[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

enempi adv
rohkem, enam

haamu s

♦ {KUP S-Kikkeri} huamu, pese huamuis, {KUP Holopitsa} huamu

haapa s
– ee: haavapuu
♦ {KPR Saasar} tämän kylän kaul on helisevä h., jo on aika, jo on aika, tytöil ulkon maata (knsl)

haim(i) s
? KUP S-Kikkeri ei ole maita eikä h:ii (snt), ei ole maita eikä h:ii, a Arvo jo morsiast puhhuu

halpa adj → kehno, → heikko
– sm: huono; ee: halb (vi.), sant
♦ {SPA Korpisalo} päiv paistaa, olk kovettuu - sit on h. leikata ruista, hiä ei uo h. ihmine, vot se sota tek´ paljo h:a, se tyttö tul´ uksest sissää, tahto tehhä h:a sulhasél ja morsiál

hame s hammeen : hametta
– ee: seelik
♦ {TUU Kavelahti} {KUP S-Kikkeri} h. on ku telkku, {KUP Holopitsa} äitín pit´ hammei (mon part) luhin orrél, TYR akka peit ukon h:eesee, TYR hartius-h. (sarafan), {TUU Kurkela} savakoil ol´ kuottu lapkasii hammeita, ol´ kirjavii, kahev-värisii sinisel ja punasel, sit ol´ ruohom-päistä, keltaista ja punastakki (etn), {KPR Mihhal.} eihä joka paikass pie hammeen helmaa laskee pövvääl (snt) (holtittomasta, epäsiveellisestä), {VEN Sopola} äyrämöine sitsi-h:tta ei pittäänt, sil oli vua verka-h. ja ńantkane h., se verka-h. ol´ pyhäpäiväne, a ńantka-h:tta pijettii arkipäivisiin’ (etn); äitilläin ol´ niit savakon hammeita, e ol´ kraassittu punasel, sinisel ja ruohokkaisel, mitä vanhemmaks tul´, sen enempää ol´ niit hammeita

hammas s hampaan hammasta

♦ {KUP Seropitsa} miul h. tul´ pois eikä tult vertäkää, sannoit, jot se ei merkitsö ommaista, se on niinku ettäisen kuolema - miks tiä ol´ ilman veretä? - ei kivistänt h:sta, vot i ettäine kuolki (knsusk); {KUP S-Kikkeri} h.-raha (tapakult), hiirel hampai(t) ei kivistä (snt), sie hiho h:ais teräväks, ko elät petoloin kans, a kiel pie hampain takan (snl), eij juo sutta ilman h:ita (snl); {SPA Korpisalo} tytötki pańniit kaik popporoskat h:ihe (häätap), äijäin pań piipun h:ihe, miul hampait kivist, äit´ tuas toi ko lintu h:issaa (= nuokassaa) (snt), suur laps syöp nännää, h:paat jo suus - purroo

harmaa adj harmaan harmaata
– ee: hall
♦ {SPA, KPR, KUP} h.-kiv´ › puas-kiv´ - kalkkivivi; {VEN} h.-mato, h.-kiärm(e) - rantakäärme; {KUP Holopitsa} harmai(t) sienii kopitetaa ja syyvvää; {VEN Suapru} h:ist sienist maitoo tulloo; {KUP Oravankylä} mie muistan ko harmaat(a) untain (snt, heikko muisto), piä miul ono harmais, a syän on nuor, hiä ruataa ko h. hevpne, itse hiä on läsivä, a syöp ko h. hevone; {KUP Kikkeri} tor-tor-tor - kuka lie ajjaa h:l hevosel, sorja vemmel hevosel ja ruumín kirstu piäl (usk); {SPA Korpisalo} hänel ol´liitki suuret-suuret h:t silmät - emmääsä silmät

harm(i) s
kahju, mure
♦ {INK Kapasi} hiä ol´ h:loissaa(se) SPA Korpisalo isäl ol´ harmi, ko mie kotont läksin, kaik harmit pittää miun nähhä - ne on Jumalast miärätty, SKU ensimmäinen laps pit´ ain olla äijän-kaima lipokka ämmän-kaima, muutoin ois olt h:i ja loukkausta, {SPA Korpisalo} isälläin ol´ niin harmi ko mie kotont läksin, {VEN Saklina} ai-ai, ko hyö ol´liit h:ssaa siint, jot hein ol´ pakko lähtee!, SPA jumalast on miärätyt päivät, kaik h:t pit´tää miul nähhä (snt)

helma s
hõlm, SPA Korpisalo ot’ veikkoin h:ahee ja vihtél koiraa ja poikaa (knslääk)

helmi s
pärl, sõlm, 1. seppäle oli ympyrläine tehty paksúst papkast ja siihe ol´ h:i ommeltu, 2. varstan nuia, rual on h.

hepo s hevon heppoo → tamma
– sm: tamma; ee: mära
♦ {ROP Volosla} h. paljo varsoi tekköö, länkät peähä kuoloo (snl), hevon vittu (pej.), mänkööt hyö h:n vittuuhe

hermo(t) s (mon)
– ee: närvid
♦ älä säre hermoloitain!

hermut s (mon)
– sm: koruompelet; ee: tikandid
♦ {JÄR} ämmäin h:loin pit´ nurja-puolélt olla yhel-lail sorjat

hippa s
kullimäng, h.-tiukku

hirmu s
hirm (vir ?), h. on suur-silmäne (snt)

hoppo adj → nakkia
– sm: nopsa, kiire; ee: nobe, napsakas
♦ {KUP S-Kikkeri} hein luokassaa tytöt ol´liit tälläsii h:loi, h. sanottii hevosíst

hoppu s
kiire, leivän loppu - perrén h. (snt)

hötky s
vilets inimene
♦ {KUP Korkka} h. on pahempaa ko hetku

huima adj → utala
– ee: äge, hulljulge
♦ h:t ovat meijän tytöt virsii laulelemmaa (knsl); {VEN Sopola} kuuluu olevan täss taloss nato, tyttö h., ei se taho riihellekkää rinnalleese puimaa (häätap); {KUP P-Kikkeri} kumpi pyhä kauniimp on - juhannus vai joulu, em mie piästä tyttölöitä h:n pojan kouluu (knsl, rönkötys)

hummar s

häpi(ä) s häpjän häpjää / häppii / häppee ∨häpjä
– ee: häbi
♦ {KUP Holopitsa} miul ol´ h. männä Juhanaa kutsumaa, {SPA Korpisalo} riih ol´ lämmitetty, hiä tek’ riihel luukun auk ja tempais miun sissää, tek’ raseks - mihim mie sit ennää jäin?!, miul ol´ h., ennev-vanhaa se ol´ki suur h.!, aporttii tehhää ei hirvínt, settäin tul´ kot´tiihe häppeessää, lapsii kuritettaa häpjäl, meil ol´ ain häpi(ä) sannoo, jot olet suomalaine, ei tämä ole silloin syntynt, kons häpjää juajettii / myötii (snt)

hylly s
lietesuo, laugas
♦ {TUU}

käpy s
käbi, KPR Mihhail. tyytymätöin ko kuusen-k., SPA Korpisalo orava kapus puuhu, kävyn ot´ hiä suuhu (knsl, kölli)

rämpsy(t)

römpyt s
vanhat vaatteet, vanad kaltsud, korjatkoon r. ja visatkoon kiukaahe!

ryppy s
korts
♦ {TUU Kavelahti} pappi pannoo otsaa r:he, suu mytyss, otsa rypyss (snt)

ryyppy s
naps, lonks
♦ {KUP Holopitsa} ottajíl onki pöytä jo laitettu ja kaik ruoka pövvääl ja putelitki on kaik pantu - ol´ks siel r:y vain olutta vai mitä siel ol´ pantu? (häätap); {SPA Korpisalo} pappi toi sit meil sitä r:y ja siunais meitä ja pań sormukset sormee ja kiä’ét yhtee ja kysy Kostjalt voitko rakastaa tätä avio-puolisoijais? Jyrkín’ r:y otettii, ämmät joivat-joivat, tul´liit purjúhe ja puaruvat keskenää (tapakult)

sämy s ∨sämyt (mon)
– sm: murska, muru; ee: pilbas, puru
♦ kaik puut pańńiit s:(i)ks ~ pilkkoit s:ks