[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

ilalla adv
– sm: kiusalla, kiusaten; ee: kiusu pärast, nimme
♦ {KPR} hiä oikei i:a tek´ sellaista, mitä ei ois suant tehhä

jälkee adv → peräst, → perrää, → jälest(ä)
– ee: pärast, järel
♦ {HIE} perrää sen j. heä sit kuolkii jo; {SPA} j. so'an, Saksan aikaan kot´ viel ol´ paikallaa (hist); {KUP} ja se Pöntine jaa korjattii j. saksan, a meit ei lasettu kot´tiikaa ko Berijan jälkeev vast (hist); {TUU} mitä sattaa vettä ennej juhannust, se männöö purnuuhe, a j. juhannuksen jo purnust pois (ajant)

kaihe s → silmä-kua'e med
ämmäin parans silmii, ku k. ol´ silmääs kel-lie, ot’ sokur-palasen ja hiho k:tta pois, kattee silmíst k:eet (loitsu)
♦ {SPA} ämmäin parans silmii, ku k. ol´ silmääs kel-lie, ot’ sokur-palasen ja hiho k:tta pois; kattee silmíst k:eet (loitsu)

kopra s
TUU Järvelä k:n sisus ko syyhyvää, suat rahhaa (knsusk), (kuv) harava-k. - avokätinen, hetas, hapara-k. - kömpelö JÄR → koura KUP Holopitsa miul ol´ki ain pilli k:as, k:llais mieltä piähä et pane (snt), KUP Holopitsa miul ol´ki ain pilli k:as, SKU Malkkila ottakoot sellaset isot kattilat oikein kuumaa vettä, jot höyryvää ja pankoot kolmee kattilahe kolme k:n suurusta kivvee - ei puas-kivvee, a rapa-kivvee, yhteensä yheksän kivvee (knsl, usk), jumalan-k. VEN Sopola ol´ sellane juur niin ku kämmen ja sormet, sanottii jumalan-k. se parans kaik vaivat (knsl), KUP S-Kikkeri tikkaa-takkaa viärä-k., kuka antaa - se on kuninkas, kuka ei anna - se on kurikka (ll), mitä tuos ihmesés ono - k. luita ja kahmalo paskaa (snt)

oljami(t) s (mon)
– sm: morsiamen loma isänkodissa muutamaa viikkoa häiden jälkeen; ee: nooriku puhkus isakodus mõni nädal pärast pulmi
♦ {SPA Korpisalo} kaks netälii peräst pitoloi mie käin oeis kotonnain (häätap), HIE mie olin jaa kaks viikkoo oljamís kahev viikom peräst jälk-juomin, ei muuta voa ku oltii koton’ ja sit sulhane tul´ toas oljamíst pois ottamaa (häätap), {VEN Sopola} Pyhämiestin päivä ol´ ensimäine marraskuuta, kymmeneis marraskuuta ol´ Martin päivä, sil välil ol´liit morsiamet o:ís kaks viikkoo (ajant, häätap)

parantaa v
ravitsema, parandama, SPA Korpisalo kuś p. leikkuu-huavan, ois ämmäin elois, hiä ois p:aant: sulkeent, salpánt huavat, hiä p:s leinin ja kaiheet p:s silmist!, KPR Tihkovitsa kaura-ruumenii ja heinän-komuloi hautomaa panniit ja paransiit läsivii, VEN Sopola ämmä paljo parans ihmisii, kärmekii ko pist, ni hiä kaik senkil luvun luk´ ja parans - toine ihmine osajaa kaikellaisii p., kasvaa se korpa ihmisel, hiä senkí parans, hiä vua luk´-luk’, SPA Korpisalo ota konnan-hytelmäl pese silmäis ja kiä’ét ja jalat - se p., KUP Orava joska Jumala ei paranna - eivät ämmätkää paranna, vua kel on annettu sellane kyky Jumalan voimal p.!, KPR Tihkovitsa Katriina-ämmäst sanottii kyläl mudraja babka - hiä osas ruavait ja naisii p., ol´ metka naine!, miehetki tultii hänelt kysymää, kons pit´tää hirsii hakata, jot sinne ei koit miä, Katriina-ämmä käi ruoholoi kopittammaa, pań putskoi ja vihtoloihe luhin räystäähe kuivumaa, ain sano mitä-ni oikein viksii

pieksävätauti(ne) s → rotimitsa
epilepsia, kuutõbi, miun äit´ parans p:sii; – sm: kuuhulluus, unissakävely; ee: kuutõbine
♦ miun äit´iin parans p:siiki

piästä peril v
– sm: ymmärtää; päästä perille; ee: aru saama; pärale jõudma
♦ {KUP Orava} miul ussiaa sannoot: mitä sie sinne Volossovav vennäi kirkkoo miät, mitä sie siel piäset peril? - et iham mittää!, mie sanon hospoti-pomiilui-ta mie piäsen peril oikein hyväst!; {MRK} mie en yhteä piäst peril mitä hyö miul puhhuut, a ko hiä peäs peril venättä, miun kansain puhu venättä

porsittaa v
aitama emisel põrsaid sünnitada
♦ {TUU Kavelahti} pit´ koko aika näit sikkoi p., täyty yölki käyvä katsomaas - niist pit´ pit´tää huolta enemmän ko omist lapsíst!

pyöräissä v pyöräisen pyöräisi
– sm: kääntyä; ee: ümber pöörama
♦ {KUP Orvank.} äjjäin lask hevosii juomaa ja vanha tamma tul´ hänel luoksee, p:is ja potkais - hiä kuatu i kuol

syämistyä v
– sm: kiihtyä, vihastua; ee: vihastama (hinge põhjani)
♦ {KUP Holopitsa} äitiin oikein kovvaa syämisty niijen saksalaisin piäl

taketta(i) adv, postp ∨takkii
miun takijain, siun takettais, hänen takettaa, miun takkiin, siun takkiis, hänen takkii / takijaa, miun täytyy siun takiajais männä koskeen kuolemaa (knsl) – sm: takia, vuoksi; ee: pärast, tõttu
♦ älköö miun t:in jumala häntä rankaisko, hiä ei siun t:is kävis mittää tekemää

tappi s
vaadiprunt, vitipulk, MRK krk. oltta ko pantii, avattii sitä pytyn t. auk ja niist lii’ist vesist tul´ kaikkiist parasta, vaik kel ol´ kipiä vatsakii, se parans sen vatsankii, se niät ei juovuttaant, se ol´ terveellist

tervyys s tervyyven tervyttä
tervis, SPA Korpisalo ko mua-multa korjajaa, on kaik t. kiä’és ja rauha, vua Herra antaa t:ttä!, Jumala antaa syökin, vuatteet ja t:ven kaik (usk), t. on kaikkiist kallein - rahal et osta! (snt), SPA Korpisalo tupa-kiärmeet tul´liit tuppaahe ja läksiit jällee ulos, ei teht mittää, virtasiit, miss päiv paisto, ei pistäänt kettää - ja sellane, ko pistää, antaaki t:ttä (knsusk), SPA Korpisalo ämmäin saunaas sano: vihtelem-vihtelen Annii, vihtelen t:vel! - Jumalaa antakoon t:ven takasii! ja sit vihtel koiraa koira, vie tavvit pois, jot laps paranoo!, siunail - ja laps paran (knslääk)
♦ {KUP Holopitsa} Jumala t:tä antaa, laiska lihan kasvattaa (snt); {KPR} kons leipää käytii kiukaasee panemaa, painettii rist-merkki kesel leipää, ain pit´ rukkoilla emännäl, sit se leipäki tulloo hyvä, hyväl mielel pit´ kaik tehhä, Jumalan kans, jot ois tervyyvel (usk); {SPA} kaikil ihmisiil on helpomp ko on sopusaa elloo, rauha ja t. – se on kaikkein kallein! (tapakult), tervyyvel! (interj, tapakult); {SKU} tappain on tahtossa, t. on Jumalassa (snt)

vannu s → allas
amme, pali, vann, kaura-v. SPA Korpisalo issäin ol´ kavvan aikaa läsivä, ihan suremaisillaa, a äitín tek´ hänel kaura-v:u - parans!
♦ {SPA Korpisalo} hiä ko luul, jot on rase, tek´ sellain: pań varin veen, toi viinat, sit kuas veet v:u, pyttyyhe, läks siihe v:u istumaa ja joi viinan, istu kuumas v:ús, varistel itsiää, tul´ v:ust poikkee i puhas! - kaik lapsem ver´ tul´ poikkee ja hiä käi puhtáks

vasiten adv
– sm: varta vasten; ee: nimme, asja pärast