[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

at´teela s ∨ot´jaalo, täkki, peitto, vaippa
– sm: peitto, peite, täkki; ee: tekk, vaip, voodikate
♦ {SPA Hintikkala} uonk’s mie romu-kolkka, jot sie tulet tännen lika-jalkoneis puhtaan a:n piäl!?, {SPA Hintikkala} a:n piälys

ep’pii interj ∨ep'pie (tehhä)!
– sm: estely: et saa!; kielto: et voi!; ee: ei või; ei tohi!
♦ {KUP Kikkeri}

nuotelais’t s

ruusu s ∨r.-tauti
– ee: roosihaigus(erysipelos)
♦ {TUU Järvelä} ko on rakko-r., sit kelpajaa siar-rakko siihem piäl, sit se piästää, miul tul' puna-r. jalkaa - punotti ja pöhötty - siihem pannaa punasta verkaa ja liitu karsii siihem punasev veram piäl ja ruisjauhoi ripsuttii siihev veram piäl ja viel kirpitsäst lykättii jauhoi ja pantii siihev veram piäl - se piästää (knsusk, knslääk); {KPR Tihkovitsa} ämmäin parans r:u - enstäi ol´ mustaa oma-kuvottuu sarkaa, sem piäl pantii punasta sarkaa, punasen saran piäl pantii sinistä paperii, sinisen paperin piäl kuavittii liituu ja kaikem piäl pantii r.-kukan lehtii (knslääk); {VEN Sopola} ko on puna-r., ni ei huoli ko punane riepu ja liitu-jauhoi, ko on sinisen-kirjava r., pit´tää olla sinist paperii ja ruis-jauhoi; ko tulloo pien sininer rakko, sit se on rakko-r., sil pantii piäl pässir-rakkoo; {KUP Seropitsa} ko ihmistä vilustuttaa ja punane merkki tullo - se on r., siin pannaa yheksän lajjii: pellovasta, liituu, punasta lankaa, mer-ajjoo ja pirum-paskaa (knslääk)

stuoli s ∨tuoli
– sm: tuoli; ee: tool
♦ miul on tarhass mont s:i - suap' istuu

t
– sm: teeri; ee: teder

T

tahko s tahkon tahkoo
t:l terotettii kirvest; nyt kiertäjää, hiä ono ko t. ikännää (snt) (kuvann. - kõva kui kivi) – ee: käi, teritaja

Tahvana s, pron ∨Tahvo → Tapani
– ee: Tabani(päev), 26.12., eesnimi
♦ {KUP Seropitsa} T. on hevosen nim’; {TUU} t. on hevosím pyhä, hiä on mokoma t. (hlv, niskoittelijasta)

taika s taijan taikaa
– sm: taika, konsti; ee: kunts, taig
♦ {KPR Siiverska} t:oi käytii tekemää juhannus-yön’ (knsusk); {TUU} kuka taijat tietää, se taijat tarvitkoo (snt); {SPA Korpisalo} jakoiltoin käimmö yöl kahentoist tunnin aikán tekemää t:a, mist-päi se sulhane tulloo, se ties sit sellasénki taijan sil suvel, jot hänel ol´ voi-leipä keral ja piänkiännettäväl veitsel pit´ tehhä rist ja antaä leip’-pala suven suuhu (knsusk); {VEN Sopola} äitín ei uskónt konsaa niit t:oi, sano jot kuka taijat tietää, se taijat tarvitkoo! (snt)

takan(a) postp ∨tuan
essiiv, takanain, takanais, takannaa – ee: taga

takant(a) postp ∨tuant
ektsessiiv – ee: tagant

takja(a)

takoa v t(u)avon takoi ∨takkoo
– ee: sepistama, taguma (tera ette)
♦ viikatetta tuavotaa; {HIE Rimelä} pölkkyy ol´ lyöty alasin, minkä piäl tuavottii, a jokahine ei ossaantkaa takkoo

talv s ∨talvi-aika

♦ {KUP P-Kikkeri} kesäl tulivat hänel Pietarist kesä-elajät, a talvel hiä el' yksin, t.-sota - mium miehein ei olt juomaar, hiä ei juont eikä hiä polttaant, a ku ol´ se t:sovan vuos, hiä kirutti miul, jot laita miul polttoo, miul on niin ikävä teit, jot mie koitan polttaa popporoskaa (hist), koko t:n ko ol'liit sillaal poppanat, miul joka kevät pit´ pessä t.-liat poikkee (etn), {KUP Holopitsa} ain kerta talvés käi pappi ja lukkaar - hyö tul´liit luvettammaa lapsii (kult-hist), mie käyn keittää t:ks puolukkoi; t. tappaa lapset, kesä antaa kenkät (snl)

tamma s
mära, t. paljo työtä tekköö, varsat vakkoo synnyttäät (snt)

tania adj ∨tanja
kelpo, reilu, mõistlik, TUU (VT), SKU Malkkila morsín pit´ itkee, jottei kävis itkemään uuvessa koissaa: sanottiin siun olevan / pää tarkka, t. mieli / ylen paljon ymmärrystä / mikä siult nyt mielen otti / ja kukapa tajun tapasi / anto turhat tuumat? (häätap, nevvokkivirsi)

tappi s
vaadiprunt, vitipulk, MRK krk. oltta ko pantii, avattii sitä pytyn t. auk ja niist lii’ist vesist tul´ kaikkiist parasta, vaik kel ol´ kipiä vatsakii, se parans sen vatsankii, se niät ei juovuttaant, se ol´ terveellist

tarha s ∨tarha-mua → suatu
– ee: aed
♦ {SPA Korpisalo} Uglitskoihe mäń tie, sit mäń Hinkkalaa, sit Rotkuvaa – tier-rist ol´ mein t:n takan, {TUU Kavelahti} t:ss kukkaset kasvoit, hyvät pehot kasvoit kaik, {KUP Orava} hein kot´tiisa ol´ täss tämän t:n otsás, {TYR Kylänpää} Siin likel ol´ Smirnovan t., keväest käimmö sit siel kitkemäs ja kesäl korjaamás mantsikkoi, käimmö ist mantsikka-t:aa työhö, äijäin korjais kaikellaisii roittoloi t.-mualt poikkee, ei hiä olt konsaa jouten

tatti s → kripa, → sien
seen, harmaa-t., puna(ne)-t., valkee-t., t.-merssi, tatit ja sienet pittää suolata, se metsä kasvo ain niin hyväst tattii, lapset kasvaat ko metsä-t:t (snt), SKU hoapa-t. ol´ se punapäine, sit_ol´ koivu-t. - se koivuloil luon kasvo, ja sit kataja-t - ne ei olt niin hyvvii, a se poroviek ol´ kaikkiist paras!

taut(i) s tavvin tautii ∨läsy
– sm: sairaus; ee: haigus, taud
♦ {VEN Kokkola} ol´ piä-t. ja syän-t., niitä ol' kaikellaisii t:loi, nuoret kuoliit tihvii ja mikä t. se viel ol' ennempää, siihe kuol paljon nuorii ihmisii; {KPR Siiverska} ol´ha niit kaikellaisii t:loi, sanottiiki jot ei surmal nimmee uo - se tulloo millasél tavvil vua, ei nimetöint surmaa uokkaa - jot se täyty olla joku t. sil surmal, kons ihmene kuoloo; {SKU Malkkila} yks risepti yheksääl tavvíl (snt); {KUP Kikkeri} t. on kyläss yhteine (kulkutauti); t. ei karvaa kaunista (snt); vanhuus ei konsaa tule yksinnää, se tuop' joukon t:loi kerallaa (snt), ihmine vanhenoo, a t. nuortuu (snl)

tavai interj
anna tulla, anna mennä, tavai!
♦ {SPA Tiäkeli} no sit ei muuta ko t. cajjuu!

teko s

telju s
?

telki s
telg, ass, tel(j)en telkee, teljet (mon) KPR Iisaro kakspyäräset kärryt, rattaat meil ol´liit puu-t:set ja sit t:in väliss retkatti voije, maasi-viidra, mil voijeltii pyörin t:i, niisiist ol´ te-hty, mil voijeltii sitä t:ee ja tuas jatkeliit matkaa etteepäi (etn)

terva s
tõrv, t.-potska - kannettii t:i sinne ja patii riuvun pähä palama ja sit risuloiki kannettii ja piettii lekkoo (ajant, tapakult)

terve! interj
– ee: tere!
♦ {KUP S-Kikkeri} terve talloo - onks t´iäl kalloi!? (nlj); {KPR Iisaro} terve talloo! (- sisään astuessa), olkaa terveen’! / jiäkää terveeks! (talosta lähtiessä); onk's teil koton' kaik tervein'?

terä s
tera, 1. veitsen t. on tyltsä, 2. laba - jalan-t., kiää'en-t.
♦ isän perät ja äitin jalka-t:t - isä ku kuoloo, talo alkaa männä allaa-päi, a äitiis ku kuoloo - koko talo männöö!

tetri s tetren tetree
– sm: teeri; ee: teder

tifi s ∨tihvi-taut

t´ihku s
häkä, ving
♦ {VEN Sopola} joska kuka ol´ kiukaal, kutsuttii alas, jot ei pyörtyis, ko tuppaa tul´ t.

tiine adj
tiine, lehmä on t.

tikka s
t'ikka tako puuta ikkun-ál, a se ol'ki miul tytön kuolemáks (knsusk, enne), nälkä ajjaa tikam-pojan puuhu ja suvenpoja ulvomaa (snt) – ee: rähn

tikku s
tikk, pind
♦ {KUP Holopitsa} hyö siin pursuikal luon ja ain laskoot t:loi ja siin rinnaal ol´ kuivat merssit - i läksit tulel, {KUP Orava} settäin istutti viittä vakkoo perunoi enemmän ko hänel ol´ pantu se t. ja hänel annettii kolt vuotta tyrmääst siint aśjast

tila s

toos s

toose adv ∨tooso, ∨toosa
– sm: myös; ee: samuti
♦ {INK Popovka} nuapuriin ol´ tooso Puavolaisii talon nim´ niku meilki, ne ol´ ämmällein sukkuu, {TYR Yläk.} kärrit, rattaat, kačkat ol´liit toosa kaik siin kujas

torf s
turvesuo, turbaraba, TUU (VT) – sm: turve; ee: turvas
♦ {KUP Holopitsa} laittaa t:il (hist., pakkotyöt turvesuolla 20-luvulla)

toro s → trupa?
(paimen)torvi, (karjuse)pasun, KUP Seropitsa pitkä t. ol´ ja hiä sitä soitti, tuohi ol´ pantu minkä-ikkää puum piäl, KUP Uus-Topernitsa paime(n) soittel t:l, t.-soitto

torpa s
hevosen apepussi, syöttöpussi, heinapaun
♦ {KPR Suapru} hevone käi hirttimää tallissaa, remelil kiers heikost piän, ämmälläin ol´ sit hätä suur - hiä ei ossaant vennäiks luat´ii yht sannaa, ja käi sit huutamaa: loshat´, t., kalavaa! (kuasku)

tor(v)i s ∨trupa
– sm: savupiippu; ee: korsten, toru
♦ {JÄR Läskelä} ennempää kiukuat ol´ tehty niät ilman t:loita, ol´ vua sellai mustat kiukuaat, a nyt viime aikoi ol´ t:loin kans, savum mist vet´ pois, viimosin aikoin ol´ saunat t:in kans, mist savun vet´ poikkee - sannooitki: puhas sauna

tosi s toten totta ∨tottuus
– ee: tõde
♦ {SPA Korpisalo} jaa, totta ono! hiä luat´ ain totta, kaik virret on totta!

tottuus s, adj ∨tosi
tõde, t. ei tuleskaa pala! (snl), ei muu auta ko t.! (snt) – sm: oikeus, totuus vs. vääryys, tosi vs. väärä; ee: õigus, õiglus, tõde

trupa s
– sm: savupiippu, hormi; ee: korsten, lõõr
♦ {TYR} Sinitupa, valkee trupa, miss miun kultain ellää, sanaveskat ikkunoissaa, makajaa ko herra (knsl, rönkötys); {SPA Korpisalo} ämmäin t´iukki panttii mein kansa: tule tänne pliital luo huutamaa truppaahe! - pit´ panttii lunastaa (leikki)

tsajju s tsajun : tsajjuu ∨t.-heinä, ∨t.-kukka → ivan-tsai, → sveropoi?
– sm: maitohorsma; ee: põdrakanep, pajulill(Epilobium augustifolium)
♦ {VEN Sopola TUU Kämärä SKU Malkkila} t.-heinii korjattii syys-puoleel, keitettii ja havvottii, vaik ois kuin kovast ryvittäänt ja ahistaant, t:u ko joit ja yön makasit kiukaal, ni siihe se rykimine loppu, {SPA Tupitsa,} tsaju-kukka, kons vilust ja kivist piätä, keitettii kumina- lipo romaska-t:u, tehtii makjaa, juotii ja käytii lämpösen peitteen ala; {SPA Tupitsa, Tääkeli} t.-kukkii kopitettii, kons vilustuit ja kivist piätäis, keitettii kumina- lipo romaska-t:u, juotii ja käytii lämpösen peitteen ala

tuahe s tatteen tuahetta ∨tuaje → valo

♦ {KUP, KOL, SKU, SPA, TUU, VEN, LII} {SKU Malkkila} kolmet metrii pitkä ol´ se perä-kuja, t.-kuja, ei tatteitakkaa pantu aurinkohe, jot ois sataant märäks (etn), {VEN Sopola} ko tui´ jo pakkane, vietii kelkal tuahetta, mie pu(v)otin avvaimein t:he , mińja istuu liävän sillal, alus-hamekii tattees, myö käytii linnaas tatteem peräss (etn), kulta kiiltää tatteeskii, a paska ei pövvän piälkää (snl); {SPA Holopitsa} aloin siel työtä tehhä, siel ol´ puita lohkoo ja ol´ sitte tuahetta vettää; kons issäin kuol, jäin hevos-mieheks, osasin jo valjastaa, ain olin pellol ja levitin tuahetta

tuaje s tatteen tuajetta ∨toae, ∨tuahe
– sm: lanta, tade; ee: sõnnik, sitt
♦ karva hevosel - t. mual (snt), t.-kuhja, hiä kuokki tatteem pois, t.-veto päiviin keitettii ain kaura-kiisselii (tapakult)

tuaks(ee) adv, postp
ks. poss.-suf.: tuaksein, tuakseis, tuaksenno – sm: taakse; ee: taha
♦ {KUP Seropitsa} kiersimmö kal´jaskan t. suuren tuakan vastoi, älkää tuaksenno katsoko, tuletto suolapatsaaks (kns-usk), kaik papit oli jo korjattu telkiin tuaks, vankittu (hist)

tuan’

tuant