[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

A

Aal(l)e propri
Aleksandran hellittelynimi
♦ {KUP S-Kikkeri VEN Pääsölä} *

aamu s aamun aamuu ∨uamu → uam'-päiv

♦ {KPR Mihhail.} uamúst päivää jatketaa (snl), {SPA Saalisi} ko uamust sattaa, sit se ono lounáhen ast (ennust), työt uamust alotettaa (snt)

aasi s
– ee: eesel
♦ {KUP Torossovo} Jeesus kirkkoon ratsasti hiirakalla hevosellaa, haarmaan a:n varsallaa (loitsu)

Aati propri ∨Uat´
– sm: Aatamin hellittelynimi
♦ Uatamila, Uatala, Uatami(la)n ommii (talonnimi)

aava s, adj ∨uava
lage
♦ {TUU} Tuippolás ei olt mäkkee, se ol´ a:a ja tasasta muata

ah! interj ∨ah-ah!
älä ennen aikoi sano ah!, kunis et hyppää, sano sit, ko jo hyppäsiit (snl)

ahas adj ∨ahtas
– sm: ahdas, tiukka; ee: kitsas, ahtake
♦ miss on a., siel on rauha (snl); miät Jumalan tietä - se on a. tie, a miät laijaa tietä - se on syntine tie - sarvet piäs! (usk)

ahjo s ahjon ahjoo
– sm: pajan tulipesä, tulisija; ee: ääs, lee, ahi (ark) ?
♦ {HIE Alakylä} pajaan ol´ tehty kaks a:o - yhess raatoi isä ja toisess mie otsa palavass; {TUU, SPA, JÄR}

aho s ahon ahhoo
– ee: nurm
♦ venem perä on tervattu ja se on a:l kuivumás (nlj, snt), sorjii ono issäin niityt ja a:t

aika s ajan aikaa
– ee: aeg
♦ {KUP Holopitsa} poika jo armijaast tul´, ol´ a.-poika, kavvan a:a, viettää a:a, {SPA Korpisalo} siin mie vietän a:jain Virskirjan kera - tiä on miun leipäin, {KUP S-Kik} vähän ajan olloo, tul´ tuas takaas, KUP vähän ajan piäst, {SPA Korpisalo} miul tul´ a. (synnyttämisestä), äit´ tul´ siihe, ko a. käi, sit mäń kuus viikkoo a:a ja äit´ lapsen kans kirkotettii, KUP a. kyyneleet pýhkii (snl), SPA vähän a:a elimmö Suomen ruuvval, sit varastiit kaik Suomen kraamin poikkee (hist), {KUP P-Kikkeri} miun a:in on pitkä! (elämästä), hyvänen a. tokkí!, kaikki loppuu a:nnaa - jumalan armo ei lopu konsaa! (snl), jako-a.; syksyn a. talven a., päivän a.; mahlan a. (esim. lepällä); yön a.; sovan a.; viimone a. (myös raskaudesta); SPA Korpisalo sit tulloo viimone a., tulloo tili tehhä!; revoljútsian a.; Saksan a.; Suomen a.; kommunistoin a. (neuvostokausi); a.-mies, a.-poika, a.-tyttö - aikuinen rippikoulun käynyt naimakelpoinen poika tai tyttö

aika adv
päris, kena
♦ {SPA Korpisalo} siin on sorja repo - kuka sen suap, suap a. revon (häätap, kosinta), {TUU Pajula} mamma oli tänään a. pirskiä

ain(a) adv
ikka, üha, alati
♦ {KUP S-Kikkeri} hänel tallósen on kesen-tekkoilla a., arkaa a. lyyvvää, vaik on kuin heikko mies, a. on risune aita ies (snl), vieras on a. sakiamp (snt), {KUP S-Kikkeri} a. on sen kielése(n) kans, ahnaan silmät on a. suuret

ainiaa adv ∨ain(a)
– sm: aina, jatkuvasti; ee: üha, pidevalt
♦ {KUP S-Kikkeri} lomovát hein pinnósén a., {KUP Seropitsa} hiä a. ajel meil

aisa s
ottaa aisallee - vedu võtma – sm: aisa; ee: ais

a(i)-voi! interj
võeh!, oi-oi!, vaat’ siis! jm
♦ {KUP S-Kikkeri} a(i)-voi, ko ne ihmesét ovat houkkii!, {KUP P-Kikkeri} avoi-voij-jaa kuin on louhkaa!

aśja s
joka a:l omat huolet, kaik a:t pit´tää tehhä ajallaa
♦ {SPA Korpisalo} hiä kaik niä a:t tietää!, mitä a:a teil on, miks työ tulitto?, mie en jätä tätä a:a tälläin ~ tällääl!, {KUP Seropitsa} pal´jo on a:a vanhetess, no vanhan’ on paha ellää (snl), {KUP Torossova,} S-Kikkeri mites siul on aśjais!, {KUP Seropitsa} pijot on nojapri-kuus ja a. suora!

ajetus s ajetuksen ajetust ∨ajetos, ∨ajos

ajos s ajoksen ajosta → ajetus, paise
– sm: märkäpaise; ee: mädapaise
♦ {SPA Korpisalo,} KUP Seropitsa ko vua ol´ a. miss lie, pantii mer-ajjoo ja hiä avahus auk, märän tempaas mer-ajo poikkee, vanhat kutsuitki mer’-ajo (knslääk)

ajot s (mon)
vaimulik visitatsioon, kirikukümnise kogumine, loetamised, külapüha – sm: verotuspäivä, lukukinkerit; ee: katsumised, visitatsioon

ajur s → vossikka, → isvossiekka
– sm: kuljettaja; ee: kutsar, sohver

akka s akan akkaa → emäntä, hosäikka
– sm: myös: emäntä; ee: eit, ka: perenaine; juoru-a. - lori-eit; sit ei niä ne juoru-a:t - heil on lasit jiässä (knsl)
♦ {SKU} tyttö kolmest tytöstä, a. pojast ainovast – sit vast tulloo a., ko pojan synnyttää, vaik ois kolmet tyttöö synnyttäänt, se on ain tyttö - se ei viel ole a:ks tult (tapakult); {ROP} paken pahalt a., hölkkäpöksylt hosäikka (emäntä); {SPA Korpisalo} ei miul olt raha-tykkii kiäes, ko vietii Suomee - köyhä a.

ala(a) adv ∨alahe, ∨allaal
alla, all, KUP S-Kikkeri ei ota jalkojaa a:a ollenkaa, KUP anna ensin nenän a., sit suat antaa hännänki a. (snt) (lapsia on aina hoivattava), SPA Korpisalo myö kiiree mäntii peitteen a., SPA Korpisalo mänimmö kirkon a:a, KUP Kantola kiel jäi jalan a:a (snt) (sanottiin, jos lapsi alkoi ensin kävelemään, ei puhumaan), sanotaa jumalan kirjaski: äläkä, hyvä Jumala, salli kenenkää toisen kiäen a. surra - se on suur synt! (usk)
♦ {KUP Kikkeri} mie panin jumalan kirjat kaik lapsen piän a:a - hyö (NKVD:n upseerit) niit eivät löytäneet! (hist)

alas adv ∨a.-päin

♦ {TUU Villasi} sit se kolhoosun elo ei mänt ylöspäin, a alko männä a.:päin (hist), ain ihmist kons ylös nostetaa, kons a. lasketaa - olet ko enkelin kelkass; {SKU Hämäläisi} sielt sit a. vierimää, ämmín pieruu nielemää (snt, nlj)

alku s alun alkuu
KPR Vereppi, KUP Muratta a. työn kaunistaa, lopus kiitos seisoo (snl); – ee: algus, ürg
♦ {SPA Korpisalo} ken alun alottaa ja lopun lopettaa, kyl mie keskkohal kelkuttelen (snl)

Alli propri
Alinan hellittelynimi
♦ alahalla a:n mieli (knsl)

al’-marssii

alt adj ∨ált
SPA Korpisalo tulloo mies meren takant, ei tu' ennää turpeen a. (snl), tifi-taut ot’ miul jalat a. poikké

alue s → territorija
– ee: maa-ala
♦ {INK Kapasi}

alus s

An´n´i propri
Annan hellittelynimi

annoo v ∨anoa
paluma
♦ {KUP S-Kikkeri} paremp antaa ko annoo (snl)

api s appii (interj)
abi, SPA Korpisalo ain issäin huus: Maikko, tule appii (interj)!, morsian käi huutamaa: tulkaa appii, tulkaa appii, mies kiertää! (kasku, nlj), hiä meil ain tul´ appii(he) / avuks

Aplo propri
– sm: Absalomin hellittelynimi

appe s apen appee ∨appi
– ee: äi
♦ {KUP S-Kikkeri} anoppi ja a. ottiit vastaa ja siunasiit leivän-suolan kans (häätap), {KUP S-Kikkeri} uamusíl ensimmäiseks nous yllääll anoppi ja sit a. perrää, {KUP Holopitsa} mie ku tulin siihe talloo, siel ei olt ko se ukkoin - miun a:in, {KUP Holopitsa} a. sano, jot laps pittää ottaa syllee, ko kävvää syömää (tapakult), a. suvatsoo kunniaa, a vävy vua, mitä sais ottaa (snt)

apu s

arho s
hete, madal koht
♦ {INK Rampala} a. on suossa lipo perunamaassa

arka adj
KUP Hylkysi valkoverine ihminen on a., a tumma-verine utala (knsusk), SKU Juvosi J. ol´ oikeen a., hiä ko meil ol´ yötä, ni issäin ain toi potin tuppaa, joska yöl hänen pittää ulos männä, a:a ain lyyvvää (snt), a.-pussi s - jänishousu (kuv) – ee: õrn, arg
♦ {KUP S-Kikkeri}

ark(i) s arjen arkee
pyhä-työ a:en' ei avita! (snt), a.-päiv(ä) KUP Holopitsa se ei olt suntak-päiv, se ol´ a.-päiv; – ee: argipäev, argine

armo s
arm
♦ {KUP Muratta} kenen kur´, sené a., {SPA Korpisalo} kaikki loppuu aikannaa - Jumalan a. ei lopu konsaa!, {SPA Tuonitsa} lapsíl pittää olla kur´ ja a. (snt)

arpa s arvan arpaa
arpaleikki, liisumäng, t´iukata a:a, mie olin kova a:a tiukkaamaa, otettii a. - annettii kaks - lyhhyy ja pitkä a., lyhhyy a. - pyyvät , a pitkää a:a - pit´ lyyvvä (leikki); – ee: liisk, liisumäng

arp(i) s arven arpee
arm
♦ {KUP Holopitsa} ruhvotautisíl käśsii sivottii, jot ei kävis kynsín kera kii ja ei tulijais a:ii

ast postp, adv ∨aste(n)
– sm: asti; ee: kuni
♦ {KUP Holopitsa mies ja naine on kuolemahe a. yks! (usk)} {KUP Holopitsa} kello seitsemän tuntii a. uamust ain luat´, {SPA Korpisalo} suonet on miul viruneet, tassin selkä-tuakkaa ain Tiäkelíst a., pitkät illat tehtii työtä Annam päivän aikán’, kahtee-kolmee tuntii a. ain rua’ettii (tapakult), {VEN Ruussova} no, meil ol´liit kaik suomen kyl´lii siint Viron rajalt a:en, nämä mäńniitki ihan Leninkrattii a. - kaik mein Inkerim-muata se ol´ki (hist)

atra s
– sm: aura; ee: ader
♦ {KPR} a:n sarvikoista piettii kii; a:l ol´ reisiluut, a:n vannát (etn), meil asetettii pellot a:lla

auk(i) adv
lahti
♦ {KUP S-Kikkeri} työ ain reppäättö kaik ukset a., {SPA Hintikkala} suu (ono) a. niinku variksel (snt), {SPA Korpisalo} koputa uksen takkaa kuim paljo, uks ei aukene - ennää a. ei lähe! (usk), {KUP Kikkeri} koko joukko tul´ tupakoimaa, kaik savupiiput vejettii a., jot vet’ sitä savvuu pojjés (tapakult)

auto s → massina
– ee: auto
♦ {KUP S-Kikkeri} kolt a:o ol´ tiev vieress ihan mäsyn’

B

C

caju s

♦ {VEN Sopola} kons kuka-lien vilustu, keitettii kumina- ja romaska-cajjuu, yhtä perrää niit tar(v)is-heinii korjattiiki kesäl (knslääk); {SPA} tule meil cajuloil!; {SPA Korpisalo} käyvvää cajjuu juomaa!; tulet sie cajjuloi?! (tapakult)

D