[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

hinta s
hind
♦ {KUP Seropitsa} joka ilta tul´ herra keppi kiäes, koputti i sano: Haluptšiki! Vot tämä kiv’ muuttakaa, tämä kiv’ muuttakaa! Työ miult kysyittö h:n, nyt työ miul tehkää sellain, millail mie tahon!, hiä ei olt h:st pois (maksoi kunnon palkkaa), {SPA Korp} a mil hinnal hiä kuoloo? (snt)

kirkko s
– ee: kirik, jumalateenistus
♦ {TUU} mikä on kirkol kipsutin, se on riihel ripsutin (snt, tapakult)

korna s

♦ {VEN Sopola} k:m piäl pantii pärepuita kuivamaa, pellovaat syksyl loukutettii ja lipsuttii saunás ja tuotii k:m piäl

luku s luvun lukkuu
relig, folkl – sm: kinkerit, rippileiri, loitsuluku; ee: loetamine, katehees, leer, loits
♦ {SPA} raamatun-l., virsi Virsikirjasta - äijäis ol´ki hiljane mies, hiä Jumalaa usko kovast, pojat tul´liit etsimää, a hiä ei lähteent ennen, ku kaik l:t ol´ laulettu; ku makkaamaa käyn, ain luven sen l:n, rukkoilen Jumalaa ja luven, l.-siso - kaimain ol´ miul l.-siso; {SPA} loitsu - miul seukko Vironkyläst ol´sokia - kirutti ja luk´ miul tiän l:n, a mie kirutin sit uuvvestaa, hänel ol´ ämmä ja keral ties paljo näit l:loi: Jiesus kirkkoo männöö, hevosella kirjavalla, kahen karvan kantamalla, hevosen jalka täräht, Jiesuksen syvän väräht, Jiesus kivel istumaa, lukemaa ja laulamaa: mist on suol solahtaant, siihe suoli solahtakoo, mist on jäsen jäsähtänt, siihe jäsen jäsentykköö, luut liittää luita vast(a), liha liittää lihhaa vast(a), sittoo sinisellä lankalla, punnoo punasella lankallaa, vask-lankal vahvistakkoo (knslääk, loitsu); {KUP} lanka-l. - jalka lipo käś nyrjäht - pit´ lukkoo lanka-l, käärmel-l., karsta-l. - näit ei sais turhaa sanella, vua ku on taris; l:loi luvetaa Jumalan voimal, ei niit kellää turhaa sanotaa!; {MOL Vernitsa} mavol-l. - mato musta maan-alaine, kirjava kulon-alanen - et sie puuta purassut, sie purasit lehmän ihhoo, et sie hyväst teht ko panit, tee paremmast ko parannat, marja-marja ota viikuna-puust voijetta, pietar-pietar, ota viikuna-puust voijetta (loitsu); {TYR Kylänpää} l.-viikot - ain luvettii: Joulúst kuu Puavalii, Puavalist kuu Matjuksee, Matjuksest kuu Maarjaa, Maarjast kuu Jyrkii, Jyrist kuu Miikkulaa, Miikkulást kuu Juhanuksee, Juhanuksest kuu Juakappii, Juakapist kuu Pärttylii, Pärttylíst kuu Mikkelii, Mikkelist kuu Pyhäimestii, Pyhäimestist kuu Katrinaa ja Katriinast kuu Jouluu - ei niä kaik kirkkopyhhii uo (ajant)

pipli(i) s
– sm: Raamattu; ee: Piibel
♦ {KUP Holopitsa} kat’kismus pit´ tietää läpi ja p.-istoria - tätä kolmest kohtaa pappi kysy, {SPA Korpisalo} ämmälläin oli suur paksu p., hiä ain luk´ p:i - ol´ pyhä-koulun opettaja koko nuoruuven ajan, P:ís on kaikkii ihmeitä, {TUU Kavelahti} kylä-lukusíl täyty tietää p:in istorija, p:oi ennempää piettii talolois, mie en tiijä monent-aikune se mein p. ol´, millasén äijän mummon se ol´ - siin on kaik kirutettu, siihe issäin viel kirjutti miun aikanain, luve p:i - siin on kaik Mooseksen, Jaakopin ja Joosefin kertomukset - ne täyty tietää

ruusu s ∨r.-tauti
– ee: roosihaigus(erysipelos)
♦ {TUU Järvelä} ko on rakko-r., sit kelpajaa siar-rakko siihem piäl, sit se piästää, miul tul' puna-r. jalkaa - punotti ja pöhötty - siihem pannaa punasta verkaa ja liitu karsii siihem punasev veram piäl ja ruisjauhoi ripsuttii siihev veram piäl ja viel kirpitsäst lykättii jauhoi ja pantii siihev veram piäl - se piästää (knsusk, knslääk); {KPR Tihkovitsa} ämmäin parans r:u - enstäi ol´ mustaa oma-kuvottuu sarkaa, sem piäl pantii punasta sarkaa, punasen saran piäl pantii sinistä paperii, sinisen paperin piäl kuavittii liituu ja kaikem piäl pantii r.-kukan lehtii (knslääk); {VEN Sopola} ko on puna-r., ni ei huoli ko punane riepu ja liitu-jauhoi, ko on sinisen-kirjava r., pit´tää olla sinist paperii ja ruis-jauhoi; ko tulloo pien sininer rakko, sit se on rakko-r., sil pantii piäl pässir-rakkoo; {KUP Seropitsa} ko ihmistä vilustuttaa ja punane merkki tullo - se on r., siin pannaa yheksän lajjii: pellovasta, liituu, punasta lankaa, mer-ajjoo ja pirum-paskaa (knslääk)

talv s ∨talvi-aika

♦ {KUP P-Kikkeri} kesäl tulivat hänel Pietarist kesä-elajät, a talvel hiä el' yksin, t.-sota - mium miehein ei olt juomaar, hiä ei juont eikä hiä polttaant, a ku ol´ se t:sovan vuos, hiä kirutti miul, jot laita miul polttoo, miul on niin ikävä teit, jot mie koitan polttaa popporoskaa (hist), koko t:n ko ol'liit sillaal poppanat, miul joka kevät pit´ pessä t.-liat poikkee (etn), {KUP Holopitsa} ain kerta talvés käi pappi ja lukkaar - hyö tul´liit luvettammaa lapsii (kult-hist), mie käyn keittää t:ks puolukkoi; t. tappaa lapset, kesä antaa kenkät (snl)