[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

hank’-kuu s → martti(kuu), → vaahte-kuu ?
– sm: maaliskuu; ee: märts
♦ {KUP Osnakka} h:s vejettii metsääst hakkoo ja hirsii (etn)

hattu s
– sm: päähine, hattu; päällys, pääliimäinen osa (esim. heinäsuovalla); ee: peakate, müts, kaabu; pealmine osa (nt. kuhjal)
♦ {SKU Malkkila} kala-miehen h. (etn), {KUP P-Kikkeri} miehet sannoit, jot heil h:t ain nous, ko minnuu tähtäis - ketä ampuit saksalaiset, a ketä ampuit venäläiset (hist), 2. vokin h. TUU tapist ko kierrät, sit se h. nousoo vokin tappíhe, ko tahot kiertää lankaa, a ko tahot lievempää sit pittää h:u laskee alemmaaks (etn), 3. KPR kymmenikköö yheksäm pannaa pistyy, a kymmenännest tehhää h. (etn), {SPA Korpisalo} Mikkel-veikon kans niitimmä ruista, panimmo yllää kahen-keś kaik h:nki piähä (etn), karva-h. {VEN Sopola} mie huusin äkkeissäin nyt jo taitaa talvi tulla, järvet ono jiässä, Kuittilam pojat kiukaal istuut karva-h. piässää (knsl); {VEN} narri miestä, äläkä miehen h:u (snl); {KUP Kikkeri} riitelööt jot h:t heittäät (snt)

metsä s
mets
♦ {KPR Mihhail.} se vast ol´ metsä ko kiukaa! (snt) (paksusta metsästä, kuv naisen sukuelimistä - ?), {KUP Holopitsa} Kuortti-pappi, ko käytii hävittämmää pois pappiloi, hiä m:ä myöte piäs Suomee, {KUP P-Kikkeri} joska mie olen teil niin tiel, ni mänen m:ä eikä Päiv minnuu ennää niä, eikä Kuu minnuu kuule (snt), {KUP Seropitsa} ennev-vanhaa ruavaat ol´liit suuren metsän sisäss ja kaik ol´liit vatsoissaa ja kaik ol´liit täyn, {SPA Korpisalo} meil lehmät käit m:äs, synkkää m:he, ei siel olt paljon mitäkki syyvvä lehmil - koton pit' syöttää sit - a mist myö suaha heinii? - mänkää, siel on pulpukkaheinii, pulpukkaiset - keltaset kukat otsaas, ne jo kevvääl varrain nousoot... läksin m:he, panin täytee säkit ja vein tuas tuakan valmiiks

vuahtekuu s
– sm: maaliskuu; ee: märts, radokuu
♦ kolmais kuu ol´ sit v. - sit alkoit purkát (vn burga)