[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

hiivakko s
sepik, SKU Malkkila jyrkín’ kerättii muńnii ja voita ja kel ol´ h:o, kiisselii keitettii marjoist - suuret pyhät ol´, SKU perunoi keitettii ja hillottii - niist sai hiivaa, sit ohrii jauhettii ja paistettii h:o laitettii
♦ {SPA Korpisalo} polvet paleltu, ämäin käi sit ja pań kauroi, kaura-vannuu, niku h. käi polvíst, höyryy ja mie piäsin tuas terveeks

kummi s
ristivanem, KPR ko ol´ pitkä matka kirkkoo, ni eihä sinne ko vua kaks-kolt kummii tult, riepu-k., rist-äit´-rist’isä - niit ol´ vua kaksi, VEN Pääsölä riepu-k:loi sai olla kakstoistki, k.-laps – miul ol´ kaks k:lasta, riepu-k. VEN Pääsölä rist-äit´-rist’isä - niit ol´ vua kaksi, a riepu-k:loi sai olla kakstoistki, rist-äitíl pit´ äitíl ostaa lahjaks parit, a riepu-k:loil pit´ tuuvva vua r:loi (tapakult)

leikki s → t´iukku
peli, tapaus, mäng, juhtum, KUP Ärtölä vot millaista l:i!, vot sellasta l:i!, SPA Korpisalo ai, ai tokkii! vot millasta leikkii miul on tult nähtyy! - a elloohe jäin!

puukko s
puss(nuga), meit tuotii Vyborgaa, sanottii joska teil on mitä ikkenää p:loi tai veitsii, kaik korjataa! (hist), vennäin sotilaat tultii ja kaik p:t korjattii, toisílt korjasiit kirjoita ja Raamattuloi poikkee ja viskasiit mihi ikkenää, mie-hä kerroin, jot ko meit tuotii Jaroslavskoihe, koko tupa tul´ täytee rahvasta katsomaa kamalii ihmisii, kons olimma Noukorotskois, kaik katsoit ja kuiskiit: so-so-so-so, suomalaisii tuotii (hist)

siunata v
õnnistama, HIE Annamoisio s:tii pari matolla tai turkiksella, pää painettii siunaajan polveev vasten: isän-äitin s:usta tähä tarvittaisii, isä-äit´ ko s:jaat, ni se on kaikil kallis, tulkaa isä, tulkaa äiti s:amaa mein pöytä, sit se tyttö toises taloss hyvän onnen löytää (häätap)

sujahtaa v
1. libisema, pugema, KUP S-Kikkeri sisäliesko sujaht kannon ala(he), VEN Sopola ko mie laskín lakkii, ko mie suutoo sujahhan, suuvvon kultane kuninkas, suutoherrat suostukoot, lakiherrat lauhtukoot, asjan kaik puolhein kääntäkööt! (loitsu: suuto-luku), 2. nopeasti ohi lentää tai juosta
♦ {KUP S-Kikkeri}

virolaine(n) s ∨virolain
eestlane, SPA Korpisalo olkoo v. vai vellane - ykskää ei sua sannoo, jot Mari haukku lipo kielen-kans sulkkais!, meil kaik on hyvät sorjat virret, a v:set laulut ei uo mistää kotoisin: töt-töt-töt - onks t´iä mikä laulu?, KUP Kantola saksan aikaan’ syyvvää ei olt, vettä ei olt, puolen kilometran piäs ol´ v:sin huuttor - käimmö sielt vettä ottamaas kaivóst
♦ {KUP Seropitsa} miun appein ol´ nastajašii v:sii, vot se ol´ki Viroist tult, a miehein miul tiäl jo synty - hiä ol´ suomen kirkoss ristitty - suomalaine, a appe ol´ki v., VEN Kapasi v:n emäntä ol´ niin äkäine, ol´ ennen olt rikas talo Viron aikaan, sano mie niit setukesi, niit kot´ti-poisse en käy pitämää! (hist), KUP Kapasi V:ist myö tulimmo Pskovskoihe, ku nel´kymment yheksännél vuon’ tuas käytii laittamaa Siperii mein väkkee (hist), KUP P-Kikkeri täss oikein paljo el´ v:sii, kaik mein kylän ihmis't tiesiit viroin kieltäki, KUP P-Kikkeri kaik v:set käivät mein kans kluupas, ko oltii nuoret; meil ol´ toro-arkéstr - siel ol´ enemmän v:sii ja ko soittajat vässyit, huusiit: Tütrikut, rinki-mänkii! - jot piiri-leikkii, ja tütrikut kaik mäntiiki piirileikkii - v:set ja suomalaiset kaik parvés

vähä(n) adj
päivääs v., vuuvés paljo (snt), ens-alkuu niiv vähän annettii syyvvä, jot mie en söis enempää, KUP Orava kel ol´ v. lapsii, niihi otettii linnal-lapsii, valtio sit heil mitä lien makso, TUU Jyrkín’ lasetti karja v:ks aikaa ulos, saiks se sielt vähäsein syyvvä vai ei, a niinku karjaki se v. reipastu (ajant, etn), TUU mie hänen kansaa lopen v. elin, KUP P-Kikkeri v. aikaa mäń, sit ajjoit pihal Laittiiskaa! Männä pit’tää!; – ee: vähe