytti niin voimakkaasti, etten saanut unen päästä kiinni
▪ kannatanu on teadvuseta, aga hingab ja pulss tuksub loukkaantunut on tajuton, mutta hengittää ja pulssi tuntuu
■ (muu kehaosa õrna tõmblemise, võbelemise kohta)
nykiä
▪ tüdruku suunurk tuksus tagasihoitud naerust tytön suupieli nykii pidätetystä naurusta
■ (tunnetega seoses)
sykkiä
▪ kuklas tuksus hirm põrumise ees takaraivossa sykki reputuspelko
■ (elus olemise; elu rütmilise kulgemise kohta)
(hengissä olemisesta; elämän rytmisestä kulusta)
sykkiä
▪ linnas tuksub elu kiiremini kui maal kaupungissa elämä sykkii kiihkeämmin kuin maalla
2 (mootorite, masinate kohta:) rütmilisi popsuvaid või põksuvaid helisid kuuldavale tooma; selliselt töötama
sytkyttää
▪ laeva mootor tuksus tühikäigul laivan moottori sytkytti tyhjäkäynnillä
ummik
M
‹s›
1 läbipääsuta koht; seda tekitav sõidukite jne kogum
ruuhka, ruuhkauma, suma
▪ tipptunnil on linnas tohutud ummikud ruuhka-aikaan kaupungissa on valtavia ruuhkia
▪ kitsa sissepääsu ees tekkis ummik ahtaan sisäänpääsyn edustalle syntyi ruuhka
2 lahenduseta, väljapääsuta olukord
umpi|kuja kuv., patti|tilanne kuv.
▪ läbirääkimised on ummikusse jooksnud neuvottelut ovat joutuneet umpikujaan / neuvottelut ovat jumiutuneet
3 etn puutüvest õõnestatud nõu
umpipuusta koverrettu puuastia
–
4 ummiklaine või -lainetus
maininki
valitsus
M
‹s›
1 täidesaatva riigivõimu kõrgeim organ
hallitus, valtio|neuvosto (Suomessa)
▪ Eesti Vabariigi Valitsus Viron tasavallan hallitus
▪ käib valitsuse istung hallituksen istunto meneillään
2 valitsemine, võim, võimulolek
valtio|valta, hallinta, hallinto
3 kõrgemale organile alluv haldusorgan või ametiasutus
hallinnollinen keskusvirasto, toimeenpanoelin tms.
hallitus, hallinto
▪ Nõmme Linnaosa Valitsus Nõmmen kaupunginosan hallitus
▪ ta tahtis ehitada maja Carmeli linnas Californias, kuid kohalik valitsus ei lubanud hän halusi rakentaa talon Carmelin kaupunkiin Kaliforniaan, mutta paikallishallinto ei antanut lupaa
▪ teedevalitsus tiehallitus
võõras
M
1 ‹adj› selline, kellest või millest mitte midagi ei teata
outo, vieras
▪ ta läks kaasa võõra mehega hän jöhti vieraan miehen mukaan
▪ ümberringi olid ainult võõrad näod ympärillä oli vain outoja kasvoja / ympärillä oli vain vieraita kasvoja
▪ võõras linnas on kerge eksida vieraassa kaupungissa on helppo eksyä
▪ vabandamine on talle võõras anteeksipyytäminen oli hänelle vierasta
■ ‹s› see, keda ei tunta
muukalainen
■ ‹adj› tavapäratu, harjumatu; võõristust tekitav; mitteoma
outo, vieras
▪ tüdruk ütles võõral häälel oma nime tyttö sanoi nimensa oudolla äänellä
▪ seal valitseb võõras keel ja võõras meel siellä vallitsee vieras kieli ja vieras mieli
2 ‹adj› kellelegi teisele kuuluv
muu, vieras
▪ võõraid kirju pole ilus lugeda ei ole sopivaa lukea muiden kirjeitä
▪ kägu muneb võõrasse pesasse käki munii toisten pesiin
3 ‹s› külaline
vieras
▪ õhtuks on võõraid oodata illaksi on odotettavissa vieraita
õiendama
M
1 [kelle kallal, mille pärast] pahameelt, rahulolematust sõnaliselt väljendama
nalkuttaa, motkottaa, jankuttaa
▪ ta õiendab kogu aeg, iga väikese asja pärast hän motkottaa jatkuvasti jokaisesta pikkuasiasta
▪ noorte kallal õiendavad paljud monet nalkuttavat nuorille
▪ Sina ära tule õiendama! Älä viitsi jankuttaa!
2 midagi korda ajama või ära tegema, mingit ekslikku, vigast asjaolu õigeks seadma
korjata, oikaista
▪ kõigepealt tuleb õiendada üks piinlik faktiviga ensin täytyy oikaista eräs kiusallinen asiavirhe
■ eksamit, arvestust vms sooritama
suorittaa
▪ õiendas kõik eksamid õigeks ajaks suoritti kaikki tenttinsä ajoissa
■ nõutud rahasummat tasuma
suorittaa
▪ vanaisa käis korra aastas linnas ja õiendas oma tulumaksu vaari kävi kerran vuodessa kaupungissa ja suoritti tuloveronsa
■ (urineerimise, roojamise kohta)
(virtsaamisesta, ulostamisesta)
tehdä tarpee(nsa, toimittaa tarpee(nsa
▪ mees seisis laudanurga juures ja õiendas oma häda mies seisoi navetan nurkalla ja toimitti tarpeitaan
■ van käega sättima, korda seadma
oikaista
▪ memm õiendas rätikut mummo oikaisi liinaansa
3 millegagi tegevuses, hõivatud olema, midagi toimetama
puuhata, hääriä, hyöriä, askaroida
▪ Mari õiendas lapsukesega nagu vilunud ämmaemand kunagi Mari puuhasi vauvan kanssa kuin kokenut kätilö konsanaan
4 van kaela, kätt vm kehaosa millegi poole sirutama
kurkottaa
▪ tüdruk õiendas kaela, et paremini näha tyttö kurkotti kaulaansa nähdäkseen paremmin
▪ vanamees õiendas käe pudeli järele ukko kurkotti kätensä pulloa kohti
õmblus
M
‹s›
1 niidi läbi riide vm materjali pistmisel tekkiv pisterida, mis ühendab (või ühendavad) erinevaid riide- vm materjali tükke või kihte; vastav koht riidel vm materjalil
sauma, ommel, ompele
▪ nahkdiivani õmblused hargnevad nahkasohvan ompeleet ratkeavat
■ (riiete, kangaste) õmblemine
ompelu
▪ Leonoore oli linnas õmblust õppimas Leonoore oli kaupungissa oppimassa ompelua
▪ lambanaha õmbluseks sobiv masin lammasnahan ompeluun soveltuva kone
■ õmmeldav ese, õmblustöö
ompelu|työ
▪ odavat õmblust Eestis varsti enam ei tehta Virossa ei kohta enää tehdä halpoja ompelutöitä
2 haava servade kirurgiline ühendamine; vastav koht kehal
tikki lääk., ommel lääk.
▪ haav suletakse sisemiste ja välimiste õmblustega haava suljetaan sisäisin ja ulkoisin tikein
▪ õmblused on hästi paranenud ompeleet ovat parantuneet hyvin
3 mingite osade, detailide ühendus- või liitekoht (nt keevitamisel)
sauma
■ (kolju)luid siduv sidekoekiht
luu|sauma anat.
■ herne, oa vm kauna liitekoht
sauma

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur