[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

hotaissa v
antaa kova tälli, virutama, mie hotaisin ruoskal hevosta

jyntätä v
– sm: määrätietoisesta, tylsästä toiminnasta t. puheesta, tylsällä veitsellä tai sahalla leikata; ee: midagi tüütult tegema v. korrutama
♦ {KUP S-Kikkeri} oisit sie jynttäänt pitempää; {KUP Röllä} hiä jynttäjää ain sitä ommaa asjaa / omajaa

kaaristaa v
– sm: vahtia, paimentaa; ee: valvama, karjatama
♦ kolmen' päin' viikoss /neteliss pit´ siun kävvä k:mmaas ommii lehmijäis

kavattaa v ∨kavatella → tirkistellä
– sm: vahtia, vartoida, huolehtia, paimentaa; ee: valvama, vahtima, karjatama
♦ {SPA} mänimmö sit parvees kavattelemaa tyttölöin kans tantsu-tuppaa, siel ol´ sarrain ja myö siint purimma sellasen oksan-kohan ja siint tirkistelimmö, k:kaa itse ommii lehmiäis, pitäkää hännäst kii!; miun pit´ männä lapsiain k:mmaa, kavata, jot laps ei putovais rapuist allaa!

kirkaista v
karjatama, KUP P-Kikkeri issäin ol´ humalass, ovest ku tulin sissää, istui pöyvvän ääree, ni k:si: pois miun kottoo ja miun niävöltäin!

kuorruttaa v
kerrata, korrutama (vi. ?), k. lankaa - SPA Korpisalo mie sanoin äijä miuv vokist kiskoi nyörit poikkee, a mie tahon k. lankaa, äijä ohjat pań ympäär vokil ja mie sain tuas k. lankaa

kärventää v

1. – sm: kärventää (sikaa); ee: kõrvetama seaharjaseid
♦ hiä kärvens sikkaa tappajaisiis
2. – sm: sivaltaa; ee: virutama. äigama (kuvann)
♦ {KUP} mie ko sinnuu kärvennän pyssyn-peräl!, hiä ko kärvens' kirveel; {SPA} hiä kärvens tätä kovvaa muahe

murnistaa v
vääristää kasvoja, nina kirtsutama(воротить / кривить)
♦ {KUP Kikkeri} mitä hiä m. turpajaa!

räimätä v
virutama, hiä räimääs uksen kii

räpätä v
paiskata, virutama
♦ {KPR Iisaro} räpätä uks kii

sonkia v
tonkia (kepillä, sormella), sonkima, kimbutama, VEN kuka kesäl onkii, sitä nälkä talvel s:i, VEN pit´kuataa suutar, uhvatal huaroin välist s:ttii, jot kuatuis, toinen sit varjel’ suutarii (leikki)

suoristaa v
sirutama
♦ {ROP Voloitsa} ol´ ennev-vanhaa tälläne merkki - ko nostettii lasta yllää päi, ko suorist jalkojaa kolt kertaa, sanottii, jot kuoloo, a ko ei s:ánt, sit ellää

taivutella v → manikoitella, → mairitella
– sm: suostutella, totuutela; ee: meelitama, harjutama
♦ {JÄR} ken tanssimaa on t:tu, laulamaa on luotu. niil on kaikíl ukkolassa kova onni suotu (knsl); {KUP} eistää heit t:tii, mairiteltii ko hevosii, sit pantiiki kamppii (hist)

tuhaita v tuhajin tuhaji
– sm: kiitää?; ee: kihutama?
♦ hiä tuhaji kylän piästää toisee

ynnäillä v
korrutama, hiä koko uamun sitä sammaa virttä y:löö