[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

alentaa v
alandama, alahindama, KUP S-Kikkeri hyö mokomat hävittömät pańniit miun oikeen alhaisíl oksíl, alensiit (hist)

hätä s
mikä siul tuli h.?, mie itken katkerasta h:stä, isälläin tul´ki sit suur h., ko tulloo h., sit vasta käyvää kirkkoohe, hiä näk´ miun silmíst, mikä h., h.-kello - kylän hälytyskello

humalassa adv
juopumus, (olla) humalassa, KUP P-Kikkeri ovest ku tulin sissää - issäin ol´ h:ssa, istui pöyvän luonnaa ja kirkais: pois miun kottoo ja niävöltäin! – ee: purjus (olema)

juomár s
joodik, varjele vakainen luoja j:ille joutumasta (knsl, häätap), hiä ei ole mikkää j.!, hiä kelpajaa siul vaik miehéks, hiä ol´ j. ja kaik - a jumalaa usko kovast, j.-pyhät s (mon) (kuv) neuvostoaikaiset valtionpyhät, ko mie ettee tietäisin, jot miun j. naisi, iän kaiken itkisin ja silmät pilajaisin (knsl)

juoru s
kuulujutt, hiä tek´ / luat´ miun piällein juoruloi

kirkaista v
karjatama, KUP P-Kikkeri issäin ol´ humalass, ovest ku tulin sissää, istui pöyvvän ääree, ni k:si: pois miun kottoo ja miun niävöltäin!

kirkottelu s
õnnistamine (vt eelmine), TUU Kurkela kuuteev viikkoo en piäst miekkää koton käymää, k:un ast, sannoit saun-naine tuop pahhaa tullessaa (knsusk)

kirves s
naskelii ajat jälest, k:kii häviää (snl), älä k:t luovuta ko tahot olla karhun kans ystävä (snl), KUP Holopitsa äitín tul´ ja ot’ kirveen kätehe oven suust kyökist ja teki sil ristit kaik ympäärt: mäne pois suastaine henk! (l, tapakult), SPA Korpisalo yks Suomem mies löi kirveel polveehe ja tul´ myrkytys, tukeva varma mies kuol, a ois olt miun ämmäin elois, hiä ois sanoil salpaant sen huavan (loitsu, knslääk), TYR Troitsa ain kamine pittää ottaa palloo keral: kel on ämpäär, kel pokra, kel k., k:eev vars tekköö se tekjä k:n viikossa (nlj), SPA krk. mänim mie stoljarskuju masterskuju oppimaa, se johtaja kysy sit no, mitä työtä ossaatto tehhä? - no, koton jo k:ev-varren tein, viikatel varren laitoin, hankon panin varteen, k.-mies - k:n kässíhen ja sittujan persíhen eij juo katsomist (snt), k.-mies ilman k:stä on ko talo ilman nurkkaa (snl)

kohta s kohan kohtaa
k. käi, hänel tul´ niin ku k., se on hänel kova k., se käi miunki k:hein!, sellain(te) se ol´ miun kohallain – sm: onni, osa, kohtalo; ee: õnn, saatus

koltunoia v
hyö k:it miun, se para onki koltunal, kuka osaajaa k. (usk), koltuna k:p välit heikoks, jot pit´tää erota (usk)

kual-taimisíl s
lastenleikki, mäng, k. ol´ sellai, jot käytii istumaa muaha kyykkyy ja kuka-lie täppösee sinnuu kulakal, silmät pantii kii, kuka ol´ mielestäis hyvä, tätä löit hiljaa, kuka ol´ suuremp, annoit kovempaa, sit pit´ arvata, kuka lyöp, joska kuka lien arvaas, sen pit´ tullaa istumaa siun kohtaa k.

levotella v
puhata laskma, siun pit´tää huokata, l:tele jalkojais vähäsein

lopen adv
üsna, päris, se toitto ol´ l. hyvvää miun suustain, hiä on l. laiska, tie on l. liukasta

metka adj
vahva, KPR Tihkovitsa oi-oi ko miun ämmäin ol´ metka ihmine!, naiset käytii hänel luonaa iltaa istumaas, keträämääs-karttamaas, SPA Korpisalo Katriina-ämmäst sanottii kyläl mudraja babka, hiä osas ruavait ja naisii parantaa, ol´ m. naine (knslääk)

multa s
muld, muien m., miun kulta! (snt), mua-m. korjajaa, sit on kaik tervyys kiäes ja rauha, m:iin siunaamine - Inkerin kirkossa laajalle levinnyt tapa muualle haudattujen lähiomaisten tomun siunaamisesta

murjota v murjon murjos
rypistää, kortsutama, JÄR mie en siun takiais käy m:maa housujain - poika pan´ housut jalkaa ja män´ poikkee (tapakult) elä murjo paperloi!
♦ {SPA Hintikkala} älä murjo nuttuloitais!

nostaa v
tõsta, MRK krk. ku ne emännät n:iit miun oamusil, ko tul´liit katsomoa, silloiv viel pantii piähän sellane kova liisku pahvi-laatikost leikattu näin korkia niinku myssy (häätap)

notkuttaa v
heiluttaa, nõtkutama, hiä n:tti puukkoo miun iessäin

omena s → maa-omena, → puu-omena

1. o.-kukka (kartuliõis, õunapuuõis) – sm: peruna; ee: kartul
♦ {KUP Seropitsa} pyhiks varustettii o.-vinakrettaa vjoklan kans: lihhaa ja omenaa, sel´tii, {SPA Korpisalo} o.-lohkoo pantii kiukaahe tsukuniekal riehtiläm piäl hautumaa, suatii makkeita pata-o:ii!; {KPR} keitetää nyty pata o:ii!, o.-kakkara, o.-kellar
2. – sm: omena; ee: õun
♦ puu-omenukset (omenapuut), o.-vatruska; oma maa - o.-kukka (muu maa veri-punnaine)

palko s
kaun, herne-p., pertsu-p. - (kuv) hiä on äkäine ko pertsu-p.

pieksävätauti(ne) s → rotimitsa
epilepsia, kuutõbi, miun äit´ parans p:sii; – sm: kuuhulluus, unissakävely; ee: kuutõbine
♦ miun äit´iin parans p:siiki

piippu s
piip, p:n-perät, p:n-varsi, p:n-kontra - piibupigi, SPA Korpisalo äijäin pan' p:un hampaihe, ot’ tupakkaa ja pan' p:un täytee, pan' valkian palamaa p:uhe ja polt', ko hammast kivist, ei arstíl konsaa mänty, pantii maitoo suuhu, pantii jootaa, sit p:n-kontraa pantii piäl (knslääk)

pitkä adj
pikk, KUP P-Kikkeri kyl se miun aikain on olt p.

pitkä adj
SPA Hinkkala otettii arpaa: annettii kaks lyhhyy ja yks p. arpaa, KUP Seropitsa p. ikä on eletty, nyt rukkilen, jot Jumala jo ottais kiireempää pois, SPA Holopitsa niä enkeliit ol´liit niim p:i, sorjii ja nuorii, jot hiä pań kiä'ét ristii, ja ne lensiit, KUP P-Kikkeri kyl se miun aimain on olt p., SPA Anttu-poika vaihtulaine / kapus p:ä honkaa (knsl), TUU itku pitkästä ilosta, pieru kavvan nauramisest, KUP ei niim p:ä päivää, ettei iltaa tulis (snl)

puu-omena s
õun, p.-puola-kantsikka (ruokakult)

rauha s
rahu, ei tule hyvvää, ko taloss ei tule r:a, SPA Korpisalo issäin ehtoo-virs on oikein hyvä virs, jot voittais muailmas r., elläis kaik rauhallisést, ei tulis muhinaa eikä riitaa, KUP Seropitsa ol´ suur sota, a nyt on r. olt kavvan - no tulloo viel sota - tulloo-tulloo, se on Pipliskí sanottu (knsusk), KUP Holopitsa äitín ain sano, jot pannaa nyt kiä’ét ristii ja rukkoillaa Herra Jiesus siunatkoo... - sit istuttii r:as, KUP Orava tulloot tuppaa mustalais’t - oi-oi! - eivät anna millastakkaa r:a - ostat i kaik!, poika nuori, miksis ryöstit, r:n pois miun rinnastain (knsl)

rehkentää v
ratkoa, ratkaista, arvestama, ar(v)utama, hänen asjajaa r:simmö koko päivän, em mie käy siun elojais r:mmää

ristiä v
kastaa, ristma, hänt ei keritty ristissäkkää, ämmä siunaas sit, tulkaa nyty, Suomen pappi ristijää lapset!, hiä käi ristimääs miun lapsii ja mie käin ristiin hänen lapsiaa, laps ko ristitää, hänt siunaa Jumalan enkel, laps pannaa Jumalan kirjaahe, mie silmäin ain ristin, laset lämmittelemää - a hiä alko jo lapsii r:mää (snl)

sauna s
saun, s. on mein äit´, luut s:ás havvot, koko ruumiin parannat, s.-muarut ~ s.-lauteet, JÄR Läskelä s.-muaruloil kylvettii

sitta s
sitt, sõnnik, tänäpäin’ s:a sanalleis! ja t´iä tyttöin hyväst jo nukkuu (sanotaan pahan silmän estämiseksi), s.-sieni, s.-reikä SPA Hintikkala sininen ko s.-reikä (snt) (esim. sanottiin lähinnä lapsille, kun värrjötelivät uimasta tullessaan), s.-sonnikkaine se ono ko s. (epäsiisti), mitä? - ei mittää, kissan sittaa! (snt)

suan(i) s
ajelureki, saan, KUP Holopitsa äitín sano, jot älä käy ennen s:ihe sulhasen iellää - la’ hiä kävvyy ennen vain koko elämän huolet tulloot siun niskaheis (häätap)
♦ {KUP Seropitsa} s:loil vua herroi vejettii

sysiä v
suskima, kiusama, SPA Korpisalo oikein rikas isäntä tahtoo suomalaista naista, mie laulan siul!, mie en taho, mitä siint tulloo, ko mie mänen sinne omin lapsín kans, hänel on poikii kaks - kävvyyt s:mää miun lapsiain

taketta(i) adv, postp ∨takkii
miun takijain, siun takettais, hänen takettaa, miun takkiin, siun takkiis, hänen takkii / takijaa, miun täytyy siun takiajais männä koskeen kuolemaa (knsl) – sm: takia, vuoksi; ee: pärast, tõttu
♦ älköö miun t:in jumala häntä rankaisko, hiä ei siun t:is kävis mittää tekemää

tania adj ∨tanja
kelpo, reilu, mõistlik, TUU (VT), SKU Malkkila morsín pit´ itkee, jottei kävis itkemään uuvessa koissaa: sanottiin siun olevan / pää tarkka, t. mieli / ylen paljon ymmärrystä / mikä siult nyt mielen otti / ja kukapa tajun tapasi / anto turhat tuumat? (häätap, nevvokkivirsi)

telavoi adj
toimelias, ketterä, hakkaja, tegus, t. ämmä, t. mies, vaik hiä ol´ pien, ol´ kovast t.!, SPA Korpisalo miun anoppiin t. ämmä ol´, hiä kuppiis ihmisiiki

vaihtolaine adj, s
vahetatud laps, KUP S-Kikkeri v. ol´ ko laps vaihettii - piru vaihto lapsen (knsusk), venakon poika, v., venakko siun vaihto! (narrinta-virs)