[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

Tööversioon@arvamused.ja.ettepanekud


Päring: osas

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 33 artiklit

elo s elon elloo
e.-kannikka - leivapaluke, mida anti loomadele nt. pühade ajal; e.-pytky; e.-pyhä - Mikkelin e.-pyhä - mihklipäev; e.-suoni - valtimo, tuiksoon; e.-vilja - leivavili – sm: elanto, leipä, ruokavara; elämä, majatalous/ tilus (kuv); ee: elatus, leivavili, söögipoolis; eluke, majapidamine (piltl)
{SPA Korpisalo} mie läksin Pavlovskoihe elloo (= leipää) suamaa, e. ei uo vua heinii puistella (snt) (tila pitää hoitaa konaisuutena), 2. elämä - {SPA Korpisalo} vähittäin alko e. jo mänemää (tila alkoi menestyä), {KUP Holopitsa} (hiä) jäi elloihe(n), sellain’ on e.!, {KUP Holopitsa} a se Ville on vielki elois, {KUP V-Niskovitsa} voiha vanhan ihmisen elloo - ko valittaa, sanotaa, jot valehtelloo, {SPA Korpisalo} e. mäń ku kuumil kivil (snt), muistan kaik hyväst, kuin mein e. ol´, {KUP Kikkeri} se ol´ oikein paha e. - ei lasettu kot´tiikaa meit ja myö pellost korjattii ruumenii (hist), morsia(n) ain itk, jot hiä ei tietäänt, millane se e. tulloo (häätap.), {VEN Ruussova} Uralíl ei olt, mil sytyttää tulta - tuikkaa vaik piähäis kiukaasee! - ko tulit elloo ottamást, ni joka ainovan puupalanki korjasit tielt (hist), e:n-korjuu - viljalõikus (etn), {TUU Kurkela} e:n-korjús ol´ järjestys vanhemmist nuorempii, huonommat korjasiit saran reunoist, sivottii rist-siteet nätisti, sit ei kateus eikä paha silmä käynt viljoihe, leikattii kakskymment kuhilast päivääs - kolmet kouraa ja lyhe, rukiin jälkeen korjattii otra (etn)

halt(t)uun adv
– sm: haltuun, vahtia; ee: hoolde
{SPA Korpisalo} Lyytin h. jätin - kavata lasta!, a hiä unohutti ja laps putois; {KPR} issäin-äitiin jättiit lapset ämmäin h., ko läksiit virroohe leipää suamaa, koko perreel syyvvä tuomaa

huostaa adv
hoolde, (ämmä) itse kävelöö-törtsyttellöö, a laps on jätetty ämmän h.

joutolaine sjouten oleva
tööst vaba, jõude, jouton-oleva MOL Vernitsa kons karpaloss käytii, se ol´ ko jouton-olevan aikaa
♦ {KUP Seropitsa}

kammi s
– sm: kahva; ee: käepide
♦ {KUP Holopitsa} kaivon k.; kirnús ono k.

kammitsa s
tyvestään yhdistetty vastapari, loomade kammits
♦ {KUP Kikkeri} miul kiel käi niin-ku kammitsahe; {SPA} pit´tää hevoset laittaa yöks k:aa

kate adj
kade e. paha silm, k. kävvyy ihmesee (knsusk)

kate(e)lline(n) adj
kade, k:set silmät näkkööt ettääl (snl)

kieltiäiset s (mon)
etn kosjade ja kihlumise vahelisel ajal võidi kosjad tagasi lükata – sm: antaa rukkaset; ee: korvi andma, kosjasid tagasi lükata

käly s
naise- v meheõde, k on veikon naine, mitä enemmän k:löi, sitä enemmän hälylöi (snl)

kurikat s (mon) folkl, van
– sm: hääjuhlien loppunäytös; ee: pulmade lõppvaatus
♦ {TUU} k:t on orrem piäss, ei se pallaa eikä märkäne (snt) (esim. jos joku pitää vanhempiaan huonosti)

loimi s loimen loimee
– ee: lõim, kude
{KPR Tihkovitsa} - kankaan kuonnassa rihmat, minkä lävite kuotaa, l:et, pirta ja aivinaiset ja sukkula käi ain pirtoin lävite, hänen kutteesa ja l:ésa! (= temput) (snt)

luo postpluonnain, luoksein
– sm: luona, luokse; ee: juures, juurde
äit´ tul´ , pan´ uksel l. tuolin ja käi katsomaa televiisoraa, kuka piäst, tul´ sen ihmeseen l., pań muaha hänen, ot' muast oksan-kohan, minkä näk' parannal, tul´ ja vetel sil oksakkaiseel kiäellää, parans (kns-lääk), mie ajoin peltoo myöt hevost, siel ettääl näkkyy sarraaja ja mie mänin sen sarraajal l., se tyttö mäń Mikol l. polvillee ja itk katkerast, mänin jällee vanhempiisa l. ja elin viis vuotta hein keral

luoks(e) adv, postp
– ee: juurde + omistusliide
luoksein, luokseis, luoksee(n)

mokki s
sapuskavati, väike nõu näkside vm jaoks, pienemp vat´ pövväl on m.

mutka s
side, sõlm, 1. kaksiosainen varsta, jonka välissä on napa, rua’al on kaks palikkaa, a väliss on m., 2. omituinen, keeruline, hiä on(o) oikeen m. ihmene
{KUP Orava} uattelin, jot tiä ono mikä lien m., {KPR Virkkilä} ei siin mittää erikoist mutkaa ole, vua jot tartut pittää kuorii ja keittää suolan kans

nato s nuavon nattoo
– ee: meheõde, nadu
n:llain käi Puaval-poika aitaas ja synty vihkimätöin laps, äpärä, paremp kymmenen kyttyy kuin yksi n.-raiska ~ -nuavon napero (snt; häävirsi)

perreettäi(n) adv
perede kaupa
{TUU Kavelahti} mein suomalaiset ne opistom pojat, ketä ois olt tulevii opettajii, ne kaik Suomee mäńńiit p., se mein pappiki - Raski - se perehine mäń i mont perettä sielt Kupanitsast: se Kekin pere, Korkkisin pere, Tuaitsaast mä´ Kötkisin pere

Pyhäi(m)mesti s
– sm: Pyhäinmiesten päivä (14.12.); ee: Kõikide pühakute päev
{TUU Kapasi} Simo siltoi tekköö, millä Martin maalle tulla P:miesten pyörähellä (ajant), {TYR Kylänpää} sit ol´ki P., se ol´ mei kylän pyhä, a kirkós ei olt pyhhää, meil piettii P:i nel´ päivää, niim paljo ko tul´ vierahii - ensimäisén’ päivän’ tul´liit ja kolmantén’-neljäntén’ päin’ mäńniit pois (tapakult), {SPA Korpisalo} Venjójel mosinois’t piet´tii P:löi syksýl, a meil piet´tii Mikkelii, kaik työt tehty, olvet keitetty, piir’kat paistettu, syltykset keitetty, sit onkí pyhä miehíl ja naisíl, piäsööt leppäämää (ajant), taikin-pytty kois - se on p. (snt); {VEN Sopola} pyhämestin päiv ol´ 1. marraskuuta, ja 10. marraskuuta ol´ sit Martin päivä, a sil välil ol´liit morsiamet oljaimiis kaks viikkoo, ja tytöt käivät ikkunan-takan' kuuntelemass: mitä nimmee sanottii, se ol´ki tuleva sulhane - se usjaa käiki tottee

Pyhäim-miesten-päivä spyhäi(m)mesti
– sm: Pyhäinmiestenpäivä (14.12.); ee: Kõikide pühakute päev
{SPA Korpisalo} meil pijettii Mikkelii, a heil pijettii pyhäim-mestilöi (ajant)

rasi sräsi

1.? hankaluus, rasitus, vaev
2. – sm: polttamatta kaski; naimattomaksi jäänyt sisar (kuv.); ee: poolpõlenud kütis; vanatüdrukuks jäänud õde
♦ {TUU Järvelä}; nuoremp tyttö mäń sulhasel, tek' sisostaar r:n, vanhemp jäi issäär riihtä lämmittämmää (tapakult)

ručka s
– sm: kahva, ovenkahva, kynä; ee: käepide, ukselink, kirjutusvahend
♦ {VEN Kapasi} kel sie ensimmäiseks kättä annat, ko tuppaa tulet? - over-r:l (arv), yks saha ol´ kahen r:n kans, hevelil on kaks r:a; {KUP} anna kättä over-rutškal

saitur(i) s
kade, kide, kiireempää kanalt maitoo suat, ko s:lt asjaa

snarjatu snarjatu sõj
– sm: miina, räjähde; ee: miin, lõhkekeha
{KUP Holopitsa} issäin, kons ol´ se punasin-valkosin sota, pań siihe suuren kiven kuppeehe s:n, mitä pannaa tykkíhe, ja Juhannus-yöl tek’ sellasen suuren jyräyksen

soo ssiso
– sm: sisko-sanan hellittelymuoto; ee: õde (hellitusvorm)
Ańjus-soo, Hetus-soo, Kat´jus-soo, Mal´jas-soo, Mar´-soo ym.

sua advsuakkaast(i)
– sm: saakka, asti; ee: seni, kuni, maani, rajava käände vaste
hiä terppi loppuu sua, jako-aika luvetaa puhäimmestist jouluhe sua

säken(et) s (mon)
– ee: säde(med)
♦ {SPA Korpisalo} meil käi suur vahinko, säkenist läks palo - mie näin, mie olen mokoma ihmine!; {TUU Järvelä} Mein kissa on 'talon karvaa' - musta, a ko silität sitä kissaa, siint tulloo ko tul´-säkenii; {VEN Sopola} meil ol´ sel'nen ämmä, hiä ties taikoi, kerran käi sauna palamaa, säkenet lensiit katol, tuul kovvaa, ja alettii vallaa veel talon kattoo, a se ämmä tul´ ja käi kolmet kertaa saunan ympäär, höpsyttel valkiaal äyrämöisen myssyllää, mitä lie luk', ja säkenet alkoit lentää karjamual päi, sit viskaas tullee yhen ämpär'lisen ja tul´ sammu (kns-usk)

tikuttaa v
kinnitama (puu)tiftide või nagadega, vitsoittaa, põimima, kiiluma, kenkii t:ettii, kurppaset ol´ t:ettu lävite

tosi s toten tottatottuus
– ee: tõde
{SPA Korpisalo} jaa, totta ono! hiä luat´ ain totta, kaik virret on totta!

tottuus s, adjtosi
tõde, t. ei tuleskaa pala! (snl), ei muu auta ko t.! (snt) – sm: oikeus, totuus vs. vääryys, tosi vs. väärä; ee: õigus, õiglus, tõde

tuaje s tatteen tuajettatoae, ∨tuahe
– sm: lanta, tade; ee: sõnnik, sitt
karva hevosel - t. mual (snt), t.-kuhja, hiä kuokki tatteem pois, t.-veto päiviin keitettii ain kaura-kiisselii (tapakult)

varmistuu v
lihota, juurde võtma

voie s voiteen voijettavoijemaasi
– sm: voide; ee: salv, võie
♦ {SPA Holopitsa} äitín’ osas v:tta tehhä - hiä pań lehmän voita ja rikkii, mist tehhää pitskoi - rikki-kivvee ja keittel


© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur