[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

kapine(et) s (mon)
– ee: töö- või hobuseriistad
♦ {MOL} ensimäine asja ol'ki sepäl ne pihit, muute poltat kätteis ko ei ole pihilöi, sit kaikellaisii vasaroi pit' olla ja mil vinttaa tehä ja rehpää (= vanne) leikata - kaik k:t pit' olla

lappavyö s
äyrämöishameen vyö, äürämöiste vöö, TYR

lie(nöö) v
l(nöö) olt, kuka l(nöö), mikä l, miss l(nöö), mihi(n) l(nöö), mikä l., kuka l., mihi l., miss l., miss hiä l. olt

miekka s
mõõk, t´iän-kylän ämmät puaruvat, jot tyttö on kuormaniekka, a tyttö on hoikka ja solakka, ko sotamiehen m. (knsl) kalevam-m. - tähtikuvio Orionin vyö (kuvion kolme keskeistä tähteä), tähtkuju Orioni vöö, SPA Korpisalo ämmäin ol´ muailman viisas, hiä kai’ taivaan tähetki ties siin ono Väinöv-viikate ja siin Kalevam-miekka

mökissä v
mökitama, kili m:söö, lapsiki mö:söö, kuka ei ossaa hyväst luat´ii viel

räimäissä v
laukoa, põrutama, lajatama, hiä r:söö sannoi, kirovaa kovvaa

ränkäissä v
käratama, äitís sinnuu yllää ajo: nouse kohvii juomaa, anoppis siul r:söö: nouse liävää luomaa! (knsl)

siälitellä v
kaasa, kahju tundma, kahjatsema, hiä minnuu s:llöö: voi ku hyvä tyttö!, suomen rovva s:tel minnuu, pań salkun kauranhiutaleit kerallein

työ s → ruato
töö, amet, KUP Holopitsa ei t. ihmistä pillaa, a ihmine t:n pilajaa! (snt), t:st suat vua rynkä-selän ja rammat luut (snt), elä omal piällääs, toita itsees t:llääs (snt), unettomuus t:l parannetaa, t. ihmisel antaa - laiskuus viimesen viep, mieluinen t. ei väsytä (snt), kuka t:tä suvajaa, sitä vähä nukuttaa (snt), kuin sie t:l - sellain t. i siul (snl)

viikate s
Väinön v. - tähtikuvio Orionin tähdistöstä; Orioni tähtkuju osa: Orioni vöö kolm tähte koos kõvera „varrega“, tulkaa nyty, lapset, vuattamaa taivaan tähtii: siin ono Väinön v. - se on ilma, mikä tulloo huomen, kaik ämmäin ties! (knsusk, ajant), pittää takottaa v:tta, KPR Siiverska taivaa ol´ Kissoin kihermitsä, Otava, Surmav-v., miss on kolt tähtee jälekkäi ja sellain häntä ja Kuul luanna ol´ Koin-täht - sitä käytii iltasíl ain katsomaas, VEN Sopola Lähtöö seukko Seppälää / mitä sinne Seppälää? / v:tta tiettämää / mitä sil v:teel? / heinää lyyvvää / mitä sil heinääl? / lehmäl syötetää / mitä niil lehmíl? / lehmät antaat maitoo / mitä sil majjool? / lapsíl juotetaa / mitä niil lapsíl? / lapset kantaat lastuloi / mitä niil lastuloil? / oltta keitetää / mitä sil olvel? / häitä pijetää / mitä niist häist? / minja tuuvvaa Mikkelíks / mitä sil minjäl? / minja saunan lämmittää / miä isäntä saunaa / miä emäntä saunaa / miä sie käntty kylpömää / vastat on vanhas luhis / sauv on saunan porstuvaas /, kappa on kaivon kannem piäl ja kultakans on kaivom piäl (ll); – ee: vikat

ylpeillä v
uhkustama, ei niim paljo ymmärrä kuin y:löö

ynnäillä v
korrutama, hiä koko uamun sitä sammaa virttä y:löö