[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

aurinko s → päiv(ä)
– ee: päike
♦ {KUP Holopitsa} a. ko nousoo - vanhat iloitsoot, a ko laskoo - nuoríl on ilo (snl), ilt-a. {KUP Holopitsa} ko Otava on siin ilta-a:n puolél - se tähens muailmal-loppuu (knsusk), a:ss heinä hyväst kuivuu; {SPA Korpisalo} miul ol´ ämmäin niin selvä, jot osas kaik muailman aśjat tehhä, hiä ties kuun ja a:nki (ajant), ei elloo ilman a:o, niin ku ilman rakkavutta, a. ko oikeen äköttää, sit tulloo ukkosen ilma (sääenne); {KUP Holopitsa} ko Otava on siin ilta-a:n puolél - se tähens muailmal-loppuu (knsusk); a:ss heinä hyväst kuivuu

päiv(ä) s → aurinko, → suutka

1. – sm: aurinko; ee: päike
♦ {TUU Järvelä} p. paistaa, vettä sattaa, suareloisii havvataa, mustál mullaal peitetää, ränkkä-kellól soitetaa (knsl; nlj); {SPA Korpisalo} lapsín persíst p. ei paista (snt); {KUP Orava} a kust kohtaa se p. paistaa, siin onki mein kot'!, niijen koivuloin tuant nousoo p. (hist)
2. – sm: p:t (mon) - kohtalo; ee: elu, saatus
♦ {SPA Korpisalo} a mist sé mein elon-P:t tul´!? - makasit ja p. paisto perseehe!? - kukkaa siul ei anna, josko et rua!; miun p:äin om piätetty; p:äis on nyt luvettu; {SKU Saalisi} mikäppäs on se ihmesén p.? (snt)
3. – sm: vuorokauden osa; ee: pool ööpäevast
♦ miestä syöttää p., eikä vuos (snl, kullekin päivälle vuodesta kuuluu omat hommat), piäskyne p:n alkaa, kiuru p:n lopettaa (snl) - ain pittää aikaasee noussa yllää, ei uo p:n elo naimisíhe männä! (snt); {KUP Orava} myö tulimmo sielt Noukorotskoist nel'toist p:ä jalk'sii lehmän kans, veikko, siso, äit´, lehmä ja mie (hist); {TUU Kapasi} hyvää p:ä! - (vastaus) kirvesvartta! (kons isäntä ei kuult vierasta, oli huonokuuloinen; nlj)