[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

aivinaiset s, adj
– sm: kotikutoinen kangas hienommasta pellavalangasta heinompi pellava; ee: peenem lina, peenlinane särk; peen värk
♦ {KUP Putina} mie kuoin ain a:sii paitoi

hinta s
hind
♦ {KUP Seropitsa} joka ilta tul´ herra keppi kiäes, koputti i sano: Haluptšiki! Vot tämä kiv’ muuttakaa, tämä kiv’ muuttakaa! Työ miult kysyittö h:n, nyt työ miul tehkää sellain, millail mie tahon!, hiä ei olt h:st pois (maksoi kunnon palkkaa), {SPA Korp} a mil hinnal hiä kuoloo? (snt)

linna s
kaupunki, Pietarin kaupunki, linn, Pekko, mie en ota sinnuu l:a / Pietarihe keralle, l:n-laps - Pietrin orpojenkodista tuotu, KUP Seropitsa isä hänel ol´ linnam poika, vellane, senel linnan-pojal lapset ku kasvo, hyö kaik mäńniit suomen uskoo - hyö oltiiki suomalaisii, a ver´-ta ol´ hänel vellane, KUP Holopitsa Narvan l:aast 30 kilometraa - siin on äitiin havvattu, se on semmone l:an kohta se Pihkova, SPA Korpisalo Sohvi, mie sinnuu en lase l:a, sie jiät paravosan alaa, KUP Seropitsa Pietarin l:as on paljon kivvii, Pietariil l. on komia l. - siel ain pietää häitä! (snt), KUP P-Kikkeri issäin ruato Pietarin linnaas, ei silloin autoloi olt - ain liuvutettii rouvii ja herroi hevosiil, TUU Kapasi varraine tarttu, mikä tul´ valmeheks Pietariiks, vietii l:a, mitä mie sinne l:a mään - l:n seinii katselemmaa, ikkunoi(ta) lukemaa!? (knsl)
♦ {TUU Järvelä} luaje metsääs - metsä kuuloo, luaje l:as - l. kuuloo

nyhtää v

1. pellovasta nyhettii; – sm: kitkeä; ee: kitkuma (lina)
♦ {SKU Malkkila} ensimmäine lyhe, se nyhettii pellóst, sivottii rist-sije, äitín ensimmäisen sitteen nyht, pyöritteel, sito ja laitto niitoksen nojal (knsusk); {SPA} paljo on tehty pellovasta, kaik miun täytyy n. (knsl)
2. – sm: lypsää; ee: lüpsma
♦ {SPA Korpisalo} para nyht toisín lehmín maijot

pellovas s ∨pellova / pellava, ∨pel´vas, ∨pellovat (mon)
– ee: lina(Linum usitatissimum)
♦ hyvä p.-mua, p.-kukka, nyhtää p:ta (lina kitkuma); {SPA} pitkä on juttu p:sta (snt), paljon on tehty p:sta, kaik miun täytyy nyhtää, paljon on poikii muailmass - minnuu-vart ei yhtä (knsl, rönkötys); {KUP Holopitsa} se mein elämäin on niim pitkä juttu ku pellovas (snt)

pintél s
p. ol´ punane lipo kukkaniekka (tapakult), TUU pien piika, p. piäs, joka nurkan nuuhkii - mitä se ono? - luuta (arv), KUP P-Kikkeri Jyrinpäivän’ meil tehtii taikaa, lasettii p:t vettee - kenen p. uppós, se kuoloo, kenen p. liikku, mäń ukkolaa (ennust), tyttö silkki-p. piässää, punane ko puola, lakki piähä ko laitetaa, valkia ko suola (knsl, häätap); – sm: paula, päänauha; tyttöjen päähine; ee: peapael, lint; tüdruku peakate

puikko s
– ee: pind, ora, tikk, (kudumis)varras
♦ {KUP P-Kikkeri} venakko-naiset tekkööt lapasii, kintait, a hyö ei tee p:loil, heil on lyhköne neula, sil on reikä keskél - mie praikaa siul näytän; a meil tehhää p:loil (etn); {SPA Korpisalo} t´iukittii p:o - puikko peitettii

tikku s
tikk, pind
♦ {KUP Holopitsa} hyö siin pursuikal luon ja ain laskoot t:loi ja siin rinnaal ol´ kuivat merssit - i läksit tulel, {KUP Orava} settäin istutti viittä vakkoo perunoi enemmän ko hänel ol´ pantu se t. ja hänel annettii kolt vuotta tyrmääst siint aśjast