[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

ala(a) adv ∨alahe, ∨allaal
alla, all, KUP S-Kikkeri ei ota jalkojaa a:a ollenkaa, KUP anna ensin nenän a., sit suat antaa hännänki a. (snt) (lapsia on aina hoivattava), SPA Korpisalo myö kiiree mäntii peitteen a., SPA Korpisalo mänimmö kirkon a:a, KUP Kantola kiel jäi jalan a:a (snt) (sanottiin, jos lapsi alkoi ensin kävelemään, ei puhumaan), sanotaa jumalan kirjaski: äläkä, hyvä Jumala, salli kenenkää toisen kiäen a. surra - se on suur synt! (usk)
♦ {KUP Kikkeri} mie panin jumalan kirjat kaik lapsen piän a:a - hyö (NKVD:n upseerit) niit eivät löytäneet! (hist)

astaisut s (mon)
– sm: isot saapppaat, varsisaappaat; ee: suured saapad, säärsaapad
♦ {JÄR} äijäin joka uamun' vet´ a:t jalkahe

eksyttäjä s ∨öksyttäjä
se e., se henk vei hänt mihil lie(nöö), sit se jänis hävis ja hää itse ilmesty suures metsäs - on mokomii e:jii (knsusk); – sm: paha henki, eksyttäjä, metsännenä; ee: eksitaja, metsavaim

haleta v
katki minema, purunema, JÄR isä tek´ juhannus-yön suuren jyräyksen - kel ei olt paperloi pantu ikkunoihe, niil ikkunat halkesiit

haltia s → henki
haltia, haldjas, kiärmeel on suur h., KPR Iisaro Mar-tät´-vainaal ei uo h:a laisinkaa - minnuu ei kammottánt tulla ruumíse luoks (knsusk, veś-h. - KUP Holopitsa veś-h:a mie olen kuult, koin-h. - KUP Holopitsa koin-h. on mikä hoiteloo kaikist vuaroist, koin-h:n pit´tää mihinki männä ku kot´ häviää, sit ei jiä kivviikää siin kohtaa (knsusk), joka kois on jaa h., ihmisíl on tuvas h., äitín tul´, ot´ kirveen kättéhe ja tek’ kaik ristiit talon ympäärt: mä' pois suastanen henk ja anna pyhän henken tulla sijjaa! - joka taloss on h.; – ee: vaim, haldjas

hela-torstak s
helatorstai, suur ristipäev, Kristuse taevasseminemise püha

hiivakko s
sepik, SKU Malkkila jyrkín’ kerättii muńnii ja voita ja kel ol´ h:o, kiisselii keitettii marjoist - suuret pyhät ol´, SKU perunoi keitettii ja hillottii - niist sai hiivaa, sit ohrii jauhettii ja paistettii h:o laitettii
♦ {SPA Korpisalo} polvet paleltu, ämäin käi sit ja pań kauroi, kaura-vannuu, niku h. käi polvíst, höyryy ja mie piäsin tuas terveeks

hoilottaa v folkl
huutaa, hüüdma, hõiskama, leelutama, vanha-piika vattulaine kapus suuree honkaa, siel hiä huusi, hoilotti, miss ne pojat onkaa (knsl)

hätä s
mikä siul tuli h.?, mie itken katkerasta h:stä, isälläin tul´ki sit suur h., ko tulloo h., sit vasta käyvää kirkkoohe, hiä näk´ miun silmíst, mikä h., h.-kello - kylän hälytyskello

hurja adj
äge, KPR Mihhail. kuka on pienen’ hyvä, se on suuren’ h. (snl), KUP P-Kikker uskotaankos nuori tyttö / h:m pojan kouluu? (knsl)

juur s
kalkanaas om pien keltane kukka ja suuret j:et, niit kuivattii ja liotettii lapsil majjoos ja miehíl viinaas - vaik ois olt kuin kova vatsataut, ni otti mies pullon sitä kalkanav-viinaa ja kapuus kiukaal (knsnlääk)

konnoi s ∨konnoit (mon)
– sm: (isot) hevostallit Pietarissa; ee: (suured) hobusetallid Piiteris
♦ {HIE Heimosi} hevostori, mis ol´ hevosii myytävän, siel käytii hevoist ostamaas ain sielt torilt, k:st

kosel s
palmikko, rauta-rukka, ruoster-rukka, et olt suuri, et olt pieni, ko sie vierit viertehennä nuoren neitosen nisussa, morsiammen k:issa - silmäis katsokoot, ver´ seiskoo ko tuomio (loitsu, verensulku)

moitti-laulu s → moitti-virs
peigmehe (suguvõsa) laitmine pulmades, VEN Ruussova se ol´ sit sellain nuotehii kiitettii ja moitittii - ne ol´ niit m.- ja kiitos-laululoi: Suotta moitin, totta kiitän tuota Mikkojaisi, koha viel joka tyttö tommosen Mikon saisi!: Lintusemmö-lankosemmo, kysymmö myö luppaa - saammoks myö nyt tänä päiväks tästä laulutuppaa?, Lintusemmö-lankosemmo - kysymmö myö vielä - ettäks työ meit tänä iltan laulamasta kiellä?, Ei myö tulleet katsomaa kylän kauneutta - tulimmo myö katsomaa sen sulhon rikkavuutta!, Emmö tulleet katsomaa kukkoo emmö kannaa - tulimmo myö katsomaa, mihe se Mikko pannaa, Myö tulimma tähä kyllää hiekkatietä myötä, liemmöks tuoneet lankoloil sielt vävyn mieltä myötä?, Ko emmö tuoneet mieltä myötä, myö sit viemmö poisi - ettei meijän Mikko-seukko pilkkapoika oisi, no, morsiánt ko tuuvvaa, sit morsian puolélt lauletaa sellail: ko sie tulit tähä kyllää, katsoit enstäi ortee - matala ol´ kynnys tulla, pois om mennä korkee!, sit ko tulit tähän talloo, katsoit ensin parvil - myö viel uomma tyttölöi, eiks siul ole harmi?, Sannoit, jot on tässä taloss suuri viinan-juakki - potška seisoo toises tuvass ja potškan piäl on tuoppi! (häätap, tapakult, knsl); – ee: laidulaul, peigmehe narrimislaul pulmades

pimjä adj
pime, sielt nousoo p. pilvem piä, muistaa ko p:ä unta (snt) (= ei muista yhtään mitään), p:ääs niinku vähän hirvittää ain, pilkkosen p., ilta-p:äs tul´ suur sota-laiva, mihi meit kiiree pokruusili (lastattiin) (hist)

pirkale s
pirtale, peerg, JÄR p. on suuri päre

polte s ∨kipjä
kipu, valu, hänel ol´ suur p. - äit´-vainaa sano, jot on elämä ja kuolema lapsen synnytyksen aikaan

potška s
1. tünn, ankur, purk, sannoit jot on tässä taloss suuri viinan-juokki, p. seisoo toises tuvass - p:n piäl on tuoppi (knsl, häätap), 2. potskat (mon) ~ počkat - neerud, munuaiset
♦ {KUP S-Kikkeri} aja vua hiljaa, jot ei tänksytä - miul p:oi koskoo

purtovoine adj
tummanpunainen, bordoopunane, KUP Holopitsa tattarit käit suuret tuakat seläs pitkin kyllii: surum-turum, nada što-li!? - siint mie ostinkí seitsemät platjat itsellein - ruohom-päiset, p:set ja kaik-karvaset suomen kankait

rauha s
rahu, ei tule hyvvää, ko taloss ei tule r:a, SPA Korpisalo issäin ehtoo-virs on oikein hyvä virs, jot voittais muailmas r., elläis kaik rauhallisést, ei tulis muhinaa eikä riitaa, KUP Seropitsa ol´ suur sota, a nyt on r. olt kavvan - no tulloo viel sota - tulloo-tulloo, se on Pipliskí sanottu (knsusk), KUP Holopitsa äitín ain sano, jot pannaa nyt kiä’ét ristii ja rukkoillaa Herra Jiesus siunatkoo... - sit istuttii r:as, KUP Orava tulloot tuppaa mustalais’t - oi-oi! - eivät anna millastakkaa r:a - ostat i kaik!, poika nuori, miksis ryöstit, r:n pois miun rinnastain (knsl)

saun(a)-naine(n) s
synnyttänyt nainen, vastsünnitanu, SPA Korpisalo kuus netälii el´ s. saunaas enné ko käi kirkottelemaas, s. siunattii - sit ei ennää olt pakana, KUP S-Kikkeri saun-nainen ei suant männä ihmisi(i)hen, hänt piettii peitos, KPR Siiverska ei tuotu koko viikkon’ saunastakkaa pois, sa-nottiki s., mustass saunass peitteliit hänt vaik talvisel ajal turkkiloil ja kaikel sellasíl räsylöil, miekki olin yhel lapsen kera, ko koton ol´ suur pere - no mihi siin pannaa sellane ihmenen, no pantii sauna lämpimää ja kaik ropoturkit tuolii peitteeks jot mie tahoil läkähtyy sinne savun sissää (knslääk, tapakult)

sema s
iso määrä, suuri pala, kokonainen pala, suur tükk, suur s. viljoi, millane s. uhhaa - suuri määrä kalasoppaa, KUP Ärttölä sellane louhka porsas ol´, tul´ nuapur ja sano katsaha millane s. on siul lihhaa porstuvás, pytty sellane ja viel suavilline, jo on tuas uus kasvamás (knsusk)

soloppa s van
– sm: kouru, loukku, ränni; ee: veerenn, uure
♦ {TUU}

suarna-puu s
palve- või jutlustamispuu, SKU Voloslas ol´oikein suur puu, siin uskovaiset käit ain rukkoilemaas - sannoit: niin kavvan ko tämä puu kestää, niin kauan kestää kylä, ko tulimmo Saksan aikaa kot´tii, puu ol´ kuaettu, sannoit: enempää tiä kylä ei elä, sitä sanottii suarnapuuks (usk)

uamusíl adv
hommikul, hommikuti, KUP Holopitsa olin kovast murhees, mitä mie suan uamusíl syyvvä - miul ei uo yhtää mittää (hist), KUP Seropitsa mie kysyn Jumalata u:il ja iltasíl hyvä Jumala, älä unehuta minnuu, mie olen suur syntine! (tapakult)

varpahiset s
varrud, katsottiin vakahaista lasta saunaas, v:il käytii saunass, v:sii tuotii tuomisiks suuret pussit rinkellöi, piirakkoi, suhharloi ja muńńii, männä v:in tai varpahisil (tapakult), KUP S-Kikkeri kävvä varpahi(si)l, pitäis männä varpahíl - se on, kons pien vakahaine syntyy, sit männää varpahíl katsomaa sitä lasta, varpahis-luku Kolppanan Paaritsassa: synty lapsi Kolppanassa, tyttö Paaritsan kylähä, älykkääksi ämmällensä, elon tuojaaks emollensa, isällekki kunniaksi, tytär toi jo tullessansa, sukkulahan kätessänsä, kutoakseen kankahia, pistelläkseen pellavia, niinivihkon vilkkituisen, millä sillat silettelee, valkiaksi vaalittelee (knsl)