[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

laas(t)ka s

laiska adj ∨lotko
laisk, l:l linna eij juo (snt), juopúntki heräjää - l. ei koskaa (snt), kana eij juo lintu, l. eij juo ihmenen, lörpöttelijä eij juo isäntä (snl), TUU l. töitään luvettelloo (snt)

laps(i) s lapsen last(a)

♦ {SPA Korpisalo}, l:in persiist päiv ei paista (snt), l:t on ko taikina: millasen sekotit - sel'ne i tulloo (snl), kuka pelkäjää l:n itkuu, se itse itköö (snl), ei ain lavval lyyvvä - pittää lasta hyvväilläkki - l. on turovina siint, ko ilman tolkuta lyyvvää, lapsii kuritettaa häpjäl, l:a pit´tää opettaa, a ei kieltä hakata (snt); {TUU Alajoki} laita l. asjal, mää itse jälest, laita l. asjal, mää itse jälest (snt), mitä l. ei niä, sitä l. ei itke (snl), seitsemäl hoitajaal l. on ilman silmää, miss on paljo lapsel-likkoi, siel on l. ilman jaloita, mitä aikuisil om mielés, se l:il kielés - mitä vanhemmat suustaa laskoot, se l:n kielél tarttuu, l. om miun, a miel ei ole ~ a tulloo hyväki lammas heikost pässist, yhest karsinást erilaiset l:t ~ yhest kiukaast erilaiset kuakut ~ yhest emäst ei tuu yhellaiset l:t ~ sama pehko, a ei samat marjat, pien l. rintaa immöö, a suur syväntä - pienet l:t raskaat on polvel, suuret syvämel, pienet l:t - pienet huolet, suuret l:t - suuret huolet, älä jaa l:lleis rahhaa - hönttö rahat mänettää, a viisas itse tienajaa - vanhempin rikkaus pilajaa l:t

lapsu s
makaroonikeitto, makaronisupp

lasit s (mon) → silmä-lasit, → ochkat
– sm: rillit; ee: prillid
♦ hiä ain pittää lasiloi(ta), mie puan lasit etté, ilman l:loi en niä mittää

leksi

lesk(i) s lesken leskee

♦ {VEN Sopola} se Matti sit jäi l:ks ja alku itse etsii mieltää myötä, l:n’ tuletki viisaammaks (snt), naistais rakastat ja siälit sit, ko tulet l:ks, kons l:ks tulet, miestäiski muistat (snt); se ei uo näht kiusaa, ken ei uo rahónt nuorta l:e (snt), eihä ne kuin kavvaa l:én’ ole : toine silmä itkemää, a toine toista katsomaa (tapakult)

letsiä v
parantaa, ravitsema
♦ {SPA Korpisalo} ämmä Jumalan sanoil letsi - parantel: tuota traavii, tuota traavii ja tuota traavii (knslääk)

lieska s
uunin osa, liesi, lee, kiukaan l.

lista s

listi s
äyrämöisvaateparren osa, TYR

liusku s, adj
kaksinaamainen, kahepalgeline
♦ {KUP Korkka} l. ihmenen

läsy s

luiska s
tahko, tikka, luisk, KUP l:l on sorja tuppe

luosa s ∨tiikki
– sm: pikkulampi, lätäkkö, alava maa; ee: tiigike, lomp, madal maa

lusti adj
– sm: ilo(inen), hauska; ee: tore, vahva, rõõmus
♦ {MOL Vernitsa} meil ol´ l. elämä lapsuutein aikán’

luuspa s
olla intissä, armeijassa; palvella, teenima sõjaväes, olla l:ás

läiske s
(p)laksumine, tümakas
♦ {KPR Mihhail.} Vakkalás ko tapellaa, Lätinähe l. kuuluu (snt)

Lyyssi propri ∨Slisselburg

taut(i) s tavvin tautii ∨läsy
– sm: sairaus; ee: haigus, taud
♦ {VEN Kokkola} ol´ piä-t. ja syän-t., niitä ol' kaikellaisii t:loi, nuoret kuoliit tihvii ja mikä t. se viel ol' ennempää, siihe kuol paljon nuorii ihmisii; {KPR Siiverska} ol´ha niit kaikellaisii t:loi, sanottiiki jot ei surmal nimmee uo - se tulloo millasél tavvil vua, ei nimetöint surmaa uokkaa - jot se täyty olla joku t. sil surmal, kons ihmene kuoloo; {SKU Malkkila} yks risepti yheksääl tavvíl (snt); {KUP Kikkeri} t. on kyläss yhteine (kulkutauti); t. ei karvaa kaunista (snt); vanhuus ei konsaa tule yksinnää, se tuop' joukon t:loi kerallaa (snt), ihmine vanhenoo, a t. nuortuu (snl)