[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

käsin adv

käś(i) s kiäen kättä
käś-ruato
♦ {SPA Korpisalo} omal perreel puitii, kaik käś-ruavol, hiä ol´ sorja, nakkia, puhas naine - kävel kiä'ét puuskás, ämmät istuut hämärikköi kiä’ét helmás, ämmä tul´ ovel keppi kiä’és, mein talo ol´ oikiaal kiä’él, äitiin opetti - ko palelee, kylmetyttää käśsii, hiero hiuksiihe, mie hieroinki hiuksiihein käsiäin, Jiesus riippu rist-puus ja ver´ vuos k:st-jaloist, kaik panit kiä'ét al’ paperil, ämmäin sano: kel on kiä'ét suonekkaat, tulloo oikein raskas elo - männöö suuree talloo, työ-majjaa, miehelläin ol´ kiä'ét kultaseet, k:ltää hiä ol´ kultane, ot´ kättee ja tek´ kaik kirstut ja penkit ja kaikkee, mua-multa korjajaa - sit onki kaik tervyys kiä’és ja rauha, TYR pie suus kii kahen kättäis kans, äläkä tolkuttommii lase suustais!, {TUU Kavelahti} aitaus ol´ siin ja hyö (juutalaiset) pistiit k:ää, kel ol´ sormus, kel mitäkki kultaa - tarjosiit, jot antasiit hot´ leip’-palasen, {KUP P-Kikk.} Uapram omil k:llää sahas kaik ne lavvat

käki s kiäen käkkee / käkköö
– ee: kägu
♦ {TUU} kukkui sisarukset kuin k:löi keskenää (snt) (alituisesta riitelemisestä); {KPR} ei k. kyläs kuku, se eij jole kyläl lintu, metsäshä hänem pittää kukkuu eikä kyläs, ko tul´ kyllää kukkumaa, sanottii: se eij jole hyväks, sit tul´kii sota (knsusk, hist); {KUP} ei mikkää lintu niin kurjasti laula ku k. kuivassa puussa, ei mikkää taut niir raskasta uo ku salainen rakkavuus (knsl), vanhal on variksen silmät, kiä'en silmät neitoseel (snt); {VEN Ruussova} niim mont vuotta ellää kuim mont kertaa k. kukahtaa (knsusk), kuin k:löi keskenää kukkuit sisarukset (kuv)

rasi s ∨räsi

1.? hankaluus, rasitus, vaev
2. – sm: polttamatta kaski; naimattomaksi jäänyt sisar (kuv.); ee: poolpõlenud kütis; vanatüdrukuks jäänud õde
♦ {TUU Järvelä}; nuoremp tyttö mäń sulhasel, tek' sisostaar r:n, vanhemp jäi issäär riihtä lämmittämmää (tapakult)