[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

hunttamentti s
perustus, vundament, eistää tehhää koil h., Spankkovan Holopitsa siel ei ole h:n kivvíkää siin paikkaa, miss myö elimmö
♦ {SKU Peräj.} h:m piäl panin kakstuimasen lavvan, sit alotin lattoo kirpitsoi

kakkara s
ruis-k., vehnä-k., k.-valajaiset - ohukaisten leipominen; – ee: kakuke, (pann)kook
♦ {KUP S-Kikkeri} mie tien teist vaik mitä, paistan hot´ k:oi (snt); {KUP S-Kikkeri} mie tien teist vaik mitä, paistan hot´ k:oi (snt)

kans(á) postp ∨kaa
– sm: kanssa; ee: koos, ühes, -ga

kera, keral adv
1. myös, myöskin, 2. mukaan, kanssa, kaasa, (ühes)koos, samuti
♦ {SPA Korpisalo} ämmíl ol´ kaikil Ruamatut keral, mie otan pojan k:llein, pyssy on miul k:llain, meil annettii Suomést paljon kraamii, syökkiki annettii k:l(le), issäin veitsen k:llaa leikkaas vartukan nauhat poikkee

kirves s
naskelii ajat jälest, k:kii häviää (snl), älä k:t luovuta ko tahot olla karhun kans ystävä (snl), KUP Holopitsa äitín tul´ ja ot’ kirveen kätehe oven suust kyökist ja teki sil ristit kaik ympäärt: mäne pois suastaine henk! (l, tapakult), SPA Korpisalo yks Suomem mies löi kirveel polveehe ja tul´ myrkytys, tukeva varma mies kuol, a ois olt miun ämmäin elois, hiä ois sanoil salpaant sen huavan (loitsu, knslääk), TYR Troitsa ain kamine pittää ottaa palloo keral: kel on ämpäär, kel pokra, kel k., k:eev vars tekköö se tekjä k:n viikossa (nlj), SPA krk. mänim mie stoljarskuju masterskuju oppimaa, se johtaja kysy sit no, mitä työtä ossaatto tehhä? - no, koton jo k:ev-varren tein, viikatel varren laitoin, hankon panin varteen, k.-mies - k:n kässíhen ja sittujan persíhen eij juo katsomist (snt), k.-mies ilman k:stä on ko talo ilman nurkkaa (snl)

kärpäne s
kärbes, k. istuu luajés (katos), nyt onki kaik kypsät k:set koos (snt) (köyhiä ja nälkäsiä kokoontui paljon pöytään, naureskellen sitten näin todettiin)

kuolla v
surema, el’ vähä, mut kunniass kuol (snt)
♦ {KUP Orava} miul kons isä kuol, mie koko vuuven itkin, miul ol´ issää siäl ja mie rukkoilin, jot hot´ näkisin uness, miten se on isän laita, {KUP Holopitsa} mie em pelkää - miul on ykskaik, miss k., sijan tiijän, miss synnyin, a en tiijä kunne kuolen

kuor(i) s
koor(ukas), luu lihan valitsijal, k. leivän alkajaal (snl), leivän-k. panet leivän-k:ta - se happanoo paremmast, akanat nousoot piäl - sit onki jo hapanta (ruokakult)

liuhki s ∨liuhkiit (mon) → piäl(l)ine
– sm: kerma; ee: koor
♦ myö tuommo teil tänne rintkal kaik kermat ja p:set!

mure s murheen mur(h)etta
– sm: huoli, murhe; ee: mure, hool
♦ {SPA Korpisalo} miul ol´ hyvä isä - hiä ol´miust niim m:ss - ai-ai, ku issäin käi pöytääki istumaa, sit sano no mitäs se Maikko meil tänäpäin syöp?, ämmälläin ol´ niim m. - häil ol´ kaikkii salkka, {KUP P-Kikkeri} mie olin kantaja jo viimesii aikoi ja hiä ol´ niin suurés m:és miust, {KUP Holopitsa} se on nälkä-pitsi - ko mie sitä pitsii neuloin, se suur m. unehtui, {SPA Korpisalo} kaik m:em päivät pit´tää siul nähhä muailmas, m:en kantamine eij jole hyvä, mie olin vesselä ain joka paikass, iloitsija m:tta ei kanna

poltto-pistos s
p. on paha lapsil, pien poikain ko synty - p:ksee hiä kuol, panin rinnallein - makajaa, kynnen-perätki ol´liit jo sinisii - poika jäi ristimätä, äitín sit siunaas, ei keritty ristissäkkää hänt (knslääk, usk); – sm: lapsisairaus kansanomaisen taksonomian mukaan; ee: lastehaigus rahvapärase taksonoomia järgi

puu s
puu, yhelt puolt p. ei kuavu (snt), TUU Kavelahti myö soitetaa suuta ja painetaa p:ta (snt), risti-p. Kristus kuol mein iestämme r:s - synnit hiä on kalliil verel lunastaant (usk), KPR Vuiri kärme musta, maan-alaine, kirjava kullan näköne, luulit p:ta purraksees, paju-niintä painaksees, pure p:ta, älä(kä) ihmisén ihhoo! (loits), VEN Ruussova myö soitetaa suuta ja paiinetaa p:ta (snt)
♦ {KPR Tihkovitsa} mie tein itse härkimenki, pit´ männä metsähe, ottaa mänty-p:st latva ja kiertää oksat nurrii-päi

päiv(ä) s → aurinko, → suutka

1. – sm: aurinko; ee: päike
♦ {TUU Järvelä} p. paistaa, vettä sattaa, suareloisii havvataa, mustál mullaal peitetää, ränkkä-kellól soitetaa (knsl; nlj); {SPA Korpisalo} lapsín persíst p. ei paista (snt); {KUP Orava} a kust kohtaa se p. paistaa, siin onki mein kot'!, niijen koivuloin tuant nousoo p. (hist)
2. – sm: p:t (mon) - kohtalo; ee: elu, saatus
♦ {SPA Korpisalo} a mist sé mein elon-P:t tul´!? - makasit ja p. paisto perseehe!? - kukkaa siul ei anna, josko et rua!; miun p:äin om piätetty; p:äis on nyt luvettu; {SKU Saalisi} mikäppäs on se ihmesén p.? (snt)
3. – sm: vuorokauden osa; ee: pool ööpäevast
♦ miestä syöttää p., eikä vuos (snl, kullekin päivälle vuodesta kuuluu omat hommat), piäskyne p:n alkaa, kiuru p:n lopettaa (snl) - ain pittää aikaasee noussa yllää, ei uo p:n elo naimisíhe männä! (snt); {KUP Orava} myö tulimmo sielt Noukorotskoist nel'toist p:ä jalk'sii lehmän kans, veikko, siso, äit´, lehmä ja mie (hist); {TUU Kapasi} hyvää p:ä! - (vastaus) kirvesvartta! (kons isäntä ei kuult vierasta, oli huonokuuloinen; nlj)

rul´ja s
ruori, rool
♦ {SPA} kolhósass ei kukkaa isäntä pitäänt r:a

stuoli s ∨tuoli
– sm: tuoli; ee: tool
♦ miul on tarhass mont s:i - suap' istuu

takkoin(e) s, postp
hatsin’-t:set (soomlased teiselt poolt Gattsinat, st. Järvisaarist-Markkovast), linnan-t:set (soomlased, kes elavad teisel pool Piiterit, Põhja-Ingeri elanikud, peam. kelttulaiset e. Keltto elanikud)

turpa s turvan turpaa
– sm: pärstä; ee: koon, lõug, lõust
♦ {KUP} älähä syytä peilii, ko t:is ov viärä, ota muila käteheis ja pese t:is; {KUP Kikkeri} antaa t.-tuarit (mon) - piessä pahemman kerran; {SPA Korpisalo} para on ku konna - paksun turvan kaa - niinku konna (knsusk), tupakka-t. - ketjupolttaja, viina-t. - juomari, mölö-t. - ko poika ei näyttiint tytöl, sano mölö-t:ks

viikate s
Väinön v. - tähtikuvio Orionin tähdistöstä; Orioni tähtkuju osa: Orioni vöö kolm tähte koos kõvera „varrega“, tulkaa nyty, lapset, vuattamaa taivaan tähtii: siin ono Väinön v. - se on ilma, mikä tulloo huomen, kaik ämmäin ties! (knsusk, ajant), pittää takottaa v:tta, KPR Siiverska taivaa ol´ Kissoin kihermitsä, Otava, Surmav-v., miss on kolt tähtee jälekkäi ja sellain häntä ja Kuul luanna ol´ Koin-täht - sitä käytii iltasíl ain katsomaas, VEN Sopola Lähtöö seukko Seppälää / mitä sinne Seppälää? / v:tta tiettämää / mitä sil v:teel? / heinää lyyvvää / mitä sil heinääl? / lehmäl syötetää / mitä niil lehmíl? / lehmät antaat maitoo / mitä sil majjool? / lapsíl juotetaa / mitä niil lapsíl? / lapset kantaat lastuloi / mitä niil lastuloil? / oltta keitetää / mitä sil olvel? / häitä pijetää / mitä niist häist? / minja tuuvvaa Mikkelíks / mitä sil minjäl? / minja saunan lämmittää / miä isäntä saunaa / miä emäntä saunaa / miä sie käntty kylpömää / vastat on vanhas luhis / sauv on saunan porstuvaas /, kappa on kaivon kannem piäl ja kultakans on kaivom piäl (ll); – ee: vikat