[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

A

alas adv ∨a.-päin

♦ {TUU Villasi} sit se kolhoosun elo ei mänt ylöspäin, a alko männä a.:päin (hist), ain ihmist kons ylös nostetaa, kons a. lasketaa - olet ko enkelin kelkass; {SKU Hämäläisi} sielt sit a. vierimää, ämmín pieruu nielemää (snt, nlj)

B

C

D

E

ep’pii interj ∨ep'pie (tehhä)!
– sm: estely: et saa!; kielto: et voi!; ee: ei või; ei tohi!
♦ {KUP Kikkeri}

F

G

H

haakki s haakin, haakkii ∨haakit (mon), ∨huakki etn
– ee: värtna küljes olevad haagid, millega reguleeritakse lõnga jooksu
♦ {TUU} ku lankaa on tarpeeks yhess kohtaa, muuteta se toisee h:i; {JÄR} sit on h:t mitkä vetteät sitä rihmoa siin vokiss

hursti s ∨hurstut, ∨hurstukset (mon.) → tila-vuate etn
– sm: lakana; ee: aluslina
♦ h.-kankas, pellavoisii hurstuksii; {KUP Seropitsa} ennev-vanhaa kankaisii h:loi kuottii; {SKU Malkkila} sulhasen koton ol´ iso aitta ja orsil ripustettu h:loi ja paitoi koko orrelline; {SPA Korpisalo} kankaspuut pantii puastost yllää ja vietii h:t hankeel pliekittämmää

I

J

jakku s ∨jakut (mon.), ∨jakkara
– sm: penkki, jakkara; ee: pink, järi
♦ {KUP} meil kiukaa ol´ ja täss ol´ pöytä ja täss jakut, hyö sit istuit siin nel´län kesen siin jakuil; makkaa penkil lipo j:l - kaik yks maku (snt)

Jyrk’(päiv) s ∨Jyri, ∨Jyrki
– sm: Yrjönpäivä, Jyrki, 23.4.; ee: jüripäev
♦ {KUP} j. on seitsemänteen' majus, lounaahe ast ei pantu hevoist valjaihe eikä mittää, sonnoit se ono ruavain pyhä, ennempää pijettii juhanust ja j:m-päivää, a nyt ennää ei pijetä (ajant), j:st kuu juhanuksee, juhanuksest kuu iilijaa, iilijast kuu juakappii (ajant), KUP Orava ko J. tulloo, pittää laskee ruavaat karjaa - vaik meren jiä mäń vast liikahtammaa (ajant); J:n’ kasteliit toin-toisiaa (tapakult), SKU Malkkila äit´-vainaaki ol´ J:iin’ juoksiis, jot myssysé hävitti – ol´ ämmín-pyhä (tapakult); J:än’ lasettii ruavaat ensimmäiseks päivääks ja uitettii, otettii paju-putskat ja käytii virpomaa (tapakult), KUP Seropitsa se muistakaa, jot J. on kova päivä, hiä ono oikè kova päiv, hiä ono Jumalaltki ruavail pyhä, TYR Kyläpää J. ol´ venäläisiin pyhä, venäläis’t käivät kirkoos kresnim hootom käytii pitkin kylän kattuu ja karjamaal - lehmät lasettii ensimäis’t kertaa karjaa J:ín’ (ajant)

K

kalanist(a) s ∨kalanistat (mon)
– sm: inkerinsaksalaiset siirtolaiset; ee: Ingerimaa sakslastest ümberasujad; saksa kolonistid
♦ {SKU Malkkila} Leppälääs el´liit saksan k:t, TUU (VT)

kartta s ∨kartat (mon)
– sm: karsta(t); ee: linakraas(id)

kenkki s → kenkitys
– sm: häälahja; ee: pulmakink
♦ {SPA Korpisalo} mie annoin hyvät kenkit rist-tytöllein, {KUP S-Kikkeri} anopille annettii parit, kyvylle paita, nuavol pusero tahi riepu kenkiks (häätap)

konnikas s ∨konnikkaine (deminut.)
– sm: (maito)sammakko; ee: konn(ake)
♦ {SPA Korpisalo} k., se para juop maitoo itsésä täytee, k. on nii kylmä, jot se maito kestää kolmet sutkii, ei happano, ei niä Pietarin rovvat tietääneet, jot sit ei maito myrähy, miss ono k:at, siel on hyvä vähkä-paikka, miss elläät k:at; {KPR Siiverska} konnikkaist ei suant tappaa, kons lapset käivät kepil sorkkimaa, ain sannoit jot nyt kuoloo issäis, ku tapat (knsusk), Junni-punni punnikkaine, sillan al on konnikkaine (narrintavirs, ll)

konnoi s ∨konnoit (mon)
– sm: (isot) hevostallit Pietarissa; ee: (suured) hobusetallid Piiteris
♦ {HIE Heimosi} hevostori, mis ol´ hevosii myytävän, siel käytii hevoist ostamaas ain sielt torilt, k:st

kuve s ∨kuppeet (mon)
– sm: kylki; ee: külg
♦ {TUU Järvelä} kiäntii kupeelleis, karsi persettäis (snt)

l

L

lanko(nen) s ∨lankokset (mon)
– sm: siskon mies, veljen vaimo; ee: lang, langud
♦ hyö oltiiki Annan kans lankoloi / lankoksii

laskiaine s ∨laskiaiset (mon)
– ee: vastlad
♦ {VEN Sopola} l:én’ otettii talost hevone ja mäntii l:st liukumaa, männöö vuon ol´ niin vähän lunta, jot tie ol´ monest kohtaa paljas (tapakult, ajant); {KUP Seropitsa} l:sen’ mänimmö ja palkkasimmo kuusin tytöin hevosen - sit kesäl kuus päivää pit´ mein niittämää kauraa, otraa... Volossovvaa, Luakanaa ja Suahkonjaa hiä; {TUU Kavelahti} sitä l:sta pijettii koko viikkoo ja ajeltii joojel, Nevajokkee myöte

liuhki s ∨liuhkiit (mon) → piäl(l)ine
– sm: kerma; ee: koor
♦ myö tuommo teil tänne rintkal kaik kermat ja p:set!

lum’(i) s
talv ilman lunta - kesä ilman leipää (snt), l.-kiiu - lumetükk, l.-kiikka, l.-tie
♦ {KUP Kikkeri} meil tehtii lum’-ukkoloi; {SPA Korpisalo} hiä sai silmäähe l:kiikasta; {KUP Korpikylä} meil talvél käytii rahtii vetämää ko tul' l.-tie

M

mesi s meten mettä ∨meś - meen mettä
– sm: hunaja; ee: mesi
♦ {SPA Spankkova} viina ol´ki hänel ko m., otin kaplin mettä suuhu ja lainosin sen tapletan

N

nuotelais’t s

nuttaa v ∨nuttata (harv., vir.)

♦ {SPA Korpisalo} An’-tät´ käi meil ain nuttamás; mitä sie nuttaat siin?

O

otroppi ∨rummenet (mon)
– sm: leseet, ruumenet; ee: aganad, kliid

P

pekko propri ∨pekkola - patronüüm,talunimi
– sm: Pietarin hellittelynimi
♦ {ROP} en uo muita musteemp, Pekkoo pahemp, Matin peätä karvaseemp (snt); {HIE Ryömilä} sie oletki mokoma pekkoloine! (snt, interj)

pellovas s ∨pellova / pellava, ∨pel´vas, ∨pellovat (mon)
– ee: lina(Linum usitatissimum)
♦ hyvä p.-mua, p.-kukka, nyhtää p:ta (lina kitkuma); {SPA} pitkä on juttu p:sta (snt), paljon on tehty p:sta, kaik miun täytyy nyhtää, paljon on poikii muailmass - minnuu-vart ei yhtä (knsl, rönkötys); {KUP Holopitsa} se mein elämäin on niim pitkä juttu ku pellovas (snt)

pikkaraine adj ∨pikkuruine (deminut.) hellitl
– sm: pikkirikkinen; ee: pikuke, pisike

pyhä-ruoka s ∨pyhä-ruuvat (mon)
– ee: pühadesöök
♦ pyhän al tehtii (s)viesoi kalapiirakkoi, meil kalastamaas käytii ettiäl, muuvval Nuašjan kyläl käytii, se ol´ki vennäin kylä, haukiloi tuotii ain pyhhii vart; ennempiä ol´liit pyhä-ruuvat, a nyt on kaik jokapäiväis't ruuvat, mitä ennev vanhua pyhän syötii, kalpassut,a makkaronit, kompotit ja kaik kiisselit keitet’tiä joka päivä, ennev vanhua ne ol´liit kaik pyhä-ruokii (ruokakult)

R

risat s

♦ {SPA Korpisalo} tahot, mie panen siul risoloi keral?

ruaka s rua'an ruakaa ∨rua'at (mon) → mutka
– sm: varsta, puintiväline; ee: kolk
♦ {SPA Korpisalo} meil ol´ rua'at, ko mäntii puimaa - vars sel'ne ja sil ol´ ruaka otsás; keppi pantii nyörii nii_jot häil t´iä r.

rukka s ∨r.-jyvä
– sm: musta ruisjyvä; ee: tungaltera (?)
♦ r. ei kelpaa kylvää, mittää hyötyy ei uo, r. ei ole hyvvää

ruumen s ∨rummenet (mon) → lesét
– sm: akana; ee: agan, peber
♦ {HIE Rimelä} lehmän r:t pantii suavii, tuotii tuppaa ja suurest kiukaast kipjatkuu kua’ettii niijen ruumením piäl, ruunat syövät r:i, varsat varpoja purevat (snt); visottii viljoi, jot jyvät r:ist errottuis (errohuis); r-säkki

ruusu s ∨r.-tauti
– ee: roosihaigus(erysipelos)
♦ {TUU Järvelä} ko on rakko-r., sit kelpajaa siar-rakko siihem piäl, sit se piästää, miul tul' puna-r. jalkaa - punotti ja pöhötty - siihem pannaa punasta verkaa ja liitu karsii siihem punasev veram piäl ja ruisjauhoi ripsuttii siihev veram piäl ja viel kirpitsäst lykättii jauhoi ja pantii siihev veram piäl - se piästää (knsusk, knslääk); {KPR Tihkovitsa} ämmäin parans r:u - enstäi ol´ mustaa oma-kuvottuu sarkaa, sem piäl pantii punasta sarkaa, punasen saran piäl pantii sinistä paperii, sinisen paperin piäl kuavittii liituu ja kaikem piäl pantii r.-kukan lehtii (knslääk); {VEN Sopola} ko on puna-r., ni ei huoli ko punane riepu ja liitu-jauhoi, ko on sinisen-kirjava r., pit´tää olla sinist paperii ja ruis-jauhoi; ko tulloo pien sininer rakko, sit se on rakko-r., sil pantii piäl pässir-rakkoo; {KUP Seropitsa} ko ihmistä vilustuttaa ja punane merkki tullo - se on r., siin pannaa yheksän lajjii: pellovasta, liituu, punasta lankaa, mer-ajjoo ja pirum-paskaa (knslääk)

S

storonkka s ∨storonkat (mon)
– sm: heinälato; ee: heinaküün
♦ {SPA Hintikkala} s. ol´liit kujass muast yllääl ast; nyt heinii onki koko s.

sämy s ∨sämyt (mon)
– sm: murska, muru; ee: pilbas, puru
♦ kaik puut pańńiit s:(i)ks ~ pilkkoit s:ks